Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

zadah

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Nyt kun noita IVLP -systeemejä harkitaan laitettavaksi erilaisiin saneerauskohtesiin kannattaa harkita muutamaan kertaan laitteen kannattavuutta.

Eli välttämättä patterikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ei IVLP käy koska COP on kääntäenverrannollinen lämmitettävän veden lämpötilaan.

Ohessa kuvaaja oikeasta mittauksista ja lämpötilan vaikutuksesta COPpiin.

EDIT: Lisätään tähän uusin versio COP laskurista. Laskuria korjattu muunmuassa aineiden teoreettisilla lämmönsitomiskyvyillä.
 

Liitteet

oswald

Aktiivinen jäsen
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

zadah sanoi:
Nyt kun noita IVLP -systeemejä harkitaan laitettavaksi erilaisiin saneerauskohtesiin kannattaa harkita muutamaan kertaan laitteen kannattavuutta.

Eli välttämättä patterikiertoiseen lämmitysjärjestelmään ei IVLP käy koska COP on suoraanverrannollinen lämmitettävän veden lämpötilaan.

Ohessa kuvaaja oikeasta mittauksista ja lämpötilan vaikutuksesta COPpiin.
Juuri näin ja vaikka olisi lattialämmityskin niin , suosittelisin käyttövedelle erillistä tulistusvaraajaa (80-100) litraa, jotta vilpillä ei yritetäkään lämmittää kuin max 45-50c sitä vettä, niin coppi pysyy hyvänä ja kokonaisuus hanskassa ajatellen kokonaistaloutta. Näin voidaan toimia näillä halvemmillakin vilpeillä joilla tuottaa tuskaa jos yritetään mennä yli 50c lämpötiloihin ja coppi romahtaa kun teho loppuu. Jokatapauksessa vilpillä on tulevaisuutta saneerauksissakin kunhan oikein asia hoidetaan.
 

A-P.K

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Oliko kuvassa koneelle menevä vai ulos tuleva lämpötila vai esittääkö kuvaaja keskimääräistä lämpötilaa varaajassa? Ilmeisesti varaajan lämpötilaa eli lauhtumislämpötilaa.

CO2-koneet ovat kriittisiä tuolle koneelle palaavalle lämpötilalle. Sen kyllä näkee, jos katselee CO2-aineen hs-diagrammia. Minun mielestä niissä koneelle menevän veden maksimilämpötila on luokkaa 30-35°C, mutta ulos voidaan ottaa 45, 55 tai 60°C ja cop ei juurikaan muutu. Tämän voi todeta ajamalla CO2-konetta isolla tai pienellä virtauksella ja havaittava muutos on lämpötilaero.

Sama tilanne taitaa olla myös R410 koneissa, joissa virrankulutus kasvaa huomattavasti, kun mennään yli 40°C eli tässäkin ratkaisee lauhtumislämpötila varaajassa. Tosin en tiedä, miten nämä koneet reagoivat, jos niitä ajettaisiin suuremmalla lämpötilaerolla kuin 5°C.

Mitä tämä sitten tarkoittaa - sitä mahdollisesti, että varaajan kerrostumisen pitää toimia hyvin, jolloin lauhtumislämpötila on riittävän matala. Tarkoittaa myös sitä, että tilavuutta on oltava tarpeeksi, johon lämpöä pumpataan. Tai sitten kone säätää tuottoa suhteessa kulutukseen jatkuvasti ja toimii todellisena invertterinä eikä on/off myllynä.

Zubadanissahan taitaakin olla, että vettä lämmitetään lattioille ja sitten varaajaan. Paras systeemi tosiin olisi, että lattioille ajetaan jatkuvasti tehoa sillä +5°C lämpötilaerolla (meno 25°C / paluu 20 °C) ja sitten joskus ladataan varaajaa, kun on tarvetta. CO2-vehkeessä tämän tekee haasteelliseksi se, että koneen lämmönvaihtimen läpi on vaikea saada riittävää virtausta, jotta saisi tuon dT:n 5°C.
 

oswald

Aktiivinen jäsen
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Luulisi olevan lämmönvaihtimelle menevän veden käyrä, koska sehän on määräävä tekijä siinä asiassa.
Itse tarkoitin tuossa yllä näitä R410 laitteita, mutta CO2 kojeella pitää onnistua käyttövesikin ilman erillistä varaajaa, kun kone on oikein mitoitettu kulutukseen nähden ja varaaja riittävän suuri.
 

teukka

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

COP on suoraanverrannollinen lämmitettävän veden lämpötilaan.

