VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

[pamppu]

Reilu vuosi taputeltu tässä asunnossa, aika kirjata kokemuksia ja seurata tilanteen kehittymistä.

Alku:
197 tai jonkun tiedon mukaan 201 kok.neliötä lämmitettävää 2005 vuosimalli, kahdessa kerroksessa. 720 kuutiota paperissa, johtuu korkeasta tuparatkaisusta. Eli vastaa n. 250 "normikorkuista" neliötä, siihen lähinnä vertailen kulutuksia. ILTO 440 sähkövastuksella. Lisäksi on ei niin vahvasti eristetty iso metallinen terde-pariovi, joka tuntuu haaskaavan vähän lämpöä. Kulutusta kyllä riittää. 1800 litran yösähkövaraaja, 300 litran käyttövesivaraaja. Vesikierto lattiassa. Lisäksi 60 neliötä talli, sähköpatterit.

Edellinen omistaja poltellut puita, määristä ei tietoa. Varmaan ainakin leivinuunia kun leipoi ihan työkseenkin. Autotallissa pidetty +5 sähköpattereilla. Edellisen omistajan mukaan sähkönkulutus 3500e vuodessa. Sähköyhtiön papruihin meille tuli aloitusarvioksi 33500kWh. Tuo lienee edellisen kuluneen vuoden lukema.

Muutoksia:
Muutto 7/2013
8/2013 korjasin ILTOn pettäneen popniittauksen, kesäpelti retkotti avoimena (selittänee osaltaan kovaa aloituslukemaa)
9/2013 VILP, lataa suoraan varaajaan vakiolämpöä. Talvella hivenen enemmän, kesällä muutaman asteen vähemmän käynnistysrajana. Varajärjestelmänä varaajan vanhat vastukset, ei ole olleet päällä koko 2013-2014 talvena.
10/2013 ILP autotalliin, talvi pidetty +10 yp:tä, käytännössä oli 11-13 astetta koko ajan. Patteritermarit +8 tienoilla backuppina. Ei varmaan menneet päälle koskaan.
5/2014 henkilömäärä +1 nyt 2+2 hlö, kissa, koira ja yhteensä 600 litraa akvaarioita. (käyttövesimäärissä tuntuu)
6/2014 vaihdoin lattian kv-pumpun virtapihiin Alpha 2L malliin, säästö luokkaa jatkuva 100W teho, eli 2.4kWh vuorokaudessa.
8/2014 käyttövedelle esilämmityskierto, varaajan aiempi 5-6kWh/d on nyt 2.5-3kWh/d, lisäksi osa lämpöä otetaan tietysti VILPiltä.
8/2014 palju tuli taloon. Lisäs käyttöveden kulutusta kun tulee suihkuteltua monta kertaa. Tosin saunan käyttökerrat on hiukan vähentyneet.

Havaintoja:
8/2013 1160kWh (ensimmäinen täysi kuukausi, tosin jonkun verran pois kotoa)
8/2014 614kWh (sama juttu, poissa kotoa aika paljon)
--> Tuossa siis sähkölämmityksestä vilppailuun romahdus, näkyy mm. elokuisen lattialämmityksen tarve kun tota kivilattiaa täytyy lämmittää kesälläkin. Ja märkätiloja tietty.

9/2013 1020kWh (alkukuu 7 päivää sähköllä, loput VILPillä)
9/2014 754kWh (edelliseen syyskuuhun verrattuna nyt mukana uusi lattiapumppu ja kv-esilämmitys)
9/2013 alkukuun keskiarvokulutus sähköllä viikon jaksolla 45kWh/d, 9/2014 koko kuulta 25kWh/d.

7/2014 919kWh (jäähdytystä reippaasti, käyttövesi vielä pelkästään sähköllä)

Kovemmilla pakkasilla autotalli haukkasi 10kWh vuorokaudessa, kaikkiaan taisi viedä jotain 500kWh. Tyyppillinen kulutus talvella oli jotain 2-4kWh/d Ei ollut seurantaa koko aikaa. VILP pärjäsi yksinään vielä -17 pakkasella, sen kovempaa ei viime talvena ollut.

8/2013-7/2014 14481kWh
9/2013-8/2014 13933kWh
10/2013-9/2014 13666kWh

Eli ensimmäinen sähkölämmityksestä puhdas vuosi 13666kWh. Tuossa edelleen 10kk käyttövesi pelkästään sähköllä ja kv-pumppu oli vanha myös suurimman osan vuotta. Nykytilanteen mukaisesti olisi menty hyvin liki 12000 kWh:n pintaan, ilman akvaarioita voitaisiin kolkutella jopa kymppikerhoa. Siihen ynnätään lisäksi viime talvena poltetut 6 i-mottia puuta, josta ehkä tuli 5000kWh. Muistaen että edellinenkin asukki poltteli kuitenkin jotain.

Säädöt on sen suuntaiset että lattia (ouman ohjaa ulkolämpötilakäyrällä) tuntuu pitävän n. 20-21 astetta. Tulisijoilla lämmitetään sen verran että lämmöt on 22-24, makkarissa vähemmän. Märkätiloissa on hiukan kovempi kierto, siellä yritetään pitää hiukan enemmän lämpöä.

Tämmöiset säädöt ja säästöt tällä kertaa. Josko ens talvi olisi kovempi, niin nähtäisiin sitten todellisuus. VILPin tuoton seurantaan putkissa on virtausanturi, mutten ole vieläkään saanut sen perään mitään vermettä mittaamaan. Jatkossa taas puiden polttoa on paljon vaikeampi arvioida kun en jaksa puntaroida niitä jatkuvasti ja varastosta kuluu nyt puita huomattavasti myös paljuun joten kärrymittaus ei enää toimi. Joten kokonaisuudesta ei ole jatkossa mitään hajua. Mutta ei niitä varmaan kyllä paljoa yli tuon 6 motin jatkossakaan pysty polttamaan, vaikka olis millainen talvi. Raja tulee vastaan tulisijojen kyvyissä.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Tulipa tsekattua tuntimittari, jo toinen kerta tänä vuonna...

21.10.2013 - 29.3.2014 = 1026 käyttötuntia.
29.3.2014 - 16.10.2014 = 454 käyttötuntia.

