VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

Honkalämpö

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Tänne koottuna mielipiteitä Galleriassa esitellyistä toteutusvaihtoehdoista.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=10741.0
 

Honkalämpö

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

Kun itse kysyy ja itse vastaa, ei tule riitaa.

Mukava, että ensimmäiset toteutetut kytkennät on piirroksineen lisätty "sisällysluetteloon" eli gallerian puolelle. Kaikki ilmeisesti eri ohjelmilla piirretty. Siinä missä oma PP-esitys keskittyy monien hanojen esittämiseen kaksi jälkimmäistä on ammattilaisten laatimia ja sisältää samalla infoa asetuksista yms.
"9000+öljy" keississä on hyviä vinkkejä mm. vapaakierron hallitsemisesta yms. Tottahan ammattiasentaja osaa asiat huomioida mutta jos tehdään niin kuin isäntä käskee eikä niinkuin hyvä olisi, niin saattaa jäädä puolitiehen... Valokuvat asennuksesta oli "ilo silmälle".

Kaikista keisseistä on linkki "toteutuksen tarinaan", sieltähän löytyy mm. kulutustietoa ym. matkan varrelta kertynyttä aineistoa.
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

Tuli tuo progeCAD piirustusohjelma valittua foorumilaisen vihjeestä, kun cad -ohjelmat on tuttuja.
Samoin kytkentä tuli suunniteltua muiden kytkentöjä soveltaen, joten oli paljon helpompaa kuin alan "pioneereillä", jotka kytkee ensin ja piirtää sitten. Tietenkin näissä saneerauskohteissa voi olla hieman enemmän virittelyä, kun ei ole hienosti otettu huomioon "tulevaisuuden energialähteiden" liittämistä vuosikymmeniä sitten. Mukava olisi saada tänne myös uudisrakennusten kytkentöjä. :)
 

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

Kommentoidaanpa tänne kesän kokemukset VILP:istelystä. Alkukesästä alkoi COP romahtamaan kun lämmitystarve laski ja lopulta loppui. Eli VILP:n kiertopumpun jatkuva käynti vie lähes kaiken hyödyn kesäkäytöstä. No pikaseen sitten selvisi, että laite voi olla OFF tilassa mutta latailee sitten käyttövettä kerran tai kaksi vuorokaudessa. Jotenpa saatiinpa tuolle 500l varaalle kunnon hyötykäyttöä. Kesämoodiin siirtymisen jälkeen on pysytelty COP:n suhteen kolmosen pinnassa. Näin alkusyksystä ollaan edelleen kesä moodissa. Hyötysuhteessa tuo tarkoittaa alkukevääseen verrattuna parannusta COP:ssa noin 0,4-0,6 :p

Kesällä siis heinä elokuussa VILP vei noin 2,9kwh/vrk, tulistusvaraaja vei 1,2 kwh/vrk. Sähköinen lattialämmitys vei noin 2,25kwh/vrk :'(
Nyt toisaalta näyttää hyvältä kun lattialämmityksen kulutus ei juurikaan ole muuttunut vaikka ilmat ovat viilenneet, eli viime keväänä asennettu patteri lauteiden alle tuottaa tulosta.
 

kouman

Okt 100m² - 9330kWh
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

juhanahm sanoi:
Alkukesästä alkoi COP romahtamaan kun lämmitystarve laski ja lopulta loppui. Eli VILP:n kiertopumpun jatkuva käynti vie lähes kaiken hyödyn kesäkäytöstä.
Mikä shuntti?
Itsellä Cop putoaa "vääränlaisella" shuntilla -> SUOTAA ( murresana).
 