Tuo ilmaisu ymmärretään yleensä niin, että COP suurenee samassa suhteessa kuin lämpötila.
Jäin miettimään miten tuo zadahin ilmaisema asia pitäisi sanoa. Siinähän on lineaarinen negatiivinen riippuvuus eli COP pienenee lineaarisesti veden lämpötilan noustessa.

Pitäisikö siis sanoa, että COPin pieneneminen on suoraan verrannollinen veden lämpötilan kasvuun. Tai COP huononee samassa suhteessa kuin veden lämpötila kasvaa. No, kyllähän asia on kuvan perusteella selvä.;)

Tämä on kyllä se tärkeä pointti, joka ei tule vastaan ilpissä näin konkreettisesti. Sisäyksikköä jäähdyttävä ilmahan on aina vain vähän yli 20 astetta ja sitä riittää. Vilpissä jäähdytystä suoritetaan lämpimällä vedellä, joka koko ajan lämpenee.
 

zadah

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Kuvan käyrä esittää Levypakasta lähtevän veden lämpötilaa, eli se voidaan ymmärtää esim varaajan keskilämpötilana, mikäli lauhduttimena toimii varaajassa oleva kierukka. Tosiaan riippuvuus on käänteinen ei suoraan verranollinen.

Lisäksi olen todennut, että COP riippuu aikalailla suoraan painesuhteesta, josta innostuneena raapaisin laskurin, jolla voidaan laskeskella IVLP / MLP COPpeja erilaisissa olosuhteissa.

laskuria voi jokainen kehittää.. laskurin COP arvot perustuvat nyt tuohon omaan IVMLP antamiin arvoihin. Mutta olen säätänyt oman pumpun aikalailla kohdilleen,joten laskurin pitäisi olla kohtuu pätevä:
 

oswald

Aktiivinen jäsen
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

zadah sanoi:
Kuvan käyrä esittää Levypakasta lähtevän veden lämpötilaa, eli se voidaan ymmärtää esim varaajan keskilämpötilana, mikäli lauhduttimena toimii varaajassa oleva kierukka. Tosiaan riippuvuus on käänteinen ei suoraan verranollinen.

Lisäksi olen todennut, että COP riippuu aikalailla suoraan painesuhteesta, josta innostuneena raapaisin laskurin, jolla voidaan laskeskella IVLP / MLP COPpeja erilaisissa olosuhteissa.

laskuria voi jokainen kehittää.. laskurin COP arvot perustuvat nyt tuohon omaan IVMLP antamiin arvoihin. Mutta olen säätänyt oman pumpun aikalailla kohdilleen,joten laskurin pitäisi olla kohtuu pätevä:
Toimiiko tämä näin, kun laitoin -25 ulko ja vedelle +65 kuten Sanyossa menee, niin tulee 0,59 copiksi? Ymmärsinkö oikein asetukset?
 

zadah

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

oswald sanoi:
zadah sanoi:
Kuvan käyrä esittää Levypakasta lähtevän veden lämpötilaa, eli se voidaan ymmärtää esim varaajan keskilämpötilana, mikäli lauhduttimena toimii varaajassa oleva kierukka. Tosiaan riippuvuus on käänteinen ei suoraan verranollinen.

Lisäksi olen todennut, että COP riippuu aikalailla suoraan painesuhteesta, josta innostuneena raapaisin laskurin, jolla voidaan laskeskella IVLP / MLP COPpeja erilaisissa olosuhteissa.

laskuria voi jokainen kehittää.. laskurin COP arvot perustuvat nyt tuohon omaan IVMLP antamiin arvoihin. Mutta olen säätänyt oman pumpun aikalailla kohdilleen,joten laskurin pitäisi olla kohtuu pätevä:
Toimiiko tämä näin, kun laitoin -25 ulko ja vedelle +65 kuten Sanyossa menee, niin tulee 0,59 copiksi? Ymmärsinkö oikein asetukset?
Kyllä, ymmärsit oikein, mutta tuo on R410a pumpulle ja yksivaiheisella puristuksella, mutta luulempa, että CO2:lla on vastaavat arvot vielä vähän huonompia.
 