Eli karvan vajaassa vuodessa 1480 tuntia, 554 kompressorin käynnistystä. Halvalla on mennyt. Ja iso varaaja on kova sana käynnistysten lukumäärän rajoittimena. Ennen hankintaa veikkasin 2000 vuotuista käyttötuntia. Se toteutunee kovempana talvena ja käyttöveden esilämmityksen ollessa käytössä.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

10/2013 1132kWh (lämmöntarveluku 319)
10/2014 1030kWh. (299)

11/2013-10/2014 13564kWh.

Lämmintä vettä menee nykyään enemmän, lämmitystarve ei isosti poikennut. Kulutuksen vähentyminen on mukava tulos kuitenkin.

Tästäpä nämä luvut alkaa osoittaa ylöspäin kun nuoriso kasvaa ja alkaa kuluttaa enemmän vettä ja viihdettä.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

11/2013 1347kWh (lämmöntarveluku 395)
11/2014 1213kWh (423)

- 134kWh säästö huolimatta todellisen kulutuksen kasvusta.
- Kalenterivuoden 2014 kulutus olisi asettumassa 13300 paikkeille tällä menolla.
- Autotallin Panassa kulutusmittari tasan kahden viikon jaksolla näytti 38kWh, lämpötila tasainen 13 ja risat.

Viikon verran on ollut koekäytössä raspi/domoticz-pohjainen ohjaus vilpille. Eli enää VILP ei käy vakioasetuksella 29-33 astetta (tjsp se oli tossa syksyn) vaan nyt se käy (lattian vaatimus+0.5) - (lattian vaatimus +3.5). Eli tällä hetkellä startti on 26.5 asteen tuntumassa, mistä tietty vähäinen coppelohyöty verrattuna korkeammilla lämpötiloilla käyntiin.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Ensimmäinen kunnon pakkanen uusien anturien ja ohjausjärjestelmän aikana. Nyt tietää hiukan tarkemmin mitä tulee ja menee...

-17 käväisi ulkolämpömittarissa yöllä ja lattiaan Ouman pukkasi samaan aikaan peräti 31.9 astetta parhaimmillaan. Yöllinen käyntijakso venähti vähän pitkäksi. Tavallaan nykyjärjestelyn ongelma on, että kun lattian pyynti äkillisesti nousee, ladataan vastaava lämpötilaerotus myös varaajaan. Eli siellä on nyt jotain 16kWh varausta mikä on väännetty pakkasilla. Toki tuo on sikäli hyvä että jos pakkanen kiristyisi yli -20 (joka on pumpun sammutusraja), niin sitten olisi kaikki kWh:t suoraan vastuslämmityksestä poissa. Näyttää siltä että näillä pakkasilla pumppu pystyy nostamaan edelleen varaajan lämpöä joten tehoa on enemmän kuin lattiaan menee.

Ainakin nyt tietää sen että alkuperäiset vanhanaikaisen elohopeamittarin näköiset mittarit jotka alunperin on putkiin laitettu, mukamas vimpan päälle, ei tiedä mitään. Nytkin näyttää molemmat 29 astetta, vaikka näyttäis olevan todellisuus 30.5 ja n. 28 takas. Ulkolämpötila on nyt nousussa ja meno laskee koko ajan, eli lattiaa jäähdytetään. Tiedä sitten kuinka paljon tuollaisessa lattiamöykyssä mahtaa varausta olla ja mikä on sen jäähtymisen teho. Ei kyllä ole muutenkaan tehoista hajua kun virtaus on mysteeri. Alpha 2L 25-60 on kyl täysillä, joten virtausta pitäis olla...

Yöllisen pakkasjakson ajalta kokonaissähköteho useamman tunnin jaksolla keskimäärin on ollut 3.45kW. Pohjakulutus jouluvaloineen on jotain 500W tuntumassa. VILP tuolla lämpötilapyynnillä taitaa ollakin vain 2.5kW:n paikkeilla. Väliin jäävään n. 400-500W haarukkaan menee sitten autotallin ILP ja maakellarin lämmitin (joka on ainoa vastuslämmitys, sitä tarvitaan kovien pakkasten yli kun maakellari on osin vielä peittämättä, ei jaksa itsekseen pysyä sulilla..)

Tuolla teholla on sitten vielä tehty varaajaan lämpölatausta, arviolta näyttäisi olevan luokkaa 1kW:n teho sinne mennyt.

VILPin tuottokäppyrästä taas voi oppia sen että aina tuonne -10 pakkasille asti 45 minuutin välein kellon perässä tulevat sulatukset on olleet tarpeen. Mutta kun pakkanen kiri kovemmaksi ja ilma kuivui, ei lämmöntuotossa näy enää olennaista laskua sulatusten välillä, eli kovilla pakkasilla tuo 45min on tarpeettoman lyhyt. Toki se aiheuttaa sen että myös sulatusaika on lyhyt, vaikka eipä siinä kovin suurta eroa ole pahimpiinkaan keleihin (varaajalta saatava teho sulatushommaan on aika kova). Kokonaisaika pyörii kolmen minuutin paikkeilla siitä kun teho alkaa tippua siihen että se taas on tapissa. Välillä n. 2min lämpövirtaus on miinusmerkkinen.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

12/2013 1447kWh (lämmöntarveluku 46
12/2014 1542kWh. (539)

Ensimmäinen täysi kalenterivuosi tapulteltu, kulutus 13524kWh.

Joulukuun kipakat pakkaset lopussa ja viime vuoteen verrattuna ainakin 50W lisää jouluvalotehoa 24/7 joulukuussa sai aikaiseksi kulutuksen kasvua viime vuoteen verrattuna liki 100kWh, vaikka edellisissä kuukausissa onnistuttiin pihistämään.

Loppukuusta tuli myös käännettyä Oumanin käyrää hivenen ylemmäs, seurauksena se että puita polteltiin vain pesällinen päivässä, paria poikkeusta lukuunottamatta. Viime talvena taidettiin reilun kympin pakkasessa yleensä poltella aamuin illoin.

Silti edelleenkin on leveä virnistys naamalla kun muistelee edellisen omistajan 33500kWh lukemia...

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

1/2014 1978kWh (lämmöntarveluku 741)
1/2015 1575kWh (554)

Aikalailla lämmin tammikuu, 400kWh kevyemmällä meni. Lämmöntarveluku joulukuun lukemissa, niin myöskin kulutus. Keskilämpötila pyörii nollan tuntumassa, FMI:n mukaan Turussa -0.9.
VILPpi on jauhanut domoticzin login mukaan 244 tuntia, eli about 600-650kWh.
autotallissa Pana arviolta 100kWh (ei tullu tarkastettua tarkkoja lukemia kuun vaihtuessa)
Käyttöveden tulistus arviolta 100kWh
Lähes 800kWh sitten jotain muuta...