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

No joo kyllähän tuo esben härveli vuotaa. Kesällä ei sillä toisaalta ole väliä kun laittaa verkoston sulun käsin kiinni. Näin alkusyksystä vuotamisella ei juurikaan ole väliä kun vuodon osuus (virtaus) on niin pieni.
 

kouman

Okt 100m² - 9330kWh
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

juhanahm sanoi:
Näin alkusyksystä vuotamisella ei juurikaan ole väliä kun vuodon osuus (virtaus) on niin pieni.
Täällä tönössä sillä on väliä, jos pukkaa liian lämmintä tupaan vaikka "shuntit" kiinni. Syö sitä kokonais "Cop":ia kun VILP käynnistyy turhaan -> SUOTO (lue: Esbe VRB 243 aina "otto-keskeltä" auki). Suluilla sen saa "hallintaan", muttei näin syksyllä viitsisi yhtenään ravata pannuhuoneessa. Olen ratkaissut ongelman silleen, että laitan Esbe VRB 243:n klo 08.00 "rospuutto-aikaan". Lämmityskaudella klo 06.00:teen ->"karavisteen", SUOTOA hallitakseni.

Nyt tämä karkaa keskusteluksi, kun piti olla "kootut kommentit" (siirtäköön valvojat)
 

Yoman

Aktiivinen jäsen
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

juhanahm sanoi:
Alkukesästä alkoi COP romahtamaan kun lämmitystarve laski ja lopulta loppui. Eli VILP:n kiertopumpun jatkuva käynti vie lähes kaiken hyödyn kesäkäytöstä.
Siis minkä ihmeen vuoksi kiertopumppu pitää käydä jatkuvasti ??? Onko kyseessä siis latauspumppu ??? ??? Eikös tuon voisi kytkeä kompressorin sähkösyöttöön, niin kävisi vain silloin kun kompressori käy ??? ??? ???
 

juhanahm

Aktiivinen jäsen
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

Yoman sanoi:
juhanahm sanoi:
Alkukesästä alkoi COP romahtamaan kun lämmitystarve laski ja lopulta loppui. Eli VILP:n kiertopumpun jatkuva käynti vie lähes kaiken hyödyn kesäkäytöstä.
Siis minkä ihmeen vuoksi kiertopumppu pitää käydä jatkuvasti ??? Onko kyseessä siis latauspumppu ??? ??? Eikös tuon voisi kytkeä kompressorin sähkösyöttöön, niin kävisi vain silloin kun kompressori käy ??? ??? ???
Pumpun pitää käydä jatkuvasti jos pumpun läpi ajetaan koko verkosto varaajan ohi. Jos varaajaa lataillaan eli pumppu toimii latauspumppuna niin tällöin ei tarvitsisi käydä koko ajan ja näinhän se nyt on kesäasetuksilla.
Jos pumpun käynti sidottaisiin kompuraan pitäisin pumpun käynnistyä ennen kompuran käynnistymistä, jotta virtaus tasaantuisi. No eipä tuokaan ole periaatteessa ongelma.

Toisaalta kun nyt on tiedostettu että pumpilla pärjää kesätilassa ihan mukavasti, ei viitsisi viritellä
 

My.Ai.Hu

Vakionaama
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

ekomies sanoi:
Tässä suunnitelma invertterivilpin kytkennästä varaajaan ja lattialämmitykseen.

+ samalla hoituu käyttöveden esilämmitys
+ toimii lattialämmityksen omalla kv-pumpulla (ei tarvitse toista pumppua)
+ sallii varaajan omien vastusten käytön kylminä hetkinä (EH-80 shunttaa lisälämmön lattiakiertoon)

- miinukset, kertokaa jos ei toimi tai huomaatte jotain puutteita
- automatiikkaa, tarvitaanko mihin kohtiin, perustelkaa hyöty

Onhan tässä kytkennässä paljon samaa mitä muillakin, mutta tavoitteena mahd. yksinkertainen toimiva kytkentä näin ensialkuun.
Katselin kytkentääsi ja yksinkertainen on. Mutta mikä ohjaa pumppua??? ulkolämpötila??

miten kierto meneekö kiertovesi suoraan lattiaan vai varaajan kautta pumpulta?
Pitäisi varmaan saada jotenkin synkronoitua pumppu että oumanni.
Tosin en muista nyt että olisiko muilla vastaavaa kytkentää.
t. M
 

lmfmis

Vakionaama
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

Kytkennästä katsoin kanssa ja se ensimmäinen käyttöveden sekoitin on ihan turha ainakin.

