Viilennys maalämmöllä

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
En löytänyt omaa aihetta maaviileästä niin laitetaan sellainen pystyy.

Jos talvella mlp:n kompura vatkaa kaivosta esim 12 000 kWh talvella niin luulisi että kaivo kestää sitten jäähdytyksen ilman että alkaa kiehumaan. Jos jäähdyttää 2 kW teholla 3kk niin kaivosta otetaan reilut 4300 kWh.

Onko keneläkään kokemusta kuinka kaivo kestää jäähdytyksen?
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko keneläkään kokemusta kuinka kaivo kestää jäähdytyksen?
Kyllä kaivon lämpötila nousee. Oma havaintoni on, että elokuun helteillä kaivosta tulee "pahimmillaan" sellaista 13-asteista vettä (paluu n. 14 astetta). Kaivon lämpötila olisi normaalisti n. 9. Meillä kaivoa käytetään enemmän jäähdytykseen kuin lämmitykseen, joten elpyminen on kriittistä toisin päin kuin tavallisesti. Sanoisin, että jäähdytyskuorma on luokkaa 6kW noissa oloissa (vertailukohtana koneellinen jäähdytys 3,5kW + 2,5kW + 2kW). Talvella ei kaivosta tuleva litku yleensä laske alle 8 asteen, ehkä huippupakkasilla 7...8 asteen välille. Kuormitus on silloin pari kW korkeintaan. Kesällä kaivosta ei imetä lämmityslämpöä lainkaan.

Kesällä veden pumppaaminen jäähdyttänee myös kaivoa kohti keskimääristä maan lämpötilaa (varmaan n. 8 astetta).
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kyllä kaivon lämpötila nousee. Oma havaintoni on, että elokuun helteillä kaivosta tulee "pahimmillaan" sellaista 13-asteista vettä (paluu n. 14 astetta). Kaivon lämpötila olisi normaalisti n. 9.

Kuinka alas sen ilman lämpötilan saa jäähdytettyä tuommoisilla litkulämpötiloilla. Kiertomäärä on ilmeisesti aika suuri eikä litku juuri ehdi lämmetä tuloilmapatterilla.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Teoretisoidaanpa vielä ....

Jos tuon oman MUH Ilmavan ilmamäärillä pelaisi, niin II nopeudella antaisi jonkin taulukon mukaan 55 l/s. Tuo pitäisi kai olla suunnilleen järkevä ilmanvaihtomäärä. 1000 W jäähdytysteho edellyttäisi tuloilman jäähdyttämistä 25 -> 10 °C. 1000 W jäähdytystehona on jo jotain jos se tulee 24 h mutta ei sekään vielä kovin paljon iltapäivän auringonpaisteessa. Noin 10 astetta kastepisteenä olisi aika hyvä mutta silloin pitää olla joko hillitön viilennyspatteri tai todella kylmät litkut.

Järkeviin jäähdytystehoihin pääseminen edellyttää kyllä jotain ILPin tapaista puhallinpatteria.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kuinka alas sen ilman lämpötilan saa jäähdytettyä tuommoisilla litkulämpötiloilla. Kiertomäärä on ilmeisesti aika suuri eikä litku juuri ehdi lämmetä tuloilmapatterilla.
Makuuhuoneen saa 19 asteeseen (asetuspiste 18, ei sa alemmaksi puhallinkonvektorista ja katkaisee kierron, kun lämpö putoaa alle 19:n). Elokuun helteillä kestää kyllä muutaman tunnin, että tuohon pääsee (automaattisäätö on sellainen, että makuuhuoneen tavoite on 21 päivisin).

Jokaisessa erillisessä huonetilassa on oma puhallinkonvektori (yhteensä viisi), alueella olohuone-eteinen-keittiö-ruokanurkkaus vain yksi isompi (tuolla on kyllä pari ilmalämpöpumppuakin, joista ruokanurkkaukseen puhaltavaa on joskus käytetty ajottain helteillä, kun puuhatessa tulee kuuma). Tuloilmakennoja on neljä. Yhtä lukuunottamatta olen lisännyt puhallinkonvektoreihin tyristorisäätimen, jolla sen saa varsin hiljaiseksi (makuuhuoneessa riittää pieni puhallus ja tuo olohuonealueen iso konvektori on ilman säätöä turhan äänekäs ja puhaltaa tarpeettoman lujaa; läpimenevä ilmakaan ei ehdi jäähtyå kuin muutaman asteen).

