VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

saha

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Suunnittelussa lämmitysjärjestelmän päivittäminen Puu/suorasähköstä VILPpi avusteiseksi.
OKT pohjois-pohjanmaalla, erillisrakennuksessa autotallin ja varaston yhteydessä pannuhuone jossa iso puukattila integroidulla 5m3 varaaajalla.
Maalämpö ei ole vaihtoehtona vaan VILPillä haen vapautta puunkäytöstä leudoimpina kausina.
Tehomitoitus ja laitekokoonpano on auki, joitain suuntaa antavia tarjouksia olen saanut pyydetylle kytkentätavalle.
Kuitenkin perimmäisin asia eli kytkentätapa on minulla vielä mietinnässä, analyysiä LVI liikkeistä kun ei juuri saa, joten siihen kaipaisinkin mielipiteitä foorumilta. Linkissä olevassa esityksessä on kohde nykyisellään ja muutama slide vaihtoehdoista VILPin kanssa.

https://docs.google.com/presentation/d/1_2vdLNp0c7--BxDYCxTKdu4KvxdFBOCfw99HFu3fFnY/pub?start=false&loop=false&delayms=3000

1. Vilp suoraan kattilaan
Yksinkertainen ja varmasti toimiva tapa. Miinuksia kattilan roikkuminen aina mukana ja pahimpana kierukkahäviö.

Kierukkahäviölle mittasin testaillessa
tulo 20 21.3 21.1 C
meno 22 29.4 28.2 C
kattila 24.5 34.6 34.1 C
virtaus 0.8 0.8 1.1 m3/h

Eikö tuo suunilleen tarkoita sitä että esim 40C pyynnillä ja 10C deltalla VILPin pitäisi ladata kattilaa vähintään 45C jos sekään riittää jos virtausta pitää kasvattaa. Ylimääräinen 5-10C vilpille tekee huonoa COPille?

2. VILP lämmityspiirin paluuseen
Ei kierukkahäviöitä kun voi ajaa VILPillä suoraan kiertoon, mutta mitenkähän Ouman EH-80 ja VILPin käyrät kohtaavat?
Mahdollisuus jättää käyrillä kattila piiriä kylmemmäksi, tai roikuttaa menolämmössä?
VILPin ohjaus varaus mielessä säiden mukaan silti mahdollista lattialaattaan

3.VILP lämmityspiirin ja kattilan väliin
Tämä vaihtoehto antaisi eniten vapauksia ajaa VILPpiä. "Lattiapiiri" ja "VILP piiri" voidaan erottaa Oumanin ohjaamalla 4-tie venttiilillä?
VILPillä voisi ladata varaajaa, toisaalta Oumanin ollessa täysin auki, VILP olisi kattilan jälkeen ajaen täyden tehon suoraan lattiaan.

Olen aika ummikko LVI hommissa ja olen epävarma onko tuollainen "Oumanin ohjaama 4-tie venttiili" käytännössä toimiva. Ääriasennot voi maalaisjärjellä ajatella pelaavan, mutta miten sitten kun se alkaa sekoittaa ja piirin ja VILPin kiertovesipumput ovat eri vauhdissa?

4. VILP Varaajalla
Tämä olisi kattavin, ja tietenkin hinnakkain vaihtoehto. Tässä VILP olisi selkeästi pääjärjestelmä, ja kattila voisi auttaa omalla piirillä kierukoiden kautta lämmityksessä pakkaskausilla. Huomionarvoista tuossa että LKV onnistuis kesäkausina, varsinkin esilämityspyyntinä tehokkaasti.


Onko noissa neljässä vaihtoehdossa järkeä, ts onko ne toteutettavissa ja mitä mielipiteitä?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Avaatko vielä mitä tarkoitat kierukkahäviöillä, minkä kierukan ja miten olet sitä mitannut?
 

Andres

Aktiivinen jäsen
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Vaihtoehto 4.
VILP varaajalla. VILP antaa vuodessa vaikka 25..30 tuhatta kWh, kattila vaikka 5 tuh kWh.
Selvä että VILP on joka tapauksessa pääjärjestelmä.
Jos VILP + varaaja ovat talolla, ei pannuhuonessa, sitten VILP sekä uusi varaaja antaa tarvittaessa lämpöä myös autotallille (kattilan kiertovesipumppu).
Jos käynnistää kattilan sitten homma toimii kuin aikaisemmin mutta uusi varaaja on välissa.
(Mitä lähempänä on VILP talolle sitä pienempi on mahdollinen hukkalämpö).