Pimeä aika kostautuu valaistuksessa ja lämmin talvi tuhoaa takaisinmaksulaskelmat. No toisaalta ei kai parane siitäkään valittaa...

Pihistysosastolla viime viikon vaihteessa sain lopulta listittyä 10v vanhan hajoamisriskin alla olevan läppärin "serverin" roolista. Tilalle tuli Pi, joka riittää tohon hommaan vallan mainiosti. Kulutussäästö ehkä 35W -> 3W jatkuvaa... Ikivanhoja (Osram kestää) pissan värisiä hiipuneita 20W energiansäästölamppuja korvasin ulkovalotolpissa valkoisemmilla 10W ledeillä 6kpl. Hyvältä näyttää, toinen erä on tilauksessa. Seuraavaksi voisi ehkä harkita keittiön työpistespotteja kun näkyy yks halogeeni taas pimentyneen. Siinä olis 10x40W muistaakseni... Löytyis vaan riittävän tehokkaat valaisimiin sopivat ledit.

 

[VesA]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Tilalle tuli Pi, joka riittää tohon hommaan vallan mainiosti.

Pi tarvitsisi serverinä jonkun muun levyn, riittää kun kortilta bootataan ja sitten se saa enmpi olla käyttämäti. Niihin on kai joku m100-adapterikin johon voisi laittaa pienen ssd:n, mutta joku USB-levy lienee helpompi tapaus noin muuten.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Pi tarvitsisi serverinä jonkun muun levyn, riittää kun kortilta bootataan ja sitten se saa enmpi olla käyttämäti. Niihin on kai joku m100-adapterikin johon voisi laittaa pienen ssd:n, mutta joku USB-levy lienee helpompi tapaus noin muuten.

Jup, itse olen ulkoistanut iSCSI-levylle kaiken muun kuin käyttiksen. Suorituskyky ei ole tässä tapauksessa mikään ongelma. (Eihän se raspi raketti ole muutenkaan). Tuo iSCSI:n jakava Synology tekee mulla muutenkin kaikenlaista kriittistä, DHCP-serverin, LDAP-serverin, jakaa levyjä sinne tänne jne. Raspille on sitten vaihtoehtoja, mm Banana Pi, jossa on sata-liitin...

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

2/2014 1407kWh (lämmöntarveluku 465)
2/2015 1295kWh (466)

Helmikuun lämmitystarveluku näkyy osuvan aikalailla yksiin edellisvuoden kanssa ja kokonaiskulutus on taas satasen pienempi. Pumppu on käynyt 206 tuntia, arviolta 515-560kWh. Melkein koko ajan plussakeli. Ts. pumppu on käynyt vajaan kolmasosan kuukaudesta ja lepäillyt suurimman osan aikaa.

Autotallin +13 ylläpito on marraskuulta alkaen raksuttanut 370kWh. Scoppi lienee kevyesti kolmosen yläpuolella kun pakkasia ei juuri ole näkynyt. Kuukauden päästä tuon jo saa sammuttaa kesälevolle.

Mutta eipä tämmöisinä talvina oikein takaisinmaksuvauhti ole kaksinen, kummallakaan pumpulla.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

3/2014 1312kWh (461)
3/2015 1245kWh (466)

Viime vuoteen verrattuna pientä laskua, eli edelleen linjassa. Helmikuun kanssa liki sama lämmitystarveluku, 50kWh ero on jo kohinaa, mutta selittyy ehkä valaistustarpeen pienentymisellä jne.

Pollucom tuli pumppulinjaan 2.4.

Yöllinen käyntijakso kun ulkoilma oli aika tarkkaan nollassa:
Ottopuolella 6.8kWh suunnilleen, tehon ollessa näissä lukemissa 2.5kW:n luokkaa.
Tuotto polluun 22kWh. Kolme sulatusta. Jos keskimäärin maksimina jokaisessa 2min 10kW teho (käytännössä jakaantuu pidemmälle ajalle, mutta ei ole kahta minuuttia täysillä, eikä ehkä missään vaiheessa ihan 10kW), niin varaajasta otettu kokonaisenergia olisi n. 1kWh.

Eli yöllinen nollakelin cop sulatuksineen 21kWh/6.8kWh , eli kohtuullisella tarkkuudella kolme.

Hivenen on kalvanut vaihtoehtoiset epäilykset: Joko tämä pumppu ei toimi hyvin, tai sitten tämä tupa kuluttaa paljon energiaa. Jälkimmäinen osoittautuu oikeaksi. Isot lasipinnat ja kuutiotilavuus saa aikaan sen, että energiaa hupenee, pumpun tuottolukema tuntuis olevan hyvinkin spekseissä, parempi kuin toivoin. Tätä lukemaa tällä seudulla pumpataan liki koko talvi.

 

[Espejot]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

3/2014 1312kWh (461)
3/2015 1245kWh (466)

Viime vuoteen verrattuna pientä laskua, eli edelleen linjassa. Helmikuun kanssa liki sama lämmitystarveluku, 50kWh ero on jo kohinaa, mutta selittyy ehkä valaistustarpeen pienentymisellä jne.

Pollucom tuli pumppulinjaan 2.4.

Yöllinen käyntijakso kun ulkoilma oli aika tarkkaan nollassa:
Ottopuolella 6.8kWh suunnilleen, tehon ollessa näissä lukemissa 2.5kW:n luokkaa.
Tuotto polluun 22kWh. Kolme sulatusta. Jos keskimäärin maksimina jokaisessa 2min 10kW teho (käytännössä jakaantuu pidemmälle ajalle, mutta ei ole kahta minuuttia täysillä, eikä ehkä missään vaiheessa ihan 10kW), niin varaajasta otettu kokonaisenergia olisi n. 1kWh.

Eli yöllinen nollakelin cop sulatuksineen 21kWh/6.8kWh , eli kohtuullisella tarkkuudella kolme.

