Viessmann Vilpin menoveden lämpötila seilaa

KukSu

Jäsen
Meille asennettiin muutama päivä takaperin viessmann vitocal 222-s öljyn tilalle. Talossa vesikiertoinen lattialämmitys. Ongelmana on että vaikka ulkolämplötila on tasainen 4-5C ja käyrän mukaan menovedelle pyydellään 23 astetta, niin tuo vilppi tuuttailee välillä (vähintään tunnin välein) yht äkkiä yli 30 asteista vettä kiertoon ja putket venuu yläkerran lattiassa niin että koko pirtti paukkuu ja natisee. En ole itse osannut löytää ainakaan valikoista mitään säätöjä tuon menoveden lämpötilan tasaamiselle eikä lämmityskäyrän suoristaminen nollaan auta mitään. Viimeyönä oli pakko käydä sammuttaan pumppu että pystyi nukkumaan...

Onko muilla kokemuksia vastaavista ongelmista ja mitä tälläiselle on tehtävissä?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Ajaako tuo suoraan lattioihin vai onko välissä jonkinlainen puskurivaraaja?

Tehdäänkö lämmin käyttövesikin pumppaamalla eli onko vaihtoventtiilikone kyseessä?

Tietty noin uusi asennus niin ekaks myyjän/asentajan kimppuun.
 

KukSu

Jäsen
tekee lämpimän käyttövedenkin. menee suoraan lämmönjakotukille tuolta sisäyksiköltä. kävin äskön säätään menoveden maksimilämpötilaparametrin vielä kokeeksi 25 asteeseen jos se hillitsisi. voi olla että tuo sisäyksikkö on kohta ihan solmussa, kun vähän tutkiskelen :D

myyjälle jo jätin soittopyynnön, mutta menee niin tunteisiin tuo natina ja pauke, että ei jaksaisi montaa viikkoa odotella, niin päätin lähteä kyseleen josko muut olisivat samoja ongelmia ihan jollain asetuksilla selättäneet
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Oliko tuossa se että ajaa veden ylilämmön pattereihin? Itse otin sen pois eikä pauku, maalämpö tosin kyseessä. Nyt kun käyttövesi on tehty niin vetää suntin kiinni. Muutoin pumppaa kiertoon liiat pois. Ehkä, Huom ehkä siksi paukkuu?
 
Eiköhän se justiinsa niin ole kuin yllä esitetty, eli kun vaihtaa käyttövedeltä lämmitykselle, niin hetken menee >50 asteista lattiapiiriin.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitä höpinää tämä nyt on?
Jos aloitaja sanoo että lämpölaajeneminen aiheuttaa ääntä niin ensimäisenä en epäilisi mielenterveyttä vaan etsisin vastausta fysikaalisista ilmiöistä. Ensimäisenä tulee mieleen lattian rakenne. Mutta miksi lämpötilaero vaihtelee nopeasti... olikos näissä jotain ongelmaa vaihtoventiili kanssa vai missä pumpussa oli tälläinen "ominaisuus".
 

KukSu

Jäsen
ei auta menoveden maksimilämpötilan säätökään. tavoitelämpö 24 astetta niin satunnaisen taajaan seilaa menevä lämpötila 20-35 astetta ja jo 4 asteen äkillinen muutos aiheuttaa yläkerran kierrossa aivan infernaalisen paukkeen. viimeyönä koitin pitää pumppua päällä mutta kolmannella herätyksellä kävin sammuttaan koko paskan.

koitin tuota parametria 2015 "käyntiaika sekoitusventtiili lämmipytspiiri" löytää jos sillä saisi tarkemman lämmönsäädön mutta ei löytynyt valikoista

käyn hakeen tänään sähköpatterit kaupasta ja jätän tuon ilmeisesti vain helvetin kalliiksi vesivaraajaksi.
 