teukka

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Katselin muutamaa omaa mittaustani siinä vilppiprojektissani ja totesin, että COPin lasku on noin 1 kymmentä astetta kohti. Tuossa zadahin kuvassa olisi vastaavasti noin 0,6 kymmentä astetta kohti. Ovat siis ihan linjassa, koska minulla ei ole "oikea" vilppi.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

teukka sanoi:
Katselin muutamaa omaa mittaustani siinä vilppiprojektissani ja totesin, että COPin lasku on noin 1 kymmentä astetta kohti. Tuossa zadahin kuvassa olisi vastaavasti noin 0,6 kymmentä astetta kohti. Ovat siis ihan linjassa, koska minulla ei ole "oikea" vilppi.
Niin paljon se on siitä kiinni miten säädöt pysyvät kohoavan lautumislämmön mukana...
 

zadah

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Huomasin virheen tuossa Cop laskurissani, eli olin laskenut Copit virheellisesti R410 A:n painetaulukolla, vaikka omassa pumpussani on sisällä R22. Eli päivitin laskurin uusilla aineilla.

Mukana r410a r407c r22 ja r404.

Laskurista on helppo huomata miksi eräät valmistajat käyttävät pumpuissaan r404:ää... Onhan se alunperinkin suunniteltu pakkaskoneisiin...
 

wattis

Pumpusta ottaa
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Mielenkiintoinen laskuri. Mitenkähän R744 kylmäaineen kanssa käppyrä käyttäytyy?
 

zadah

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Laskuriin lisätty hiilidioksidi. Aiheutti hieman säätämistä sillä Co2:n taulukkoarvot loppuvat 31 asteeseen, siitä jatkettu arvoja logaritmisella arvionnilla aina 75 asteeseen asti.

CO2 Copista kannattaa muistaa vielä se, että nykylaitteet tekevät työn 2-vaiheisena, mikä laskee Coppia. Laitoin mukaan silti molemmat arvot (1-vaihe ja 2-vaihe puristuksen)
 

zadah

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

tuuma sanoi:
zadah sanoi:
Mukana r410a r407c r22 ja r404.
Hienoa, Zadah. Saisikos vielä R417A:n :-[
Jos saat jostakin paine / lämpötila taulukon, niin helppo se on lisätä...

Mutta nyt pukkaa jo uutta versiota. Nyt järjestelmän hyvyys on säädettäviissä, eli kuinka kaukana systeemi on ideaali lämpökoneesta. Arvion oman pumpun hyvyydeksi 0,63, joka on asetusarvo. Lisäksi taulukko piirtää COP kuvaajan valitussa ulkolämpötilassa.
 

oswald

Aktiivinen jäsen
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

zadah sanoi:
tuuma sanoi:
zadah sanoi:
Mukana r410a r407c r22 ja r404.
Hienoa, Zadah. Saisikos vielä R417A:n :-[
Jos saat jostakin paine / lämpötila taulukon, niin helppo se on lisätä...

Mutta nyt pukkaa jo uutta versiota. Nyt järjestelmän hyvyys on säädettäviissä, eli kuinka kaukana systeemi on ideaali lämpökoneesta. Arvion oman pumpun hyvyydeksi 0,63, joka on asetusarvo. Lisäksi taulukko piirtää COP kuvaajan valitussa ulkolämpötilassa.
Hyvä ja käyttökelpoinen laskuri ;)
Mutta voiko olla totta että CO2 coppi on koko ajan huonompi kuin 410 aineella, vai katsoinko oikein?
 

tuuma

Aktiivinen jäsen
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

zadah sanoi:
Jos saat jostakin paine / lämpötila taulukon, niin helppo se on lisätä...
Enhän mä nyt tuollaisia mistään saa/osaa etsiä, ainoita asioita googlatessa löytyi että on ilmeisesti korvaava R22:lle ja olisi mukamas 11% parempi COP kuin R407:llä eli kaikenlaista mainosta vaan pukkasi :( Noh, eipä tuo nyt katastrofi ole. Tärkein on tietty tuossa sun taulukossa jo sanottukin oli kylmäaine mikä vaan.
 

