VILP ES AWH-V6 9kW, 130m2 Uusimaa

Svmp

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Nyt kun alkaa omastakin installaatiosta kertymään kokemuksia niin laitetaan tänne...
Taustatietoa:
130m2 yksitasoinen OKT jossa vesikiertoinen lattialämmitys. Lämmitysmuoto tätänykyä ES:n VILP (asennettu tammikuu 2019), varalla puulämmitys ("uusi" kattila hommattu, asennetaan syssymmällä), hätävaralla myös 3x6kW sähkövastukset, mutta niitä nyt ei toivottavasti ikinä enää tarvitse käytellä.
VILP lämmittää 1,8m3 lattialämmityksen varaajaa jossa myös esilämmitetään porakaivosta tuleva lämmin käyttövesi (kierukka), lämpötila pidetään varaajassa käyräsäädöllä n. 30-40ast ulkolämpötilasta riippuen. Lämmönjakelun lattiaan hoitaa kivikautinen Oumanin EH-8, jossa myös käyräsäätö.
Lisäksi 65m2 talli jossa lämmitysmuotona ILP.

Kaikenlaisesta valvonnasta tykkään, joten VILPissä pyörii energianmittaus lisänä (virtausanturi + lämpötila-anturit meno/paluu) sekä sähkötehon mittaus DIN-kiskoasenteisella yksivaihe-mittarilla. Lisäksi tontilla erinäisissä tiloissa ja huoneissa lämpötila- ym. mittauksia, jotka eivät nyt varsinaisesti liity VILPpiin mutta mielenkiintoisia nekin. Kaikki ajetaan pilveen ja sieltä onkin sitten mukavaa tutkailla ajassa taaksepäin.

Vuoden 2018 kulutusarvio (edelliset asukkaat) n. 20 000kWh. VILPin asennuksen myötä olisi tarkoitus päästä johonkin n. 15 000kWh kokonaiskulutukseen. Suurimmat sähkönkulutukseen vaikuttavat tekijät ovat lämmityksen lisäksi lämminvesivaraaja, sekä sauna joka lämpenee 2krt/vko.

Ensimmäinen vuosipuoliskon (H1) osalta kokonaiskulutus 8689kWh josta tammikuu vielä oli suht korkea n. 2800kWh kuukausi johtuen siitä että VILP asennettiin vasta puolessa välissä kuukautta. Mutta selkeästi ollaan ainakin alle 20 000kWh vuosikulutukseen menossa, eli oikeaan suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:

Svmp

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Kesäkuu 2019:

Kokonaiskulutus: 616kWh
Keskilämpötila: 17,7c

VILP kulutus: 67,7kWh
VILP tuotto: 224,2kWh
VILP COP: 3,3
VILP käyntikerrat: 18

Säästöä 156,5kWh sähkölämmitykseen verrattuna.
Tyypilliset käyntikäppyrät kesäkuulta näyttivät tältä.



 

Svmp

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Onko näitä käyriä kevättalvelta jolloin oli myös lämmitystarvetta?
Noita on vähän huonosti, kun joutuisi käsin kaivelemaan kaikki (Teho & COP-laskenta ei toiminut oikein.
Alla dataa jota viime talvena sai, ensi talvelle yritetään tästä kuukausikohtaisesti saada raporttia aikaiseksi. :)

Helmikuu 2018:
Kokonaiskulutus: 1627kWh
Keskilämpötila: -0,3c
VILP kulutus: 637,3kWh

Maaliskuu 2018:
Kokonaiskulutus: 1645kWh
Keskilämpötila: -0,6c
VILP kulutus: 703,2kWh

Huthikuu 2018:
Kokonaiskulutus: 1121kWh
Keskilämpötila: 6,2c
VILP kulutus: ---kWh

Toukokuu 2018:
Kokonaiskulutus: 894kWh
Keskilämpötila: 10,4c
VILP kulutus: ---kWh
 

Svmp

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Heinäkuu 2019:

Kokonaiskulutus: 677kWh
Keskilämpötila: 17,1c

VILP kulutus: 107,5kWh
VILP tuotto: 341,8kWh
VILP COP: 3,2
VILP käyntikerrat: 31

Säästöä 234,3kWh sähkölämmitykseen verrattuna.
 