Uudet VILPit ovat ulkolämpötilan käyrällä eli Oumanni jää pois VILP osalta jos ei halua sellaista perusmallia mikä laidetaan kiinni isolle kattilan varaajalle.

Vaihtoehto 4 on myös ohitettavissa jos budjetti on niukka mutta silloin pitää huomata asennuksessa kaikki pienet yksityiskohdat, varaajalla on varman päälle meno.
 

saha

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

pökö sanoi:
Avaatko vielä mitä tarkoitat kierukkahäviöillä, minkä kierukan ja miten olet sitä mitannut?
Lämmityspiiri ottaa lämmön kattilavaraajasta kierukalla. Mittasin kierukalle menevän veden lämmön ja siitä palaavan ja vertasin kattilan lämpöön. Kierukan "häviö" on kait se kun se pystyy rajallisesti lämmittämään läpi menevän veden. Tässä tapauksessa jos VILPillä lataisi kattilan vettä, täytyisi se ajaa hieman yli jotta lämmityspiirin meno olisi sama kuin suorassa kytkennässä.
 

saha

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Andres sanoi:
Vaihtoehto 4.
VILP varaajalla. VILP antaa vuodessa vaikka 25..30 tuhatta kWh, kattila vaikka 5 tuh kWh.
Selvä että VILP on joka tapauksessa pääjärjestelmä.
Jos VILP + varaaja ovat talolla, ei pannuhuonessa, sitten VILP sekä uusi varaaja antaa tarvittaessa lämpöä myös autotallille (kattilan kiertovesipumppu).
Jos käynnistää kattilan sitten homma toimii kuin aikaisemmin mutta uusi varaaja on välissa.
(Mitä lähempänä on VILP talolle sitä pienempi on mahdollinen hukkalämpö).

Uudet VILPit ovat ulkolämpötilan käyrällä eli Oumanni jää pois VILP osalta jos ei halua sellaista perusmallia mikä laidetaan kiinni isolle kattilan varaajalle.

Vaihtoehto 4 on myös ohitettavissa jos budjetti on niukka mutta silloin pitää huomata asennuksessa kaikki pienet yksityiskohdat, varaajalla on varman päälle meno.
Joo kyllähän se tuo varaajallinen olisi suoraviivainen järjestelmä olis se sitten pannuhuonessa tai talon puolella.
Talon puolella pitäisi vaatehuone uhrata mutta toki VILP suorituisi parhaiten lähellä suurinta lämmöntarvetta.
Oikeastaan pitäisi opiskella minkälaisia vaihtoehtoja varaajillisissa VILPeissä on eri piirien tai aurinkokeräimen liitynnälle, ajatellen kattilan kytkemistä rinnalle kuten vaihtoehto 4ssä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

saha sanoi:
Lämmityspiiri ottaa lämmön kattilavaraajasta kierukalla. Mittasin kierukalle menevän veden lämmön ja siitä palaavan ja vertasin kattilan lämpöön. Kierukan "häviö" on kait se kun se pystyy rajallisesti lämmittämään läpi menevän veden. Tässä tapauksessa jos VILPillä lataisi kattilan vettä, täytyisi se ajaa hieman yli jotta lämmityspiirin meno olisi sama kuin suorassa kytkennässä.
joo, varmasti joutuu vilp ylitöihin tuossa systeemissä. Mulla oli vastaava kierukkasysteemi mielessä kun hybridivaraajaani rakensin mutta hylkäsin sen kun en tiennyt varmuudella miten se tulisi toimimaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Itse lähtisin tässä tapauksessa vaihtoehdosta 2, joka on yksinkertainen, edullinen ja helppo säätää toimimaan (pumppu säätää käyrää ulkoilman mukaan ja samoin EH-80). Käyrien sovittaminen riittävällä tarkkuudella on yksinkertaista, jos pelkkä lämpötilan pito on kriteerinä. Lämpölähteiden kustannusten optimoiminenkin on selväpiirteistä, mutta vaatii vain hiukan syvempää paneutumista aiheeseen.

Lämpöpumpun paikkakin voi olla kummassa rakennuksessa vaan tai jopa kanaalin varrella (kunhan EH-80:n ohjaama shuntti jää kattilarakennuksen puolelle). Kiertopumppu lienee asunnon puolella nykyisin? Voisi olla järkevää laittaa tuolle kiertopumpulle ohitus- ja kierrron sulkumahdollisuus ja mahdollisesti asentaa lämpöpumppu tuon kytkennän rinnalle vaihtoehdoksi. Lämpöpumpun sisäinen kiertopumppu huolehtisi kierrosta jatkossa ja vanha kiertopumppu voisi jäädä varalle.

