VILP GP-M90-R32 OKT 185m² Päijät-Hämeen leveyksillä

Terve vaan kaikille. Ajattelin laittaa käyttökokemuksia näkyville tuosta otsikon pumpusta, kun niitä ei vielä kovin montaa ole ilmeisesti tänne Suomeen myyty. Vilpin hankinta on ollut tässä mielen päällä jo useamman vuoden, mutta appiukon klapituotanto on pitänyt meidän perheen lämpimänä jo yli 10 vuotta ja öljy on ollut tukilämmitysmuotona poissaoloihin ja pakkasiin. Äijä kuitenkin vanhenee ja hidastuu, joten nyt tuli vilppi hankittua keventämään puun polttoa. Vaihtoehtoja kartoittaessani löysin tälle foorumille ja hyvä niin, sillä tämähän suorastaan pelasti tilanteen. Tämän vuoden kotitalousvähennykset meni jo viemäreiden sukitukseen, joten tee-se-itse monoblock valikoitui toteutustavaksi. Olin lukemani perusteella (tai siitä huolimatta) päätynyt ES AWC12:aan. Andres kuitenkin ehdotti samalla kompuralla olevaa uutta GP-M90-R32 laitetta ja siihen sitten päädyin.

Asennus oli suorastaan yksinkertainen: vesilinjat kattilalta, sähköä laitteelle ja piuha kiinni puhelimen kokoiseen ohjauspaneeliin ja siinäpä se olikin. Pari herjaa veden kierrosta, jotka talttui ilmaamalla. Nyt tuo vehjes on pöhissyt lämpöä taloon jo reilun viikon ja hyvin tuntuu toimivan. Pikaiset perustukset tuli tehtyä jäisen maan aikaan ja niitä joutuu vielä vähän hieromaan, kunhan paikat sulaa kunnolla.

Mitoitus tuli tehtyä alakanttiin, mutta katsotaan miten homma etenee. Ainakin nyt keväisessä -5 asteessa tuntui laite aika kevyesti pysyvän pelissä mukana.
 

Liitteet

  • 1_sisä.jpg
    1_sisä.jpg
    236,7 KB · Katsottu: 347
  • 1_ulko.jpg
    1_ulko.jpg
    360,5 KB · Katsottu: 341

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

pjkl

Aktiivinen jäsen
Minkälaisella putkella vetelit vesilinjat? Olisi kiva nähdä asennuksesta kuvia. Omaan silmään katkokytkin turhan alhaalla, mutta mikäs siinä jos toimii. :)
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
28mm kuparia laitoin linjaksi ja kytkentä kaksoiskattilaan ylhäälle 1” paisuntayhteeseen ja koska alhaalla on vain ½” tyhjennysyhde yhdistin linjat sekä siitä että kattilan puolesta välistä sähkövastuspaikasta 1”. Testikäytössä on toiminut myös pelkän ½” yhteen kautta, kun se heti siitä on laajennettu tuumaiseksi.

Meidän talo on vuodelta 1971 ja yläkerta on 185m² lämmintä tilaa ja alakerta puoliviileää. Alakerran pattereissa kiertoa sen verran ettei paikat jäädy talvella. Öljyä on palanut reilun 10 vuoden keskiarvona n.400 litraa / vuosi ja sähköä nuukailtu vuonna 2023 alle 3400 kWh. Eli rahallisesti tää vilppi ei kyllä mitään säästä, mutta toivottavasti tää ois pienin paha. Kaksoiskattilan yläkierukkaan on myös kytketty pari aurinkokeräinpaneelia ja kattila lämmittää myös erillistä 500 litraista varaajaa, jossa käyttövesikierukka. Varaaja on kaiketi yhtä vanha kuin talokin ja siellä ei ylimääräisiä yhteitä löydy. Talosta löytyy myös MItsun LN35 Hero ilppi, joka joitakin vuosia sitten hankittiin viilennyskäyttöön, mutta onpa sillä joskus lämmitettykin.

Patterit on vanhoja 1- ja 2-lehtisiä ja aiemmin on lämmitetty perinteiseen malliin eli kuumaa vettä sisään ja kierto ollut aika pienellä. Nyt ennen pumpun tuloa ehdin jo vähän ennakoimaan ja laskemaan kiertoveden lämpöä ja lisäämään kiertoa. Keittiö paljastui kylmimmäksi tilaksi ja sieltä laitoin termostaattien esisäädöt tappiin ja jostain saikin sitten jo vähän termarilla kuristaa. Puulämmityksessä oli tottunut siihen lämmön sahaamiseen ja aamujen viileyteen. Nyt on tottumista tähän tasalämpöisyyteen. :D
 

Liitteet

  • 2_kattila.jpg
    2_kattila.jpg
    232,7 KB · Katsottu: 274
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Itse laite rahteineen maatelineen kanssa jäi alle 3800 euron ja liitostarvikkeisiin yms. meni sen verran että kokonaishinnaksi tuli hieman yli 5000e.

Osia tuli tilattua vähän sieltä sun täältä ja muuten menikin ihan mukavasti, mutta lvi-tarvikkeet.net onnistui hidastelemaan toimituksen kanssa muutaman viikon ajan. Siitä puljusta löytyi varoitukset vähän liian myöhään, mutta tuli ne osat sieltä sitten kuitenkin vääntämisen jälkeen. Läpiviennin joustoputkiksi hommasin vesikauppa.comin happidiffuusiosuojatut kytkentäletkut. Näissä on sisällä HDPE-kalvo ja jengi näyttäisi suosittelevan niitä täysin rosterisia kurttuputkia. Mennään nyt näillä ensin ja toivotaan pitkää käyttöikää. Mutasihdiksi tuli filterball. Ehkä joku magneettinen olisi voinut olla myös vaihtoehto, mutta mennään tällä. Youtubesta löytyi hieno opastusvideo kapillaariliitoksiin, mutta muutaman yrityksen jälkeen ja kun tiivistä liitosta ei tullut jouduin myöntämään tappioni ja hain puuilosta puserrusliittimet kulmiin. Kyllä sitä tinaa sinne imeytyi, mutta niin vaan puski pisaraa ulos jostain välistä. No puserrusliittimet toimii idioottivarmasti.