Äsken näkyi kaivosta tuleva liuos olevan 11 astetta, näin lähes helteisen ja osittain helteisen kauden päätteeksi. Kaihtimet eivät olleet koko viikon aikana suojaamassa, joten aurinko pääsi paistamaan vapaasti (olin itse viikon muualla, mutta jäähdytys pyöri automaatin ohjaamana ja katselin kylläkin viikolla muutamaan otteeseen sisälämpötiloja).
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Teoretisoidaanpa vielä ....

Jos tuon oman MUH Ilmavan ilmamäärillä pelaisi, niin II nopeudella antaisi jonkin taulukon mukaan 55 l/s. Tuo pitäisi kai olla suunnilleen järkevä ilmanvaihtomäärä. 1000 W jäähdytysteho edellyttäisi tuloilman jäähdyttämistä 25 -> 10 °C. 1000 W jäähdytystehona on jo jotain jos se tulee 24 h mutta ei sekään vielä kovin paljon iltapäivän auringonpaisteessa. Noin 10 astetta kastepisteenä olisi aika hyvä mutta silloin pitää olla joko hillitön viilennyspatteri tai todella kylmät litkut.

Järkeviin jäähdytystehoihin pääseminen edellyttää kyllä jotain ILPin tapaista puhallinpatteria.

25C "helteillä" se vajaa 1 kW riittää ainakin meillä kun se on jatkuvaa ja jaetaan kaikkiin huoneisiin eikä pistemäisesti. Kovemilla helteillä IV:tä isomalle.... ja kun dT kasvaa niin tehokin kasvaa. Toki 28-30C osa tehosta menee jo latentin jäähdytyksen puolelle.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kai pitää mittaroida pollulla tai vastaavalla tuo jäähypiirikin.

Ton saa laskettu aika hyväällä tarkuudella siitä kuinka paljon ilma viilenee, kuten kellarinlämmitäjä laski. Katselin että joku 12C viileneminen alkaa olla maksimit ja sitten alkaa muodostua kondenssi vettä. Että jos haluaa kaikissa olosuhteissa toimivan iv jäähdytyksen niin ilmanvaihto pitäis mitoittaa kertaluokkaa isomaksi. Asia selviää aika hyvin kanavapattereiden tehotaulikosta missä viilennysteho on ilmoitettu kokonaistehona... 4 kW tehot vaatii jo 1000m3/h ilmanvaihdon. Alkukesästä tuloilmaa voi viilentää enemmän ja loppukesästä vähemmän ja teho menee kuivaukseen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuo minun kraanavesi oli helppo mitata, kun mittasin letkusta palaavaan veden ja laitoin sen samaan asteikolliseen ämpäriin kuin mitä käytin sulatusvesien mittaukseen. Paineen vaihtelusta huolimatta sai suhteeellisen tarkasti keskimääräisen virtaaman vesipumpun käyntijaksojen yli. Vedestä mitatuun tehoon kuului yhteensä noin 10 m eristämätöntä putkea joka toki jäähdytti sekin mutta vähän eri tavalla.

Noissa ILPeissä on aikamoisia nuo virtaamat, pienin Mitsubishi LN 240 - 864 m3/h, jäähdytysteho 0,8-3,5 kW.
Tuosta Ilmavasta saa noin 110 - 290 m3/h, 94 - 265 W sähköteholla, sähkötehosta kai puolet tulee vielä sisälle. Kahdella suurimmalla nopeudella äänitaso alkaa olla jo häiritsevä mutta jos se tuon jäähdytyksen hoitaisi, sitä voisi ehkä sietää. Sinällään tuo kosteuden poiston "lisäteho" tulee oletettavasti tässä tuloilman jäähdytyksessä kaupan päälle. Tehoa kertyy vaikka ilma ei jäähdy. Jos kosteutta poistuu kunnolla, se varmaan antaa jo huomattavan helpotuksen.