Hivenen on kalvanut vaihtoehtoiset epäilykset: Joko tämä pumppu ei toimi hyvin, tai sitten tämä tupa kuluttaa paljon energiaa. Jälkimmäinen osoittautuu oikeaksi. Isot lasipinnat ja kuutiotilavuus saa aikaan sen, että energiaa hupenee, pumpun tuottolukema tuntuis olevan hyvinkin spekseissä, parempi kuin toivoin. Tätä lukemaa tällä seudulla pumpataan liki koko talvi.

Pumpun kanssa tuo talo kuluttaa ihan kohtuullisesti. Ymmärsinkö oikein että talossa ei ollut VILP kun sen ostit?

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Pumpun kanssa tuo talo kuluttaa ihan kohtuullisesti. Ymmärsinkö oikein että talossa ei ollut VILP kun sen ostit?

Ei ollut juu. Yösähköllä varaajat ja sähköpatterit autotallissa. Nyt molemmissa pumpataan. Ja ehkä poltan enemmän puita, paha sanoa edeltäjän tottumuksista. Edellinen kyllä mainitsi myös käyttäneensä tuota Mitsua lämmitykseen. Ei ehkä kovin suurella menestyksellä...

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Autotallin Panasonic siirtyy kesälevolle, reilun 5kk työjakson jälkeen. Ei liene enää tarvetta päräyttää vaikka yöt on kylmiä. Lämmitysjakson saldo 479kWh mittariin. Mitä lie COP ollut 10 astetta pumpatessa leudoissa keleissä, varmaan kolme ellei ylikin. Kovaa pakkasta tais olla jotain kolme päivää koko talvena... Heikosti kertyy silti hinta takaisin näin leutoina vuosina. Vikainvestointi taisi olla tuo. Toivottavasti edes kestää pitkään.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

4/2014 1081kWh (332)
4/2015 1021kWh (356)

Pientä laskua viime vuoteen, kuten linjana on ollut elokuusta saakka. Täällä ei kummoisia eroja ole tammikuun ja huhtikuunkaan välillä.

VILP-tunnit 163. Näissä lämpötiloissa on vedelty aika paljon 2.5kW:n tuntumassa, osan aikaa lämpimämmässä kelissä korkeammilla luvuilla. Veikkaan keskitehoksi korkeintaan 2.6kW, jolloin olisi mennyt n. 420kWh pumpulle. Tuottopuolella on 1270kWh (eka päivä arvioitu kun pollu tuli toka päivä). COP sulatuksineen siis hivenen alle kolme.

Nyt alkaakin kelit lämmetä ja ottotehotkin nousta. Helteillä on kovimmat ottotehot. Aamulla pumppu painoi jo 10.4kW:n teholla, ottoakin varmaan 2.7-2.8. COP lähenee jo neljää.

Vuosikulutus näyttää asettuvan 12500kWh tuntumaan, josta siis noin 500kWh autotalliin. Akvaariot kadottamalla ja puulämmityksen maksimoimalla vois päästä kymppikerhoonkin. Nyt ei esim. huhtikuussa ole juurikaan puilla lämmitelty kun lattian minimitaso pitää jo tupaa lämpimänä, eikä siitä viitsi tinkiä.

Jokohan sitä nyt voisi todeta että vermeet toimii kuin buikki, koko talvena ei tarvinnut tehdä muuta kuin katsella. Ei ole jääongelmia eikä mitään muitakaan ongelmia.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Kotoa poissaollessa on tasaisen sorttista pohjakulutusta ja VILP-käynnit ja kv-varaajan lämmitys. Carunan seurannasta ja VILPin käyntilogeista täydet tuntimäärät todeten voidaan havaita edelliseen viestiin liittyen että tuossa aamutuimaan ehkä 3-5 asteen lämpötilassa VILP nykäisi tunnin aikana 2.49kWh ja päivällä +12-15 tietämillä 2.72kWh. Eli siis keskimääräinen teho 2.49kW ja 2.72kW. Ainakin tuo aamuinen veto sisältää sulatusjaksoja ja sen myötä vaihtelevia ottotehoja, noilla päivälämpötiloilla sulatuksia ei enää tule.

300 litrainen Jäspi on napannut ilman veden kulutusta vuorokauden jälkeen 1.51kWh, pidätellessään about 60 astetta tai jotain sinnepäin, suurpiirteinen on termostaatin asetus.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

5/2014 765kWh (187)
5/2015 776kWh (16

Edellisvuoden pienempi luku selitettävissä silloisella kotoa poissaololla. Yllättäen ilmatieteilylaitos väittää että Turun lämmitystarveluku olisi viimevuotta pienempi vaikka mielestäni alkukuu oli tosi kylmää eikä 20 astetta tainnut ylittyä historiallisesti kertaakaan. Kai se sitten oli kuitenkin tasapaksu, tai sitten Turun lukema ei ole ihan vertailukelpoinen saariston olosuhteiden kanssa. Alkukuussa joka tapauksessa pumppu kävi melkein kaksi kertaa päivässä, loppukuussa alkoi riittää kerta päivääs.

VILP kävi 106 tuntia, arviolta otto 280kWh ja tuotti pollun mukaan 1006kWh.

Tästä voi aprikoida että VILPin jälkeen meni 500kWh ja pohjakulutus akvaarioineen näkyy olevan poissaolojen perusteella nykyisellään aika tarkkaan 10kWh eli 310kWh toukokuussa. Siinä välissä on tuhlattu huikeat 190kWh muuhun. Se sisältää käyttöveden tulistuksen (ei taida mennä edes 100kWh), loppukuusta vähäisen ilmastoinnin, muutaman saunakerran ja kaiken muun. Eipä siis juuri kulutusta voi vähentää, pohjakulutusta voisi miettiä vieläkin, mutta vähentynyt sekin on tietotekniikan ja parin kylmäkoneen päivityksen myötä.

Lattialämmitys ottaa aika muikeat tehot edelleen, rossin puolelle taitaa vuotaa jonninverran. Kylmää lattiaa ei siedä vaikka ilman lämpötila olis mitä, joten pumppu tekee tienestiä myös kesällä mukavasti.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

6/2014 906kWh (33)
6/2015 740kWh (0)

Kolea kesäkuu näkyy ilmastointitarpeen vähäisyytenä ja säästönä. Lämmöntarveluku sanoo kyllä nolla, mutta kyllä varsinkin alkukuusta lämmitystarve oli todellinen. Loppukuusta on ilmastointi ollut iltaisin vähän päällä. Lattioissa toki kiertää tasainen vajaa 26 astetta koko ajan. Lattiaan taitaa mennä joku 700W keskimäärin.

