- Viestejä
- 2 149
Minkäslaisia COP tuloksia olette vesi-ilmalämpöpumpuillanne saaneet?
Nämä käyrät on mitattu suhteuttamalla teho kattilan vastukseen. Vastusta on katkottu, jotta on saatu ylläpidettyä vastaava lämmitysteho ja tällä tavalla COP taso on yritetty kiinnittää. Näiden tulosten pitäisi olla vertailukelpoisia keskenään, mutta tuo vertailutehon määritys voi jonkin verran heittää. Eli tuloksia ei pidä tarkastella suoraan kyseisen laitteen (CTC Ecoair 520 M) absoluuttisena suorituskykynä. Laskettu COP perustuu latauskierron lämpötilaeroon mitattuna laitteen omilla lämpötila-antureilla, jotka näyttävät täsmälleen samaa silloin kun kierto on päällä ja lämpöpumppu ei käy.
Tulosten valossa vaikuttaa, että hyötysuhde riippuu melko voimakkaasti paitsi ulkolämpötilasta ja paluulämpötilasta mutta myös jossain määrin kompressorin pyörimisnopeudesta. Korkeimmat COP arvot sain yleensä noin 30 r/s pyörimisnopeudella, joskaan tulos ei käy suoraan ilmi juuri näistä kuvista. Graafien mittaustulokset ovat ilman sulatuksia ja COP on laskettu koko lämpöpumppusysteemin kulutuksesta (ohjain+ulkoyksikkö+latauskiertopumppu+20W itsesäätyvä lauhdeputken lämmityskaapeli, jonka päällä olosta ei ole tietoa).
Jos COP arvon laskee vain ulkoyksikön kuluttamasta energiasta, tulokset ovat noin 0,1 yksikköä parempia olettaen ohjaimen ja kiertopumpun yhteiskulutukseksi 50 W.
SULATUKSET
Sulatukset vaikuttavat tuottavan kolmesta vajaaseen neljään litraan vettä / kerta lämpötilan ollessa nollan tuntumassa ja suhteellisen kosteuden lähellä sataa prosenttia.
Mitatun 460 s pituisen sulatuksen sähkön kulutuksen sain mitattua tarkasti. Sähköä kuluu noin 0,16 kWh, keskimäärin 1,2 kW teholla / sulatusjakso. Kone ottaa melko paljon lämpöä takaisin, mutta tätä on vaikeampi mitata tarkasti, koska teho muuttuu varsinkin sulatuksen loppuvaiheessa. Lämmön otolle mittasin noin 0,55-0,7 kWh/sulatus.
Sulatus tapahtuu kostella nollakelillä tasan tunnin käyttöjakson jälkeen. Tämä tekee varsin rumaa jälkeä hyötysuhteelle. Jos laite käy lämmitysjakson esim. 50 r/s teholla, sulatus huonontaa COPia noin 0,5 yksikköä. Tämä merkitsee, että sulatukset huomioiden COP olisi haarukassa 3,6-3,9 tuotettaessa noin 35 °C lämpöä ~0 °C ulkolämpötilassa. Alhaisemmalla pyörimisnopeudella COP on lähtökohtaisesti hiukan parempi mutta ei ole täysin selvää onko myös käyntijakso vastaavasti pidempi. ”Sulatuskello” taitaa mitata vain aikaa.
Laskin huvikseni että sulatuksen energiasta noin puolet kuluisi jään sulattamiseen. Härmistymislämpö vaikuttaisi olevan todella huomattava. Se voi kattaa 25-30 % kennon keräämästä bruttoenergiasta käyntijaksolla. Liekkö käynnin aikainen COP sitten kuinka paljon huonompi kuivalla ilmalla. Tämmöisellä kostella kelillä ilmavirran lämpötilan pudotus ulkoyksikössä oli 50r/s käyntinopeudella noin 4 astetta.
Nämä käyrät on mitattu suhteuttamalla teho kattilan vastukseen. Vastusta on katkottu, jotta on saatu ylläpidettyä vastaava lämmitysteho ja tällä tavalla COP taso on yritetty kiinnittää. Näiden tulosten pitäisi olla vertailukelpoisia keskenään, mutta tuo vertailutehon määritys voi jonkin verran heittää. Eli tuloksia ei pidä tarkastella suoraan kyseisen laitteen (CTC Ecoair 520 M) absoluuttisena suorituskykynä. Laskettu COP perustuu latauskierron lämpötilaeroon mitattuna laitteen omilla lämpötila-antureilla, jotka näyttävät täsmälleen samaa silloin kun kierto on päällä ja lämpöpumppu ei käy.
Tulosten valossa vaikuttaa, että hyötysuhde riippuu melko voimakkaasti paitsi ulkolämpötilasta ja paluulämpötilasta mutta myös jossain määrin kompressorin pyörimisnopeudesta. Korkeimmat COP arvot sain yleensä noin 30 r/s pyörimisnopeudella, joskaan tulos ei käy suoraan ilmi juuri näistä kuvista. Graafien mittaustulokset ovat ilman sulatuksia ja COP on laskettu koko lämpöpumppusysteemin kulutuksesta (ohjain+ulkoyksikkö+latauskiertopumppu+20W itsesäätyvä lauhdeputken lämmityskaapeli, jonka päällä olosta ei ole tietoa).
Jos COP arvon laskee vain ulkoyksikön kuluttamasta energiasta, tulokset ovat noin 0,1 yksikköä parempia olettaen ohjaimen ja kiertopumpun yhteiskulutukseksi 50 W.
SULATUKSET
Sulatukset vaikuttavat tuottavan kolmesta vajaaseen neljään litraan vettä / kerta lämpötilan ollessa nollan tuntumassa ja suhteellisen kosteuden lähellä sataa prosenttia.
Mitatun 460 s pituisen sulatuksen sähkön kulutuksen sain mitattua tarkasti. Sähköä kuluu noin 0,16 kWh, keskimäärin 1,2 kW teholla / sulatusjakso. Kone ottaa melko paljon lämpöä takaisin, mutta tätä on vaikeampi mitata tarkasti, koska teho muuttuu varsinkin sulatuksen loppuvaiheessa. Lämmön otolle mittasin noin 0,55-0,7 kWh/sulatus.
Sulatus tapahtuu kostella nollakelillä tasan tunnin käyttöjakson jälkeen. Tämä tekee varsin rumaa jälkeä hyötysuhteelle. Jos laite käy lämmitysjakson esim. 50 r/s teholla, sulatus huonontaa COPia noin 0,5 yksikköä. Tämä merkitsee, että sulatukset huomioiden COP olisi haarukassa 3,6-3,9 tuotettaessa noin 35 °C lämpöä ~0 °C ulkolämpötilassa. Alhaisemmalla pyörimisnopeudella COP on lähtökohtaisesti hiukan parempi mutta ei ole täysin selvää onko myös käyntijakso vastaavasti pidempi. ”Sulatuskello” taitaa mitata vain aikaa.
Laskin huvikseni että sulatuksen energiasta noin puolet kuluisi jään sulattamiseen. Härmistymislämpö vaikuttaisi olevan todella huomattava. Se voi kattaa 25-30 % kennon keräämästä bruttoenergiasta käyntijaksolla. Liekkö käynnin aikainen COP sitten kuinka paljon huonompi kuivalla ilmalla. Tämmöisellä kostella kelillä ilmavirran lämpötilan pudotus ulkoyksikössä oli 50r/s käyntinopeudella noin 4 astetta.
