Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Joppe112

"Tän talon ILPpi on paras vaanimispaikka - muahh!"
Foorumin huomion laajetessa yhä enemmän myös IVLPpien suuntaan on paikallaan julkaista nämä perustaulukot veden lämmityksestä ulkoisella energialähteellä yleisesti, joista voit lukea lämmitykseen kuluvan ajan tunneissa kustakin solusta kun tiedossa syötteenä ovat:

* massavaraajan tilavuus litroissa (ts taulukon rivit)
* veteen kohdistettava jatkuva lämmitysteho wateissa (ts sarakkeet)


Sivutuotteena taulukosta voit lukea myös sarakkeesta "1000" varaajan koko tilavuutta vastaavan kuumennuksen hinnan kWh:ssa (ts jatkuva lämmitysteho = 1 kW).

Tavallista pientalon normaalitilanne on se, että jonkinlainen massavaraaja on nurkissa ja sitä lämmitellään vaihtelevasti vuoden aikaan eri tavoin. Normaalitilanne on yleensä aina se, että pyritään saamaan talousvettä aikaiseksi +55 C:n standardilämpötilaan. Lähtien tästä tarpeesta syntyykin 1. taulukkomme.

Raakaveden lämmitystä +7 C -> 55 C
Koodi:
                                               [b]Teho (W)[/b]
        [b]Tilav.(L)[/b]   [u]500  1000  1500  2000  2500  3000  3500  4000  4500  5000  5500  6000[/u]
[color=green]           70       8,2   4,1   2,7   2,1   1,6   1,4   1,2   1,0   0,9   0,8   0,7   0,7[/color]
           140     16,5   8,2   5,5   4,1   3,3   2,7   2,4   2,1   1,8   1,6   1,5   1,4
[color=navy]           210     24,7  12,3   8,2   6,2   4,9   4,1   3,5   3,1   2,7   2,5   2,2   2,1
           280     32,9  16,5  11,0   8,2   6,6   5,5   4,7   4,1   3,7   3,3   3,0   2,7[/color]
           350     41,2  20,6  13,7  10,3   8,2   6,9   5,9   5,1   4,6   4,1   3,7   3,4
           420     49,4  24,7  16,5  12,3   9,9   8,2   7,1   6,2   5,5   4,9   4,5   4,1
           490     57,6  28,8  19,2  14,4  11,5   9,6   8,2   7,2   6,4   5,8   5,2   4,8
           560     65,9  32,9  22,0  16,5  13,2  11,0   9,4   8,2   7,3   6,6   6,0   5,5
           630     74,1  37,0  24,7  18,5  14,8  12,3  10,6   9,3   8,2   7,4   6,7   6,2
           700     82,3  41,2  27,4  20,6  16,5  13,7  11,8  10,3   9,1   8,2   7,5   6,9
           770     90,6  45,3  30,2  22,6  18,1  15,1  12,9  11,3  10,1   9,1   8,2   7,5
           840     98,8  49,4  32,9  24,7  19,8  16,5  14,1  12,3  11,0   9,9   9,0   8,2
           910    107,0  53,5  35,7  26,8  21,4  17,8  15,3  13,4  11,9  10,7   9,7   8,9
           980    115,3  57,6  38,4  28,8  23,1  19,2  16,5  14,4  12,8  11,5  10,5   9,6
          1050    123,5  61,7  41,2  30,9  24,7  20,6  17,6  15,4  13,7  12,3  11,2  10,3
          1550    182,3  91,2  60,8  45,6  36,5  30,4  26,0  22,8  20,3  18,2  16,6  15,2
          2050    241,1 120,6  80,4  60,3  48,2  40,2  34,4  30,1  26,8  24,1  21,9  20,1

Seuraava taulukko edustaa tyypillistä tilannetta, jossa massavaraajan kautta ruokitaan lattialämmityksen vesipiiriä.

Raakaveden lämmitystä +7 C -> 35 C
Koodi:
                                               [b]Teho (W)[/b]
        [b]Tilav.(L)[/b]   [u]500  1000  1500  2000  2500  3000  3500  4000  4500  5000  5500  6000[/u]
[color=green]           70       4,8   2,4   1,6   1,2   1,0   0,8   0,7   0,6   0,5   0,5   0,4   0,4[/color]
           140      9,6   4,8   3,2   2,4   1,9   1,6   1,4   1,2   1,1   1,0   0,9   0,8
[color=navy]           210     14,4   7,2   4,8   3,6   2,9   2,4   2,1   1,8   1,6   1,4   1,3   1,2
           280     19,2   9,6   6,4   4,8   3,8   3,2   2,7   2,4   2,1   1,9   1,7   1,6[/color]
           350     24,0  12,0   8,0   6,0   4,8   4,0   3,4   3,0   2,7   2,4   2,2   2,0
           420     28,8  14,4   9,6   7,2   5,8   4,8   4,1   3,6   3,2   2,9   2,6   2,4
           490     33,6  16,8  11,2   8,4   6,7   5,6   4,8   4,2   3,7   3,4   3,1   2,8
           560     38,4  19,2  12,8   9,6   7,7   6,4   5,5   4,8   4,3   3,8   3,5   3,2
           630     43,2  21,6  14,4  10,8   8,6   7,2   6,2   5,4   4,8   4,3   3,9   3,6
           700     48,0  24,0  16,0  12,0   9,6   8,0   6,9   6,0   5,3   4,8   4,4   4,0
           770     52,8  26,4  17,6  13,2  10,6   8,8   7,5   6,6   5,9   5,3   4,8   4,4
           840     57,6  28,8  19,2  14,4  11,5   9,6   8,2   7,2   6,4   5,8   5,2   4,8
           910     62,4  31,2  20,8  15,6  12,5  10,4   8,9   7,8   6,9   6,2   5,7   5,2
           980     67,2  33,6  22,4  16,8  13,4  11,2   9,6   8,4   7,5   6,7   6,1   5,6
          1050     72,0  36,0  24,0  18,0  14,4  12,0  10,3   9,0   8,0   7,2   6,5   6,0
          1550    106,3  53,2  35,4  26,6  21,3  17,7  15,2  13,3  11,8  10,6   9,7   8,9
          2050    140,6  70,3  46,9  35,2  28,1  23,4  20,1  17,6  15,6  14,1  12,8  11,7

Jos edellisen massavaraajan haaleammasta vedestä jalostetaan talousvettä pienempään astiaan saadaan myös seuraavat luvut.