A-P.K

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

oswald sanoi:
Mutta voiko olla totta että CO2 coppi on koko ajan huonompi kuin 410 aineella, vai katsoinko oikein?
Näin se taitaa vain olla - CO2 tarvii enemmän paineen nostoa ja korkeampi paineita ( seurauksena pumppaushäviöitä), mutta myös mahdollistaa kuumemman veden saannin ;D Kaikella on hintansa. Historia taitaa mennä CO2 ja muut normit kylmäaineet, sitten seurasi ne freonipohjaiset ja nyt taas CO2 + muut "neutraalit" R-kylmaäineet. Miksi muihin haluttiin mennä - no koska niissä saadaan parempi cop eli paremmat ominaisuudet kylmäaineeksi
 

zadah

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

oswald sanoi:
zadah sanoi:
tuuma sanoi:
zadah sanoi:
Mukana r410a r407c r22 ja r404.
Hienoa, Zadah. Saisikos vielä R417A:n :-[
Jos saat jostakin paine / lämpötila taulukon, niin helppo se on lisätä...

Mutta nyt pukkaa jo uutta versiota. Nyt järjestelmän hyvyys on säädettäviissä, eli kuinka kaukana systeemi on ideaali lämpökoneesta. Arvion oman pumpun hyvyydeksi 0,63, joka on asetusarvo. Lisäksi taulukko piirtää COP kuvaajan valitussa ulkolämpötilassa.
Hyvä ja käyttökelpoinen laskuri ;)
Mutta voiko olla totta että CO2 coppi on koko ajan huonompi kuin 410 aineella, vai katsoinko oikein?
Jos huomasit niin siellä oli arvot 1-vaiheiselle ja 2 vaiheiselle puristukselle... Jos CO2:sta voitaisiin puristaa 1-vaiheisella kompuralla, niin sen COPppi olisi ylivoimainen muihin aineisiin verrattuna. Mutta johtuen matalasta kriittisestä lämpötilasta pitää ainetta puristaa 2-vaiheisesti, mikä laskee Coppia melkoisesti, sillä prosessissa on silloin kahden puristustapahtuman häviöt.
 

oswald

Aktiivinen jäsen
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

zadah sanoi:
oswald sanoi:
zadah sanoi:
tuuma sanoi:
zadah sanoi:
Mukana r410a r407c r22 ja r404.
Hienoa, Zadah. Saisikos vielä R417A:n :-[
Jos saat jostakin paine / lämpötila taulukon, niin helppo se on lisätä...

Mutta nyt pukkaa jo uutta versiota. Nyt järjestelmän hyvyys on säädettäviissä, eli kuinka kaukana systeemi on ideaali lämpökoneesta. Arvion oman pumpun hyvyydeksi 0,63, joka on asetusarvo. Lisäksi taulukko piirtää COP kuvaajan valitussa ulkolämpötilassa.
Hyvä ja käyttökelpoinen laskuri ;)
Mutta voiko olla totta että CO2 coppi on koko ajan huonompi kuin 410 aineella, vai katsoinko oikein?
Jos huomasit niin siellä oli arvot 1-vaiheiselle ja 2 vaiheiselle puristukselle... Jos CO2:sta voitaisiin puristaa 1-vaiheisella kompuralla, niin sen COPppi olisi ylivoimainen muihin aineisiin verrattuna. Mutta johtuen matalasta kriittisestä lämpötilasta pitää ainetta puristaa 2-vaiheisesti, mikä laskee Coppia melkoisesti, sillä prosessissa on silloin kahden puristustapahtuman häviöt.
Joo kyllä huomasin, mutta kun näitä kylmäainemuutoksia miettii niin taitaa käydä niin että kun luontoa aletaan suojella, niín coppi puolella tulee takkiin. Kyllä kai tämä on ollut tiedossakin, mutta pakko mikä pakko. Suuremmissakin kylmissä on ammoniakki tullut ryminällä takaisin R22 ja R404A tilalle ja hyvin on se kyllä pärjännytkin kun sillä saa myös korkeampia lämpötiloja aikaan samalla hyötysuhteella kuin esim. R404A:lla. Tämä on ollut mm. jäähalleissa hyvä kun saadaan paremmin hyödynnettävää lauhdevettä samalla hinnalla ja kylmäainemääräkin on huomattavsati pienempi esim 300kw:n laitos R404A:ta n. 60-100kg ja NH3:a vain n. 10kg ;)
Jospa joku tekis vilpin jossa ammoniakki täytös ja määrä olisi suhteessa vain n.300g :)
Kun tuolla zadahin hienolla laskurilla leikkii, niin tulee entistä varmemmaksi siitä että käyttövesi kannattaa tulistaa aina erillisellä varaajalla. Tämä siksi koska parempi lienee että lämmitys hoidetaan hyvällä copilla kun se vie kuitenkin leijonan osan talon eneriasta ja sitten se kv:n 10c tulistus onkin jo pikku juttu tehdä vaikka sähköllä pelkästään. Esim jos lattialämmitys niin sille riittää hyvin +40 varaajassa niin jopa on CO2:lla hyvä coppi kuten 410:llakin. Mutta patterilämmityksessä onkin jo hieman toinen juttu ???
 