Tuskin olisin tilannut “ulkomailta” ilman tätä foorumia ja Andresin aktiivisuutta ja selkeää yleistä positiivista hyväksyntää. Ja tämä kaupanteko menikin oikein mallikkaasti ja yhteydenpito ja “jälkihoito” on ollut kiitettävää.
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Käyttövesivaraajan lämmitys tapahtuu tällä samalla kattilalla. Eli silloin kun jotain palaa menee vilppi tauolle ja ei näytä olevan moksiskaan pyynnin ylittävistä lämmöistä. Tehdasasetuksilla laite menee tauolle ja silloin vesipumppu laskee kierron 10 litraan minuutissa. Nyt kun kelit näyttäisi lämmenneen vaihdoin asetuksen toiseen ja nyt pumppu käy vartin välein minuutin ajan ja näin haistelee lämmitystarvetta. Painovoimainen kierto näyttäisi kyllä toimivan väärään suuntaan eli ei pitäisi jäätyä teoreettisen talvisen sähkökatkonkaan aikana. Mulla on lokakuulle asti vielä määräaikainen sähkösopimus hintaan 17,2snt/kWh + siirto ja ei yhtään haittaa keventää sähkölaskua polttamalla vaihtoehtoisia energialähteitä. Viimeisin öljytilauskin on vielä maaliskuulta 2020 jolloin kuution sai hintaan 620e ja vielä olisi reilu 1000 litraa säiliössä.

Alkuperäinen varaaja lienee elinkaarensa loppupuolella, mutta antaa nyt soittaa vielä. Olen tässä välillä kyttäillyt Jäspi GTV Hybrid 500 varaajaa, mahtuisi ovista sisään ja olisi kaikin puolin sopiva. Nyt kun toi aurinkolämpö ja vilppi tuli laitettua kiinni kattilaan niin ei ole kiirettä päivittää.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Youtubesta löytyi hieno opastusvideo kapillaariliitoksiin, mutta muutaman yrityksen jälkeen ja kun tiivistä liitosta ei tullut jouduin myöntämään tappioni ja hain puuilosta puserrusliittimet kulmiin. Kyllä sitä tinaa sinne imeytyi, mutta niin vaan puski pisaraa ulos jostain välistä.
Onnistumisprosentti on noissa ollut itselläni jotain 99% luokkaa. Suoraan sanottuna, en muista että se tinaus olisi vuotanut mutta pari kertaa on valunut tinatippoja sinne minne ei pitäisi.

Tulee mieleen, että juotosnestettä joko ei ole ollut tai se on ollut aivan vääränlaista. Jos putket tai ne kapillaariliittimet ovat selvästi patinoituneet, ne pitäisi puhdistaa ensin. Puhdistukseen käy karkunkieli, No: 200-400 hiekkapaperi tai sopiva happo, esim. etikkahappo (vaikutusaika luokkaa 2 tuntia tai typpihappo, joka tekee sen saman 10 sekunnissa). Jos juotosnestettä on runsaasi käytettäväksi, sillä voi myös kostuttaa tinattavat pinnat ja lämmittää, minkä jälkeen pesu, pyyhintä kuivaksi ja pari tippaa juotosnestetta / kapillaari ja eikun juottamaan.
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Karhunkielellä hinkkasin pinnat ja juotosnestettä hain, mutta juotospastaa löysin. Tuollaisella Sievertillä lämmittelin kunnes osista nousi höyryt ja sitten n. putken halkaisijan verran tökkäsin tinaa. Tuosta puretusta käyrästä näkee kyllä heti kohdan mihin ei tina ollut levinnyt, toinen puoli kyllä onnistui hienosti ja tasaisesti. Olisiko kenties ehtinyt jäähtymään tuo toinen, tai liian kireä välys?! Mun on paha arvioida kun ei ole enempää kokemusta näistä ja tuskin ihan heti edes kokeilen uudestaan. Ehkä sitten kun varaaja joskus vaihtuu voisi yrittää uudestaan ja huolellisemmin.
 

Liitteet

  • fail.jpg
    fail.jpg
    396,5 KB · Katsottu: 152

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kaipa tuo pastakin käy. Menikki pitäisi olla sen verran pientä, että vaikka noita pieniä purkkeja myydään kiskurihinalla, siitä ei mainittavaa kustannusta silti synny. Itse sain 5 litran kannun jäähdytinkorjaajalta ~30 €:lla, joskin aikaa on kymmenkunta vuotta ja muuta en ole käyttänyt. Mahdollisia syitä epäonnistumiselle voisivat olla:
  • Juotospastaa tai nestettä ei ole ollut riittävästi tai jokapaikassa
  • Rasvainen pinta tai muuta epäpuhtautta
  • Ylikuumennettu tai ei kuumennettu riittävästi
  • Työskennelty liian hitaasti eli kun toista päätä on juotettu niin se toinen pää on siinä turatessa palanut karrelle. Tuommoisen mutkan voi helposti juottaa niin että molemmat päät laitetaan valmiiksi ja sitten vain lämmitetään ja kosketellaan tinalangalla, ensin toinen ja sitten toinen. Ensikertalaiselle voisi olla avuksi että tekisi yksi pää kerrallaan. Sillon se toinen pää pitää puhdistaa sen ensimmäisen juottamisen jälkeen.
Ainakin juotosnesteellä tuo toimii niin että kun noin suunnilleen riittävän puhtaat pinnat kostuttaa nesteellä ja painaa sisäkkäin, se neste kiehahtaa ensin ja siitä jää semmoinen öljyisen näköinen suola myös tuon kapillaarin ja putken liitoskohtaan. Siihen sitten koskettelemaan tinalangalla ja liekillä niin että se tina lähtee kiertämään. Ainakin vaakasuoraan ja alasuin onnistuu, pystyyn ylöspäin olen koettanut välttää mutta uskoisin sen myös olevan mahdollista.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mukava lukea onnistuneista tee-se-itse toteutuksista.