Svmp

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Onko toiminut ongelmitta, kuinka sulatukset?
Hyvin on toiminut, ei mitään valittamista. Noin viikon käytön jälkeen ajettiin ulkoyksikköön päivitys jossa oli muutettu (varmaan optimoitu) sulatuksen toimintaa. En osaa sanoa onko sulatellut liikoja, mutta eipä ole kertaakaan mitään vikaa ollut koneessa ja tammikuusta asti ollut itsenäisesti "päällä", tehnyt lämmintä käyrän mukaisesti isoon pyttyyn. Ja lämpöä myös riitti talven kylmimmillä -27c jaksoilla jossa lattialämmityksen venttiili selällään, toki kone melkeinpä tauotta päällä. Mutta ei kyykännyt...

Sulatuksia oli, nyt kun katsoi, alle -10c keleillä n. joka toinen tunti, ja nollan tuntumassa tunnin välein, oikeastaan kerran per käyntisykli.
 

Sakarikk

Jäsen
Siis riittikö tuo yksin -27C pakkasella. Eikö tämä ole invertterikone, kuinka se toimii ison varaajan kanssa. Kesäkäppyrä näyttäis ihan on/off käynniltä.
Itsellä vajaa tuhannen litran pönttö jota pitäisi alkaa lämmittämään vilpillä, siksi kiinnostaa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Siis riittikö tuo yksin -27C pakkasella. Eikö tämä ole invertterikone, kuinka se toimii ison varaajan kanssa. Kesäkäppyrä näyttäis ihan on/off käynniltä.
Itsellä vajaa tuhannen litran pönttö jota pitäisi alkaa lämmittämään vilpillä, siksi kiinnostaa.
Laite pyöräyttelee pumppua katsoakseen veden lämmöt - se näyttää katkolta vaikka tuossa se pyörittely ei lämpöihin juuri vaikuta, missä lienevät anturit.
Kyllähän se myös katkoa käy, kun ei energiaa oikein saa mihinkään laitettua.

Isosta varaajasta on kyllä hankala saada invertteripumpun kanssa iloa irti, paisti jos siellä on vaikka käyttöveden esilämmitys kierukalla.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tuo on ES:n pumpuissa oletuksena joo että pyöräyttää tietyin välein kv pumppua jotta pysyy kärryllä varaajan / sisääntulevan veden lämpötilasta. Anturi sijaitsee tuloputkessa ennen lämmövaihdinta. Kokonaisuuteen kun laittaa varaajalle lämpötilaanturin ja konfiguroi pumpun sen mukaan niin pääsee tuosta ajoittaisesta veden kierrättämisestä eroon.

Ei tuon kokoisesta varaajasta nyt varsinaisesti haittaakaan tuossa mielestäni ole. Käyntijaksoista tulee leudollakin kelillä pidempiä ja käynnistykset pysyvät aisoissa. Ja kunhan talon lämmitystehon tarve rupeaa olemaan yli 3kW niin loppuu katkokäyntikin kun invertteri pääsee sellaiselle alueelle ettei tarvitse enää katkoa.

Sivutuotteena / bonuksena tuossa saa todennäköisesti sitten lämpimän veden esilämmityksen jne.
 
Itsellä vajaa tuhannen litran pönttö jota pitäisi alkaa lämmittämään vilpillä, siksi kiinnostaa.
Sehän on hyvä jos tuollainen varaaja jo on olemassa. Varaajassa on jonkin verran lämpöhäviötä. VILPin kesäcoppi on sen verran hyvä, että ei mainittavaa tappiota tule ja muulloin ne häviöt kuitenkin tulevat hyödyksi.
 

Sakarikk

Jäsen
Tuosta kesäkäppyrästä näkyy että se tuottaa jakson lopussa puolituntia yli kaksi astetta kuumenpaa vettä, eikö tämä kerrostu sinne yläosaan ja jää sinne käyttövesikierukan iloksi vaikka alempana lämmitysvesi jäähtyisi.
 