tuuma

Aktiivinen jäsen
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

oswald sanoi:
Kun tuolla zadahin hienolla laskurilla leikkii, niin tulee entistä varmemmaksi siitä että käyttövesi kannattaa tulistaa aina erillisellä varaajalla. Tämä siksi koska parempi lienee että lämmitys hoidetaan hyvällä copilla kun se vie kuitenkin leijonan osan talon eneriasta ja sitten se kv:n 10c tulistus onkin jo pikku juttu tehdä vaikka sähköllä pelkästään. Esim jos lattialämmitys niin sille riittää hyvin +40 varaajassa niin jopa on CO2:lla hyvä coppi kuten 410:llakin. Mutta patterilämmityksessä onkin jo hieman toinen juttu ???
Tämä on hyvä perustelu hommata pikku LVV hoitamaan tuo pieni lämpötilannosto ja mikä parasta niin vaikka VILP tilttaa niin silti hanasta saa lämmintä vettä jonkin verran ettei ihan katastrofia perheessä synny. LVV varmistaa myös tuon legionellan poissa pysymisen.

Muutaman radiaattorin kun vaihtaa puhallinkonvektoripatteriin niin voi taloudet, jotka ei ole varustettuina lattialämmityksellä, saavuttaa myös paremman COP:in alentamalla menovedenlämpötilaa.
 

wattis

Pumpusta ottaa
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Zadah, tuo sinun laskuri näyttäisi antavan liian optimistisen COP:n CO2 laitteelle. Meillä käytiin mittaamassa COP -3:ssa asteessa, kun ulkoyksikölle menevän veden lämpötila oli 32C. COP arvoksi mitattiin tasan 2. Laskurin mukaan COP olisi lähempänä kolmea kuin kahta
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

zadah sanoi:
tuuma sanoi:
zadah sanoi:
Mukana r410a r407c r22 ja r404.
Hienoa, Zadah. Saisikos vielä R417A:n :-[
Jos saat jostakin paine / lämpötila taulukon, niin helppo se on lisätä...
Laitanpa liitteeksi dokumentin, josta löytyvät paine/lämpötila-arvot useammallekin aineelle.

Propaanille taulukko löytyy vaikkakin engelsmannin yksiköin täältä:

http://www.glacierbay.com/ptchartpropane.asp
 

tuuma

Aktiivinen jäsen
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Tilator sanoi:
Laitanpa liitteeksi dokumentin, josta löytyvät paine/lämpötila-arvot useammallekin aineelle.
Hieman puuttui arktisempien lämpötilojen paineita, onkohan tuota R417A:ta sitten kuitenkaan suunniteltu myös lämmitykseen ::) Mutta kaipa tuosta voi iteroida jonkunlaisen käyrän ajan kanssa mutta se on nyt hieman kortilla ja ei tuo Excel:kään ole lempiohjelmani = ei osaa ;D
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

tuuma sanoi:
Tilator sanoi:
Laitanpa liitteeksi dokumentin, josta löytyvät paine/lämpötila-arvot useammallekin aineelle.
Hieman puuttui arktisempien lämpötilojen paineita, onkohan tuota R417A:ta sitten kuitenkaan suunniteltu myös lämmitykseen
No nyt en ymmärrä. Taulukkohan lähtee -40 C-asteesta, joten kyllähän tuon nyt alkuun pitäisi riittää ;-)

Samassa taulukossa on muidenkin uudempien kylmäaineiden arvot, vaikkei tämäkään aivan kattava ole.