Ikänsä sähköjohtimia juotelleena tuli tällainne poikkitieteellinen idea mieleen noista juotoksista, että paras tarttuvuus saavutetaan jos molemmat putken päät olisi esitinattu ja sitten ne vain kuumana laitetaan yhteen ja vähän tuoretta tinaa päälle. En usko että kukaan näin silti tekee.

Itse tein oman pumpun putkituksen 22mm PEX putkilla kattilasta pumppuun asti yhdellä vedolla. Päättelin, että saan samalla siihen tarvittavaa juostoa ja putki myös hieman eristääkin jo itsessään. Putki on sisämitaltaan aika ohkaista, mutta niin on sen pumpun sisälläkin oleva putki tässä pienessä laitteessa.

Asennuskuvaa katselin ja mietin onko toi pumppu turhan lähellä seinää? Oman asennusohje neuvoi jättämään vähintään puoli metriä tilaa.
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaas toi tämän laitteen ohjemanuaali liitteeksi tähän, siitä voi jollekin iloa olla jos vastaavaa harkitsee. Tässä pumaskassa minimietäisyydeksi takaseinään on määritelty 200mm ja se jonkin verran ylittyy. Noita perustuksia on tarkoitus tässä lähiaikoina hieroa paremmaksi ja voisin siinä samalla koittaa ottaa vähän lisää etäisyyttä seinään.

Nyt kun aurinko on paistanut enenevissä määrin huomasin sen tuottaman lämmön karkaavan painovoimaisen kierron takia vilpille. Tätähän ei tapahtuisi jos olisi sellainen varaaja jonka pohjalle voisi tätä aurinkolämpöä syöttää. Nyt laitoin vilpin linjasta sulun kiinni ja aurinkolämpö ohjautuu paremmin varaajaan. Muutenkin voisi jotain älyä koittaa saada näihin ohjauksiin, kun kaikki on nyt manuaalista kytkentää tai ajastettua. Kattilan ja varaajan väliselle kiertovesipumpulle ainakin.
 

Liitteet

  • Manual for R32 DC Inverter Multifunctional Heat Pump 20221208.pdf
    5 MB · Katsottu: 131
Nyt kesällä ei juurikaan ole tarvinnut pumppua käyttää, muutaman viikon välein olen muodon vuoksi lämmittänyt jonkin verran. Sulatusvesille kaivoin puulaakitason imeytyskaivon. Mitään sadevesijärjestelmää ei talon tältä sivulta löydy eikä edes salaojia ole laitettu, koska maa-aines on soravoittoista ja rankkasateetkin häviävät tuota pikaa lätäköitä sen kummemmin muodostamatta. Kaivoksi osui nimeltä mainitsemattoman pesuainefirman 40cm korkea ämpäri, josta leikkasin pohjan pois. Kaivoin käsin pikkulapiolla sen verran kun yletin ja palautin kivet pohjalle. Putkeksi laitoin 32mm viemäriputkea ja siihen päälle solukumi. Koska materiaalia sattui olemaan saatavilla niin laitoin nämä vielä 80mm suojaputken sisään ja kääräisin siihen päälle vielä Armaflexiä irtotavarana. Putken sisälle tuli itsesäätyvä sulanapitokaapeli ja sille kaveriksi vielä termostaattiohjaus pistorasiaan. Laitoin suojaputkeen vielä erillisen tuuletusputken, jonka toisen pään jätin sokkelin viereisen sepelin sekaan. Ulkopuolelle jäänyt sulanapitokaapelin pätkä olisi tarkoitus vielä laittaa kulkemaan pumpun pohjan ulkopintaa pitkin ja uretaanilevystä vielä vähän lisäeristettä laitteen alapintaan.

Saas nähdä miten toimii. Lokakuun loppupuolella loppuu määräaikainen sähkösopimus ja sen jälkeen pörssisähköön. Voi olla, että sinne asti mennään vielä kevyemmällä kuormituksella.
 

Liitteet

  • 15.jpg
    15.jpg
    816,2 KB · Katsottu: 188
  • 14.jpg
    14.jpg
    337,4 KB · Katsottu: 190
  • 13.jpg
    13.jpg
    331,8 KB · Katsottu: 190
  • 12.jpg
    12.jpg
    443 KB · Katsottu: 184
  • 11.jpg
    11.jpg
    449 KB · Katsottu: 176
Askartelin vielä sen uretaanieristeen laitteen alapintaan. Koversin levyyn runkopalkeille ja sulatuskaapelille urat ja lykkäsin nippusiteillä kiinni pohjaan. Laitteen sisällä on L:n muotoinen kaukalo sulatusvedelle ja kaapeli tuli nyt hyvin pidempää sivua vasten laitteen ulkopinnalle ja hivenen lyhyemmälläkin sivulle ilman lisäeristettä. Tummanharmaan spraymaalin jämän suhautin vaaleisiin uretaanireunoihin ettei niin pomppaa silmille.