Svmp

Jäsen
Jeps, juuri niinkuin kurre orava sanoi, eli pumppu pyörii viiden minuutin välein minuutin verran tarkastaakseen tilanteen. Minä olen toistaiseksi ollut tyytyväinen tähän systeemiin, niin en näe mitään hyötyä siirtää anturia tuonne varaajan puolelle. Sähkönkulutus tuolle pumpun pyörityskäynnille on vuositasollakin olematon.

Siis riittikö tuo yksin -27C pakkasella. Eikö tämä ole invertterikone, kuinka se toimii ison varaajan kanssa. Kesäkäppyrä näyttäis ihan on/off käynniltä.
Itsellä vajaa tuhannen litran pönttö jota pitäisi alkaa lämmittämään vilpillä, siksi kiinnostaa.
Kyllä riitti pitämään talon lämpimänä, ja tasaisen lämmön varaajassa. Eihän siitä invertteristä mitään haittaa ole, voi vaan jäädä ison varaajan kanssa "turhaksi" ominaisuudeksi. Tosin tällaisessa halpis-koneessa invertterin ohjaus ei ehkä ole se paras mahdollinen, eli ihan softasta kiinni. Käppyrästä näkee että kone kyllä loppua kohden aina himmaa tehoja, muttei tarpeeksi nopeasti, jolloin se hetken päästä sammuu. Voi myös olla että minulla on säädöt pielessä. Tähän "vikaan" oli tarkoitus paneutua ensi talvena tarkemmin, kun käyntiä taas olisi enemmän. Muistaakseni vaan viime talvena ohjelmaa säätäessä loppui vaihtoehdot lyhyeen, kun ei oikein ollut mahdollista muuttaa asioita. Pari astetta suuremman hystereesin laitoin, sekä myös jonkinmoisen "kynnyksen" määritin jossa pitäisi kompuraa alkaa hidastaa että ei lämmitä liikaa. Nämä muutokset pidensivät hieman käyntiaikaa, mutta silti kovillakin pakkasilla sammuili tuon tuosta kun setpoint-arvo ylitettiin. Vaikuttaisi siis siltä että laitteen ohjelmassa ei mitään kunnollista säätöä/säädintä ole tuolle invertterille, mutta toivon olevani väärässä, en ole asiaan vielä tutustunut niin tarkasti.

Tuosta kesäkäppyrästä näkyy että se tuottaa jakson lopussa puolituntia yli kaksi astetta kuumenpaa vettä, eikö tämä kerrostu sinne yläosaan ja jää sinne käyttövesikierukan iloksi vaikka alempana lämmitysvesi jäähtyisi.
Minulla on lämpömittarit varaajan ylä- sekä alareunassa ja mitään mainittavaa kerrostumista ei voi sanoa VILPillä lämmittäessä tapahtuvan, eroa ylä- ja alalämpötilassa n. 1c verran aina. Kiertovesipumppu sen verran tehokkaasti sekoittaa kokoajan.
 

Svmp

Jäsen
Millä korkeudella on putkilähdöt varaajassa pumpulle ja verkostolle?
Lattialämmityksen lähtö on varaajassa ylhäällä, paluu alas.
VILPille lähtee kylmä neste alhaalta ja lämmitetty neste palaa varaajaan ylös.
Lisäksi varaajassa tosiaan 2x kierukka jotka ovat sarjaankytkettyjä ja lämmin käyttövesi esilämmitetään kiertää niiden kautta ennen lämminvesivaraajaan menoa.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Ei vilpin lämmittämää vettä kannata viedä varaajan puoliväliä ylemmäs. Ylhäälle kytkettynä se hämmentää koko varaajaa sekaisin ja jokaisessa sulatuksessa se jäähdyttää pytyn yläosan.
 