Hiilivedyt kun vielä saisi laskuriin, niin taitaisivat kaikki fluoratut valmisteet jäädä omaan luokkaansa. Propaanin arvot löytyvät antamastani linkistä, mutta nehän pitäisi ensin muljata SI-järjestelmään. Täytyypä katsoa, jos löytyisi butaanille ja isopropaanille myös jostakin arvoja.

****************************''

No niin, jos pääsiäisenä tulee aika pitkäksi, niin tästähän näitä arvoja löytyy pikkuisen muillekin aineille:

http://detector-cooling.web.cern.ch/Detector-Cooling/data/Refr.ptchart2.pdf
 

tuuma

Aktiivinen jäsen
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Tilator sanoi:
No nyt en ymmärrä. Taulukkohan lähtee -40 C-asteesta, joten kyllähän tuon nyt alkuun pitäisi riittää ;-)
Mä en mikään kylmäalan guru ole mutta ajattelin vaan että oikeanpuoleista saraketta "Subcooling – Saturated Liquid Pressures" on se mitä kaivataan ja vasemman puoleinen on syklin "Superheat –Saturated Vapor Pressures" osa. Viisaammat korjatkoon tuumimiseni. Joskus kun olisikin itsellä aikaa opiskella mitä nuokin ovat niin voisi ymmärtää tätä alaa paremmin :-[
 

zadah

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Pitää lisäillä nuo aineet laskuriin ja katsoa mitä tulee...

Periaatteessa nuo paineet superheat ja subcooling osiossa ovat samoja normaaleilla aineilla, mutta mikäli aineet on sotkettu kasaan useammasta komponentista, niin silloin joillakin aineilla on lämpötila liukumaa. Eli käytännössä tarkoittaa sitä, että osa aineen komponentesita tiivistyy / höyrystyy eri tahtiiin kuin muut komponentit.

Mutta kyllä noista jotakin kasaan saa. Eli käyttää höyrystymispaineina vasemmanpuoleista taulukkoa ja lauhtumispaineina oikeanpuoleista taulukkoa.
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

tuuma sanoi:
Tilator sanoi:
No nyt en ymmärrä. Taulukkohan lähtee -40 C-asteesta, joten kyllähän tuon nyt alkuun pitäisi riittää ;-)
Mä en mikään kylmäalan guru ole mutta ajattelin vaan että oikeanpuoleista saraketta "Subcooling – Saturated Liquid Pressures" on se mitä kaivataan ja vasemman puoleinen on syklin "Superheat –Saturated Vapor Pressures" osa. Viisaammat korjatkoon tuumimiseni. Joskus kun olisikin itsellä aikaa opiskella mitä nuokin ovat niin voisi ymmärtää tätä alaa paremmin :-[
Olet kaiketi oikeassa, mutta eiköhän taulukossa ole juuri oikeat asiat.

Eli höyrystymislämpötilaa vastaava paine löytyy lämpötilavälille -40 - +10 C-astetta ja lauhtumislämpötilalle paineet vastaavasti +10 - +65 asteille. Eiköhän nuo kata lähestulkoon kaikki tarvittavat tilanteet Suomen olosuhteissa.

Mutta edelleen pikkuisen puutteellisia ovat hiilivetyihin liittyvät vastaavat arvot. Propaani ja propeeni kaiketi ovat ainoat varteenotettavat vaihtoehdot, joten ne kiinnostaisivat ainakin itseäni. Liittämistäni linkeistä löytyy jotakin, mutta ei kovin kattavasti.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Tilator sanoi:
tuuma sanoi:
Tilator sanoi:
No nyt en ymmärrä. Taulukkohan lähtee -40 C-asteesta, joten kyllähän tuon nyt alkuun pitäisi riittää ;-)
Mä en mikään kylmäalan guru ole mutta ajattelin vaan että oikeanpuoleista saraketta "Subcooling – Saturated Liquid Pressures" on se mitä kaivataan ja vasemman puoleinen on syklin "Superheat –Saturated Vapor Pressures" osa. Viisaammat korjatkoon tuumimiseni. Joskus kun olisikin itsellä aikaa opiskella mitä nuokin ovat niin voisi ymmärtää tätä alaa paremmin :-[
Olet kaiketi oikeassa, mutta eiköhän taulukossa ole juuri oikeat asiat.