Veden lämmitystä +35 C -> 55 C
Koodi:
                                               [b]Teho (W)[/b]
        [b]Tilav.(L)[/b]   [u]500  1000  1500  2000  2500  3000  3500  4000  4500  5000  5500  6000[/u]
[color=green]           70       3,4   1,7   1,1   0,9   0,7   0,6   0,5   0,4   0,4   0,3   0,3   0,3[/color]
           140      6,9   3,4   2,3   1,7   1,4   1,1   1,0   0,9   0,8   0,7   0,6   0,6
[color=navy]           210     10,3   5,1   3,4   2,6   2,1   1,7   1,5   1,3   1,1   1,0   0,9   0,9
           280     13,7   6,9   4,6   3,4   2,7   2,3   2,0   1,7   1,5   1,4   1,2   1,1[/color]
           350     17,2   8,6   5,7   4,3   3,4   2,9   2,5   2,1   1,9   1,7   1,6   1,4
           420     20,6  10,3   6,9   5,1   4,1   3,4   2,9   2,6   2,3   2,1   1,9   1,7
           490     24,0  12,0   8,0   6,0   4,8   4,0   3,4   3,0   2,7   2,4   2,2   2,0
           560     27,4  13,7   9,1   6,9   5,5   4,6   3,9   3,4   3,0   2,7   2,5   2,3
           630     30,9  15,4  10,3   7,7   6,2   5,1   4,4   3,9   3,4   3,1   2,8   2,6
           700     34,3  17,2  11,4   8,6   6,9   5,7   4,9   4,3   3,8   3,4   3,1   2,9
           770     37,7  18,9  12,6   9,4   7,5   6,3   5,4   4,7   4,2   3,8   3,4   3,1
           840     41,2  20,6  13,7  10,3   8,2   6,9   5,9   5,1   4,6   4,1   3,7   3,4
           910     44,6  22,3  14,9  11,1   8,9   7,4   6,4   5,6   5,0   4,5   4,1   3,7
           980     48,0  24,0  16,0  12,0   9,6   8,0   6,9   6,0   5,3   4,8   4,4   4,0
          1050     51,5  25,7  17,2  12,9  10,3   8,6   7,4   6,4   5,7   5,1   4,7   4,3
          1550     76,0  38,0  25,3  19,0  15,2  12,7  10,9   9,5   8,4   7,6   6,9   6,3
          2050    100,5  50,2  33,5  25,1  20,1  16,7  14,4  12,6  11,2  10,0   9,1   8,4

Edellinen taulukko osaltaan kertoo myös jo siitä, mitkä ovat tulistusenergian tarpeet lämpöpumpuissa talousvedelle. Jos kuvaa vielä askeleen tarkennetaan, niin voidaan myös vielä laskea miten paljon energiaa tarvitaan jos massavaraaja onkin lämmennyt pykälän lisää (= IVLPpien suotuisimmat olosuhteet R4xxx-tekniikalla leudossa kelissä kevät/kesä/syksy).

Veden lämmitystä +45 C -> 55 C
Koodi:
                                               [b]Teho (W)[/b]
        [b]Tilav.(L)[/b]   [u]500  1000  1500  2000  2500  3000  3500  4000  4500  5000  5500  6000[/u]
[color=green]           70       1,7   0,9   0,6   0,4   0,3   0,3   0,2   0,2   0,2   0,2   0,2   0,1[/color]
           140      3,4   1,7   1,1   0,9   0,7   0,6   0,5   0,4   0,4   0,3   0,3   0,3
[color=navy]           210      5,1   2,6   1,7   1,3   1,0   0,9   0,7   0,6   0,6   0,5   0,5   0,4
           280      6,9   3,4   2,3   1,7   1,4   1,1   1,0   0,9   0,8   0,7   0,6   0,6[/color]
           350      8,6   4,3   2,9   2,1   1,7   1,4   1,2   1,1   1,0   0,9   0,8   0,7
           420     10,3   5,1   3,4   2,6   2,1   1,7   1,5   1,3   1,1   1,0   0,9   0,9
           490     12,0   6,0   4,0   3,0   2,4   2,0   1,7   1,5   1,3   1,2   1,1   1,0
           560     13,7   6,9   4,6   3,4   2,7   2,3   2,0   1,7   1,5   1,4   1,2   1,1
           630     15,4   7,7   5,1   3,9   3,1   2,6   2,2   1,9   1,7   1,5   1,4   1,3
           700     17,2   8,6   5,7   4,3   3,4   2,9   2,5   2,1   1,9   1,7   1,6   1,4
           770     18,9   9,4   6,3   4,7   3,8   3,1   2,7   2,4   2,1   1,9   1,7   1,6
           840     20,6  10,3   6,9   5,1   4,1   3,4   2,9   2,6   2,3   2,1   1,9   1,7
           910     22,3  11,1   7,4   5,6   4,5   3,7   3,2   2,8   2,5   2,2   2,0   1,9
           980     24,0  12,0   8,0   6,0   4,8   4,0   3,4   3,0   2,7   2,4   2,2   2,0
          1050     25,7  12,9   8,6   6,4   5,1   4,3   3,7   3,2   2,9   2,6   2,3   2,1
          1550     38,0  19,0  12,7   9,5   7,6   6,3   5,4   4,7   4,2   3,8   3,5   3,2
          2050     50,2  25,1  16,7  12,6  10,0   8,4   7,2   6,3   5,6   5,0   4,6   4,2

Normaaleissa nykymitoituksissa ajatellaan, että yhden talouden osalta n. 70 litran säiliö riittää talousveden varastoksi ja koko massavaraaja mitoitetaan 200-300 litraan vesilämmityspiireistä riippuen. Näin ollen, viimeisestä taulukosta voit esim lukea, että se 70 litran tulistaminen 45 -> 55 C:een kokonaan 3 kW:lla vie aikaa 0,3 tuntia = n. 20 minuuttia. Sarakkeesta "1000" näkyy myös, että koko hommaan palaa 0,9 kwh lämmitysenergiaa.

Kaikkiin edellisiin taulukoihin on sisään leivottu -5%:n hävikki, jonka voi ajatella edustavan varaajan lämpövuotoa ympäristöönsä eli ylläpitoon kuluvaa lisäenergiaa.