VILP kävi 59 tuntia, arviolta otto 160kWh ja tuotti pollun mukaan 674kWh.

Vuosi taaksepäin liukuva 11479kWh. Autotallihan vei tuosta tuon 479, joten muu kulutus tasan 11MWh. Ennätystä pukkaa. Vielä kuukauden ajan on mahdollista parantaa ennätyksiä. Elokuusta alkaen on sitten ollut vuoden käytössä esilämmitys ja uus lattiapumppu.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

7/2014 919kWh (0)
7/2015 665kWh (0)

Ennätystä pukkaa. Syypää kolea kesä, jäähdytys on ollut vain harvakseltaan päällä. Toinen syypää on ettei tainnut sauna lämmitä kertaakaan kun on vaan paljussa läträtty.

VILP 47 tuntia, arviolta 2.9kW, eli ~ 136kWh ja tuottoa pollussa 578kWh, COP ~ 4.2-4.3

Kv-esilämmitysjärjestelmän aikainen liukuva vuosi elokuu2014-heinäkuu2015 on nyt siis 11225kWh.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

8/2014 614kWh (lämmöntarveluku 15)
8/2015 631kWh (0)

VILP otto 104kWh (uuden minuuttitarkan laskenta-algoritmin tuotos, ei edelleenkään todellista mittausta, mutta ulkolämpötilaan ja tuottoon perustuva tehokuvitelma näyttäis pitävän hyvin paikkaansa kun sitä vertailee tuntikulutuslukemiin ja hetkelliseen tehoon päämittarin vilkutuksesta (efergy opto).

VILP tuotto 448kWh (samaisen minuuttitarkan laskennan perusteella kun virtaus ja lämpötilat on tiedossa). Pollucomin mukaan tuotto samalla ajanjaksolla oli 465kWh.

Pollucom ei laske takaperin, mutta algoritmini laskee. Eli esim. kylmänä olleen koneen käynnistyksessä se laskee hetken takaperin kun ulkoa tulee kylmää vettä. Samoin sulatukset tulee lasketuksi miinusmerkillä. Aika lähelle osuu lukemat, saas nähdä miten heittää kun sulatukset alkavat.

Lämpimän elokuun copit on kohdillaan.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Kaikenlainen tarkempi mittaustieto puuttuu, joten kirjataanpa tähän kevään vertailulukuja odottamaan:

Edellinen 14-15 asteen lämpötilassa veto, kosteus reilusti yli 90%, vettä tihkuva syksyinen lämmin kostea ilmanala. Antoteho keskimäärin 12.4kW, ottoteho 2.8kW. Koko vajaan kahden tunnin veto 22.5kWh/5.1kWh = COP 4.4. Menovesi vajaa 24.5, paluu vajaa 37 astetta. Melkein vuorokausi mennään edelleen yhdellä vedolla.

Näppituntumalta kevään kuivassa ilmassa ei vastaavassa lämpötilassa päästy näin koviin lukemiin, mutta voin muistaa kyllä väärinkin. Otetaan vertailulukemat keväällä, jos muistetaan.

Havaintona myös että kun poissaollessa päästin varaajan 19 asteiseksi, sen nosto heitti coppia ylöspäin heti muutaman kymmenyksen. Lämpötilalla on siis tässä todella merkittävä rooli. Jos tehtäisiin jotain 45 asteista vettä, coppi putoaisi varmaan kolmoseen, kun nyt mennään nelosessa ja yli. Keväällä mulla oli vielä jatkuva kierto ja menovesi oli alimmillaan 27 asteista, silläkin on vaikutuksensa cop muistikuviin. Eli palataan tähän jos muistetaan.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

9/2014 754kWh (lämmitystarve 97)
9/2015 613kWh (lämmitystarve 86)

VILP otto 155kWh, tuotto 639kWh (Pollun mukaan 663kWh). Vähän sulatuksia on mukana, mutta ehkä myös tuo oma mittaukseni laskee myös hivenen alakanttiin kun virtaus (pollun mukaan) näyttää koko ajan olevan tasaisesti hivenen suurempi kuin laskukaavassani. Täytyy ehkä säätää vähän. Tuosta 639:stä virtauslukeman oikaisu tuottaisi 657kWh, vaikuttaisi uskottavalta. Oletan että Pollu toimii kuitenkin kohtalaisen tarkasti, varsinkin virtauksen osalta. Jos jotain niin energian sekin laskee alakanttiin, koska lämpimän putken mittaus tapahtuu pinnasta, eli se saattaa saada pessimistisen lukeman lämpimän puolen lämpötilasta, ja tarkemman mittauksen kylmästä menoputkesta. Aika hyvin nuo anturit on kuitenkin suojattu.

Sulatusten vaikutus kertatasolla näkyy kuitenkin. Hetkellinen COP pyörii 3.9-4.1 tasossa muuten mutta sulatusten jälkeen toteuma parin tunnin vedossa onkin 3.6-3.7 tietämissä. Syyskuun kokonaiscoppelo kuitenkin vielä lämpimien kelien ja vain muutaman sulatuksen jäljiltä yli nelosen sulatukset huomioidenkin. Tähän kyllä vaikutti myös sekin että pari kertaa oli lämmitys poissa päältä poissaolon takia ja kylmemmän varaajan veto lämpimäksi tuotti sitten ihan huippucoppeja. Alkukuu oli myös vielä tosi lämmin, eikä loppukuukaan erityisen kylmä. Pari kertaa on taidettu käydä 5 asteen tuntumissa, muuten yli 10 melkein koko ajan.

Selvästi näkee että on/off kone kärsii viilenevissä keleissä verrattuna invertteriin, joka pystyisi vielä rajaamaan käyntiään sulatuksista vapaaksi. Toisaalta oman järjestelmäni iso varaaja joka tarjoaa kylmentynyttä vettä pari tuntia kerrallaan saa aikaan pitkät käyntivedot ja se yhdistettynä matalaan lämpötilaan saa kyllä cop-arvot komeiksi. Enpä olisi arvannut ennenkuin tuon pollun laitoin jotta sain faktaa virtauksesta.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Kasvain, releellä ohjattu Nibe voi näemmä jatkaa releen päästön jälkeen käyntiään jos sillä on sulatus kesken. Eipä siinä muuten mitään mutta kun kiertovesipumppu on erikseen ohjattu mulla, niin pitää ottaa tuo huomioon vähän pidempänä jälkikäyntiaikana. Kuinka ihan sattumalta huomasin tilanteen kun domoticzista kävin ihan muita juttuja katsomassa. Sillä kertaa alkuperäinen 2min jälkikäynti riitti, mutta toisinkin olisi voinut käydä.