Ei sieltä vilp varaajasta liian kuumaa käyttövettä tule- Paitsi tietenkin jos sitä varaat esim puilla myös.
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

My.Ai.Hu sanoi:
Mutta mikä ohjaa pumppua??? ulkolämpötila??
miten kierto meneekö kiertovesi suoraan lattiaan vai varaajan kautta pumpulta?
Pitäisi varmaan saada jotenkin synkronoitua pumppu että oumanni.
t. M
Pumpulle annetaan menoveden ohjearvo esim. 33 C, jotan inv. pumppu pitää mahd. vakiona talon kulutuksen mukaan.
Tämä asteluku täytyy manuaalisesti asetella. Muutamalla eri arvolla pärjää kesät talvet, jos takalla säätää loppulämmön.
Vilpin levarin lämmittämästä vedestä menee suurin osa suoraan lattiaan. Pikku liru menee varaajan alaosaan käyttöveden esilämmitykseen.
Oukun synkronoinnissa voi joutua käyttämään jotain hienosäätöä, viive- aika- yms. relettä.

lmfmis sanoi:
Kytkennästä katsoin kanssa ja se ensimmäinen käyttöveden sekoitin on ihan turha ainakin.

Ei sieltä vilp varaajasta liian kuumaa käyttövettä tule- Paitsi tietenkin jos sitä varaat esim puilla myös.
Jos kovilla pakkasilla yösähköllä varaa varaajan yläosan kuumaksi, voi liian kuumaa vettä päästä eteenpäin pikkuvaraajan sekoittimelle.
Käytännössä mahdollista, joten sekoitin jäänee käyttöön.
 
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

Shunttauksesta jne. Kertokaahaan mielipiteenne, onko ne samat minun kanssa.
Vilppejä kytketään paljon suoraan varaajaan esim. akvaterm 500l. Splitti vilppi lataa jatkuvalla syötöllä varaajaa tavoitelämmön yläosassa eli käyttövesialueella ollessa 50c. Tämä lienee selvää. Miten olette totettaneet varaajasta verkostoon. 3-tieventtiili lienee peruskytkentä. Olen kokeillut 4-tieventtiiliä jolloin järjestys on 1. paluu verkosta, 2. varaajan keskiosa, 3. varaajan yläosa ns. käyttövesialue. Tämä toimii hyvin, jos ei tarvita kuumaa vettä lämmitykseen, mutta jos tarvitaan esim, 50c niin tilanne on hieman hankala. Kun 4-tieventtiili on 100% auki ja ottaa varaajan yläosasta niin se ryöstää käytöveden lämpöä erittäin nopeasti. Akvassa on vastuksen paikka kerrostumislevyn alapuolella; jos vastus napsahtaa päälle esim. +46 asteessa niin se on jo myöhäistä. Normaalissa tilanteessa, kun ei ole suihkua niin ei ole mitään ongelmaa. Lämmitys pelaa ja pieni käyttövedenkulutus on ok. Sähkövelhomme teki jonkin sovelluksen joka laittaa vastuksen päälle ennen kuin ouman on 100% auki. Kaksi anturia ohjaa/antaa lämpötilarajat. Nyt odotellaan kokemuksia. Aluksi näyttää toimivalta. Isäntä asuu pannuhuoneessa ja katsoo kulutusmittaria ja erillistä taulua joka mittaa vastuksia. Vastuksiahan ei kukaan haluaisi paistaa liikaa.
Paras vaihtoehto on tietysti splitvilppi tekee 3-tiellä varaajaan/lämmitysverkkoon. Valitettavasti se ei aina onnistu
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

kylmäkkö sanoi:
Paras vaihtoehto on tietysti splitvilppi tekee 3-tiellä varaajaan/lämmitysverkkoon. Valitettavasti se ei aina onnistu
Minä alan kallistua tuon kannalle. VILPin tapauksessa voi tosin olla järkevintä unohtaa koko käyttövesi, korkeintaan esilämmittää sitä VILPin avulla ja loput sitten vastuksilla. Yksinkertaista ja halpaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