Svmp

Jäsen
Ei vilpin lämmittämää vettä kannata viedä varaajan puoliväliä ylemmäs. Ylhäälle kytkettynä se hämmentää koko varaajaa sekaisin ja jokaisessa sulatuksessa se jäähdyttää pytyn yläosan.
Mitäs käytännön väliä tällä ihan oikeasti on? En pyri saamaan varaajaan minkäänlaista kerrostumaa, kun ei vilppi tee kuin maksimissaan 40c vettä kun sää on kylmimmillään. Meneekö mulla jotenkin energiaa varaajasta nyt tuolla tavalla hukkaan?
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Kiertoon lähtevän veden lämpö notkahtaa jokaisen sulatuksen jälkeen. Kokemusta on. Tämä ei juuri haittaa kuin henkiesti, ainakaan ison varaajan ja lattialämmityksen kanssa. Lisäksi jos latauskiertoa ei saa sammutettua, tauon aikana, alkaa varaajan yläosa jäähtyä heti VILPin mentyä tauolle. Muuten jäähtyminen alkaisi alaosasta ja tauko (+ käyntivaihe) kestäisi pitempään -> vähemmän startteja. Energiaa ei sinänsä katoa mihinkään, kyse optimoinnista.

Jos minulla olisi varaajassa yhteitä jossain 2/3-siirtäisin kyllä oman vilppini syötön yläreunasta siihen. Mutta kun ei ole, eikä motivaatio ole vielä riittänyt hitsaushommiin.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Mitäs käytännön väliä tällä ihan oikeasti on? En pyri saamaan varaajaan minkäänlaista kerrostumaa, kun ei vilppi tee kuin maksimissaan 40c vettä kun sää on kylmimmillään. Meneekö mulla jotenkin energiaa varaajasta nyt tuolla tavalla hukkaan?
No jos sinulla on käyttöveden esilämmitys varaajan yläosan kierukalla niin on aika turhaa jäähdyttää se yläosa 24 kertaa vuorokaudessa läpi talven, usein tuntuu se vilp kerran tunnissa sulattavan.

Kun vilp palauttaa kuumat vetet varaajan puoliväliin pysyy yläosan lämpö tasaisena, tuli tätä kokeiltua muutama talvi.

Mutta en sano ettei sun juttu olisi hyvä ja toimiva, varmasti toimii.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Onnistuuko kaikissa ulkolämpötiloissa ja myös lämmitys-moodissa, eli käyräohjauksella. Oliko sinulla split vai monoblock?
F2040(monoblok) + SMO40. Manuaalin mukaan, kun moodina kv-pumppu seis kun kompura ei käy, +2c(or so) ja alle pyöräyttää pumppua taukojen aikana ajoittain. (en oo testannu).
Asetuksista voi jatkuvassa käyntimoodissa valita nopeuden jossa kv-pumppu pyörii kun kompura seis.
Latauspumppu on SMO40 PWM ohjauksessa, eli tilanteen mukaan latausjaksojen aikana kv-pumppu pyörii eri nopeuksilla.

Itellä pyörii jatkuvasti. Ei isoa varaaja mitä sotkea. Puskurin kautta lattiaan käyräohjauksella ilman shunttia.

Ens Talveksi kokeilen shuntti +3-putki kytkentä.
 
jos latauskiertoa ei saa sammutettua, tauon aikana, alkaa varaajan yläosa jäähtyä heti VILPin mentyä tauolle.
Mahtaakohan noin yksinkertaista VILPin ohjausta ollakaan ? Pakkasella voi olla sulanapitokäynti latauskierrossa mutta mutta mahtaakos se VILPpi siiloin pysyähtyä ollenkaan ?

Mutta kuten Pökö on kertonut, varmaan se veden lämmityskierukan alapuolelle johtaminen on viisautta, eli suunnilleen siihen varaajan keskivaihelle. Sulatusten aikana se jäähtynyt vesi menee pohjalle ja lämmityskäynin aikana se lämmin vesi täyttää sen varaajan yläsosan. Tämä on helppo sisäistää.
 

Sakarikk

Jäsen
Jos minä laitan pumpun lähdöt varaajasta pohjaan ja puoliväliin varaajaa ja lämmityskierron lähdön samalle korkeudelle
mutta mahdollisimman kauas pumpun tulosta niin näkyykö sulatus-sykli lämmityskierrossa. Vettä alaosassa on n. 500l.
Mites keväällä kun keräimet alkaa lämmittää varaajaa, onko niin että COP huononee kun vilppi saa lämpimämpää
vettä. Toisaalta aurinkolämpöhän on lähes ilmaista eli meneekö plussalle vai miinukselle.
 