Kun kerran tykkaa kiertovesipumppua ite ohjailla, niin tarttis vissiin laittaa domoticziin tietoa käykö se kompura ihan oikeasti eikä vaan arvuutella pyynnistä... Aina oppii ku sählää.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Vaihteeksi tämmöistä käppyrää domoticzin datasta. Tälle päivälle tulee vielä ainakin yksi käyntijakso, joten lokakuun kokonaisnummerot erikseen, mutta tuolta suunnilleen näyttää päivätasoinen vilpitys meillä lokakuussa.

Punaisella seinästä revitty sähkö (joka sisältää sulatusaikaisen energian käytön), vihreällä ilmasta hyödyksi revitty energia (joka on siis kokonaistuotto miinus varaajasta sulatuksissa kulutettu energia miinus pumpun sähkö) ja viivana päivätason tuotannosta laskettu päiväkohtainen COP, joka siis huomioi sulatukset. (joita ei kaikissa käyntikerroissa ole kun päivällä on ollut +10 ja yöllä sitten kylmempää.)

Päiväkohtaiset isot heitot johtuu siitä että kone käy tällä hetkellä noin 2 kertaa päivässä. Noin siksi että kun käynnistysajat vähän liukuu niin välillä osuus kolmaskin ja välillä ehkä vain yksi. Tässä ei ole siis päivän kulutus vaan päivän tuotanto. Varaaja voi olla päivän päätteeksi kylmä tai lämmin tai jotain siltä väliltä.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

10/2014 1030kWh (lämmitystarve 299)
10/2015 868kWh (lämmitystarve 36

VILP otto 337kWh, anto 1105kWh, kuukauden lokascop 3.27. Pollussa 1117, eli 12kWh:n ero selittyy sulatuksilla joita pollu ei laske. Eli domon laskurini toimii aika täsmällisesti, pollusta lähinnä voi varmistaa virtauksen pysymisen muuttumattomana.

Sähkön kulutuksen pienentymistä selittää yhden akvaarion käytön poistuminen. Loput selittyy ehkä paremmalla hyötysuhteella ja pienemmillä häviöillä kun nyt latauspumppu ei käy vilpin taukoaikoina. Purkuvaihe kerrostuu, pumpataan 3 astetta matalammalta koko ajan.

Tallin lämmitys (+13) on ollut päällä syyskuun lopusta, olikohan siellä 50kWh about mittarissa n. kuukauden käynnin jäljiltä.

Vuotuinen liukuva on alamäessä edelleen, 12189kWh.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

11/2014 1213kWh (lämmitystarve 423)
11/2015 1005kWh (lämmitystarve 377)

VILP otto 353kWh, anto 1119kWh (sulatukset miinustettuna), kuukauden marrascop 3.17. Pollussa 1160kWh, sulatuksiin siis varaajasta imetty 41kWh. Vaikka tuotettu energia on lähes sama kuin viime kuun, on nyt kuitenkin sulattamiseen käytetty yli kolminkertainen määrä energiaa. Kertoo karua faktaa marraskuun kosteista keleistä.

Liukuva vuosi nyt alle 12MWh.

Pollu ollut nyt 8kk paikallaan, jäljellä on 4kk talvikausi. Sitten alkaa tietämään faktaa kokonaiskulutuksesta ja vuosiscopista.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

12/2014 1542kWh (lämmitystarve 539)
12/2015 1228kWh (443)

VILP otto 470kWh, anto 1440kWh. jouluscop 3. Pollussa 1446kWh. Pollun kokonaismäärä on varmastikin oikea, mutta nyt kovemmilla keleillä ilmeisesti jollakin tavalla tuo oma laskentani ei ehdi sulatusenergiamääriä noteerata. Pakko on sulatuksiin mennä enemmän kuin 6kWh, viime kuussakin meni 41kWh. Toki nyt kuivemmalla kelillä sulatustarve on olennaisesti pienempi ja sulatukset ovat tosi nopeita. Veikkaan että mun 30 sekunnin tarkkuudella toimiva näytteenottoni ei nyt ehdi mukaan sulatusenergian laskupeleihin, koska ottopiikki on lyhyt mutta terävä, osa jää noteeraamatta. Veikkaan että tuo anto on siis jokusen kympin pielessä.

Kalenterivuoden tilinpäätös:
2012 edellisen omistajan 33500kWh, lämmitystarve 4019
2013 ei hajua, jakautui kahdelle omistajalle, lämmitystarve 3769
2014 13524kWh (lämmitystarve 3592)
2015 11668kWh (3284)

Vuoden 2015 osatekijöitä:
- Ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi käyttöveden esilämmityksellä
- laite- ja valaisinpäivityksiä
- syyskauden latauspumppukokeilut, ei jatkuvaa kiertoa, VILP pumppaa nyt useamman asteen matalammalla lämmöllä, kuin alkuvuonna.
- Viileä kesä, jäähdytyksestä säästyi.
- Lämpimät talvet molemmissa päissä, lämmityksestä säästyi.

Mutta eiköhän nyt ala pohjat olla nähty, 35 vuotisen historian keskimääräinen lämmitystarveluku kuitenkin keikkuu 4000 pinnassa. Kovempia kelejä odotellessa.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Tjaa, ehkä on sittenkin kyseenalaistettava pollun lukema. Näyttää siltä että lämpötilan noustessa alkaa tulla heittoa pinta-asennettujen anturien lukemiin. Kaikki muut anturit on pinta-asennettuja, mutta pollun kylma meno on uppoasennettu tietty. Ja se nyt näyttää jokusen kymmenyksen enemmän kuin muut. Eli pollu näkee pienempää deltaa ja mittaa vähemmän kuin pitäisi. Eli taitaapi olla Domoticzin sulatuksineen laskema lukema sittenkin oikein ja pollussa on liian vähän.