Nämä taulukot palvelevat sinua parhaiten, jos suunnittelee kytkevänsä vesipiiriin jonkinlaisia lämpöpumppuja: pystysarakkeiden lämmitystehot vastaavat tällöin lämpöpumpun eri ulkolämpötiloissa veteen tuottamaa antotehoa suoraan. :cool:



Kaikki taulukot on tuotettu Excelissä tällä normaalilla ominaislämmityksen kaavalla:

LÄMMITYSAIKA = ((4,19*1000*TILAVUUS*(AlkuLämpö-LoppuLämpö)) / (0,95*LÄMMITYSTEHO))/(60*60)
 
P

Petsku

Vieras
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Mulla on Jäspin lämminvesivaraaja=280l(3kw),olenko ymmärtänyt
taulukkoasi oikein ajattelemalla,että tuon kokoisen varaajan veden
lämmittämiseen +55 asteeseen menee 5,5kw sähköä!?
Niin ja mulla ei ole laitettu varaajaa toimimaan yösähköllä!
Tähän asti se on ollut ns.koko ajan päällä kiertovesi pumpun
kanssa yhtä aikaa!
Kannattaako sähkön kulutuksen(hinnan)takia laittaa toi mun
Jäspi lämmittämään ainoastaan yösähkön kanssa,niin ja
tietenkin toi kiertovesi pumppu yöksi päältä pois vai?
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Miten voisi arvioida talousveden lämmittämiseen tarvittavaa energiamäärää jos tiedetään paljonko vettä kaikenkaikkiaan käytetään? Motiva on varmaankin jotenkin normittanut tämänkin standardikotitaloudelle.

Olen nimittäin monitoroinut veden kulutusta, lämmön kulutusta ja öljyn kulutusta kotona nyt noin kuukauden ajan ja näyttäisi siltä (Excelin piirtämän scatter-graafin mukaan) että meillä kuluu 0.0028 litraa öljyä kulutettua vesilitraa kohti. Jos oletetetaan optimistisesti että öljystä saa siirrettyä 9kWh/l energiaa käyttöveteen, niin meillä vesi kulutetaan keskimäärin 21.7 astetta lämpimämpänä kuin mitä se tulee kunnan verkosta.
 

Rutja

Aktiivinen jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

IVO teki aikanaa hyvinkin laajan tutkimuksen omakotitalojen energiankulutuksesta. Muistikuvani mukaan omakotitalossa kulutetaan keskimäärin 110l/hlö/vrk vettä josta 40% on lämmintä vettä. Tämä tarkoittaisi 750kWh/hlö/vuosi nettona energiaa veden lämmitykseen. Käyttötottumukset vaihtelevat, mutta tuo on ainakin suuntaa antava.
 

teukka

Vakionaama
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Lämpimän veden energian kulutus on jossakin esitetty suunnilleen siten, että 1. henkilö kuluttaa noin 1500 ja loput 500 per nuppi. :)
 

jlu2006

Aktiivinen jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

teukka sanoi:
Lämpimän veden energian kulutus on jossakin esitetty suunnilleen siten, että 1. henkilö kuluttaa noin 1500 ja loput 500 per nuppi. :)

? (sekunnissa/minuutissa/tunnissa/viikossa/kuukaudessa/vuodessa vai missä se oli.... ;D )

jlu
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

jlu2006 sanoi:
teukka sanoi:
Lämpimän veden energian kulutus on jossakin esitetty suunnilleen siten, että 1. henkilö kuluttaa noin 1500 ja loput 500 per nuppi. :)

? (sekunnissa/minuutissa/tunnissa/viikossa/kuukaudessa/vuodessa vai missä se oli.... ;D )

Joo, yksiköiden ilmaiseminen olisi kyllä paikallaan, eihän tuosta paljaasta numerosta tiedä on onko se vaikka BTU/vuosi. Asiayhteydestä täytyy arvata kWh/vuosi.

Löysin tuon saman 40% Googlaamalla, itse asiassa se johdatti tänne, vähän vanhempaan keskusteluun. Jos kylmä vesi on +7 astetta ja kuuma +55, niin keskimäärin kaikkea vettä lämmitettäisiin 19.2 astetta.
 

teukka

Vakionaama
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Lämpimän veden energian kulutus on jossakin esitetty suunnilleen siten, että 1. henkilö kuluttaa noin 1500 ja loput 500 per nuppi.

Viittasin tuossa viestissäni edelliseen kirjoittajaan eli tarkoitin kWh/vuosi. :)
 

Antti

Jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Mitenköhän lämminvesivaraajana toimisi Suomen oloissa tällainen laite:

http://www.airgenerate.com/products/airtap.html (listahinnaksi mainittu http://www.buildinggreen.com/auth/article.cfm/2008/6/27/An-Affordable-Heat-Pump-Water-Heater-Retrofit/ 499 USD)

Kyseessä on siis lämpöpumppu, joka asennetaan tavallisen lämminvesivaraajan päälle ja joka ottaa lämmön ympäröivän huoneen ilmasta. Hyötysuhteeksi luvataan 2.0-2.5 kertaisesti lämmintä vettä kulutettuun sähköön verrattuna. Eli siis lämmön pumppaamiseen menee 40-50% lämpimään veteen siirtyvästä energiasta, eikös?

Jos siis lämpö saadaan [lämmityskaudella] ilpillä ensin ulkoa sisään vaikka COP:lla 3.0 3kW, niin meneeköhän kokonaishyötysuhde silloin niin, että tuon 3kW lämmön pumppaaminen lämminveteen saakka veisi ensin 33% ilpissä eli 1 kW ja sitten vaikka 50% itse laitteessa eli 1.5kW, yhteensäkö menisi ostoenergiaa 2.5kW 3kW lämminveden tuottamiseen, jolloin tuossa ei olisi niin kovin suurta järkeä. Kesällä jos lämpö tulisi sisäilmasta viilentämällä, niin tilanne olisi kyllä aivan toinen. Joku tuossa nyt päättelyketjussa tuntuu epäilyttävältä, kertokaa viisaammat että mikä.

Sinänsä tuo laite vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta idealta, ainoa että toimisi 110V/60Hz sähköllä, mikä voisi olla ongelma jos sellaista haluaisi kokeilla...
 

Antti

Jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Antti sanoi:
Hyötysuhteeksi luvataan 2.0-2.5 kertaisesti lämmintä vettä kulutettuun sähköön verrattuna.

Laitteen esittelysivulla kerrotaan, että:

If it takes four units of energy to heat water, AirTap™ utilizes one unit from an electric outlet, and three units from the surrounding air, reducing your energy consumption by about 2.5 times that of your current water heater.

Vähän ristiriitainen päätelmä. Jos lämmön pumppaamiseen tarvitaan 1/4 siirrettävästä energiamäärästä, niin mistä tuo 2.5 kertainen suhde tulee?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Antti sanoi:
Mitenköhän lämminvesivaraajana toimisi Suomen oloissa tällainen laite:

http://www.airgenerate.com/products/airtap.html (listahinnaksi mainittu http://www.buildinggreen.com/auth/article.cfm/2008/6/27/An-Affordable-Heat-Pump-Water-Heater-Retrofit/ 499 USD)
...