KukSu

Jäsen
Säädin nyt vielä kokeeksi pumpun ja vastusten hystereesit nurinpäin jos nuo lämpöpiikit johtuvat siis kv lämmityksestä. Katsotaan onko mitään vaikutusta. mun puolesta saisi lämmittää kaiken käyttöveden vaikka pelkillä vastuksilla.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Minkälainen lattiarakenne yläkerrassa oikein on? jos ääniongelma on vain yläkerrassa niin oman sekoitusryhmä yläkertaan voisi olla ratkaisu asiaan... mutta pitäishän toi ratketa muutenkin.

Ottaisin yhteyttä maahantuojaan.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Eikös tuo siltä kuulosta että yläkerrassa on joku kevyt lattiarakennne ja putket pääsee elämään.

Kaipa tuo menoputkeen puskurivaraajaa sitten kaipaisi jos niin herkkä on putkisto lämpötilavaihteluille.

Jos tuosss Viessmanissa ei itsessään ole puskurivaraajaa niin kaipa sieltä välillä voi låhteä kiertoon pieni sykäys lämmintä vettä. Ihme jos ongelmaa ei öljyn kanssa ollut.
 

KukSu

Jäsen
Yläkerran lattia on väärin rakennettu, ja korjataan tulevaisuudessa, mutta olettaisin että herran vuonna 2021 tuommonen automatiikka osaisi pitää menevän lämpötilan edes parin asteen hehtaarilla jolloin pystyisi nukkumaan lämmitys päälläkin siihen asti että saadaan lattia auottua. Jos voisi pakottaa pelkästään lämmityksen pumpulle ja käyttöveden lämmitys pelkillä vastuksilla niin varmaan auttaisi? tai sitten lattiakiertoon oma kiertopumppu takaisin ja yksinkertanen kolmitietermari väliin joka vetäisi pumpulta tulevan veden kiinni aina kun pumppu innostuu. Aika virittämiseltä tuntuu.

lattiassa on siis putket harvalaudoituksessa kahden kyprokkikerroksen alla ilman massoja... toisaalta yläkerran lattialämmitys onkin niin turha noiden kyprokkien läpi että ehkä ensiapuna voisi vääntää vaan yläkerran lenkit kiinni, mutta periaatteesta pitää toi matolaatikko saada toimiin niinkuin haluan, on noi sen verta kalliita leluja.

Ilmeisesti tuo liian korkea menovesi tulee aina kun pömpeli kääntää kv lämmitykseltä lattian lämmitykselle. Jos tikkana pärähtää paikalle vääntään lattiakierron kiinni heti kun ekat narahdukset kuulee niin välttyy isommalta metakalta. lattiakierron hanan voi sitten taas aukasta kun pumppu on tasannut lämpönsä
 
Viimeksi muokattu:

KukSu

Jäsen
öljyllä oomanni sääti aika rauhallisesti joten pauketta ei normaalikäytössä esiintynyt ellei säädellyt käyrää niin että oomanni nosti menevän lämpötilaa nopeasti useemman asteen
 

Mikki

Hyperaktiivi
Puskurivaraaja sitten hankintaan.

Vaihtoventiilikoneista lähtee kyllä herkästi pienen hetken lämmintä vettä kiertoon kun ventiili kääntyy. Ei tuossa ole oikein muuta tehtävissä kuin napata se pulssi puskurivaraajaalla kiinni.
 

KukSu

Jäsen
Näyttäisi tuo liian lämpimän veden piikki kestävän vain minuutin verran, mutta ensin lattiat paukkuu lämmintä ja sitten taas kun veden lämpötila palaa normaaliin niin lattiat paukkuu jäähtymistään. Metakkaa kestää aina siis vain muutaman minuutin, mutta kun tämä toistuu 4-6 kertaa yössä niin alkaa sen verran otsasuoni pullisteleen että tekee mieli repiä koko sisäyksikkö valtralla ulkoruokintaan
 

KukSu

Jäsen
Puskurivaraaja sitten hankintaan.