Tulipa myös todistettua että vastusohjaus toimii, ei sitä ole ennen ikinä tarvittukaan. -17 tuntumaan riitti pumppu, sitten tarvittiin hiukan tulitukea. Lukeman ollessa -20.3 sammui pumppu ja jäi odottelemaan parempia kelejä. Loppuvaiheessa se pumppasi 1.8:n copilla.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Hupailulaskelmia. Nappasin domoticzin kannasta syksystä alkaen vuorokausikohtaisen keskilämpötilan, VILPin otto ja antoenergiat ja niistä jakamalla lasketun vuorokausitason copin.

Vaihtelua tietysti on, kun vuorokauden keskilämpötilasta riippumatta pumppaus on saatettu tehdä lämpimänä hetkenä tai kylmänä hetkenä (yö tai päivä esim), mutta koko massassa tuo tasoittuu ja suunta näkyy. Kovimmilla pakkasilla taas käydään melkein koko ajan eikä tuollaista ole.

Kuvassa copin sijoittuminen eri lämpötiloissa ja sitten toisessa näkyy millainen jakauma on energian tuotannossa. Mielenkiintoista on havaita, ettei kovinkaan paljoa loppujen lopuksi "ilmaisenergia" muutu. Copin huonontuessa vain sähkölasku kasvaa. Pakkasjakso tuossa käppyrässä on lyhyt johtuen huomattavasti pienemmästä datamäärästä kuin plussakeleiltä, mutta näkyy siitä silti tuo. Tähän vaikuttaa tietysti myös se että kylmällä kelillä palaa aina puita, mikä vähentää talon kokonaiskulutusta pumpun osalta. Pakkastuotanto olisi ollut suurempi jos puita ei poltettaisi. Silloin myös ilmaistuotantokin olisi suurempi.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

1/2015 1575kWh (lämmitystarve 554)
1/2016 2246kWh (80

VILP otto 1024kWh, anto 2252kWh. Vastukset max 280kWh. Max. sen takia että pystyn sanomaan vain "tilatun" minuuttilukeman ja vastusten maksimitehon, mutta en tiedä paljonko varaaja on ajellut pienemmillä tehoilla esim. saunan kiukaan takia. Minun logiikan ja vastusten välissä on varaajan oma logiikka jolla virranrajoittimet ja termostaatti. Ei siinä kuitenkaan suurta heittoa ole. Yks saunominen osuu tohon vastusajalle, joten virhe on 0-10kWh luokkaa.

Noin vuorokausi mentiin pelkästään vastuksilla. (Paitsi autotallissa tietty puursi edelleen Panasonic, mutta eipä kai senkään coppi juuri vastusta kummempi tuolloin ollut. Selvisi kuitenkin tehtävästään) VILPin tammiscop 2.2, mutta vastukset huomioiden lämmitysjärjestelmän tammiscop 1.94. Vaikka tammikuuta väitettiin kylmäksi, ei se täällä ollut pahimmasta päästä, vaikka monella muulla alueella olikin. Tai ainakin kovempia pakkasia on nähty, olihan tuossa kohtuupitkä keskimääräinen pakkasjakso. Loppukuusta päästeltiin jo 3.5:n copeilla hetkellisesti 5 asteen helteessä. Mutta kolmas talvi toden sanoi, vastuksia tarvittiin. Pari edellistä meni ilman. Nyt sitten on jo lumet sulaneet ja maailma keväinen. Saa nähdä tuleeko vielä toinen talvi.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

2/2015 1295kWh (lämmitystarve 466)
2/2016 1364kWh (510)

VILP otto 597kWh, anto 1659kWh, varaajan vastukset on olleet pääkytkimestä hiljennettynä. Vilpin helmiscoppi 2.7

Autotallin lukemista ei tarkkaa mielikuvaa, mutta taitaa siellä olla liki 600kWh ja vielä on lämmityskautta jäljellä. Tänä vuonna menee siis varmaan 150kWh enemmän kuin aiempina talvina. Tammikuu verotti eniten. Maakellarissakin on ollut 200W pakkasvahti pitämässä huolta +4 asteen lämpötilasta. Aiempina talvina tuota ei ole ollut kuin hetkellisesti.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Domoticz päivityksessä tuli söhlättyä niin että lämmitys olikin yön stopissa. Lopputuloksena varaaja viileni 5 astetta enemmän kuin tavallisesti ja tupakin jo asteella (hyi). Samoissa keleissä 27 asteen menoveden pudotus 22 asteeseen näkyy terästävän coppia n. 0.3 yksikköä. Eli kyllä se menovesi kannattaa pyrkiä optimoimaan niin alas kuin mahdollista.

 

[Karppanen]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Onko kyseiseen nibe pumppuun kytketty joku ohjain yksikkö joka sisällä?

Miten on elektroniikka kestänyt kun kaikki järki on ulkoyksikössä.

Itsellä ajatuksena hommata nibe f2030 ja vaan miettinyt elektroniikan kestävyyttä ulkona ja tarttisko kumminkin hommata sisäyksikkö josta pääsis näpelöimään.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Onko kyseiseen nibe pumppuun kytketty joku ohjain yksikkö joka sisällä?

Miten on elektroniikka kestänyt kun kaikki järki on ulkoyksikössä.

Itsellä ajatuksena hommata nibe f2030 ja vaan miettinyt elektroniikan kestävyyttä ulkona ja tarttisko kumminkin hommata sisäyksikkö josta pääsis näpelöimään.

Mulla ohjauksen tekee kotitekoinen domoticz logiikka, joka vetää niben releohjausta, kuten jossain aimmin olen dokumentoinut. Onhan kaikissa koneissa käytännössä jotain elektroniikkaa ulkona, joten ei tuo sen kummempi ole. Kuivana se pysyy.

Niben omalla yksiköllä pääsee käsiksi asetuksiin, tuntimittareihin ja esim lämpöanturien lukemiin, mutta eipä mulla ainakaan niihin ole tarvetta ollut alun jälkeen, joten en kaipaa yhtään tuota sisäyksikköä.Samat tiedot saa nyt ulkoa jos tarvii. Sitten se tietty tekee jotain käyräohjausta ym, mutta sekin logiikka mulla muualla (ouman)

 

[Espejot]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Onko kyseiseen nibe pumppuun kytketty joku ohjain yksikkö joka sisällä?

Miten on elektroniikka kestänyt kun kaikki järki on ulkoyksikössä.

Itsellä ajatuksena hommata nibe f2030 ja vaan miettinyt elektroniikan kestävyyttä ulkona ja tarttisko kumminkin hommata sisäyksikkö josta pääsis näpelöimään.