Sitten ilmanvaihdon jäähdytys ja huonetilojen jäähdytys on vähän kaksi eri asiaa. Ilmanvaihdon kautta tehtynä tuo jäähdytysteho on kuohkeampi käsite, kun ensin pitää jäähdyttää se ilmanvaihdon ilma. ILP jäähdyttää ja kuivattaa huonetilaa 100% nettoteholla. Esim. Ilmavan III nopeus ~220 m3/h ilmanvaihtoa 25 -> 15 °C merkitsisi tuloilman pelkän lämpötilanpudotuksen osalta 750 W tehoa (+mahdollinen kosteuden poisto), olettaen että huoneessa lämpötila tyydytään pitämään samassa kuin ulkona eli 25 °C:ssa. Pelkkä tuloilmapuhallin nostaa lämpötilaa jo noin yhdellä asteella. Jos tavoitelämpötila olisi alhaisempi, jäähdytysteho putoaisi. Jos tukalalla helteellä huoneessa halutaan pitää esim. 24 °C ja ulkona on 30 °C, nuo ensimmäiset 6 astetta eivät jäähdytä vielä yhtään mitään. Jokin osa tuosta ilmanvaihdon kautta tapahtuvasta jäähdytyksestä hukkuu vielä tuloilmaputkien lämpöhäviöihin.

Tuo oma epäonnistunut tuloilman jäähdytyskokeilu vedellä johtaa aikanaan omalta osaltani ehkä siirrettävän monoblock ilmastointilaitteen käyttöön (sitten kun ILPistä aika jättää). Ei maksa paljon ja sillä saan sekä lämmitettyä kellaria että jäähdytettyä asuinkerrosta ja molemmat ovat tarpeen samanaikaisesti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei maksa paljon ja sillä saan sekä lämmitettyä kellaria että jäähdytettyä asuinkerrosta ja molemmat ovat tarpeen samanaikaisesti.
Täytyy vain kerätä vesi erilleen (useimmista voi avata kondenssireitin niin, ettei vettä haihdutetakaan lauhdelämmön mukana), sillä lisäkosteuden pukkaaminen kellariin ei ole järkevää.

Olisin muuten monesti kaivannut vastaava laitetta, jossa sekä kylmä että lämmin puoli olisi kanavoitu sekä imun että puhalluksen puolelta erikseen (lämmin ja kylmä erikseen, yhteensä neljä kanavaliitosta). Tuohan ei periaatteessa tulisi kalliimmaksi valmistaa kuin tyypillinen kone, jollaisia myydään nykyisin 250 ... 350 euron hintaluokassa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Täytyy vain kerätä vesi erilleen (useimmista voi avata kondenssireitin niin, ettei vettä haihdutetakaan lauhdelämmön mukana), sillä lisäkosteuden pukkaaminen kellariin ei ole järkevää.
Kiitos vihjeestä. Enpä ajatellutkaan, että niistä lauhde vesistä tuolla tavalla hankkiudutaan eroon. Löytyneen koneita myös semmoisia joista vedet saa vetenä ulos. Vielä jos kylmänkin saisi jotenkin letkua pitkin, sitten tuommoisen koneen voisi laittaa myös kellariin tohisemaan.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Nyt Siemens RLU222 kytketty. Myin viimme vuonna RLU202 pois ja ostin isoman tilalle koska 3-piste ohjaus ryöstää yhden releen. Kahdella releellä saan mukaan pumpun ohjauksen. Ajatuksena on säätää sekä 3-tie ventiiliä ja pumpun kierrosnopeutta. Jälkinmäiseen tarvitaan relekortti Wilo IF Ext/SMB&Min. Samaan saa sitten jäätymisen eston lykättyä että pyöräyttää pumppua jos putken lämpötila laskee liikaa. Ulkoilmaanturi ja kondenssianturi on vielä kytkemättä.