Nyt se ois valmis tositoimiin, mutta odotellaan ensin niitä suotuisia sähkön hintoja. Pörssisopimus tuli jo tehtyä valmiiksi jonoon nykyisen perään.
 

Liitteet

  • 24.jpg
    24.jpg
    456,5 KB · Katsottu: 197
  • 23.jpg
    23.jpg
    492,7 KB · Katsottu: 187
  • 22.jpg
    22.jpg
    449,3 KB · Katsottu: 201
  • 21.jpg
    21.jpg
    426,6 KB · Katsottu: 209
Nyt kun yöt alkavat viilentyä niin laite päässyt taas käyttöön. Pyynti on ollut 33 astetta ja se tuntuu riittävän hyvin, kämppä on aamullakin sopivan lämpöinen. Pattereiden kiertovesipumppu (Alpha2 25-60-180) on pienimmällä asetuksella ja haukkaa sen 5w. Vesi hädin tuskin kiertää toisessä päässä taloa. Ennen vanhaan olisin jo näillä keleillä polttanut aamulla pesällisen, mutta nyt pärjää hyvin lataamalla varaajan vain iltaisin ennen suihkurallia.

Laitteen omat käppyrät näyttävät sangen suurpiirteisesti, mutta tarkkuus on mulle ihan riittävä. COP näyttäisi olevan 3,5-4 kieppeillä, mutta pumppu käy vasta vähän lämpimikseen, pintakaasulla. Silent modekin on nyt ollut toistaiseksi käytössä eli max. 70% tehot kompuralla ja tuulettimella.
 

Liitteet

  • pv.jpg
    pv.jpg
    208,5 KB · Katsottu: 87
  • kk.jpg
    kk.jpg
    204 KB · Katsottu: 88
  • vs.jpg
    vs.jpg
    197,2 KB · Katsottu: 84

Andres

Aktiivinen jäsen
Alpha2 25-60-180 pitäisi olla 5 nopeuttaa. I .... II ... III sekä lattialämmitys että patterilämmitys.
Pumpun asennus on menolinjaan!
Jos napittaa "Patterilämmitys" silloin vesipumppu itse säätää kiertonopeuksen. Jos joku patteritermostaatti on suljettu silloin vesipumppu ottaa tehoa pois.
(Veden virtaus vie lämpöä, siis lämpöenergiaa lämpöpumpulta pois. Jos virtaus on riittävän nopea silloin myös tulos parempi.)

Kiva että VILP on ok!
 
Jep! Onhan tuossa kaikkiaan 10 säätötapaa ohjevideon mukaan:

Pumppu on mulla pattereiden menolinjassa ja videon ohjeiden vastaisesti mulla on nyt asetuksena vakionopeus I vaikka on termostaatit. Päivällä on kierto kokonaan pois kun on vielä ollut lämmintä. Sitten kun lämpöä alkaa oikeasti tarvita laitan suhteellisen painesäädön ja se kierrättääkin sitten jo ykkösnopeudellakin ihan eritavalla kuin tämä minimiasetus.
 
Huoleton vehjes ollut tää meidän pumppu. Sisäohjainta tulee räplättyä päivittäin kun on asiaa pannuhuoneeseen, mutta ulkoyksikköä ei juuri ole tullut tarkisteltua. Hyvin tuntuu pelaavan. Kerran päivässä olen vähintään tuikannut tulet pesään käyttövettä lämmitellen ja pörssihintojen niin ohjatessa on aamullakin saattanut palaa pesällinen.

Hommasin jo kesällä aurinkolämmön optimointiin Tech ST-21 termostaattiohjaimen kattilan ja varaajan välistä pumppua ohjaamaan. Laite toimii näköjään hyvin myös puulämmityksen kanssa ja pysäyttää kiertovesipumpun toivotusti, kun tulet sammuu ja kattila viilenee vilpin ylläpidettäväksi. Tuo ohjain on siis sama kuin Tech EU-21, mutta Puolasta tilaten tuli parikymppiä halvemmaksi ja ei tuo vieras kieli yhtään häiritse kun on niin yksinkertainen laite kyseessä.

Kuvissa taas vilpin omat suurpiirteiseet virrankulutustaulukot. Tuntikohtaista kulutusta kun vertaa päiväkohtaiseen niin aika kaunisteltua pykälää tarjoaa tuo ensimmäinen. Äppi kertoo päiväkulutukseksi tässä kohtaa 22kWh eli siinä tuo pylväs on aikalailla kohdillaan. Viiden jälkeen tuikkasin tulet ja siihen loppui kulutus. Illalla tulee taas lisää pylväitä.

Tälle talvelle on varattuna reilu kymmenisen pinomottia puuta. Vanha äijä 77v on taas pilkkonut ~20 mottia klapia pinolle kuivumaan ensi syksyn sesonkiin. Sillä on Fiskarsin kirves. Niillekin tuli vilppi tänä kesänä (Mitsun Ecodan PUD-SWM80YAA) ja siellä ei oo puu palanut vielä lainkaan tänä syksynä. Kuvittelisin siis suurimman osan siitäkin pinosta tulevan meille lämmikkeeksi.
 