Jos siis lämpö saadaan [lämmityskaudella] ilpillä ensin ulkoa sisään vaikka COP:lla 3.0 3kW, niin meneeköhän kokonaishyötysuhde silloin niin, että tuon 3kW lämmön pumppaaminen lämminveteen saakka veisi ensin 33% ilpissä eli 1 kW ja sitten vaikka 50% itse laitteessa eli 1.5kW, yhteensäkö menisi ostoenergiaa 2.5kW 3kW lämminveden tuottamiseen, jolloin tuossa ei olisi niin kovin suurta järkeä. Kesällä jos lämpö tulisi sisäilmasta viilentämällä, niin tilanne olisi kyllä aivan toinen. Joku tuossa nyt päättelyketjussa tuntuu epäilyttävältä, kertokaa viisaammat että mikä.

Jos pumppaat ulkoa ILP:llä käytettäväksi 3kW:n tehon, niin vedenlämmitin imee tästä vain 1.5kW, kun halutaan 3kW lämmintä vettä ulos. Ostoenergiaa siis menee 0.5kW lämmön pumppaamiseen ulkoa ja 1.5kW lämpimän veden tekoon, siis yhteensä 2kW:n tehon edestä. COP olisi siis 1.5.

Ei tällaisessa vehkeessä ole Suomen oloissa eristyistä järkeä, mutta tietenkin nimenomaan ILP:n yhteydessä ajatusta ei voi tyrmätäkään. Täkäläiselle verkkosähkölle sovitettuna voisi olla melko edullinenkin ratkaisu.

Tällainen vedenlämmitinhän ei ole minkäänmoinen uutuus. Niitä oli USA:ssa moniakin markkinoilla vielä joskus 90-luvulla, mutta monilla merkeillä taisi olla laatuongelmia ja koko tuoteryhmä taisi sen takia saada huonon maineen.

Kannattaa googlata "heat pump", "water heater" -aihepiiriä. Osuin kerran jonkin liittovaltion laboratorion tekemään raporttiin, jossa oli pitkäaikaiskokemuksia yhdestä ilmeisen onnistuneesta tuotteesta (olen jo kadottanut tarkemmat viitteet aiheeseen).
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

kotte sanoi:
Tällainen vedenlämmitinhän ei ole minkäänmoinen uutuus. Niitä oli USA:ssa moniakin markkinoilla vielä joskus 90-luvulla, mutta monilla merkeillä taisi olla laatuongelmia ja koko tuoteryhmä taisi sen takia saada huonon maineen.

Saksalaisissa taloissa nykyäänkin kohtuullisen yleinen laite.
 

Antti

Jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

kotte sanoi:
Jos pumppaat ulkoa ILP:llä käytettäväksi 3kW:n tehon, niin vedenlämmitin imee tästä vain 1.5kW, kun halutaan 3kW lämmintä vettä ulos. Ostoenergiaa siis menee 0.5kW lämmön pumppaamiseen ulkoa ja 1.5kW lämpimän veden tekoon, siis yhteensä 2kW:n tehon edestä. COP olisi siis 1.5.

Ei tällaisessa vehkeessä ole Suomen oloissa eristyistä järkeä, mutta tietenkin nimenomaan ILP:n yhteydessä ajatusta ei voi tyrmätäkään. Täkäläiselle verkkosähkölle sovitettuna voisi olla melko edullinenkin ratkaisu.

Noinhan se tietenkin menee, älysin sen itsekin tuossa myöhemmin, sinne lämpimään veteenhän menee suuri osa sen pumpun käyttämästä energiasta, jolloin kaikkea lämmintä ei tarvitse pumputa ympäröivästä ilmasta.

Jos COP lämmityskaudella olisi 1.5 vs. nykyinen 1.0, niin kyllä tuossa voisi vuositasolla olla hyvinkin järkeä. Suuren osan vuodesta tuolla lämmitettäisiin kuitenkin vettä paremmalla kokonais-COP:lla, ILP:n siirtäessä lämpöä sisään optimaalisemmalla alueella, ja pitkät ajat lämpö siirtyisi ihan itsekseen. Ei tuo viilentävä vaikutuskaan kesällä ainakaan haittaisi. Mikäköhän mahtaisi olla vuotuinen kokonais-COP lämpimän veden osalta, päästäisiinköhän lähelle kahta?
 

Tilator

Vakionaama
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Ulkoilman lämpötilan ylittäessä vesijohtoveden lämpötilan, voisi vettä (vähän) lämmitellä ihan ilman kompuraakin ;-)
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Antti sanoi:
Mikäköhän mahtaisi olla vuotuinen kokonais-COP lämpimän veden osalta, päästäisiinköhän lähelle kahta?
Uskoisin, että Etelä-Suomessa kaksi voisi ylittyäkin sellaisina talvina kuin v. 2007-2008, mutta riippuu aivan talvesta (ja ILPistä sekä sen osuudesta lämmityksessä). Arvioitu vedenlämmityksen COP 2 on nimittäin siinä mielessä alakanttiin, että siinä on luultavasti mukana varaajan lämpöhäviöt. Näistä voisi ainakin osan saada talteen sijoittamalla laitteen paikkaan, jossa johtumahäviöt saa talvella hyödyksi ja joka voi kesäisin haitatta lämmitä normaalia huonelämpötilaa korkeammaksi. Itse vedenlämmityksen osalta parempi COP kuin 2 on helposti saavutettavissa (vrt. PILPien COP käyttöveden lämmityksessä; tällainen laite on selvästi PILPiä edullisemmassa asemassa höyrystimen lämpötilan osalta). Ilman otto ja palautus kannattaa tietenkin miettiä myös tarkkaan, eli talvikäytön kannalta paikka, jossa sisäilman lisäviilentäminen ei haittaa tai lisää heti lämmityksen tehovaadetta on edullisempi kuin kesän viilennystarpeen otollisen paikka (mikä myös lyö korville melutasovaateita).

Kannattaisikohan tehdä tarkenpaakin selvitystä Saksan-Itävallan-Sveitsin verkkokauppojen tarjontaan?
 

ekis

Vakionaama
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

teukka sanoi:
Lämpimän veden energian kulutus on jossakin esitetty suunnilleen siten, että 1. henkilö kuluttaa noin 1500 ja loput 500 per nuppi. :)

Tämä 1. henkilön 1500kWh kulutus johtuu varaajan lämpöhäviöistä. 300litran varaajan lämpöhäviöt on ~1000kWh/a.