Laitenaa tänne pikkuisen asiaa Wilo Startos Z pumpusta ja sen ohjauksesta. Analogisten IF modullien lisäksi on tarjolla ainakin Modbus väylään liitettävä modulli. Näitä kannataa ostaa Saksasta käyttettyinä. Ext. Off modulissa on rele ja 0-10v säätö ja kummalakin voi pumpun samuttaa mutta pumpun ohjaus onnistuu ainostaa jos releen piiri on kiinni. RLU piirissä 0-10v lähdön voi rajata esim 20-100% ja tällöin ohjaussignaali ei sammuta pumppua vaan kun ohjaus on 1% niin pumppu käynnistyy 2m teholla.
 

Liitteet

  • Wilo IF.jpg
    Wilo IF.jpg
    80,5 KB · Katsottu: 27
  • seq2.jpeg
    seq2.jpeg
    85,9 KB · Katsottu: 43
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tietääkö kukaan suhteellisen tarkkaa ja pienille ilmamäärille paine-erolähetinta ilmalle mikä ulostaisi 0-10v signaalia? HK Instrumentilta löytyy alueelle 0-25/0-50/0-100/0-250 Pa...
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ohjauskortti Wilon pumpuun saapui Saksasta hintaan 26EUR. Samassa lähetyksessä oli johtoa ja antureita. Huomenna pitäis miettia miten Wiloa ohjataan... vanhtoehtoina on ulkolämpötila, sisälämpötila tai raitis-ilma ennen ja jälkeen patterin tai näiden ero-suure. Ajatelin alkuun kokeilla sisälämpötilan mukaan säätyvää: pumppu sammuu kun sisällä 23C ja täysteho kun 27C.

Muuten suunitelmat on hieman eläneet (mopo lähtee keulimaan) ja ajattelin hankkia uuden ohjaiskeskuksen väylätekniikalla... joko Synco 700 tai Climatix. Synco 700 saa ihan kohtuu halvalla, jälkinmäinen on sitten hieman harvinaisempi.
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Enerventissä iv-koneeseen integroitua ratkaisua ohjataan poistoilman, eli huoneilman, lämpötilan mukaan. Sitten vielä tuloilmalle on säädettävissä min ja max rajat. Itsellä toimii hyvin 22 asteen poistoilmatavoite, tuloilman rajat 10 ja 19.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Enerventissä iv-koneeseen integroitua ratkaisua ohjataan poistoilman, eli huoneilman, lämpötilan mukaan. Sitten vielä tuloilmalle on säädettävissä min ja max rajat. Itsellä toimii hyvin 22 asteen poistoilmatavoite, tuloilman rajat 10 ja 19.

Onko Enerventissä litkupumpun ohjaus?

Minulla on huoneanturi (tavoite 24C) ja korvausilman minimilämpötila 14C (patterin jälkeen). Koska ensiöpiirin virtaama on nyt vakio ja toisiopiirin virtaama vaihtelee tarpeen mukaan niin ajatus olisi että kiertovesipumppun ohjaus voisi olla kanssa kuorman mukaan. Esim kun sisälämpötila on 24C niin pumppu 1m teholla ja kasvaa tosta vaikka 5m tms kun sisälämpötila nousee. Pumpun sammutus vaikka 23,5C.
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Juu, Enervent ohjaa saumattomasti LTOta, jälkilämmityspatterin pumppua sekä viilennyspatterin pumppua ja näiden 3-tieventtiileitä kun se yrittää pitää poistoilman säädetyn arvon lähellä. Säädetyn ulkolämpötilarajan alapuolella LTO on koko ajan päällä.

Tai siis tarkemmin viilennyksen toiminnasta, litkupumppu käynnistyy sitten kun ulkolämpö on tarpeeksi korkea = viilennykselle säädetään ulkolämmön raja-arvo minkä ylittyessä viilennys on sallittu, minulla +11 astetta.