Liitteet

  • kk.jpg
    kk.jpg
    226,5 KB · Katsottu: 75
  • päivä.jpg
    päivä.jpg
    220,5 KB · Katsottu: 69
  • tunti.jpg
    tunti.jpg
    225,4 KB · Katsottu: 77
  • termariohjaus.jpg
    termariohjaus.jpg
    298,5 KB · Katsottu: 81
Painovoimainen kierto toimii hyvin. Ainakin -8 asteessa puilla lämmittäessä pumpun ruudusta näkee kattilan yläreunan lämmöt eli uskaltanen antaa pumpun mennä lepotilaan pakkasilla jatkossakin. Kerran meni bitti poikittain kun laite oli ollut offilla kalliin sähköpiikin ajan ja ei puulämmityksen jälkeen lähtenytkään päälle. Se oli marraskuun puolta ja silloin ei ollut edes kovat pakkaset vielä. Ihmettelin kun pumpun näytössä oli lukemat luokkaa 23 astetta, vaikka kattilassa oli vielä 35 astetta. Painovoimainen kierto oletettavasti toimi, mutta lukemat eivät päivittyneet normaalisti. Näytön hipaisukytkin vaihtoi statuksen punaiselta offilta keltaiselle lepotilaan, mutta vihreäksi se ei muuttunut eikä kiertovesipumppu lähtenyt päälle odottelusta huolimatta. Katkaisin virransyötön kokonaan ja vikavirtasuojan testinappiakin tuli painettua siinä samalla. Uuden startin jälkeen lähti päälle ja kaikki on taas toiminut normaalisti.

Marraskuussa pumppu haukkasi oman pylväsdiagramminsa mukaan n.650kWh ja pistorasiamittarin mukaan n.720kWh. Sähkölaskun mukaan koko talon kulutus oli 1058kWh. Onhan tuossa eroa ja luotan ehkä enemmän rasiamittariin. Nämä lukemat ei jää mulla mihin lokiin, koitan muistaa kuun vaihteessa käydä katsomassa lukemia ja kirjailla ylös.

Jäätä on nyt päässyt kertymään laitteen alareunoille. Tämä lienee täysin normaalia / yleistä?! Sulatuksien yhteydessä vettä tulee myös sieltä mistä pitääkin ja tuo viemäröintini on siltä osin toiminut asianmukaisesti, mutta ulkoreunan puoli ei kuitenkaan jaksa pysyä sulana ja johtaa jo veden ohivalumiseen. Tuohon ulkoreunaan mahtuisi pätkä sulanapitokaapelia jos sen reitittäisi uudestaan, mutta mahtaako olla vaivan arvoista?! Vanerilevy voisi ohjata ylivuotoa hieman talosta pois päin. Kannattaako olla huolissaan?
 

Liitteet

  • jää1.jpg
    jää1.jpg
    218 KB · Katsottu: 121
  • jää2.jpg
    jää2.jpg
    354,7 KB · Katsottu: 123

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jäätä on nyt päässyt kertymään laitteen alareunoille. Tämä lienee täysin normaalia / yleistä?!

Tuota jäätä tuolla kennon alareunassa (pohjalevyn reunoilla) voisi ainakin katsoa sen verran, että onko irti kennosta vai ei. Kun kone lähtee sulatuksen jälkeen jatkamaan lämmitystä, alin kaasuputki ei saisi jäädä jään/veden sisälle. Lamellien alapäiden jäätyminen ei mahda kennoa rikkoa mutta sekin pikkuhiljaa tekee ne lamelien alapäät virttyneen näköiseksi.

Jos alin putki esim. ui jossakin vedessä ja kun se vesi sitten käynnin aikana jäätyy, putki menee ruttuun ja puhkeaa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Itse olen ihmetellyt kun alin putki ei edes huurru. Ikään kuin siellä ei olisi mitään jäähdyttävää alimmat 5 senttiä
 
Kennon alin rivi on tosiaan pyhitetty sulanapitoon ja jää myötäilee tarkasti kennon rajaa eli ei pitäisi olla vaurioitumisen pelkoa. Ylivuotoa ja jääpuikkoja ainoastaan. Olkoon siinä ja seurataan tilannetta talven mittaan, että minkälainen jäävuori laitteen alle syntyy.
 
Lunta kun on tullut joka suunnasta niin onpa sitä löytynyt myös tämän pumpun ympäriltä. Kennon alareunan jääseinämä kasvoi kasvamistaan ja myös poistovesireikä jäätyi umpeen. Huomasin sen kun satuin olemaan sulatuksen hetkellä vieressä ja vedet tulvi yli äyräiden eikä viemäriin valunut tippaakaan.

Sulattelin nyt plussakeleillä näkyvät jäät tuolla Bilteman paineilmaruiskulla. Kuumaa vettä pulloon ja efekti on melkein sama kuin lumihankeen kusisi. Alapuolelta sain paineella ammuttua poistoreiän sulaksi ja vilkaisin nyt samalla laitteen sisään. Jäätä sielläkin on ja kuvassa olen jo hieman lisää sulattanut poistoreiän kohtaa isommaksi. Täytyy varmaan jossain vaiheessa reitittää sulatuskaapelia jotenkin tuonne sisäpuolelle. Mistähän löytyisi lötkömpää sulanapitokaapelia? Sellaista joka lepäisi pohjalla omalla painollaan eikä sellaista jäykkää mitä nämä yleisimmät kaapelit ovat.

Lämpöä laite on kyllä tuottanut sen mitä on pyydetykin, että hyvin on muuten toiminut.
 

Liitteet

  • ruisku.jpg
    ruisku.jpg
    134,5 KB · Katsottu: 122
  • ice.jpg
    ice.jpg
    142,8 KB · Katsottu: 105

Arisoft

Hyperaktiivi
Sulattelin nyt plussakeleillä näkyvät jäät tuolla Bilteman paineilmaruiskulla.