kylmäkkö sanoi:
Kun 4-tieventtiili on 100% auki ja ottaa varaajan yläosasta niin se ryöstää käytöveden lämpöä erittäin nopeasti. Akvassa on vastuksen paikka kerrostumislevyn alapuolella; jos vastus napsahtaa päälle esim. +46 asteessa niin se on jo myöhäistä.
Tuohonkin voisi laittaa käyttövesivaraajan vielä priimaajaksi, jolloin suihkusta saa normaalilämpöistä vettä. Eikä pattereiden vaatiman kuuman veden priimaus sähköllä (päävaraajassa) välttämättä nipistä COPia juuri enempää kuin yritys tuottaa suoraan VILPillä riittävän kuumaa vettä.
 

Honkalämpö

Aktiivinen jäsen
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

ja ottaa varaajan yläosasta niin se ryöstää käytöveden lämpöä erittäin nopeasti.
Niinkin, toisaalta... Meikäläisen tapauksessa jossa ongelmana on riittävän lämpimän patteriveden aikaansaanti ja yhtäältä kun erillinen KV-priimausvaraaja on olemassa. Borö 320:n se kuumempi lähtö lienee kuitenkin luokkaa 50-60cm top:n alapuolella. Ja kuten on arveltu LKV:n teko ei ole VILP:n tehokkain puoli, niin olisikohan meikän tapauksessa edullisinta ottaa 4-tie suntin 1-sisäänmeno jopa paisuntasäiliön yhteestä? Kakkonen tietenkin pannusta kun nytkin.
No, tehothan kuitenkin loppuu aikanaan tällä kalustolla, mutta suntti ei ehkä ajaisi yli 45ast. niin aikaisin, eikä tarvitsisi aina asetella aivan niin kovaa pyyntiä ??

Asia/sisäänmeno 2. Josko joku lievemmistä ennusteista toteutuu ja öljyn uushankintahinta keikkuu 1,11€/L vaiheilla, täytynee kokeilla pitää aikanaan pannureserviä yllä sähköllä. Vois pitää lämpöä n. 20C alempana, pienempi häviö? No jaa, vertailu vaatisi taas erillismittauksen josta vaivaa ja kustannuksia...
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

Laitahan Ismo67 kulutusseurantaa pystyyn. Sen verran kattavalta vaikuttaa tuo laitteistosi ja heti alukuun mittaroituna & kuvitettuna "oikeaoppisesti". Lisäksi foorumilla ei taida olla käytännön kokemuksia LG ilmavesilämpöpumpusta.
Mielenkiinnolla odotamme talvea... :)
Lisäksi kun ollut "öljytalo" niin kättösähkön osuus on suht' tarkkaan tiedossa.
 

Ismo67

Vakionaama
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

ekomies sanoi:
Laitahan Ismo67 kulutusseurantaa pystyyn. Sen verran kattavalta vaikuttaa tuo laitteistosi ja heti alukuun mittaroituna & kuvitettuna "oikeaoppisesti". Lisäksi foorumilla ei taida olla käytännön kokemuksia LG ilmavesilämpöpumpusta.
Mielenkiinnolla odotamme talvea... :)
Lisäksi kun ollut "öljytalo" niin kättösähkön osuus on suht' tarkkaan tiedossa.
Joo kyllä tarkoitus seurata kulutusta... saa nähä milloin saadaan asennettua kaikki... eli kerkiääkö talveks... monta hankalaa asennusjutskaa on kun alkuperäinen lämmön jakohuone on liian pieni...kiviseinien läpi mennään monesta kohtaa ja monella tavalla... Massavaraaja joudutaan jättämään autotallin puolelle esim.