Vaihtoventiilikoneista lähtee kyllä herkästi pienen hetken lämmintä vettä kiertoon kun ventiili kääntyy. Ei tuossa ole oikein muuta tehtävissä kuin napata se pulssi puskurivaraajaalla kiinni.
pystyisikö tuota käyttöveden lämmitystä harventaan jotenkin simppelisti nyt edes toistaiseksi?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Näyttäisi tuo liian lämpimän veden piikki kestävän vain minuutin verran, mutta ensin lattiat paukkuu lämmintä ja sitten taas kun veden lämpötila palaa normaaliin niin lattiat paukkuu jäähtymistään. Metakkaa kestää aina siis vain muutaman minuutin, mutta kun tämä toistuu 4-6 kertaa yössä niin alkaa sen verran otsasuoni pullisteleen että tekee mieli repiä koko sisäyksikkö valtralla ulkoruokintaan
Jos pauke ajoittuu käyttöveden teon yhteyteen niin käyttöveden teko estetään yöllä. Asia selvinnee käyttöohjeesta... se käyttöohjeen lukeminen on muutenkin terveellistä.
 

KukSu

Jäsen
On vaan niin vaihtelevat työrytmit ja päivärytmit että suihkuun saattaisi haluta joskus yölläkin. toisekseen miksi se niin usein öisinkin vettä lämmittää sillonkin kun sitä ei ole käytetty. hystereesejä olen veivannut vähän väljemmiksikin
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Mikä ohjauspaneeli sulla on? Siitä tirtää miten pääsee tuonne ohjausvalikkoon. Mulla vanhempi malli ja salasana on "service"
 

Liitteet

  • Screenshot_20210227-090540_Adobe Acrobat.jpg
    Screenshot_20210227-090540_Adobe Acrobat.jpg
    37,9 KB · Katsottu: 34

KukSu

Jäsen
Mikä ohjauspaneeli sulla on? Siitä tirtää miten pääsee tuonne ohjausvalikkoon. Mulla vanhempi malli ja salasana on "service"
vitotronic 200. huoltoparametrejä ja valikoita oon selaillut mutta ei oo osunut silmään mitään tuommoseen liittyvää :/ siellä eksperttiparametreissä voisi olla, mutta en ole mistään löytänyt parametrilistaa että mikä tekee mitäkin.
 

KukSu

Jäsen
saatiin lämpöykköseltäkin jo puhelu niin sielä amatiaukko oli sitä mieltä ettei pumpun pitäisi päästää tuollalailla kuumaa lämmityskiertoon. Alkuviikosti selviää sieltä lisää.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Jotenkin on jäänyt mielikuva, että täällä olisi ennenkin valiteltu juuri Viessmannin osalta tuota samaa vaivaa. Voin kyllä muistaa väärinkin. Tuota käyttövesisyklin jälkeistä vaihtoventtiilin päästämää kuumaa pulssia on monesti epäilty, mutta ei kai se voi 4-6 kertaa yössä tehdä käyttövettä, jos kuumaa ei kukaan hanoista laske?
 

KukSu

Jäsen
Jotenkin on jäänyt mielikuva, että täällä olisi ennenkin valiteltu juuri Viessmannin osalta tuota samaa vaivaa. Voin kyllä muistaa väärinkin. Tuota käyttövesisyklin jälkeistä vaihtoventtiilin päästämää kuumaa pulssia on monesti epäilty, mutta ei kai se voi 4-6 kertaa yössä tehdä käyttövettä, jos kuumaa ei kukaan hanoista laske?
Sitä herätysten määrää ihmettelin itsekkin, mutta vaimo väittää kyllä ettei paukkunut kuin 2 kertaa yön aikana, itse heräsin sitten vaan useemman kerran samoihin paukkeisiin
 

KukSu

Jäsen
Ihan varma en voi olla kun en näistä mitään ymmärrä, mutta tänään kaks kertaa valutin sen verran kuumaa vettä että lämmitti köyttöveden uusiksi, ja molemmilla kerroilla kv lömmityksen loputtua meni hetki liian kuumaa lattiaan. Sulatusjaksoja olen mielestäni huomannut useemmankin enkä niiden päätteeksi ole havainnut samaa ongelmaa, mutta tämä toki vain muistinvarainen havainto kun en ole tajunnut tarkemmin kiinnittää huomiota.