Andres

Aktiivinen jäsen
Jos minä laitan pumpun lähdöt varaajasta pohjaan ja puoliväliin varaajaa ja lämmityskierron lähdön samalle korkeudelle
mutta mahdollisimman kauas pumpun tulosta niin näkyykö sulatus-sykli lämmityskierrossa. Vettä alaosassa on n. 500l.
Mites keväällä kun keräimet alkaa lämmittää varaajaa, onko niin että COP huononee kun vilppi saa lämpimämpää
vettä. Toisaalta aurinkolämpöhän on lähes ilmaista eli meneekö plussalle vai miinukselle.
VILP paras teho että COP on silloin jos lattiavesi tai patterivesi on noin 35C ( 30C...40C). Siksi patterit pitää olla kaksilehtiset tai kolmilehtiset.
Myös puhaltava patteri (konvektori) on tehokas mutta tämä on kallimpi.

(Esimerkiksi) Silloin lähtee pattereille varaajalta aina 40C vesi. Jos houne on lämmin laittaa termostaatti patterin vedenvirtausta kiinni. Jos lämmön tarve on pienempi VILP ottaa kompressorin kierroksia vähemmäksi mutta vesi varaajassa on kuitenkin 40C.
Jos nyt aurinkokenno rupea varaaja lämmittämään silloin VILP menee lepoon koska veden lämpötila on 40C tai enemmän.
 

Svmp

Jäsen
No jos sinulla on käyttöveden esilämmitys varaajan yläosan kierukalla niin on aika turhaa jäähdyttää se yläosa 24 kertaa vuorokaudessa läpi talven, usein tuntuu se vilp kerran tunnissa sulattavan.

Kun vilp palauttaa kuumat vetet varaajan puoliväliin pysyy yläosan lämpö tasaisena, tuli tätä kokeiltua muutama talvi.

Mutta en sano ettei sun juttu olisi hyvä ja toimiva, varmasti toimii.
Kiitos selvennyksestä. :) Voihan tuota optimoinniksi kai sitten kutsua, kun kokonaisuutena katsottaessa tuossa tilanteessa päästään hiuksenhienoon säästöön joka ilmeisesti perustuu siihen että saadaan käyttövettä hiukan lämpöisempänä lämminvesivaraajaan jolloin suoraa sähköä menee vähemmän siihen hommaan, kun VILP on paremmalla hyötysuhteella sen lämmittänyt? Varaajan suhteen tilanne on kummallakin vaihtoehdolla energiasisällöltään sama, saman määrän energiaa se VILPpi ottaa sulatukseen jokatapauksessa. Ja VILP joutuu kuitenkin sen kierukkaan hukatun lämmön tekemään.
Eli tuolla tavalla VILP käy vähän enemmän, ja lämminvesivaraaja vähän vähemmän. Minkäköhänlaisista säästöistä tässä puhutaan, yksittäisiä kWh/kk?
Mulla ei varaajassa ole yhteitä kuin ylhäällä ja alhaalla, niin tuollainen ei ole mitenkään helposti toteutettavissa, mutta olisi kyllä kiva tietää miten suuri vaikutus asialla on. :hmm:

Yleistä jorinaa:
Kaksi henkeä kun käy suihkussa, niin varaaja kylmenee 0.7-0.8c = -1.5kWh.
Sulatuksia katselin läpi, niin niiden aikana ei ole VILPin paluupuolella (varaajan alayhteestä tuleva) havaittavissa mitään notkahduksia kylmempään (virtaus 30l/min, varaaja 1800l, ei ehdi näkyä).
Sulatuksen kesto noin 4min josta parin minuutin ajan ollaan siinä tilanteessa että ajetaan kylmempää sisään varaajaan kuin mitä sieltä tulee ulos. Noin 4-6kW:n teholla siis jäähtyy 2min ajan. Toki käytännössähän ajetaan koko sulatuksen ajan kylmempää varaajaan, kuin mitä varaajan yläosassa on, eli pahin mahdollinen olettama käppyrästä katsottuna 8min. Siinä tapauksessa sulatuksen vaikutus varaajan energiasisältöön max. -0.8kWh (6kW, 8min), käytännössä kuitenkin vähemmän, jossain -0.3-0.5kWh nurkilla. Ottoteho sulatuksessa keskimäärin n. 1.5kW.

