VILP Nibe F2120-12+SMO40+Jäspi GTV500 Hybrid Okt 2x80m2 Turunseutu

Hempuli

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Tausta
Syksyllä 2018 muutimme kerrostalosta perhetuttujemme ok-taloon, jonka he itse olivat rakentaneet 1958. Talo on puurakenteinen rintsikanomainen 8x10m jyrkällä rinnetontilla. Kellarikerroksessa on autotalli sekä tekniset tilat, sauna puukiukaalla, pesuhuone ja kylmiö. Asuinkerroksessa on eteinen, kaksi makuuhuonetta, keittiö ja olohuone. Vinttitila on matala ja rakentamaton. Talo lämpesi öljyllä ja öljysäiliö on teknisissä tiloissa.

Energiasta öljyä on 20 viimeisen vuoden öljytilausten perusteella kulunut 2286 ltr/vuosi (22860 kwh), sähköä mittarivaihdon jälkeen 2012 5500 kwh/vuosi ja saunapuita arviolta 2260 kwh/vuosi. Yhteensä siis noin 31000 kwh/vuosi. Muutettuamme laskimme huonelämpöä 23C -> 20-21C. Huonelämpöä ohjasi automix sisälämpötilan perusteella bi-metallin ja jäykän 3-tieventtiilin kera, jolloin hystereesi oli huoneessa asteen luokkaa ja patterivedessä 20C - 40C(50C). Öljykattila oli vuodelta 1968 ja poltin 2010. Pomminvarma systeemi, kunhan voiteli vähän 3-tieventtiilin karaa. Lämmin vesi tuli öljykattilasta.

Talvi 2018-2019 kului öljyn kulutusta säiliön pintamittauksella ja polttimen käyntiaikamittauksella läppärin Audacity äänitysohjelmalla. Patterien menovettä ja huonetilan lämpöä seurattiin kahdella Elitech RC-5 loggerilla verraten niitä Ilmatieteenlaitoksen sivuilta ladattuihin lämpötilan havaintoihin. Koska patterien menovesi vaihteli, niin lukemajaksot keskiarvoistettiin, mikä toi epätarkkuutta mittaukseen. Talven öljykulutukseen saatiin lämpötilan laskulla n. 15 % säästö.

Eristystä
Keväällä sadevesiviemäröintiä parannettaessa laitettiin Fuktisol alarinteen puolelle kellarikerrokseen. Sokkelissa on kahden betonin välissä ilmarako, joka tasaa kapillaarikosteutta, kun antura on suoraan savessa. Lisäksi mielessä olleen 500 ltr varaajan alta uusittiin vanha betonilattia Fuktisol, styrox, raudoitettu betonirakenteeksi. Välipohjaan on tulossa 27 cm purukerroksen päälle 150-170 mm puukuitua.

Lämpöpumput
Aluksi foorumiakin luettuna mielessä oli VILP, koska MLP-reikä oli pieni riski oman porakaivon ja naapurinkin kaivon suhteen. Eikä jyrkästä rinteestä löytynyt sille luontevaa paikkaakaan. Malleista mielessä oli Panasonicin monoblocit. Toisaalta kaihersi olohuoneen iso ikkuna, johon iltapäivästä alkaen aurinko paistaa lämmittäen sen 28C. Niinpä katseet kääntyivät ILP:iin ja melkein päädyin hankkimaan Daikin Perfera 30:n.

Kun kuuntelin vesipatterien äänettömyyttä ja mietin kellarikerroksen lämmitystä suorasähköllä, niin ILP-tilaus jäi tekemättä. Kellarissa on useita huoneita eikä asuinkerrokseenkaan saanut ilmakiertoa ihan parhaalla tavalla. Eikä ihan kaikki pitänyt siitä, että ILPin ulkoyksikkö olisi tullut julkisivun puolelle. Joten tein täyskäännöksen ja etenin jälleen VILPin kanssa. Pähkäilyjen jälkeen päätin, että lämmityksen sydän on 500 ltr varaaja (joka juuri mahtuu) jakamaan lämpöä vesikiertona. Varaajaa lämmitetään eri keinoilla, kuten VILP, sähkövastus, aurinkolämpö, öljy tai puu.