Itse käytän kastelukannua ja kuumaa vettä, toimii jopa kovalla pakkasella. Ekana talvena oli se virhe että sulatuskaapeli ei tullut pumpun reiästä läpi ylös asti niin se jäätyi siitä välistä. Nyt on kaapeli koko matkalle viemäriputken sisällä. Tuo jäykkyys on toki ongelma mutta eihän se tarvitse siihen sulattaa kuin reiän, että vesi pääsee virtaamaan ja tekee loput sulatuksesta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ekana talvena oli se virhe että sulatuskaapeli ei tullut pumpun reiästä läpi ylös asti niin se jäätyi siitä välistä.

Siis tietty jokin lämmitys on pakko olla koko sille matkalle, missä vesi virtaa pakkaselle alttiina. Kai se tuurilla voi muutaman sentin mennä, mutta en laskisi mitään tämän varaan. Lämmitys olisi edukasta ajastaa koneen sulatustoimintoihin - sikäli kuin mahdollista. Ainakin CTC:ssä on tälle ulostulo eli kun se aloittaa sulatuksen, nämä aputoimminnot aktivoituvat ja päälläoloajan voi valikosta asettaa. Valitettavasti ennakkoa ei ole. Järkevintä olisi lopettella lämmitykset kun sulatus loppuu mutta aloittaa jo jokin minuuttimäärä ennen sitä.
 
Mulla toi kaapeli menee nyt pohjan ulkoreunaa pitkin viemäriputkeen ja kaivoon asti. Tossa laitteessa on toinenkin reikä keskellä pohjaa puhaltimen alla. Laitan varmaan ton nykyisen kaapelin siitä keskeltä sisään ja sieltä kaukaloa pitkin poistoreiästä suoraan viemäriputkeen, jos sen vain saa sinne fiksusti asettumaan aloilleen. Taitaa vaan olla lämmityskauden ulkopuolisia hommia tollaset.

Kaapelilla on tällä hetkellä termostaattiohjattu pistorasia ja sen perässä vielä ajastin 2h ON / 2h OFF syklillä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Itse laitoin Shellyn ohjaamaan lämmityskaapeli. Shelly saa suoraan pumpulta tiedon milloin se sulattaa. En vain ole vielä keksinyt miten sitä tarvii lämmittää. 10 asteen pakkasiin asti ei ehkä lainkaan, joten vielä ei ole tullut testattua mitään.
 

maanma

Vakionaama
Minulla on edelleen uskoa, että pohjapellin alapuolinen eristäminen parantaa sulatusenergian tehokkuutta ja veden pois johtumista. Olen harkinnut myös yläpuolista eristämistä, mutta se on vaikeampi muotoilun kannalta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Niin uskon minäkin. Ei siitä ainakaan haittaa ole sikäli kuin sen saa toteutettua. On tuossa CTC:n lauhteenkeräimessäkin jonkinlainen alapuolinen eristys mutta se itse lauhteenkeräin on sinällään tukevaa muovia. Autorvikkeena myydään ainakin jotain itseliimautuvia solukumilevyjä. Tuskin edes mitenkään paha rasti liimata eristystä pohjapellin alapuolelle. Itse panostaisin riittävän pitkään ja tehokkaaseen kaapeliin, joka lämpenee vain sulatusten aikana.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Autorvikkeena myydään ainakin jotain itseliimautuvia solukumilevyjä.

Itse liimailin tällaista metritavarana myytävää putkiliittimien ympärille kun olivat peltiin ruuvattu kiinni.


Tuollaisella saisi pohjankin tehtyä helposti.
 
Tänään tuli Vattenfallin sähkölasku marras- & joulukuulta ja pääsee vetämään asioita yhteen. Pörssisähkön kanssa on mennyt hienosti ja marraskuun keskihinnaksi tuli 3,69 snt/ kWh ja marginaalit + siirron kustannukset lisättynä kokonaishinnaksi tuli 10,8 snt/kWh. Joulukuun osalta lukemat ovat 2,91 / 9,8. Toisin sanoen vilppi on saanut pumpata otollisissa olosuhteissa. Joulukuussa pumppu haukkasi 1084kWh kun välipäivätkin oli halpaa ja lauhaa. Vuositasolla sähkön kokonaiskulutus tuplaantui ollen 7004 kWh.

Nyt tammikuussa on pumppu ollut enemmän levossa ja puuta ja öljyä on palanut enemmän. -5 astetta taitaa olla järkevyyden raja nykyisellä systeemillä, kun vanhat patterit kaipailee jo 50 asteen lämpöjä tuosta kylmempään mentäessä. Olenkin kyttäillyt käytettyjen lamelloitujen pattereiden tarjontaa torista ja ilmeisen nopeasti sopivasti hinnoiteltu tavara liikkuu. Niistä mistä olen kysellyt on samana päivänä ehditty jo sopia kaupat.

Pari diagrammia taas tyrkylle. Edelleen olen tyytyväinen hankintaan.
 

Liitteet

  • 2024.jpg
    2024.jpg
    213,5 KB · Katsottu: 68
  • 2024-12.jpg
    2024-12.jpg
    235,9 KB · Katsottu: 64
Tammikuussa vilppi vei vain 642 kWh, koska siellä vähän väisteltiin kovia hintoja ja alle -5 asteessa paloi klapit enemmän ja vähän öljykin. Mutta olihan siellä halpaa ja lauhaakin ettei ihan työttömänä tarvinnut pumppua lepuuttaa.