Käyttövesihän lämpiää kesällä metrolla, mutta tuon muuttaminen vaatii erillistä varaajaa ja asennustilaa (enkä uskoisi moista muutosta taloudellisesti kannattavaksi). Paluuvesikytkennän osalta voi halutessaan kikkailla niin, että ajaa keväällä EH-80:n shuntin joko täysin kiinni, auki tai jotakin välille riippuen siitä, haluaako esilämmittää käyttövettä varaajassa yhtään, mahdollisimman paljon vai jotakin siltä väliltä.
 

sran

Jäsen
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Eikö #1 ole yksinkertaisin ja mahdollisesti ihan tehokaskin jos vesi kerrostuu?

Lähetetty minun HUAWEI M2-A01W laitteesta Tapatalkilla
 
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Itse en ehkä ihan täysin ymmärtänyt noita kaikkia vaihtoehtoja. VILPin latauskirtopiiriin ei kannata laittaa mitään lämmönvaihdinta ("kierukkaa"), koska se vie VILPin epäedullisen korkeaan toimintalämpötilaan. 5 astetta ylimääräsitä pyyntiä on vähän kuin ajaisi autolla aina peräkärry perässä ihan hyvin vuoksi.

A) Yksinkertaisin vaihtoehto olisi mielestäni kytkeä VILP suoraan kattilaan ja vaikkapa niin, että VILPin lämmin vesi menee suoraan kiertoon ja ylijäämä lataa kattilaa. Tällöin ei tule mitään häviöitä lämpötilan suhteen. Pakkasella lämmitys sitten kattilan avulla ja VILP on tällöin kokonaan pois pelistä ja pysyy sulana kattilan lämmöllä. Käyttövedelle sitten erillinen varaaja, jonka vesi haalistetaan VILPillä ja puita poltettaessa kun kattila on kuuma, vesi lämpenee kokonaan kattilan kierukassa. Perustamismielessä edullinen, kun tarvitset vain sen VILPin ja ehkä jotain kytkentämuutoksia.

B) Paras ratkaisu olisi tietty laittaa erillinen varaaja (jota ei ilmeisesti ole) VILPille. Tätä varaajaa voisi lämmittää pakkasella osittain kattilalla ja osittain VILPillä. Tuo "puukattila" on vain ymmärtääkseni sen verran edullinen käyttökustannuksiltaan, että jos näkee sen vaivan, että pitää kattilaa tulilla, miksi ei sitten lämmitä sillä silloin kokonaan. Joten kysymyksen asettelu palautuu ikään kuin tuohon ehdottamaani vaihtoehtoon A, joka on siis joko VILP tai puukaatila lämmitys mutta ei molemmat yhtäaikaa.
 

saha

Jäsen
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

kotte sanoi:
Itse lähtisin tässä tapauksessa vaihtoehdosta 2, joka on yksinkertainen, edullinen ja helppo säätää toimimaan (pumppu säätää käyrää ulkoilman mukaan ja samoin EH-80). Käyrien sovittaminen riittävällä tarkkuudella on yksinkertaista, jos pelkkä lämpötilan pito on kriteerinä. Lämpölähteiden kustannusten optimoiminenkin on selväpiirteistä, mutta vaatii vain hiukan syvempää paneutumista aiheeseen.

Lämpöpumpun paikkakin voi olla kummassa rakennuksessa vaan tai jopa kanaalin varrella (kunhan EH-80:n ohjaama shuntti jää kattilarakennuksen puolelle). Kiertopumppu lienee asunnon puolella nykyisin? Voisi olla järkevää laittaa tuolle kiertopumpulle ohitus- ja kierrron sulkumahdollisuus ja mahdollisesti asentaa lämpöpumppu tuon kytkennän rinnalle vaihtoehdoksi. Lämpöpumpun sisäinen kiertopumppu huolehtisi kierrosta jatkossa ja vanha kiertopumppu voisi jäädä varalle.

Käyttövesihän lämpiää kesällä metrolla, mutta tuon muuttaminen vaatii erillistä varaajaa ja asennustilaa (enkä uskoisi moista muutosta taloudellisesti kannattavaksi). Paluuvesikytkennän osalta voi halutessaan kikkailla niin, että ajaa keväällä EH-80:n shuntin joko täysin kiinni, auki tai jotakin välille riippuen siitä, haluaako esilämmittää käyttövettä varaajassa yhtään, mahdollisimman paljon vai jotakin siltä väliltä.
Kiertovesipumppu on pannuhuoneessa. Mitenkähän nuo kiertovesipumput yleensä reagoi jos olisivat sarjassa ilman ohituksia. Kiertääkö vesi vahvemman ajamana. Entä jos toinen pumppu on sammuksissa?