Systeemissä on 3-tieventtiili joka aina lähtötilanteessa hullunkierrolla. 3-tieventtiiliä sitten avataan sitä isommalle mitä enemmän viilennystarvetta on. Kun se on täysin auki, litku kiertää kokonaisuudessaan kaivon kautta ja hullunkierron reitti on suljettu. Väliasennoissa osa litkusta kiertää hullunkiertoa ja osa kaivon kautta.

Jälkilämmitys toimii samalla periaatteella.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Juu, Enervent ohjaa saumattomasti LTOta, jälkilämmityspatterin pumppua sekä viilennyspatterin pumppua ja näiden 3-tieventtiileitä kun se yrittää pitää poistoilman säädetyn arvon lähellä. Säädetyn ulkolämpötilarajan alapuolella LTO on koko ajan päällä.

Siis käynnistää ja samuttaa litkupumpun vai ohjaa pumpun tehoa viilennystarpeen mukaan? Minkälainen litkupumppu sulla on muuten on...
 

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Käynnistää pumpun kun viilennys on sallittu (ulkolämpötilaraja). Pumppu on vakioteholla. Viilennysteho säädetään 3-tieventtiilillä säätäen virtausta hullunkierron ja kaivon välillä portaattomasti (tuloilman min ja max rajat).

Wilo Yonos Pico 25/1-8
 

jiikoo

Aktiivinen jäsen
Ton saa laskettu aika hyväällä tarkuudella siitä kuinka paljon ilma viilenee, kuten kellarinlämmitäjä laski. Katselin että joku 12C viileneminen alkaa olla maksimit ja sitten alkaa muodostua kondenssi vettä. Että jos haluaa kaikissa olosuhteissa toimivan iv jäähdytyksen niin ilmanvaihto pitäis mitoittaa kertaluokkaa isomaksi. Asia selviää aika hyvin kanavapattereiden tehotaulikosta missä viilennysteho on ilmoitettu kokonaistehona... 4 kW tehot vaatii jo 1000m3/h ilmanvaihdon. Alkukesästä tuloilmaa voi viilentää enemmän ja loppukesästä vähemmän ja teho menee kuivaukseen.

Kyllähän sen sisään tulevan ilman kestää viilentää paljon kylmemmäksikin, jos tuloilmaputket on kaikki kondenssieristetty riittävästi. Tosin harvalla taitaa olla kun pitää jo talon rakennusaikana eristää ne ja maksaa kuitenkin nelinumeroisen summan euroja tai sitten paljon työtä jos itse ne eristykset leikkelee ja liimaa solukumista.
 

jmaja

Vakionaama
Pumppu on vakioteholla. Viilennysteho säädetään 3-tieventtiilillä säätäen virtausta hullunkierron ja kaivon välillä portaattomasti (tuloilman min ja max rajat).
Mitenköhän oleellinen tuo säätö on? Vallox tuli jo ostettua ja siinä on vain on/off pumpulle ja magneettiventtiilille. Meneekö tuo sitten edes takaisin kun tuloilma menee turhan kylmäksi?

Pumpun kierroksilla tuskin saa juuri mitään aikaiseksi. Sen verran pieni on tuossa virtaama ja painehäviö, että luultavasti pienimmälläkin kierrosluvulla on jo tehokas.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitenköhän oleellinen tuo säätö on? Vallox tuli jo ostettua ja siinä on vain on/off pumpulle ja magneettiventtiilille. Meneekö tuo sitten edes takaisin kun tuloilma menee turhan kylmäksi?

Pumpun kierroksilla tuskin saa juuri mitään aikaiseksi. Sen verran pieni on tuossa virtaama ja painehäviö, että luultavasti pienimmälläkin kierrosluvulla on jo tehokas.

Jos on säätöventiili niin turha sitä pumppua on huudattaa täysillä jos ventiili on melkein kiinni mutta on joo hifistelyä, ilmankin tulee toimeen paitsi jos mielenkiinnosta asioita kokeilee.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Lappanen

Aktiivinen jäsen
Mitenköhän oleellinen tuo säätö on? Vallox tuli jo ostettua ja siinä on vain on/off pumpulle ja magneettiventtiilille. Meneekö tuo sitten edes takaisin kun tuloilma menee turhan kylmäksi?