Eikös se elektroniikka ole altis lämpenemiselle eikä kylmälle?

 

[Karppanen]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Ymmärsinkö oikein että pumppu pyörii jatkuvasti ulkona olevaan lämmönvaihtimeen.?
Eikö silloin varaajassa ole melkein sama lämpö ylhäällä ja alhaalla kun sevi kokoajan liikkeellä.

Vai onko pumppu kytketty ulkoyksikössä olevaan ohjaimeen. Ohjekirja niben sivuilla kertoo että vaikka laite pysäyksissä kovilla pakkasilla niin käynnistää pumpun silloin tällöin.Ettei vesi jäädy.

Muutatko pumpun kiertonopeutta lämmönvaihtimeen? Siellä ohjekirjassa oli joku min. 18 litraa/min.

 

[Espejot]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Ymmärsinkö oikein että pumppu pyörii jatkuvasti ulkona olevaan lämmönvaihtimeen.?
Eikö silloin varaajassa ole melkein sama lämpö ylhäällä ja alhaalla kun sevi kokoajan liikkeellä.

Vai onko pumppu kytketty ulkoyksikössä olevaan ohjaimeen. Ohjekirja niben sivuilla kertoo että vaikka laite pysäyksissä kovilla pakkasilla niin käynnistää pumpun silloin tällöin.Ettei vesi jäädy.

Muutatko pumpun kiertonopeutta lämmönvaihtimeen? Siellä ohjekirjassa oli joku min. 18 litraa/min.

Lattiiassa/pattereissa kiertävä vesi kiertää Niben kautta, ei sen ihmeellisempää?

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Ymmärsinkö oikein että pumppu pyörii jatkuvasti ulkona olevaan lämmönvaihtimeen.?
Eikö silloin varaajassa ole melkein sama lämpö ylhäällä ja alhaalla kun sevi kokoajan liikkeellä.

Vai onko pumppu kytketty ulkoyksikössä olevaan ohjaimeen. Ohjekirja niben sivuilla kertoo että vaikka laite pysäyksissä kovilla pakkasilla niin käynnistää pumpun silloin tällöin.Ettei vesi jäädy.

Muutatko pumpun kiertonopeutta lämmönvaihtimeen? Siellä ohjekirjassa oli joku min. 18 litraa/min.

Kiertovesipumppua ohjaan omalla logiikallani. Se seisoo aina kun Nibekin on stopissa. Ulos kiertää vapaakierrollakin sen verran että se pysyy sulana pakkasessakin. On mulla anturi joka vahtii ettei vaihdin jäädy, mutta koskaan se ei ole pumppua pyöräyttänyt.

Niben logiikka pyörittelis mainitsemasi mukaan, mutta se ei ole pelissä mukana.

Alkuun mulla kävi latauspumppu aina, tilanne oli juuri kuten mainitsit. Tän talven on menty pysäyttämällä pumppua. Nyt varaajaan kertyy lattian paluun lämpöistä vettä käyntikatkon aikana.

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

3/2015 1245kWh (lämmitystarve 466)
3/2016 1368kWh (512)

VILP otto 579kWh, anto 1666kWh. Vilpin maalisscoppi 2.8.

Aika tasapaksua meininkiä helmikuun kanssa. Kylmä jatkuu niin etten autotallin lämmitystäkään vielä ole pois napannut.

Pollucomin asennuksesta tuli täyteen tasan vuosi, siihen on kertynyt vuodessa 14104kWh. Sähköä on imetty laskelmien mukaan 4615kWh, joten vuosicoppi olis hiukan yli 3, mutta pollun lukemat ei huomio varaajasta takaisin vedettyä energiaa. Totuus on jossain 2.9:n paikkeilla pumpun tuottaman energian osalta. Kun huomioidaan käyttöveden tulistus n. 1000kWh ja tänä vuonna vielä vastusten tarve lämmitykseen 270kWh, on lämmitysjärjestelmän kokonaiscoppura 2.5:n yläpuolella käyttövesi ja vastuslämmitys huomioiden.

Aika paljon tähän laskelmaan mahtuu arvauksia kun esimerkiksi pollun lukemissa on virhettä alaspäin johtuen siitä että toinen anturi on vain pinta-asennuksena ja näyttää siis palaavalle lämpimälle vedelle liian pientä lukemaa, eli todellista pienempää tehoa. Elokuusta alkaen pyörinyt rinnakkainen sulatukset huomioiva järjestelmäni antoi esim maaliskuussa vain 22kWh pienemmän lukeman. Todellisuudessa sulatuksiin on mennyt enemmän kuin 22kWh, eli pollu on mitannut hivenen liian pienen lukeman. Pitäisi laittaa tuo anturi taskuun. Toisaalta, pitäiskin laittaa myös tuohon rinnakkaiseen järjestelmään toinen laskuri joka mittaisi vain plussasuuntaan, siitähän saisi erittelyn sulatuksesta ja vertailukohtaa.

Tällä systeemillä kuitenkin pumppu on syksyllä maksanut itsensä ja alkaa sitten maksella putkituksia ja sähkötöitä. Siihen ei kauaa aika mene. Sähkön hinnanlasku ja puiden polttelu vähän hidastaa takaisinmaksua, onneksi Caruna sentään paikkaa siirtomaksuja ja nopeuttaa takaisinmaksua

 

[pamppu]

Vs: VILP Nibe F2025-10 197m2,720m3+60m2, Naantali

Tämän kylmän tammikuun jäljestä vuotuinen liukuva sähkönkulutus Carunan lukemista 4/2015-3/2016 oli 12542kWh. Eli 900kWh meni tämän talven myötä enemmän kuin 2015 kalenterivuoden aikana. Ei paha, mutta eipä tuo talvikaan erityisen kylmä ollut lukuunottamatta viikon jaksoa tammikuussa.

Autotallin lämmityksen laitoin kiinni pari päivää sitten, Panasonic ehti naksuttamaan tänä talvena 696kWh eli 200kWh enemmän kuin edellisinä vuosina. Osasyypää tuohon että tuli pidettyä aika pitkään +20 astetta siellä sattuneista syistä, toki suurimman osan aikaa kuitenkin +13. Ja tietysti kylmempi talvi. Oveakin taidettiin availla aikalailla enemmän, joten ehkä tämä lukema on lähempänä "normaalia", ekat pari vuotta meni aika vähällä.