Tuossa tosiaan EH-80 shuntin asennolla saa kattilavaraajan lämpenemään maks menovesilämpötilaan. Se on vähän kiikun kaakun kannattaako ottaa varaajan hukkalämpö LKV esilämmityksen vuoksi. Toki varaajan hukkalämmöstä osa menee hyödyksi autotalliin ja varastoon. Kesällähän olisi varaa ajaa kattila hyvällä copilla kuumemmaksi LKV:n vuoksi. HUkkalämpö ei ole silloin niin merkittävä kun lämpötilaero ulos on pieni. Tämän vuoksi tein kaavailin kytkentävaihtoehto 3.sen. Sillä jos piirit olisi erotettavissa, pystyisi vilpillä lataamaan vain varaajaa.

Tein laskelmia joiden mukaan kattilanpitäminen vakio 35Cssä auttaisi 1200kWh vuodessa LKV:n teossa verrattuna siihen että LKV esilämmittyis lattiapyynnin mukaan. Osa hyödystä katoaa suurempaan varaajahukkalämpöön, mutta mielenkiinto kikkailla lattialämmitys ja varaajapiirn erottamiseen säilyi.
 

saha

Jäsen
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

sran sanoi:
Eikö #1 ole yksinkertaisin ja mahdollisesti ihan tehokaskin jos vesi kerrostuu?

Lähetetty minun HUAWEI M2-A01W laitteesta Tapatalkilla
Se olisi yksinkertainen, ja monipuolinen siinä mielessä että vilpillä voisi ajaa varaajaa oman mielen mukaan. Ainoa huonopuoli siinä on se että varaaja täytyy olla lämpimämpi kuin kiertoon lähtevän veden pyynti. Lattiapiiri on kierukan kautta varaajassa.

Laskelma 5 asteen erolla , coppia arvioiden, tarkoitti noin 3000kWh lisäkulutusta vuodessa. Se toki painottuu kylmimpään kauteen, joten puulämmityshuomioiden puhutaan ehkä puolesta tuosta. Toisaalta tuolla kytkennällä taas saisi muuta etua kun LKVn teossa voisi kesällä auttaa.

Yhteenvetona, ei vaihtoehto 1.sta voi suoraan ohittaa.
 

saha

Jäsen
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Itse en ehkä ihan täysin ymmärtänyt noita kaikkia vaihtoehtoja. VILPin latauskirtopiiriin ei kannata laittaa mitään lämmönvaihdinta ("kierukkaa"), koska se vie VILPin epäedullisen korkeaan toimintalämpötilaan. 5 astetta ylimääräsitä pyyntiä on vähän kuin ajaisi autolla aina peräkärry perässä ihan hyvin vuoksi.

A) Yksinkertaisin vaihtoehto olisi mielestäni kytkeä VILP suoraan kattilaan ja vaikkapa niin, että VILPin lämmin vesi menee suoraan kiertoon ja ylijäämä lataa kattilaa. Tällöin ei tule mitään häviöitä lämpötilan suhteen. Pakkasella lämmitys sitten kattilan avulla ja VILP on tällöin kokonaan pois pelistä ja pysyy sulana kattilan lämmöllä. Käyttövedelle sitten erillinen varaaja, jonka vesi haalistetaan VILPillä ja puita poltettaessa kun kattila on kuuma, vesi lämpenee kokonaan kattilan kierukassa. Perustamismielessä edullinen, kun tarvitset vain sen VILPin ja ehkä jotain kytkentämuutoksia.

B) Paras ratkaisu olisi tietty laittaa erillinen varaaja (jota ei ilmeisesti ole) VILPille. Tätä varaajaa voisi lämmittää pakkasella osittain kattilalla ja osittain VILPillä. Tuo "puukattila" on vain ymmärtääkseni sen verran edullinen käyttökustannuksiltaan, että jos näkee sen vaivan, että pitää kattilaa tulilla, miksi ei sitten lämmitä sillä silloin kokonaan. Joten kysymyksen asettelu palautuu ikään kuin tuohon ehdottamaani vaihtoehtoon A, joka on siis joko VILP tai puukaatila lämmitys mutta ei molemmat yhtäaikaa.
Samaa mieltä mutta. Olen juuttunut tuohon epäkohtaan että kesällä VILP on toimettomana ja LKV esilämmitetään vain lattialämpöön. Silloin olisi lämpöä kartanolla ladata varaajaa niin että metron ei juuri tarvisi käydä.