Andres toimitti hyvää hyvyyttään lötkön Calorflex sulanapitokaapelin tai “lämpölanka” kuten joku sitä mainostaa. Laitoin sen ilman mitään kiinnikkeitä jääpatjan päälle laitteen sisäpuolelle ja siinä se sulatteli reitit vapaaksi. Ulkoreunaa pitkin saattaa vielä sulatusvesiä vuotaa yli, mutta eipähän kerry enää sisäpuolelle. Kiitoksia tästä @Andres .

Keittiökin alkoi lämmetä paremmin, kun sinne löytyi torista yksilevyisen tilalle C21 patteri vähän ylileveänä (1800). Pudotin sitä myöten vilpin käyrää jo pariin otteeseen napsun miedommalle. Patteriverkoston käyrää ohjaa kattilan päällä Ouman EH-80 ja siihen en nyt mennyt koskemaan. Oumanin käyrä saakin olla vilpin käyrää hövelimpi, ei haittaa jos puulämmityksessä sisälämpö asteen pari kohoaa. Kyllä tää tästä kehittyy.
 

Liitteet

  • 25-01.jpg
    25-01.jpg
    229,1 KB · Katsottu: 103
  • Calorflex.jpg
    Calorflex.jpg
    189,7 KB · Katsottu: 104
  • C21-600-1800.jpg
    C21-600-1800.jpg
    374,1 KB · Katsottu: 101
Helmikuussa pumppu vei 996 kWh. Taas väisteltiin kalliita hintoja, mutta olipa siellä välillä sopivan edullista testikeliäkin tarjolla eli nyt on todettu kämpän pysyvän lämpimänä pelkällä pumpulla vielä -10 asteessa. Tähän toki auttoi merkittävästi jo se ensimmäinen vaihdettu patteri ja nyt onkin jo 2 patteria hankittu lisää odottamaan sopivaa asennushetkeä. Pumppu on speksattu 1x16A ja kyllä se siellä luvatun kulutuksen ylärajalla meni eli kyllä se on töihin päässyt.

Olen havainnut pumpun tekevän (tarpeettomia?) sulatuksia sillon tällöin myös lepotilassa puulämmityksen aikana. Tämä siis silloin kun laite on jäänyt itse jäänyt tauolle lämmönnousun takia. Jos painan itse laitteen pois päältä ei havaintojeni mukaan sulatuksia tule kuin vasta sitten kun laitteen painaa taas päälle. Nuuka laittaisi aina pois päältä, mutta helppouden takia sitä ei tule kovin aktiivisesti tehtyä. Äpin kautta on ON/OFF vaihtoehdot ajastettavissa ja sitä on tullut käytettyä ennakoivasti pörssihintojen kannustamana. Tämän parempaa kotiautomaatiota ei vielä ole joten mennään näillä vielä tovi.
 
Vuosi tuli täyteen tämän laitteen kanssa ja ihan hyvältä vaikuttaa. Alimitoitusta en sen kummemmin osaa analysoida, kun ei ole kokemusta tehokkaammasta laitteesta, mutta kyllä tämä on ollut meille sopiva ratkaisu, kun ei ole ainoa lämmönlähde. Öljyä on mennyt tänä talvena kolmisen sataa litraa ja puiden poltto on vähentynyt reilusti. Kunhan tuon varaajan vielä päivittäisi sähkövastukselliseen versioon niin voisi edullisen sähkön aikaan käyttövedenkin lämmittää puita polttamatta.

Takaisinmaksuaikaa on hankala laskea, koska aiemmin lämmitykseen ei ole mennyt juurikaan rahaa. Voisin vetää hattuvakion 1000€/vuosi eli jos laite toimii 5 vuotta niin olen tyytyväinen ja siitä eteenpäin vielä tyytyväisempi mitä pidempi elinkaari ja toki toiseen suuntaan päinvastoin. Täytyy rahallisen “säästön” lisäksi ottaa huomioon vaivattomuuden tulo ja sen tuoma lisäarvo, jos sen sellaisena osaa nähdä. Vähän sama asia on noiden aurinkokeräimien kanssa. Niihin meni 6000€ ja ne ei varmaan koskaan maksa itseään takaisin laskennallisessa mielessä. Se oli enemmänkin rakkaudesta lajiin -tyyppinen investointi. No jos nekin 20 vuotta toimii niin olisin tyytyväinen.

Maaliskuussa pumppu haukkasi 851kWh ja huhtikuussa 527kWh ja pörssin keskihinnat pysyi sopivalla alle 3,5snt/kWh tasolla. Vuoden aikana mittariin kertyi n.5800kWh. Täytyy jatkossa seurata vain kalenterivuosia, koska pörssisähkö tuli mukaan vasta lokakuussa ja sitä ennen tämä vehjes oli täysin säästöliekillä.
 

Liitteet

  • 25-04.jpg
    25-04.jpg
    196,6 KB · Katsottu: 40
Nyt toukokuussa laite teki taas pienen tenän eikä lähtenytkään lämmittämään offilla olon jälkeen. Olin itse työreissulla ja äpin komennoillakaan ei vaikuttanut olevan mitään tehoa. Opastin puolison irrottamaan töpselin hetkeksi seinästä ja sillä se taas korjaantui. Kai tämä on vähän niin kuin mikä tahansa nykypäivän käyttöjärjestelmä eli olisi hyvä välillä käynnistää uudelleen vrt. android puhelin / windows. Edellisen kerran tämä tapahtui joulukuun alussa ja saattaa olla, että siitä lähtien on menty ilman mitään katkoksia ja ruudussa virrat päällä vaikka offilla ollut välillä pidempäänkin. Sen verran pahasti jumitti kuitenkin, että kadotti alkuvuoden kulutuslukemat siinä samalla. Onneksi ne on kirjattu kalenterin nurkkaan ylös erillisen kulutusmittarin mukaan. Toukokuun lukemaksi tuli 253 kWh. Jos olisin ollut enemmän kotona olisin saattanut nuukailla tämän kanssa enemmän. Työreissujen takia tämä sai jauhaa ylläpitolämpöä enemmän, kun puolisoa ei niin kiinnosta optimoida. :D Nyt laite saanee sitten olla virrattomana pidemmänkin tovin. Toki Suomen kesä on arvaamaton.
 