Ismo
 

Bluesmoke

Tulokas
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

kylmäkkö sanoi:
Shunttauksesta jne. Kertokaahaan mielipiteenne, onko ne samat minun kanssa.
Vilppejä kytketään paljon suoraan varaajaan esim. akvaterm 500l. Splitti vilppi lataa jatkuvalla syötöllä varaajaa tavoitelämmön yläosassa eli käyttövesialueella ollessa 50c. Tämä lienee selvää. Miten olette totettaneet varaajasta verkostoon. 3-tieventtiili lienee peruskytkentä. Olen kokeillut 4-tieventtiiliä jolloin järjestys on 1. paluu verkosta, 2. varaajan keskiosa, 3. varaajan yläosa ns. käyttövesialue. Tämä toimii hyvin, jos ei tarvita kuumaa vettä lämmitykseen, mutta jos tarvitaan esim, 50c niin tilanne on hieman hankala. Kun 4-tieventtiili on 100% auki ja ottaa varaajan yläosasta niin se ryöstää käytöveden lämpöä erittäin nopeasti. Akvassa on vastuksen paikka kerrostumislevyn alapuolella; jos vastus napsahtaa päälle esim. +46 asteessa niin se on jo myöhäistä. Normaalissa tilanteessa, kun ei ole suihkua niin ei ole mitään ongelmaa. Lämmitys pelaa ja pieni käyttövedenkulutus on ok. Sähkövelhomme teki jonkin sovelluksen joka laittaa vastuksen päälle ennen kuin ouman on 100% auki. Kaksi anturia ohjaa/antaa lämpötilarajat. Nyt odotellaan kokemuksia. Aluksi näyttää toimivalta. Isäntä asuu pannuhuoneessa ja katsoo kulutusmittaria ja erillistä taulua joka mittaa vastuksia. Vastuksiahan ei kukaan haluaisi paistaa liikaa.
Paras vaihtoehto on tietysti splitvilppi tekee 3-tiellä varaajaan/lämmitysverkkoon. Valitettavasti se ei aina onnistu
Itselleni asennus on vasta tuloillaan, mutta olen miettinyt 300l varaajan kytkemistä puskuriksi patteriverkostoon Jäspin Tehowatti Air splitin kaveriksi. Ajatuksena pidemmät käyntiajat ja hieman isommalla Delta-t kanssa puljaaminen. Lisäksi varaajan malli olisi aurinkokierukoilla sisällytetty, joiden lisäys olisi tulevaisuutta. Pidemmillä käyntiajoilla tarkoitus saada pumpun kesto pidemmäksi.

Käyttövettä varten tuossa Jäspin Tehowatissa on sisäinen 200l varaaja, jonka uskon riittävän melko pitkälle parin henken taloudessa. Kyseessä on siis vaihtoventtiilikone.

Olenko ajatuksineni aivan hakoteillä ja kannattaako tuo varaaja investointi säästää vaikka lomareissuun?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: VILP-kytkentägallerian kootut kommentit

Bluesmoke sanoi:
Itselleni asennus on vasta tuloillaan, mutta olen miettinyt 300l varaajan kytkemistä puskuriksi patteriverkostoon Jäspin Tehowatti Air splitin kaveriksi. Ajatuksena pidemmät käyntiajat ja hieman isommalla Delta-t kanssa puljaaminen. Lisäksi varaajan malli olisi aurinkokierukoilla sisällytetty, joiden lisäys olisi tulevaisuutta. Pidemmillä käyntiajoilla tarkoitus saada pumpun kesto pidemmäksi.

Käyttövettä varten tuossa Jäspin Tehowatissa on sisäinen 200l varaaja, jonka uskon riittävän melko pitkälle parin henken taloudessa. Kyseessä on siis vaihtoventtiilikone.

Olenko ajatuksineni aivan hakoteillä ja kannattaako tuo varaaja investointi säästää vaikka lomareissuun?
Voi olla ettei delta-T:n kanssa pääse varaajan kanssa sen enempiä puljaamaan kun tuo on invertterivehjes, mutta jos pääsee niin varaajasta lähtevä vesi alkaa jossain vaiheessa tarvitsemaan shunttia ja ohjausta. Auringon kanssa voi olla sama edessä. 300 l ei varastoi lämmitysvettä kovin pitkäksi aikaa, mutta kyllähän se katkokäyntialueella auttaa.
 
Ylös Bottom