Isoja eroja vuositasolla LKV:llä ei tunnu saavan, mutta optimi on aina optimi :)
 
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Panosta veden haalistukseen. Ei sitä tulistusvaraajan lämpöä lopulta niin paljon tarvita. Ja voihan sen pumpun säätää kesäksi pitämään pannu kuumempana. Kierukassa pöpöt eivät kuitenkaan viihdy.
 

Andres

Aktiivinen jäsen
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Kuvittele että lämmön jakeilu on talolla eli kattila tekee vaikka töitä, mutta hänella on vain yksi asiakas, uusi pikkuvaraaja talolla.
Miten saa käyttöveden?

Talolla on 300l tai 500l varaaja, mihin kytketty VILP sekä kattilan linja autotallilta. (Oumanni on laidettu uuden pikkuvaraajan sekä lattian välin-jos on vanha kaava että varaajassa pitetään korkea lämpötila). Uusi pikkuvaraaja tekee kierukkalla käyttöveden 50C asti tai 35C asti, sitten tulistusvaraaja tekee loput. 5m3 varaajan kierukkalta esilämmittele LKV uuden varaajan kierukkalle.
On myös muita vaihtoehtoja.
 

pamppu

Vakionaama
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Katselin noita kuvia myös, muutama kysäri/mielipide:

1-vaihtoehto:
Miten niin kuravesi? Ei sen nyt niin kummallista pitäisi kai mitenkään olla, moskat laskeutuu pohjalle, mutasihti? Tuohan on se tavanomainen kytkentä, kattilavesiin nämä kaikki on yleensä laitettu.

2-vaihtoehto
Tässä tietysti vilp tekee lämpöä suoraan lattiaan ja kattilalla voi avustaa. Esilämmitys ei mielestäni toimi, koska jos aikoo tuottaa riittävästi lämpöä vilpillä, eh-80 sulkee tuon kattilaan menevän kierron pois. Pelkästään kattilaan voisi ajaa jos laittaa lisäpumpun, mutta väittäisin että se ei toimi koska puukattilan kierukka on suunniteltu korkeammille lämpötilaeroille, eikä pysty luovuttamaan vilpin lämmöillä tarpeeksi tehoa. Riski on, että vilp ei siis pysty käymään kuormanaan pelkästään tuo kierukka.

3-vaihtoehto
Tässä ei voida taata riittävää virtausta vilpille. Jos ouman rajoittaa lämmityskiertoa, tuo väli missä pumppu on, voi pysätä kokonaan.

Mikä tuo kattila muuten on? Ihan mielenkiinnosta...
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

pamppu sanoi:
2-vaihtoehto
Tässä tietysti vilp tekee lämpöä suoraan lattiaan ja kattilalla voi avustaa. Esilämmitys ei mielestäni toimi, koska jos aikoo tuottaa riittävästi lämpöä vilpillä, eh-80 sulkee tuon kattilaan menevän kierron pois. Pelkästään kattilaan voisi ajaa jos laittaa lisäpumpun, mutta väittäisin että se ei toimi koska puukattilan kierukka on suunniteltu korkeammille lämpötilaeroille, eikä pysty luovuttamaan vilpin lämmöillä tarpeeksi tehoa. Riski on, että vilp ei siis pysty käymään kuormanaan pelkästään tuo kierukka.
Kuten edellä kirjoitettiin, kytkennän 2 käyttö veden esilämmitykseen kesällä vaatii EH-80:n ajamista auki kesäksi käsin silloin, kun lämmitystarvetta ei ole. Tuskinpa kannattaa haaveilla puukattilavaraajan pitämistä korkeammassa lämpötilassa kuin 20 ... 30 astetta kesäaikaan häviöiden takia. Loppu on hoidettava priimausvaraajalla. Ainakin voidaan välttää kondenssiveden kerääntyminen varaajaan, koska muuten varaaja saattaisi kesällä jäähtyä alle 10 asteenkin.

Voisi myös lisätä ohitusputken, jolla lämmitysverkko voidaan ohittaa kesäaikaan (ja mahdollisesti sulkea koko lämmityksen menopuoli lähempänä lämmitettävää rakennusta), jolloin varaajaa voi lämmittää kesällä, miten lystää, kunhan säätää käyrän halutuksi.