 

Sakarikk

Jäsen
Miten Andres selität tuota kesäkäppyrää, eiko se ole invertterikoneelle aika jyrkkää käytöstä.
Siitä aurinkolämmöstä vilppi saa ilmaista sulatuslämpöä.
 
Ei vilpin lämmittämää vettä kannata viedä varaajan puoliväliä ylemmäs. Ylhäälle kytkettynä se hämmentää koko varaajaa sekaisin ja jokaisessa sulatuksessa se jäähdyttää pytyn yläosan.
Minulla on vajaa 20 vuotta vanha 3000 litran akvaterm varaaja, jossa ainoa vapaa lähtö on ylhäällä, samalla tasolla missä kiertoon lähtevän veden kytkentä on. Puolessavälissä varaajaa on vain lämpömittari, jossa liitin (3/4 tuumaa ehkä?) taitaa olla liian pieni vilpin paluulle? Onko ainoa mahdollisuus siis kytkeä vilpin paluu ylös ja unohtaa veden kerrostuminen? Käyttövesi haalistetaan kierukassa varaajan yläosassa.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Minulla on vajaa 20 vuotta vanha 3000 litran akvaterm varaaja, jossa ainoa vapaa lähtö on ylhäällä, samalla tasolla missä kiertoon lähtevän veden kytkentä on. Puolessavälissä varaajaa on vain lämpömittari, jossa liitin (3/4 tuumaa ehkä?) taitaa olla liian pieni vilpin paluulle? Onko ainoa mahdollisuus siis kytkeä vilpin paluu ylös ja unohtaa veden kerrostuminen? Käyttövesi haalistetaan kierukassa varaajan yläosassa.
Omat putkenpaikat eivät ole pakollisia, vilpin voi laittaa haaralla tms olemassaoleviinkin putkiin. 3/4 tuumaa on todennäköisesti vielä ihan OK jos siihen ruuvaa sitten vaikka kaksoinipan joka muuttaa putkikoon sellaiseksi kuin vilpista tulee, ei tuollainen lyhyen matkan kuristus juuri menoa haittaa.
 

pamppu

Vakionaama
Mulla 1800litran varaaja, ei yhteitä keskellä ollut, joten vilp lataa ylös toiseen reunaan leveätä varaajaa ja toisesta reunasta lähtö lämmitykseen. Ei siinä kyllä lattiakierron lähtö edes värähdä sillä pienellä lurauksella joka sulatuksesta tulee kylmää. Kerrostuu myös erinomaisesti, eli latauksen aikana alapäästä tulee kylmintä mahdollista lähes loppuun saakka ja toisinpäin vilpin tauon aikana yläpää puskee lämmintä.

Teoria keskelle laittamisesta on kyllä varmasti oikea, mutta käytännössä en uniani menettäisi jos yhdettä ei ole käytettävissä.
 
Mulla 1800litran varaaja, ei yhteitä keskellä ollut, joten vilp lataa ylös toiseen reunaan leveätä varaajaa ja toisesta reunasta lähtö lämmitykseen. Ei siinä kyllä lattiakierron lähtö edes värähdä sillä pienellä lurauksella joka sulatuksesta tulee kylmää. Kerrostuu myös erinomaisesti, eli latauksen aikana alapäästä tulee kylmintä mahdollista lähes loppuun saakka ja toisinpäin vilpin tauon aikana yläpää puskee lämmintä.

Teoria keskelle laittamisesta on kyllä varmasti oikea, mutta käytännössä en uniani menettäisi jos yhdettä ei ole käytettävissä.
Toki isossa varaajassa vettä niin paljon ettei mahdottomasti vähäinen määrä kylmää vettä vaikuta mitään. Jos vaikutukset tosiaan vähäiset niin taidetaan mennä helpoimmalla ratkaisulla.
 
Ylös Bottom