Kuinka suuria on esim. tuollaisen 2000l akvantti varaajan lämpöhäviöt?
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akvantti.10.html
 

teukka

Vakionaama
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Joo, lämpöhäviö lienee se suurin syy. On lisäksi muitakin kulutuksia, joissa se ensimmäinen persoona tekee sen peruskulutuksen ja seuraavat pääsevät vähän siivellä. Esim. puurokattilan tiskaus vie saman määrän vettä olipa aamiaisella yksi tai kaksi. :)
 

Konsta65

Jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

ekis sanoi:
teukka sanoi:
Lämpimän veden energian kulutus on jossakin esitetty suunnilleen siten, että 1. henkilö kuluttaa noin 1500 ja loput 500 per nuppi. :)

Tämä 1. henkilön 1500kWh kulutus johtuu varaajan lämpöhäviöistä. 300litran varaajan lämpöhäviöt on ~1000kWh/a.

Kuinka suuria on esim. tuollaisen 2000l akvantti varaajan lämpöhäviöt?
http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesivaraajat/Akvantti.10.html

Tässä ollaan asian ytimessä. Talvella lämpöhäviöt sisätiloissa ei juuri haittaa mutta kesäaikana kannattaa jo miettiä omaa konseptia. Huomattava on että varaajassa on omat häviönsä ja lisäksi tulee putkituksista lisähäviöitä...riippuen niiden pituuksista ja eristystasosta.

Omissa virityksissä havaitsin että MLP kannattaa kesäksi pysäyttää ja sen kautta tehty KV:n esilämmitys-lämmitys hoitaa suoralla sähköllä. Tässä merkittävänä tekijänä oli juuri 2 krt 500 litran LV varaajan häviöt vs 200 litran KV varaajan häviöt. Kesällä lisänä mahdollinen jäähdystystarve rakennuksessa...ensin lämmitetään KV vettä....sitten lämpöhäviöiden johdosta tarvitaan jäähdytystä!

Verrokkina lämpöhäviöistä mulla on erillisen saunarakennuksen 100 litran KV varaaja. Siinä menee sähkö 1,5 kwh per päivä vaikkei vettä käyttäisikään eli reilut 500 kWh per vuosi.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Toki häviöt kannattaa minimoida talvellakin, mikäli tarjolla on lämmitysenergiaa jonka COP on yli 1. Tosin aika pientähän tuo säästö on, jos vaikka kolme kilowattituntia per päivä tehdään hukkalämmön sijaan vaikka COPilla 3, niin mitäs se nyt olisi.. 2 kWh säästö per päivä lämmityskauden läpi? Ei mitenkään hirveän suuren vaivan tai investoinnin väärti välttämättä.
 

ekis

Vakionaama
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Konsta65 sanoi:
Omissa virityksissä havaitsin että MLP kannattaa kesäksi pysäyttää ja sen kautta tehty KV:n esilämmitys-lämmitys hoitaa suoralla sähköllä. Tässä merkittävänä tekijänä oli juuri 2 krt 500 litran LV varaajan häviöt vs 200 litran KV varaajan häviöt.

Oletko mitannut kuinka paljon on 2 krt 500 litran varaajan lämpöhäviöt?
Eikö MLP:n varaajan lämpöhäviöt voisi olla periaatteessa COP:n suhteessa isommat, jotta kuluisi saman verran sähköä kun 200 litran suorasähkö varaajassa?
 

Konsta65

Jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

ekis sanoi:
Konsta65 sanoi:
Omissa virityksissä havaitsin että MLP kannattaa kesäksi pysäyttää ja sen kautta tehty KV:n esilämmitys-lämmitys hoitaa suoralla sähköllä. Tässä merkittävänä tekijänä oli juuri 2 krt 500 litran LV varaajan häviöt vs 200 litran KV varaajan häviöt.

Oletko mitannut kuinka paljon on 2 krt 500 litran varaajan lämpöhäviöt?
Eikö MLP:n varaajan lämpöhäviöt voisi olla periaatteessa COP:n suhteessa isommat, jotta kuluisi saman verran sähköä kun 200 litran suorasähkö varaajassa?

Tarkkaa mittaustulosta ei ole. Huomioiden kuitenkin varaajien kokosuhteet ja sitten putkiviidakon ja LV/KV välimatkan noin 8 metriä niin olen jokseenkin varma että kesällä MLP:n pysäyttäminen on kannattavaa. Käytännössä huomaa alakerran teknisen tilan olevan sopivan viileä nyt kesällä kun varaajat ovat pois käytöstä. Tässä minun tapauksessa aika merkittävä energiaimuri lienee kallio jolla talo on. Kallion ja talon välissä ei ole eristystä... osin kallio jopa näkyy alakerran tiloissa.

Tuolla MLP foorumilla tarkemmin tarinaa noista ratkaisuista ja ajatuksista ja nimimerkin takaa löytyy kuviakin haulla.

http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1272952678
 

Raksaaja

Vakionaama
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

ekis sanoi:
Konsta65 sanoi:
Omissa virityksissä havaitsin että MLP kannattaa kesäksi pysäyttää ja sen kautta tehty KV:n esilämmitys-lämmitys hoitaa suoralla sähköllä. Tässä merkittävänä tekijänä oli juuri 2 krt 500 litran LV varaajan häviöt vs 200 litran KV varaajan häviöt.

Oletko mitannut kuinka paljon on 2 krt 500 litran varaajan lämpöhäviöt?
Eikö MLP:n varaajan lämpöhäviöt voisi olla periaatteessa COP:n suhteessa isommat, jotta kuluisi saman verran sähköä kun 200 litran suorasähkö varaajassa?

Lämpöhäviöt isoissa varaajassa saa olla vieläkin suuremmat, kun isoon varaajaan varastoidaan energiaan COP X:llä ja pienen COP 1:llä. Sillä oletuksella, että sitä energiaa otetaan sieltä käyttöönkin, eikä pelkästään luovuteta vaipan läpi huoneilmaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Tohdin kylläkin epäillä, että isolla lämpöpumpulla saavutetaan kovin hyvää COPia, jos sitä pääasiassa käytetään hyräyksittäin ja jo valmiiksi lämpimän varaajan lämpötilan ylläpitoon. Sitäpaitsi käyttöveden valmistaminen "maakylmästä" vedestä heikentää tilannetta entisestään. Maapiirissä voisi olla pari puskuritynnyriä, jotka lämpenevät tiivistyvän kosteuden, lämpimän ulkoilman tai suoran auringonpaisteen ansiosta (tai mikä periaatteessa estäisi asentamasta tällaisia kesäksi autotalliin). Mittaukset aiheesta toki kiinnostaisivat. Silti MLP varmaan kannattaisi käynnistää vaikkapa juuri ennen saunomista joka tapauksessa.

Erillinen lähtöputkeen liitetty sähkölämmitteinen puskurivaraaja voi tulla käsien pesuun, tiskaukseen ja vastaavaan toistuvaan pikkutarpeeseen edullisemmaksi.
 