Olen sitä mieltä, että vilpillä tuotetun veden shunttaaminen alempaan lämpötilaan ei yleensä ole järkevää ja käyttöveden esilämmityksessä korkeampaan lämpötilaan kuin mitä lämmitysverkkoon menevä vesi vaatii ei ole järin tehokasta, kun häviöt ovat tässä tapauksessa matkalla sitä suuremmat, mitä lämpimämpänä varaaja pidetään. Kytkennällä 2 tuotetaan juuri sen lämpöistä vettä kuin lämmitys vaatii varsin yksinkertaisella kytkennällä ja jos lämpöä tarvitaan pääosa kesästäkin esim. pesutilojen lattialämmitykseen, saadaan käyttöveden esilämmityksestäkin hyötyä ilman, että häviöt kasvavat. Myös varaajaan puulla mahdollisesti tuotettua lämpöä voidaan kesäaikaan hyödyntää käyttöveden esilämmitykseen täysimääräisesti sotkematta varaajan kerrostumaa ihan perusautomatiikankin ohjaamana (vilp huolehtii vain lämmityksestä ja shuntti pysyy kiinni automatiikan ohjaamana).

Kiertopumpusta vielä sen verran, että jos sekä alkuperäinen kiertopumppu että vilpin kiertopumppu pidetään jatkuvasti päällä edes miniminopeudella, ei tästä pitäisi seurata mitään ongelmallista kytkentäperiaatteen 2 yhteydessä. Jos sen sijaan vain vilpin kiertopumppu huolehtii kierrosta silloin, kun vilp on käytössä ja alkuperäinen kiertopumppu sammutetaan ja kun vilp kytketään pois päältä, alkuperäinen kiertopumppu käynnistetään (jos on kerran varaajan lähellä, ilmeisesti paluupuolella), pumpun laakerointi ei ehkä pidä tilanteesta, jossa pumpun roottori pyörii hiljakseen vain virtauksen ajamana, jolloin vesilaakeri ei ehkä toimi tarkoitetulla tavalla. En osaa sanoa, vaikuttaako asia käytännössä joidenkin kiertopumppujen kestävyyteen, mutta varminta olisi tietenkin järjestää vilpin ja vanhan kiertopumpun rinnalle ohitusputki ja lisätä sulkuhana (tai sulkuhanan tilalle esim. paineesta aukeava takaiskuventtiili tms.), jolla seisova kiertopumppu voidaan ohittaa silloin, kun se ei ole käytössä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Kiertopumpun pesä on aika väljä, ei se virtauksen mukana ihan herkästi pyöri. Minulla oli ensimmäisessä aurinkolämpökokeilussa kaksi pumppua peräkkäin, ja kun toinen kävi toisen akseli ei pyörinyt. Tuosta pääsi akselin pään näkemään kun otti ilmaruuvin pois.
 

saha

Jäsen
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

pamppu sanoi:
Katselin noita kuvia myös, muutama kysäri/mielipide:

1-vaihtoehto:
Miten niin kuravesi? Ei sen nyt niin kummallista pitäisi kai mitenkään olla, moskat laskeutuu pohjalle, mutasihti? Tuohan on se tavanomainen kytkentä, kattilavesiin nämä kaikki on yleensä laitettu.

2-vaihtoehto
Tässä tietysti vilp tekee lämpöä suoraan lattiaan ja kattilalla voi avustaa. Esilämmitys ei mielestäni toimi, koska jos aikoo tuottaa riittävästi lämpöä vilpillä, eh-80 sulkee tuon kattilaan menevän kierron pois. Pelkästään kattilaan voisi ajaa jos laittaa lisäpumpun, mutta väittäisin että se ei toimi koska puukattilan kierukka on suunniteltu korkeammille lämpötilaeroille, eikä pysty luovuttamaan vilpin lämmöillä tarpeeksi tehoa. Riski on, että vilp ei siis pysty käymään kuormanaan pelkästään tuo kierukka.

3-vaihtoehto
Tässä ei voida taata riittävää virtausta vilpille. Jos ouman rajoittaa lämmityskiertoa, tuo väli missä pumppu on, voi pysätä kokonaan.

Mikä tuo kattila muuten on? Ihan mielenkiinnosta...
Kattila on paikallakasattu kokonaisuus. Sepällä oli työhistoria ruotsissa, ja sieltä suunnalta kattilan rakenne on käsittääkseni kotoisin. Vesitila on pesän ympärillä, ja savukaasut tekevät kierroksen ylhäältä maanrajaan josta piippu alkaa. Aivan tehokkaasti tuo tuntuu lämmön ottavan vastaan, ja kohtuudella pitääkin sen nyt kun ei juuri tarvi lämpöä ajaa.