Eli höyrystymislämpötilaa vastaava paine löytyy lämpötilavälille -40 - +10 C-astetta ja lauhtumislämpötilalle paineet vastaavasti +10 - +65 asteille. Eiköhän nuo kata lähestulkoon kaikki tarvittavat tilanteet Suomen olosuhteissa.

Mutta edelleen pikkuisen puutteellisia ovat hiilivetyihin liittyvät vastaavat arvot. Propaani ja propeeni kaiketi ovat ainoat varteenotettavat vaihtoehdot, joten ne kiinnostaisivat ainakin itseäni. Liittämistäni linkeistä löytyy jotakin, mutta ei kovin kattavasti.
Propaani löytyy refutils ohjelmasta, eli laitetaan sekin mukaan aikanaan... Mutta nyt pitää lähteä ottamaan pääsiäis zoppaa, niin että napa rutisee ;)
 

tuuma

Aktiivinen jäsen
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Tilator sanoi:
Olet kaiketi oikeassa, mutta eiköhän taulukossa ole juuri oikeat asiat.

Eli höyrystymislämpötilaa vastaava paine löytyy lämpötilavälille -40 - +10 C-astetta ja lauhtumislämpötilalle paineet vastaavasti +10 - +65 asteille. Eiköhän nuo kata lähestulkoon kaikki tarvittavat tilanteet Suomen olosuhteissa.
Pohdin vaan kun arvot poikkeaa kun katsoo +10 asteen arvoja. Mutta olet kaiketi myös itsekin oikeassa :) Mielenkiinnolla odottelen mitä Zadah saa mämmin jälkeen aikaiseksi ;D Etukäteen nöyrä kiitos.
 

lmfmis

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Miten saisi sitten helpoiten ulkolämpötilan mukaan säätyvän pyyntilämpötilan?

Ajattelin helpoimmaksi jonkinlaisen ulkolämpötilan perusteella tapahtuvan varaajan anturin "huijauksen" niin että pumpun ohjausyksikkö luulee saavuttaneensa 55 asteen lämpötilan vaikka varaajassa on 35 astetta kun ulkona on -10. Sitten taas pyyntö nousee ennalleen kun ulkolämpötila nousee. Automatiikkaa siis.

En ole vain vielä keksinyt miten tuon tekisi.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Lisäsin ensimmäiselle sivulle uusimman version laskurista. Mukana R417 ja propaani. Lisäksi laskuria korjattu aineiden lämmönsitomiskyvyn perusteella, korjausta en voinut tehdä R417:lle koska dataa ei ollut saatavilla. Tämä korjaus vaikuttaa joihinkin aineisiin kohtuu paljon (CO2).
 

wattis

Pumpusta ottaa
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Pientä säätöä kaipaa ilmeisesti edelleen CO2:n osalta, nyt kun laitoin ulkolämpötilaksi -3 ja veden lämpötilaksi 32, tuli 2-vaiheseissa prosessissa COP:ksi 0,99. Kuten sanottu mittaustulos noilla arvoilla oli COP=2.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

wattis sanoi:
Pientä säätöä kaipaa ilmeisesti edelleen CO2:n osalta, nyt kun laitoin ulkolämpötilaksi -3 ja veden lämpötilaksi 32, tuli 2-vaiheseissa prosessissa COP:ksi 0,99. Kuten sanottu mittaustulos noilla arvoilla oli COP=2.
Eli Arvot ovat lähempänä tuota 1-vaiheista puristusta? Vaikea sanoa miten tuo CO2 pumppu käyttäytyy, mutta ilmeisesti häviöt eivät ole niin suuria kuin oletin 2-vaihe kompurassa.
 

A-P.K

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

Kyllähän puristuksen vaiheistuksella yritetään pienentää häviöitä eikä kasvattamaan niitä. Toinen syy, miksi useampi vaiheista puristusta käytetään varsinkin CO2-koneissa on, että lämpötilat pysyvät joissakin rajoissa. Näkisin, että isentrooppihyötysuhde on CO2-vehkeissä samaa luokkaa kuin yksivaiheisessa kompuroissa tai hiukka parempi.