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

5000 litran varaaja kuluttaa energiaa 84 kWh yösähkömittarin mukaan 21-7 välisenä aikana +60 asteisen veden lämmitykseen, ei lämmityskiertoa, ei lämpimän veden käyttöä?

kun laskee termostaatista lämmöt +45 asteeseen kulutus on vain 9 KWh?
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Maapiirissä voisi olla pari puskuritynnyriä, jotka lämpenevät tiivistyvän kosteuden, lämpimän ulkoilman tai suoran auringonpaisteen ansiosta (tai mikä periaatteessa estäisi asentamasta tällaisia kesäksi autotalliin).

Kotte puhuu asiaa. Pelkällä paljaalla mustaksi maalatulla vesitynnyrillä saisi ulkoilman avulla esilämmitettyä käyttövettä ilmaiseksi kesäaikaan.

Toinen juttu mitä olen miettinyt on semmoinen asia että pitäisikö ison pystyvaraajan alaosasta repiä eristeet vallan pois kesäajaksi? (Hullua touhua?!) Olen ihmetellyt miten alaosan vesi kestää n. +20 C tietämillä vaikka käyttöveden alin kierukka jäähdytää sitä +10 C asteisella vedellä päivittäin. Vain varaajan yläosaa lämmitetään +30 C tietämille sähkövastuksella n. 70 cm ylempänä. Vai voiko lämpö johtua vedessä noin paljon alaspäin? ???
Johtuuko tekn. tilan lämpö (n.+20 C) nyt eristeiden läpi varaajan alaveteen ???
Ei yhtään haittaa, jos tilanne on kesäaikaan näinpäin. ;D
 

ekis

Vakionaama
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Senaattori sanoi:
5000 litran varaaja kuluttaa energiaa 84 kWh yösähkömittarin mukaan 21-7 välisenä aikana +60 asteisen veden lämmitykseen, ei lämmityskiertoa, ei lämpimän veden käyttöä?

kun laskee termostaatista lämmöt +45 asteeseen kulutus on vain 9 KWh?

Meni jotenki ohi! Selventäisitkö vähän?
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Senaattori sanoi:
5000 litran varaaja kuluttaa energiaa 84 kWh yösähkömittarin mukaan 21-7 välisenä aikana +60 asteisen veden lämmitykseen, ei lämmityskiertoa, ei lämpimän veden käyttöä?

kun laskee termostaatista lämmöt +45 asteeseen kulutus on vain 9 KWh?

Kuulostaa aika hurjilta häviöiltä jos kulutusta ei ole. Vertailuna oma 2000 litran varaaja, kun yläosan ~1000 litraa lämmitettään + 60 C kesäaikaan niin häviöt oli ~5 kWh/vrk luokkaa. Joka tapauksessa tuon kokoisen varaajan lisänä pitäisi olla erillinen käyttöveden varaaja esim. 100 ltr / kulutustottumuksien mukaan. Se säästäisi hintansa takaisin noilla Senaattorin lukemilla yhden kesän aikana! ja lisäksi kevät ja syyskeleillä tulisi myös huomattavat säästöt kun 5000 ltr kapasiteettia ei tarvita kokonaisuudessaan, voidaan sen lämpötilaa pitää alhaisempana.
 

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Itselläni on 100l sähköpytty ja 500l isompi varaaja johon VILP on kytketty. Jos 500l pytty on kylmä eli noin 20 astetta ei lämmin vesi meillä ihan riitä saunimisessa. VILP latailee muistaakseni 1,5h pyttyä/päivä. Noita kertoja ja aikoja voi sitten muuttaa tottumusten mukaan. COP oli viimeksi 4 vuorokaudelta 3,06. Käyttöveden kierto on kytketty 100L varaajan kautta.
Kytkin vesipostin putkeen haaran niin, että siihen voi syötää vain VILP esilämmittämää vettä lasten uimaaltaan täyttöön. Tai katon pesuun kun sellainen on nyt projektin alla.
 
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Palstalaisilla tuntuu olevan kohtalaisesti kokemuksia "energiansäästön tuunaamisesta"?

Minkälainen olisi porukalla tuumattu toimiva ihanneratkaisu 100n neliön rintamiestaloon vaihtoehdoksi kaukolämmölle,
jonka kustannukset on liittymä 5500€ ja muut työt tarjouksien on perusteella 7000-10000 €uroa?
Alueen putkiliikkeet eivät viitsineet edes tarjota isojen töiden runsauden takia

Energiakulutus viime vuodelta oli "varaavassa yösähkössä kello 21-7 välillä " 35000 kWh 5000 litran varaajalla?
Rakennuksessa on selvästi parantamisen varaa häviöiden sunteen, (kolmikerroslasit, puhallusvillat välipohjiin, yms)
Voin järjestää vaikka pienen suunnittelukilpailun parhaiden ehdotusten kesken (siis oikeella rahalla palkitaan),
koska alueella on noin parisataa samankaltaista muuta kohdetta?
Olen perunut Helsingin Energian kaukolämpöön liittymistarjouksen
(Otin varauksen 1220 €uroa liittymästä, jossa kaivuutyöt ja kaukolämpöputket vedetään kellariin, täältä saadun tiedon perusteella?

Kaikesta saaduista neuvoista kiitollinen sotaveteraani "Senaattori"
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Senaattorille yksi ehdotus (ilman eri veloitusta) :):

- laadukas ilmalämpöpumppu (päälämmönlähde)
- suorasähköpatterit (lisänä koville pakkasille)
- erillinen käyttövesivaraaja (koko kulutustottumuksien mukaan)
- 5000 ltr säiliön purku ja vesipatterit pois
- rakennuksen lisäeristys

Jotenkin ajattelen että tuo 35000 kWh ei ole "todellinen" kulutus millä suunnitelmia voisi tehdä, vaan siinä on merkittävä osa häviöitä.
5000 ltr säiliötä ja vesipattereita voi myös käyttää suorasähköpattereiden sijasta kovilla pakkasilla, mutta varaajasäiliön häviöt on korjattava "siedettävälle" tasolle.
 

func

Tulokas
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Antti sanoi:
Mitenköhän lämminvesivaraajana toimisi Suomen oloissa tällainen laite:

http://www.airgenerate.com/products/airtap.html (listahinnaksi mainittu http://www.buildinggreen.com/auth/article.cfm/2008/6/27/An-Affordable-Heat-Pump-Water-Heater-Retrofit/ 499 USD)

Kyseessä on siis lämpöpumppu, joka asennetaan tavallisen lämminvesivaraajan päälle ja joka ottaa lämmön ympäröivän huoneen ilmasta. Hyötysuhteeksi luvataan 2.0-2.5 kertaisesti lämmintä vettä kulutettuun sähköön verrattuna. Eli siis lämmön pumppaamiseen menee 40-50% lämpimään veteen siirtyvästä energiasta, eikös?