Pumpun kierroksilla tuskin saa juuri mitään aikaiseksi. Sen verran pieni on tuossa virtaama ja painehäviö, että luultavasti pienimmälläkin kierrosluvulla on jo tehokas.

Kyllä tuo säätö hyvin pelaa, raitisilman ja poistoilman lämpötilan mukaan säätää tuloilman lämpöä asetettujen rajojen puitteissa. Ja 10 astetta kylmemmäksi Enervent ei anna lähtevän tuloilman viilentyä, tuota alemmas ei siis minimiä saa asetettua.
 

jmaja

Vakionaama
Jos on säätöventiili niin turha sitä pumppua on huudattaa täysillä jos ventiili on melkein kiinni
Kyllä tuo säätö hyvin pelaa

Tarkoitin siis:

1. Miten hyvin Valloxin on/off-säätö pelaa?

2. Mahtaako pelkällä pumpulla säätäminen toimia? Sellaista kai @Espejot virittelee. Epäilen, että pumpun kierrosluku ei juuri jäähdytystehoon vaikuta.

Säätöventtiilillä tietysti toimii.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
2. Mahtaako pelkällä pumpulla säätäminen toimia? Sellaista kai @Espejot virittelee. Epäilen, että pumpun kierrosluku ei juuri jäähdytystehoon vaikuta.

Säätöventtiilillä tietysti toimii.

Aajttelen että säädetään sekä ventiilillä että pumppulla... mutta saa nähdä saanko toimimaan. Nyt säätö pelaa testisignaalilla vain välillä 6-7m eli jotain on vitullaan kun kierrokset ei tipu alas.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
OK. Käyhän se noinkin, mutta mitä siinä voittaa? 10 W pumpputeho riittänee hienosti täyteen hyvään jäähdytystehoon. Muutaman watin voi sitten säästää kierroksia laskemalla.

Niin, en saa puppua tottelemaan jännitettä kuin 5.8m-7m joten luovutan tältä erää ja palaan tähän joskus.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Minulla itselläni on kaivojäähdytyksessä aivan turhan tehokas pumppu, vanhan tekniikan ups 25-60 joka ottaa 40W minimillä. En ole silti kovasti miettinyt sen vaihtoa pienempään jos nyt ei satu löytymään mistään mukavasti sopivaa.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sängyssä keksin tarkistaa onko signaalin maa oikeaan napaan kytketty ja väärinhän se oli. Nyt pumppu tottelee kiltisti ohjausignaalia. Nyt täytyy vielä pistää ohjauksen äly ojennukseen.
 

jmaja

Vakionaama
Eikös sulla ollut CWK 200? Slle löytyy laskuri: http://calculation.veab.com/en-US/Calculation/Index/CWK/HC

Heittämällä 50 l/s, 25 C ilma ja 12 C keruuneste saa seuraavat:

Minimiteholla eli 1 m nostokorkeudella virtaama 0,07 l/s, teho 593 W ja tuloilma 15 C
Maksimiteholla eli 8 m nostokorkeudella virtaama n. 0,27 l/s, teho 668 W ja tuloilma 13,8 C

Jos ilmavirran tuplaa eli 100 l/s, alkaa eroa jo enemmän hiukan näkymään.

Minimiteholla eli 1 m nostokorkeudella virtaama 0,07 l/s, teho 901 W ja tuloilma 17,4 C
Maksimiteholla eli 8 m nostokorkeudella virtaama n. 0,27 l/s, teho 1135 W ja tuloilma 15,5 C

Mutta turha tuossakaan on huudattaa pumppua, sillä vaikkapa 0,17 l/s antaa jo 1084 W ja 15,9 C 4 m nostokorkeudella.