Liitteet

  • 25-05m.jpg
    25-05m.jpg
    225,2 KB · Katsottu: 33
  • 25-05d.jpg
    25-05d.jpg
    215,2 KB · Katsottu: 33
Tuli tossa mieleen mahdollinen lisäeristämisen tarve ja vilkaisin nyt ensimmäisen kauden jäljiltä laitteen sisuksiin. Ainakin vesipumpun lähdöt on aika paljaana ja “ylävesiletkun” ilmausnipat voisi kietoa solukumiin. Mites noi lämmönvaihtimen toiset putket? Pitääkö olla huolissaan alemman putken korroosiosta? Mun tietotaito loppuu siihen mistä kylmäaineputket alkaa. Otan mielelläni vinkkejä vastaan, että kuinka paljon noita putkia olisi hyödyllistä eristää.

Vähän keksin pumpattavaa tähän kesäkuuhunkin: silloin kun auringosta ei ole apua käyttöveden lämmitykseen ja hinta on kohdillaan niin esilämmitän kaksoiskattilan vilpillä 40 asteeseen ennen kuin tuikkaan tulet. Riittää sitten pieni pesällinen vähän huonompaakin remonttipurkulautaa nostamaan varaajan lämmöt päälle 55 asteen. 35kWh on kuukauden saldo tähän mennessä.
 

Liitteet

  • lisäeristys.jpg
    lisäeristys.jpg
    193,2 KB · Katsottu: 69
Laitoin nyt sitten lisää eristystä vesikierron ympärille eli kiertovesipumpulle ja yhteiden ympärille sekä tuonne kennon alimmalle riville meneville putkille, jotka pitävät alareunaa sulana. Hyöty se on pienikin.

Heinäkuun kulutus oli vilpilllä 7kWh ja painottui sinne kuun alkuun. 12.7. laitoin ilpin viilentämään ja se teki sitä kuun loppuun asti haukaten 330kWh Melcloudin mukaan. Aurinko lämmitti käyttövedet helleputken aikana.
 

Liitteet

  • lisäeristetty.jpg
    lisäeristetty.jpg
    230,7 KB · Katsottu: 55
GP toimii toiveiden mukaisesti. Elokuussa ei juurikaan ollut käyttöä, syyskuussa meni n.100kWh ja lokakuussa n.600kWh. Syyslomaviikolla ei oltu paikalla laittamassa pökköä pesään ja pumppu piti torppaa lämpimänä. Sama kuvio jatkuu vielä eli käyttövesi lämpenee puilla, kun sitä tuntuisi olevan riittävästi ainakin täksi talveksi. Kaveri on töissä siltatyömaalla ja kolme peräkärryllistä hain “puujätettä” eli hyvää lankkua ja paksua lautaa. Win-win situation. Se meinas jo lähettää seuraavan siirtolavan tyhjennyksen meidän pihalle, mutta toppuuttelin vielä.

Sähköshoppailua on myös tullut harrastettua. Alkuvuodesta oli vielä Vattenfallin kuukausimaksuton tarjous, sitten 7kk Heleniä ilman kk-maksua ja nyt vaihtui Lumme toimittajaksi ja taas 7kk ilman kk-maksua. Kyllä on nuukat ajat. :D
 
Nyt tuli marraskuussa hyytymispiste vastaan. Jos aurinkoisena keväisenä päivänä kämppä pysyi -10 asteessa lämpimänä niin sama ei enää toimi pimeämpänä vuodenaikana. Eräänä aamuna mittari näytti sen -10 ja sisälämpö oli laskenut 19 asteeseen. Vilpin pyynti oli siellä 50 asteessa, mutta tuottopuoli oli pikkuhiljaa hyytynyt 34 asteeseen. Olisi voinut öljyllä vähän boostata yön pimeinä tunteina, mutta eihän tämä nyt mitään radikaalia ollut. Onpahan löytynyt olosuhteet, joissa teho ei riitä. Löin klapia pesään ja sillä siitä selvittiin.

Saattaa olla kahdella uudemmalla patterilla hieman osuutta asiaan tuossa hyytymisessä, kun patterikierto luovuttaa nyt lämpöä tehokkaammin kämppään niin sehän kysyy myös tehoa tuotantopuolelta. Kyllä se -5 on täällä hyvä raja-arvo lisälämmöntarpeelle. Nyt joulukuun alun plussakeleissä pärjätään taas komeasti.

Marraskuussa pumppu vei n.830 kWh ja pörssisähkön keskihinnaksi tuli 5,53 snt/kWh.
 

Liitteet

  • 25-11.jpg
    25-11.jpg
    188 KB · Katsottu: 15

Arisoft

Hyperaktiivi
Saattaa olla kahdella uudemmalla patterilla hieman osuutta asiaan tuossa hyytymisessä, kun patterikierto luovuttaa nyt lämpöä tehokkaammin

Pitäisi olla juuri päinvastoin paitsi jos huonelämpötila on myös suurempi kuin ennen.

Ettei vai olisi ollut kysymys sellaisesta säästä, jolloin pumppu sulattelee tiuhaan?
 
Back
Ylös Bottom