Jos siis lämpö saadaan [lämmityskaudella] ilpillä ensin ulkoa sisään vaikka COP:lla 3.0 3kW, niin meneeköhän kokonaishyötysuhde silloin niin, että tuon 3kW lämmön pumppaaminen lämminveteen saakka veisi ensin 33% ilpissä eli 1 kW ja sitten vaikka 50% itse laitteessa eli 1.5kW, yhteensäkö menisi ostoenergiaa 2.5kW 3kW lämminveden tuottamiseen, jolloin tuossa ei olisi niin kovin suurta järkeä. Kesällä jos lämpö tulisi sisäilmasta viilentämällä, niin tilanne olisi kyllä aivan toinen. Joku tuossa nyt päättelyketjussa tuntuu epäilyttävältä, kertokaa viisaammat että mikä.

Sinänsä tuo laite vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta idealta, ainoa että toimisi 110V/60Hz sähköllä, mikä voisi olla ongelma jos sellaista haluaisi kokeilla...

Tällainen kiinnostaisi minuakin. Voisin ottaa tällä talteen poistolämpöä huoneilmasta ja pumpata lopun lämmön kellarin viileisiin verstastiloihin. Minkähän verran ilman lämpötila tippuu tuossa lämmön talteenotossa?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

func sanoi:
Voisin ottaa tällä talteen poistolämpöä huoneilmasta ja pumpata lopun lämmön kellarin viileisiin verstastiloihin. Minkähän verran ilman lämpötila tippuu tuossa lämmön talteenotossa?

Ei puhuta useammasta asteesta, asteen--pari voi pudota, jos jäähdytettävä tila on muutaman kymmenen neliömetriä ja ilmanvaihto ja eristys ovat tyypillisiä.
 

Sebu

Aktiivinen jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

func sanoi:
Tällainen kiinnostaisi minuakin. Voisin ottaa tällä talteen poistolämpöä huoneilmasta ja pumpata lopun lämmön kellarin viileisiin verstastiloihin. Minkähän verran ilman lämpötila tippuu tuossa lämmön talteenotossa?

Näistä kirjoittelinkin tuossa aikaisemmin johonkin ketjuun mutta sillon ei oikein innokkuutta löytynyt.
Tuolta kiinasta pyysin jo tarjouksiakin noin puolivuotta sitten
http://www.heat-pump-supplier.com/hot-water-heat-pump.html
Tuolloin tuollaisen Pumppu/300L varaaja hässäkän hinta oli muistaakseni 850$ + tietenkin kuljetus ja tullit.
Voisin tosissani harkita tilaavani testiyksikön kiinan maalta jos muitakin innokkaita löytyy..
Kokemuksia tuosta kiinan kaupasta ei tosin ole entuutestaan joten jos asiantuntijoita löytyy niin apu tai hyvä neuvot aina kelpaavat. Sanoivat toimittaneensa noin 900 tuollaista pumppua ranskaan viimeisen vuoden aikana.
Ainakin Viessman ja joku muukin eurooppalainen kauppailevat ihan vastaavia mutta tupla tai tripla hinnoilla.
 

P3trik

Aktiivinen jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Vaikka tuollainen lämpimän veden tuotto ilmapumpulla kiinnostaakin, kysyisin onko mielipiteitä liittyen lämmitystehoon ja aikaan.

Onko näkemystä että pystyykö lämminvesivaraajan lämmitysajan optimoinilla vaikuttamaan oleellisesti kulutukseen ?

Taustana tällainen ajatus:

Suurin osa vedenkulutuksesta on arkisin aamulla klo 7-9 välillä joten lämmittämällä varaajaa yösähköllä, lämmityssyklit eivät mitenkään korreloi vedenkäyttöä vaan varaajan asetuslämpötila saavutetaan käyttöhuippuun nähden liian aikaisin. Varaajaa pitää kuitenkin pitää hieman normaalitarvetta lämpimämpänä koska lämpiman veden kulutus vaihtelee päivittäin. Myöhäistämällä lämmitysajan aloitusta voidaan lämpötilaa ehkä hieman pudottaa - lisäksi voidaan varaajan sähkönkulutus leikata päivittäiselle maksimitasolle määrittelemällä lämmitysajalle laskennallinen lopetusajankohta jolloin rikkoontumisesta tai muusta syystä johtuva ylimääräinen vedenkulutus alkaa tuntumaan aamusuihkuissa.


Onko mielipiteitä asian tiimoilta ?


--------------

Sähkönkulutustiedoista näkyy että keskimäärin lämminvesiastian lämmitys on kestänyt vähän 6 tuntia ja lämmitysvastus näyttäisi olevan 1.28kw teholtaan asennolla 1/2, tällöin termostaatti on ollut noin 65C. Tämä tarkoittaa sitä että varaaja on keskimäärin kytkeytynyt pois päältä noin 04:00. Viikonloppuisin varaaja on lämmennyt yösähköllä lauantaisin klo 18.00 alkaen ja sunnuntaisin koko päivän.

Asensin tänään kellon jolla vedenlämmitys kytkeytyy päälle klo 03:00 aiemman klo alkavan 22:00 aikasähkön mukaan sekä säädin varaajan 1/1 eli täysteho asentoon sekä lauantaisin ja sunnuntaisin lisäsyklin lämmitykselle klo 18-19 nostamaan lämpöä laskennallisesti noin 5C asteella siltä varalta että ollaan saunomassa tai muuten vedenkäyttö on iltaisin suurempaa.

Kellon käytöllä pyritään siihen että varaajan vesi on lämpimintä juuri kulutushuippujen aikaan.

ps. Asennolla 2/2 Wattson näyttää noin 2.54Kw kulutusta eli normaali lämmitys kestää laskelman mukaan 3 tuntia tai alle. Tyyppikilvessä on lukemat 350L ja 2/3Kw joten ei taida tyyppikilpi vastata todellista tilannetta. Kaikki vaiheet sulakkeiden irrotustestin mukaan näyttäisivät olevan kytkettyinä joten vastus tuskin on rikki.
 

Matt

Aktiivinen jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Asensin tänään kellon jolla vedenlämmitys kytkeytyy päälle klo 03:00 aiemman klo alkavan 22:00 aikasähkön mukaan sekä säädin varaajan 1/1 eli täysteho asentoon sekä lauantaisin ja sunnuntaisin lisäsyklin lämmitykselle klo 18-19 nostamaan lämpöä laskennallisesti noin 5C asteella siltä varalta että ollaan saunomassa tai muuten vedenkäyttö on iltaisin suurempaa.

Kellon käytöllä pyritään siihen että varaajan vesi on lämpimintä juuri kulutushuippujen aikaan.