Nyt on pumppu päällä ja kv ajastettu yöksi pois niin nähdään että paukkuuko yöllä
 

KukSu

Jäsen
Johan alko natina taas. Vaikka kv lämmitys yötauolla, niin silti ensin tiputti yht äkkiä menoveden 15 asteeseen ja sitten nosti heti perään 38 asteeseen. Pyynti 26. Pakko sammuttaa taas yöksi että saa nukkua.
Liittyisikö kuitenkin sulatuksiinkin?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vaikuttaa kyllä niin surkeelta keksinnöltä että vaihtuu varmaan vielä suoraan sähkölämmitykseen...
Jos se sulattaa - niin se ottaa sen sulatuslämmön teidän makkarin lattiaa jäähdyttämällä, ilman puskurivaraajaa sillä ei muutakaan lämmönlähdettä sulatukselle ole.

Puskurivaraajan voi kytkeä kahdella tavalla:

- ihan vaan pumpun ja talon väliin lisäämään niin paljon vesitilavuutta ettei kylmää ehdi mennä läpi ( silloin pumppu edelleen sulattaa lattian paluuvedellä, mutta varaajasta tulee sen ajan lämmintä lattiaan )

- erottaa pumpun lataamaan varaajaa omalla pumpullaan ja varaajasta otetaan erikseen toisella kiertovesipumpulla ja ehkä jopa shuntilla lämmitys - esmes Nibellä on erikokoisia UKV-100 -200 -500.. varaajia tähän tarkoitukseen. ( silloin pumppu sulattaa varaajasta otetulla vedellä, joka on vähän kuumempaa ja jota se saa pyörittää lattian virtausten hidastamatta - eli saattaa sulattaa nopeammin )

Suoraan pumpulla lämmitykseen (erottamatta) ajeleminen on aina vähän riskipeliiä - nyt se vesi kiertää ilmeisesti sulatukseen riittävästi, mutta jos kierto jostain syystä heikkenee voi Viessmann jopa jäätyä rikki vaihtimestaan.. Toivottavasti tämä puoli on suunitelmissa huomioitu.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Toivottavasti tämä puoli on suunitelmissa huomioitu.

Mihin suunnitelmiin viittaat?

Luulen että suunnitelmat keskimäärin on tasoa että puukkosahalla vanhat rojut ulos ja sitten katsotaan että miten uuden pumpun saa mahdollisimman vähin osin kiinni lämmityksen menoon ja paluuseen.

Sitten lämpökäyrä jyrkäksi ja äkkiä Transporteri ympäri pihalla ja pakoon.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mihin suunnitelmiin viittaat?

Luulen että suunnitelmat keskimäärin on tasoa että puukkosahalla vanhat rojut ulos ja sitten katsotaan että miten uuden pumpun saa mahdollisimman vähin osin kiinni lämmityksen menoon ja paluuseen.

Sitten lämpökäyrä jyrkäksi ja äkkiä Transporteri ympäri pihalla ja pakoon.

Niin, lämmityspiiri on usein se yksinkertasin mahdollinen, ei siinä hirveesti asentaja asiaa mieti jos ei erikseen kysy ja jos kysyy saattaa lähteä karkuun. Olen hieman miettinyt että VILP:lle ensiöpiiriin olisi hyvä saada vakiovirtaama + työsäiliö mutta tämä edelyttää sitten toista pumppua tai jotakin ohitusventiiliä mikä aukeaa tietyllä paineella. Uskoisin että piirien rakenne on 99,9% sama kaikissa, puskurivaraajan paikka vain vaihtelee.
 

KukSu

Jäsen
Sen lattiasta sulatuslämmön tavallaan ymmärränkin, mutta miksi siihen perään pitää sitten vielä päästää yli kymmenen astetta pyydettyä kuumempaa vielä kiertoon?

Miksei sulatusta voisi ajaa kv varaajasta?

Jos olisin tiennyt että on näin kankeita ja huonosti säädettävissä olevia vehkeitä niin olisi jäänyt ostamatta. Suora sähkö on ilmeisesti se varmatoimisin ja paras edelleen.