1. Kuravettä se on siksi että kattilavesi ei vaihdu koskaan, sitä joutuu joskus vähän laskemaan lisää ja mitä ylivuotputkesta tulee niin on se aika sakkaista. Sihti pitäisi varmasti olla, tai sitten jos Atlanticciin menis niin koaksiaalivaihtimesta sanotaan että se on tukkeutumaton.

2. Jos teho on kinttaalla ja haluaisi pudottaa kattilan pois kierrosta niin EH-80 suntti menis kiinni sillä että sen pyynti on matala. Taas jos haluaa kattilan pysyvän kierron lämpötilassa, suurempi pyynti Oumannille aukoo suntin ja koko kierto menis kattilan kierukan kautta? Kattila ottais sen verran lämpöä mitä kierukka ehtisi luovuttaa. VIlp näkis kuitenkin kuormana kattilan + koko kierron sen jälkeen.

Vaihtoehto 3.lla hain pelkästään kattilanlatausmahdollisuutta. Minun silmään vaikuttais myös että kierukka saattaa olla vähän hento suoraan vilpillä ajettavaksi. Postasin jo eka sivulla mittaustuloksia kierukasta. En ole varma osaanko tulkita noita oikein, mutta näyttäisi että 8kW teholla tarvisi VILPin ajaa jopa 13astetta kuumempaa kuin kattila on. Se on jo paljon copin kannalta, vaikka tosin kattilanlataus omana piirinä olisikin kesäajan hommia. Toinen tekijä, invertteri vilpillä varmaan voisi ajaa pienempääkin tehoa jolloin ylilämpöä ei tarvisi niin paljon.
 

saha

Jäsen
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

kotte sanoi:
Kuten edellä kirjoitettiin, kytkennän 2 käyttö veden esilämmitykseen kesällä vaatii EH-80:n ajamista auki kesäksi käsin silloin, kun lämmitystarvetta ei ole. Tuskinpa kannattaa haaveilla puukattilavaraajan pitämistä korkeammassa lämpötilassa kuin 20 ... 30 astetta kesäaikaan häviöiden takia. Loppu on hoidettava priimausvaraajalla. Ainakin voidaan välttää kondenssiveden kerääntyminen varaajaan, koska muuten varaaja saattaisi kesällä jäähtyä alle 10 asteenkin.

Voisi myös lisätä ohitusputken, jolla lämmitysverkko voidaan ohittaa kesäaikaan (ja mahdollisesti sulkea koko lämmityksen menopuoli lähempänä lämmitettävää rakennusta), jolloin varaajaa voi lämmittää kesällä, miten lystää, kunhan säätää käyrän halutuksi.

Olen sitä mieltä, että vilpillä tuotetun veden shunttaaminen alempaan lämpötilaan ei yleensä ole järkevää ja käyttöveden esilämmityksessä korkeampaan lämpötilaan kuin mitä lämmitysverkkoon menevä vesi vaatii ei ole järin tehokasta, kun häviöt ovat tässä tapauksessa matkalla sitä suuremmat, mitä lämpimämpänä varaaja pidetään. Kytkennällä 2 tuotetaan juuri sen lämpöistä vettä kuin lämmitys vaatii varsin yksinkertaisella kytkennällä ja jos lämpöä tarvitaan pääosa kesästäkin esim. pesutilojen lattialämmitykseen, saadaan käyttöveden esilämmityksestäkin hyötyä ilman, että häviöt kasvavat. Myös varaajaan puulla mahdollisesti tuotettua lämpöä voidaan kesäaikaan hyödyntää käyttöveden esilämmitykseen täysimääräisesti sotkematta varaajan kerrostumaa ihan perusautomatiikankin ohjaamana (vilp huolehtii vain lämmityksestä ja shuntti pysyy kiinni automatiikan ohjaamana).