Just noin kannattaa yösähköllä varaajaa ladata,eli varaajan lämpötila pitäisi olla korkeimmillaa niihin aikoihin kun yösähkö vaihtuu päiväsähköksi.
Taitaa vaan hyötypuoli jäädä melko vähäiseksi kun yö/päivä tariffin hintaero on pienentynyt olemattomaksi.
Tuossa vuosi 1991 eli 20 v sitten päiväsähkö maksoi 5,8cnt/kwh ja yösähkö 2,5cnt/kwh(vuodenaikatariffi) niin silloin oli hyvinkin kannattavaa yösähkön käyttö.

Suurempaa säästöä ajatellen kannattaa miettia jotain VILP tms systeemiä,nuo COP arvot leikkaa mukavasti sähkön hintaa.
 

sorsaa

Jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät


Nii - turha on talukoita tehdä, kun sen voi laskea myös itse: Q = mc(ti-t2)

Q= tarvittava lataus energia / tai sitte varaajan luovuttava energia
m= käytössäoleva vesimäärä / eli litroja = kiloja lakukaavassa
c= veden ominaislämpökerroin (4,12)
t1= lähtölämpötila
t2= loppulämpötila

Loput voitta selvittää fysiikan kaavoista - oun sen verran ny kännissä, etten viitsi teille kaikkee valamiiks kaivella :) Tämä lämpöharrastus on kuiteski niin mielenkiintoista, että kuka sitä viitsii tutkia, niin viitsii myös kaivella fysiikan kaavoja..... Hyviä laskutoimituksia ja halvempia sähkölaskuja kaikille:) Toivoopi Antti Joensuusta!
 
D

dessan

Vieras
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Sebu sanoi:
Näistä kirjoittelinkin tuossa aikaisemmin johonkin ketjuun mutta sillon ei oikein innokkuutta löytynyt.
Tuolta kiinasta pyysin jo tarjouksiakin noin puolivuotta sitten
http://www.heat-pump-supplier.com/hot-water-heat-pump.html
Tuolloin tuollaisen Pumppu/300L varaaja hässäkän hinta oli muistaakseni 850$ + tietenkin kuljetus ja tullit.
Voisin tosissani harkita tilaavani testiyksikön kiinan maalta jos muitakin innokkaita löytyy..
Kokemuksia tuosta kiinan kaupasta ei tosin ole entuutestaan joten jos asiantuntijoita löytyy niin apu tai hyvä neuvot aina kelpaavat. Sanoivat toimittaneensa noin 900 tuollaista pumppua ranskaan viimeisen vuoden aikana.
Ainakin Viessman ja joku muukin eurooppalainen kauppailevat ihan vastaavia mutta tupla tai tripla hinnoilla.

Eipä toimi linkki http://www.heat-pump-supplier.com enää, joten ei tainnut kiinankauppa kannattaa?

Ostitko koskaan tuolta mitään?
 

Sebu

Aktiivinen jäsen
Vs: Vesivaraajan lämmitysenergian määrät

Eipä tullut ostettua.. Asia on yhä holdissa ja katsellaan miten tilanne kehittyy..
 

kepel

Tulokas
Oleellista olisi ymmärtää kokonaiskustannukset, eli siis hankinta + käyttökustannukset ja ylläpitokustannukse mukaan lukien korjaukset esim seuraavan 25 vuoden aikana.
Ylläpito- ja korjauskustannukset vaihtelevat kovin paljon, riippuen käyttäjästä, jokin lämpöpumppu tuottaa edullisissa olosuhteissa (alkulämpötilan ja loppulämpötilan ero esim 40C, niin lämpökerroin voi olla luokkaa 3-4), mutta kun dT=60 C, niin lämpökerroin on enää luokkaa 1,5-2, sillä eikös lämpöpumpun lämpötilaeron kasvu n. 10C dT :lla heikennä L-kerointa n. 1:llä.

Mutta jos L-pumpulla tyydytään loppulämpötilaan n. +40C ja vesi 40C => 60c lämmotetään paikallisissa 50-80dm3 käyttöveden varaajissa (joiden sinkkiadodit pitää vain muista vaihta n. 5-vuoden välein).
Em. ratkaisulla vältytään kiertovesipummujen ja kiertovesijohtojen melo suurista lämpöhäviöistä, sekä saavutetaan yksi merkittävä turvallissus etu eli "Legioonalaisbakteerin riski on hyvin pieni".
Mutta käytettäess kiertovettä pitäisi kiertoveden paluulämpötilan olla +55c. Alhainen lämpimän käyttövedenpaluulämpötila aiheuttaa em. terveysriskin varsinkin iäkkäille ja asma potilaille !

Ylläpitokustannuksissa unohdetaan helposti että mikään ei ole ikuista, eli esim. perinteellinen kauklämpö järjestelmän huoltotarpeet ovat vähäiset, säätölaitteiden säätömoottorit ja pumput, joiden huolto tai vaihhto onnistuu melkein jokaiselta putkarilta. mutta hienon ja monimutkaisen järjestelmän rakentaminen voi olla 2-3 kertaa yksinkertaisen järjestelmää korkempi ja sillä pidetään ja lämmitetään yksikertaista järjestelmää vuosia ? Lisäksi niiden huolto- ja korjaus kustannukset ovat merkittävä kustannus.
Saas nähdä milloin löytyy urakoitsiaj joka antaa kokonaiskustannustakuun esim. 15 vuotta kiinteäällä indeksiin sidotulla hinnalla.

kepel
 

sundanic

Aktiivinen jäsen
Vähän ehkä OT: Itsellä on MLP.n perässä 250litran KV-varaaja . MLP lämmittää ensin raakaveden +45 asteeseen ja sen jälkeen varaaja priimaa +65.
16v sitten kun vaihdoin suoran sähkön MLPhen asentaja kehoitti jättämään varaajan näin. Todella järkevä ratkaisiu. Kesällä MLP ei juurikaan käynnisty ainoastaan jos käy saunassa. MLP:n ei tarvitse tappaa legionellaa ja rääkätä itseään tappiin asti. Muutenkin käynnistykset ovat ~2000kpl /v. Kuuma vesi ei ole koskaan loppunut vaikka saunassaja suihkussa on peräjälkeen käynyt 12h parhaimpina kertoina jouluna.. vähintään +45 asteista on 430 litraa lähes joka hetki . MLP lämmittää hystereesin verrran 15minuutissa +35 - +45. Seurasin nyt tuon varaajan toimintaa niin sen hystereesi kestää n 15min lämmiittää 250L. Tämä tapahtuu n 3 krt vrk keskimäärin kulutuksella..
 
Ylös Bottom