Tuonne tekniseen tilaan ei enään sisäyksikön lisäksi mahdu mitään. Myyjä vannotti ettei tarvita puskurivaraajaa...
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Osa myyjistä lupaavat surutta mitä vaan kunhan saavat kaupan lyötyä lukkoon, ns ”fix and forget”.

Aika pieneen tilaan tuollainen 200 litran ES pönttö kyllä menee, taisi vaatia noin 50*50cm lattiatilaa.


Kyllä nuo ongelmat ovat varmasti korjattavissa, eri asia sitten onko myyjällä kuinka paljon intressia niiden ratkaisemiseen. Myyneen yrityksen nimi kun vilahti tuossa aiemmin ei oikein luo uskoa siihen että asiaan hirveästi panostettaisi. Mutta toivottavasti olen väärässä sen suhteen.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Sen lattiasta sulatuslämmön tavallaan ymmärränkin, mutta miksi siihen perään pitää sitten vielä päästää yli kymmenen astetta pyydettyä kuumempaa vielä kiertoon?

Miksei sulatusta voisi ajaa kv varaajasta?
Jostain syystä tuo on yleistä VILPeissä, että sulatuksen jälkeen otetaan kauhea alkukiukku. Olisiko syynä se, että lämpimästä kennosta yritetään imeä vähän energiaa takaisin, eikä puhalleta kaikkea harakoille. Yli kymmenen astetta on kuitenkin jo paljon, toki aina kun puhutaan asteista pitäisi muistaa ilmoittaa myös virtaama, muuten on mahdoton sanoa tehosta mitään.

Ainakin joissain Mitsun (ME) VILP-ohjaimissa voi valita, onko vaihtoventtiili Heating circuit vai DHW-asennossa sulatuksen aikana. Viessmannin sielunelämästä ja parametreistä en osaa yhtään sanoa. Premium-laitteenahan sitä Lämpöykkönen ainakin markkinoi, joten luulisi ohjausjärjestelmänkin olevan huippuluokkaa.

Mitä muuten tulee ko. yritykseen, niin tarjoushinnat ainakin ovat kovat, mutta muistaakseni vastineeksi piti saada joku "täysturva", joka auttaisi juuri tällaisissa ongelmatilanteissa. Kiirettä heilläkin taitaa vain kovasti olla, tai ainakin siihen herkästi vedotaan.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Niin - en laitoin tuohon edelliseen lyhyesti että ehkä jopa shuntti. Veikkaan että:

UKV-100 ( jonka voi ripustaa seinälle ) auttaisi aivan varmasti siihen sulatuksen aiheuttamaan veden kylmyyteen niin ettei mennä lähellekään 15C - eli auttaisi siinä päässä ongelmaa. Ja antaisi pumpun purkaa sen alkukiukun varaajaan. Siitä pinnalta tulee kiukun jälkeen edelleen kuumaa, mutta ei enää suoraan verkkoon ja shuntti, vaikka vähän hidas onkin, leikkaisi alkukiukun lämpöpiikkiä pois.

Ei siinä pumpussa mitään vikaa ole - se on vaan asennettu lähinnä niinkuin se olisi monen tonnin betonilattiaan varaava VILP / maalämpöpumppu. Niissä betonilattia toimii varaajana eikä vesipönttöä tarvita.

Tämä on näiden lämpöpumppumyyjien perisynti - ei sitä asiakkaan tilannetta vakavissaan katsota. Tappelin saman kanssa kun ostin tuota MLP:tä. Käytännössä jostain otetaan tai arvataan vuotuinen energiantarve ja sitten katsotaan jostain taulukosta mikä pumppu. Ja asennus paikan päällä improvisoiden.

VILP nyt vaan on laite jonka setuppi suhteessa taloon pitää oikeasti kokonaisuutta suunnitellessa ymmärtää itse koska sillä on näitä 'ominaisuuksia' - kyllä ihan asiansa osaaviakin yrittäjiä on, mutta mitä isompi firma sen todennäköisemmin myyntireiska on pelkkä myyntimies eikä oikeasti ymmärrä asiasta paljonkaan.
 
Ylös Bottom