Kiertopumpusta vielä sen verran, että jos sekä alkuperäinen kiertopumppu että vilpin kiertopumppu pidetään jatkuvasti päällä edes miniminopeudella, ei tästä pitäisi seurata mitään ongelmallista kytkentäperiaatteen 2 yhteydessä. Jos sen sijaan vain vilpin kiertopumppu huolehtii kierrosta silloin, kun vilp on käytössä ja alkuperäinen kiertopumppu sammutetaan ja kun vilp kytketään pois päältä, alkuperäinen kiertopumppu käynnistetään (jos on kerran varaajan lähellä, ilmeisesti paluupuolella), pumpun laakerointi ei ehkä pidä tilanteesta, jossa pumpun roottori pyörii hiljakseen vain virtauksen ajamana, jolloin vesilaakeri ei ehkä toimi tarkoitetulla tavalla. En osaa sanoa, vaikuttaako asia käytännössä joidenkin kiertopumppujen kestävyyteen, mutta varminta olisi tietenkin järjestää vilpin ja vanhan kiertopumpun rinnalle ohitusputki ja lisätä sulkuhana (tai sulkuhanan tilalle esim. paineesta aukeava takaiskuventtiili tms.), jolla seisova kiertopumppu voidaan ohittaa silloin, kun se ei ole käytössä.
Aivan, kyllä siinä varaajassa saa ylläpitolämpö olla aina 25 kieppeille.
Olen samaa mieltä että ylilämpö Vilpillä, ja shunttaus ei yleisesti ole järkevää. Laskelmien mukaan se ehkä voisi kuitenkin enemmän säästää kuin hukkalämpöihin palaa kesäkuukausina. Aika pienistä summista siinä kuitenkin puhutaan mutta jos samaan rahaan saa kyteknnän jolla on mahdollisuus ajaa kattilaan niin kokeilemisen arvoinen juttu kuitenkin.

Tuo kierron ohittaminenhan on aivan kuningasidea. Sillä saisi yhdellä hanalla VILPin ajamaan kattilaa. Automaattikäyttökin tuohon voisi onnistua jos hana ja Ouman shuntti vuorottelis, hmm...

Kiertovesipumppujen sarjaankytkentä/ohittaminen lienee LVI ammattilaiselle sen verran triviaali juttu ettei siihen tarvi tarkemmin puuttua
 

saha

Jäsen
Vs: VILP Kytkentävaihtoehdot puukattilavaraajaan

Päätin mennä tämän talven puilla ja seurailla kulutusta ja talon käyttäytymistä. VILPpi on edelleen ostoslistalla.
Tehontarve ~5kW pikkupakkasella. Menovesi 28 0C -~33C -15C.
Talon lämpötila pysyy hyvin 21 kieppeillä oumanin ajolla. Talon lämpökapasiteetti tuntuu olevan yllättävän pieni, samanlaisia tukalia päiviä niin kuin edellisessä 1-taso sähkö lattialämpötalossa kelien lauhduttua ei tule. Toisaalta kelien kylmentyessä tarvittava teho on massiivinen 10kW kun lattia pitääkin varata esim 7C korkeampaan lämpöön.

Kytkentävaihtoehdoista numero 2 on redusoitunut jatkoon.
Vaihtoehto 1 karsiutui lähinnä huonon kierukan takia. Varaajan lämpö pitää olla~ >5 astetta yli pyynnin, tehokkuus kärsii juuri silloin kun tehoa tarvitaan.

Muut menee kikkailuksi. Vaihtoehto kakkosella pidän kattilavaraajan lämmityspiirissä jolloin se auttaa LKV esilämmityksessä jo on muutenkin valmiina tulille kun huvittaa puita polttaa.

EH-80 pitää jättää paikalleen jotta puita poltettaessa se hallitsee menoveden lämpötilan. Säädän käyrän sen verran ylös että se pitää shuntin auki kun VILPpi ajelee.

Seuraavaksi on vuorossa pumpun valinta:

VIPpiin haluaisin mahdollisuuden komentaa aluksi manuaalisesti, joskus ehkä omilla virityksillä tulevan lämmitystarpeen ja sähkönhinnan mukaan. Esim kun on tiedossa kelin kylmemeninen, se aloittaisi lattian varaamisen etukäteen. Tähän kuvittelen pelkän lämmityspyynnin noston toimivan?
COPin optimoimiseksi konetta voisi ajaa myös pätkissä maksimiteholla. Talo ei tiedä mitään ajaako kone täyttä 10kW tunti päällä tunti pois vai vakio 5kW.
Koneeksi olen ajatellut Atlantic Exellia lähinnä kylmän pään perffin takia. Sehän on invertterikone joten se pitäisi pystyä ajamaan jatkuvasti jo pikkupakkasilla. Olen käsittänyt että osateho vs COP ei ole kovin suoraviivainen juttu mutta yleensä kovemmalla teholla pumput olisivat optimaalisemmalla toiminta-alueella. Tästä seuraakin jatkokysymys että ajaisiko ON/OFF pumppu paremmin ja halvemmalla saman asian. Vai onko ne kaikki menneen ajan kaluja eikä vastaaa uusia inverttereitä COPissä?
 
Ylös Bottom