CoolPackillä tulee luokkaa 1.7 samoilla parametreillä eli sellainen +1 on ero. Jos tämä laskeekin koneen todellisen copin ;D
 

zadah

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

A-P.K sanoi:
Kyllähän puristuksen vaiheistuksella yritetään pienentää häviöitä eikä kasvattamaan niitä. Toinen syy, miksi useampi vaiheista puristusta käytetään varsinkin CO2-koneissa on, että lämpötilat pysyvät joissakin rajoissa. Näkisin, että isentrooppihyötysuhde on CO2-vehkeissä samaa luokkaa kuin yksivaiheisessa kompuroissa tai hiukka parempi.

CoolPackillä tulee luokkaa 1.7 samoilla parametreillä eli sellainen +1 on ero. Jos tämä laskeekin koneen todellisen copin ;D
Juu. Niin se taitaapi olla, eli 1-vaiheinen puristus on ihan hyvä rukkasarvo CO2:llekkin. Pitänee poistaa tuo "2-vaiheisen" puristuksen COP
 

tuuma

Aktiivinen jäsen
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

zadah sanoi:
Lisäsin ensimmäiselle sivulle uusimman version laskurista. Mukana R417 ja propaani. Lisäksi laskuria korjattu aineiden lämmönsitomiskyvyn perusteella, korjausta en voinut tehdä R417:lle koska dataa ei ollut saatavilla. Tämä korjaus vaikuttaa joihinkin aineisiin kohtuu paljon (CO2).
Hmmm. Enään ei voi pisteitä antaa niin ojennan virtuaalikäden kiitokseksi :)
 

jussi

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

zadah sanoi:
Lisäsin ensimmäiselle sivulle uusimman version laskurista. Mukana R417 ja propaani. Lisäksi laskuria korjattu aineiden lämmönsitomiskyvyn perusteella, korjausta en voinut tehdä R417:lle koska dataa ei ollut saatavilla. Tämä korjaus vaikuttaa joihinkin aineisiin kohtuu paljon (CO2).
Joku heittää, eikös propaani ole r290 ja r600a taas (iso)butaani? Propaanin arvot pitäisi olla lähempänä r22:sta?
 

zadah

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

jussi sanoi:
zadah sanoi:
Lisäsin ensimmäiselle sivulle uusimman version laskurista. Mukana R417 ja propaani. Lisäksi laskuria korjattu aineiden lämmönsitomiskyvyn perusteella, korjausta en voinut tehdä R417:lle koska dataa ei ollut saatavilla. Tämä korjaus vaikuttaa joihinkin aineisiin kohtuu paljon (CO2).
Joku heittää, eikös propaani ole r290 ja r600a taas (iso)butaani? Propaanin arvot pitäisi olla lähempänä r22:sta?
Joo minun virhe, väärä aine kiireessä, pitänee vaihtaa..
 

Tuleva ilpisti

Vakionaama
Vs: Veden lämpötilan vaikutus COPpiin

oswald sanoi:
Juuri näin ja vaikka olisi lattialämmityskin niin , suosittelisin käyttövedelle erillistä tulistusvaraajaa (80-100) litraa, jotta vilpillä ei yritetäkään lämmittää kuin max 45-50c sitä vettä, niin coppi pysyy hyvänä ja kokonaisuus hanskassa ajatellen kokonaistaloutta. Näin voidaan toimia näillä halvemmillakin vilpeillä joilla tuottaa tuskaa jos yritetään mennä yli 50c lämpötiloihin ja coppi romahtaa kun teho loppuu. Jokatapauksessa vilpillä on tulevaisuutta saneerauksissakin kunhan oikein asia hoidetaan.
Varmaan hyvin viisas neuvo, varsinkin halpisvilppien kohdalla!
Oikein suunnitellussa IVLP-järjestelmässä avainasemassa on varaajan kytkennät, tulistus saadaan hoidettua ihan sitäkin kautta ilman että erillisiä kilkkeitä pitää rakennella lämpimälle käyttövedelle
 
Ylös Bottom