Nostokorkeudessa keruupiiri + CWK. Laskuri calculate ei mulla ainakaan oikein toimi. Pitää vaihtaa CWK-mallia, jotta laskee uudestaan.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Eikös sulla ollut CWK 200? Slle löytyy laskuri: http://calculation.veab.com/en-US/Calculation/Index/CWK/HC

Heittämällä 50 l/s, 25 C ilma ja 12 C keruuneste saa seuraavat:

Minimiteholla eli 1 m nostokorkeudella virtaama 0,07 l/s, teho 593 W ja tuloilma 15 C
Maksimiteholla eli 8 m nostokorkeudella virtaama n. 0,27 l/s, teho 668 W ja tuloilma 13,8 C

Jos ilmavirran tuplaa eli 100 l/s, alkaa eroa jo enemmän hiukan näkymään.

Minimiteholla eli 1 m nostokorkeudella virtaama 0,07 l/s, teho 901 W ja tuloilma 17,4 C
Maksimiteholla eli 8 m nostokorkeudella virtaama n. 0,27 l/s, teho 1135 W ja tuloilma 15,5 C

Mutta turha tuossakaan on huudattaa pumppua, sillä vaikkapa 0,17 l/s antaa jo 1084 W ja 15,9 C 4 m nostokorkeudella.

Nostokorkeudessa keruupiiri + CWK. Laskuri calculate ei mulla ainakaan oikein toimi. Pitää vaihtaa CWK-mallia, jotta laskee uudestaan.

CWK250... tai oikeammin Luvata QJCD250. Mutta oletan että noissa on suunnilleen samat suoritusarvot. Ainakin paino on täsmälleen sama että oilikohan jopa samasta sylttytehtaasta peräisin.

Painehäviöt-luvata.jpg


Olen testannut että 3,5m eteenpäin tuloilman lasku pysähtyy normi ilmanvaihdolla. Veabin laskurista kun katsoin käytänössä litkun tilavuuvirta 1100 l/h on max rajoilla (46 kPa). Mutta laitan litkupiiriin mittausyhteet tässä kesän mittaa.
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Tuolla minimivirtaama lienee 0,09 l/s ja tehoeroa vielä vähemmän suureen virtaamaan ellei ilmavirta ole varsin suuri.

Mistä mihin saat säädettyä tuolla tuloilmaa? Nyt tietysti kaivo vielä kylmä, mutta pitäisi mennä reilun 2 C päähän kaivosta tulevasta jo tuolla 0,09 l/s virtaamalla 50 l/s ilmamäärällä. 100 l/s jää jo 5 C päähän, mutta ei silläkään pitäisi saada kuin 2 C säätöalue nostokorkeudella.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuolla minimivirtaama lienee 0,09 l/s ja tehoeroa vielä vähemmän suureen virtaamaan ellei ilmavirta ole varsin suuri.

Mistä mihin saat säädettyä tuolla tuloilmaa? Nyt tietysti kaivo vielä kylmä, mutta pitäisi mennä reilun 2 C päähän kaivosta tulevasta jo tuolla 0,09 l/s virtaamalla 50 l/s ilmamäärällä. 100 l/s jää jo 5 C päähän, mutta ei silläkään pitäisi saada kuin 2 C säätöalue nostokorkeudella.
Ensisijainen säätö on tosiaankin kolmitieventiili mutta tuloilman raja on tällä hetkellä 14C. Näillä keleillä 3-tie venttiili on auki max 20% eli pumpun tehoa vois laskea huolettaa 3,5m. Sitten kun kelit lämpenee ja RH kasvaa niin kosteuden poisto syö tehoa niin nostokorkeudella saa pikkuisen termistä tehoa lisää. Säätöalue on kuitenkin varsin kapea kuten mainitsit.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ilmanvaihtokoneelle tulee 26,5C ja patterin jälkeen 14C. Ventiili auki 100% ja IV jotain 120l/s luokkaa (83%). Eli jotain 1,8 kW on terminen jäähdytysteho. Litku 7C mlp koneessa mitattuna. Täytynee tollekin saada oma mittari. Pumppu on normisti ollut 2m teholla mutta nyt säätynyt 5,5m... pitänee hieman rukata asetuksia että ei nosta litkupumpun tehoa niin nopeasti. Ja miettiä minkä perusteella litkupumppu säätää tehoa.
 
Ylös Bottom