VILPiksi ajattelin ensin on/off:ia (CTC 410), mutta aika pian se kääntyi invertteriksi (CTC 610M) tai lähes samanhintaiseksi (CTC 614M). Koska on jotain suhteita putkimieheen, niin en itse ajatellut ruveta niihin töihin. Putkari lähes yhtä jääränä kuin minä sai sitten valitsemaan hänelle tutuista vaihtoehdoista Nibe F2120-12 3~vaihe ulkoyksikön, SMO40:n ohjaukseen. Varaajasta Jäspi GTV 500 Hybrid olimme yhtä mieltä, koska hänelläkin oli sellainen ES:n VILPin kanssa. Jäspiin tuli 6 kw Lämpöparoni. VILP on ylimitoitettu, mutta toivoakseni 500 ltr varaaja pystyy tasaamaan ylituotantoa.

Muut lämmitysmuodot
Öljykattila nostettiin pihalle ja poltin meni jollekin allaslämmitykseen. Öljysäiliöstä vapautuu tilaa, kunhan sen uusi omistaja hakee sen. Jossakin vaiheessa sen tilalle saattaa tulla itäeurooppalainen puukattila. Varaajassa on aurinkokierukka, jos siihen innostuu.

Tekniikka
VILP Nibe F2120-12 on talon takana kuistilla, josta vesiputket ja vahva-/heikkovirtajohdot kulkevat sisätiloissa 10 m varaajalle, SMO40:lle ja ryhmäkeskukseen. Sulatusvedet ohjataan pesuhuoneeseen ja erillinen 2-metrinen (10w/m) sulatuskaapeli on kiedottu sulatusputken ympärille eristeen alle. Ohjaus kaapelille tulee ulkoyksiköltä. Nibe on omalla telineellään betonikuistilla, joka lienee sokkelissa kiinni. Matalilla kierroksilla 25-68Hz ei ääntä juuri kuulu sokkelin taakse, mutta 88Hz tuntui kuuluvan. Asuinkerrokseen ei äänet ole yltäneet. Kellarissakin pitää odottaa, että pakastin hiljenee, jotta kompressorin kuulee. Värinät tuntuvat enemmän joustoputkissa kuin telineessä. Vilpin latauspumppu kierrättää vettä vain varaajan ja Niben välissä.

Varaajasta patterikierron hoitaa erillinen kiertovesipumppu Alpha1 25-40 ja lämpötilaa säätää 3-tieventtiili ja Ouman 800. Pattereihin asennettiin termostaatit, jotka ovat ihan levällään yhtä makuuhuonetta lukuunottamatta. Kellarikerrokseen olisi öljykattilan tilalle asentaa muutamia pattereita, mutta päädyin Volcano Mini puhallinkonvektoriin. Nyt voi pitää ovia auki ja tuossa kohtaa oli valmiit liitännät, kun verkosta oli poistettu patteri aikanaan. Näin päästiin vähemmillä putkihommilla ja tuo edesauttaa kellarin nopeaa lämmönnostoa ja pyykinkuivausta. Volcanossa ei ole vielä sähköä.

Patterit ovat 1-lehtisiä olohuonetta lukuunottamatta. Niiden uusinta voi tulla eteen, mutta kerätään kokemukset ensin näiden kanssa. Lämminvesi esilämpiää varaajassa ja tulistuu 60 ltr 3~vaihe 3kw lvv:ssa. Meillä patavesi lämpiää puilla ja kuuman hanaveden käyttö on vähäistä.

Aluksi oli tarkoitus hyödyntää varaajasta lämmennyttä haaleaa vettä. Tarve on vähäinen, joten asennuksen yksinkertaisuus voitti.

Taloudellisuus
Aika näyttää, kuinka kannattava investointi on. Se on tehty osittain riskien vähentämiseksi (vanha öljykattila), osittain talousperusteisesti, mutta ennen kaikkea ekologisempaan suuntaan energiakäytön suhteen. Emmekä toki sulje pois mukavuustekijöitäkään. TMA on piiitkä ja saa ollakin. Peruskilkkeet maksoivat karvan verran yli 10 k€ ja ammattimiehet lähettävät vielä melkoisen laskun ihan ansaitusti. Rahaahan keskuspankit painavat äärettömyyksiin saakka, mutta luonnonvaroja on rajallisesti eikä päinvastoin.

Kokemuksia 1
Ulkoyksikkö on painava. Neljä nuorta raavasta ukkoa kantoi sitä rinnettä ylös eikä kukaan sanonut sen käyneen helposti. Varaaja kulki lyhyemmän matkan, mutta paikka olisi saanut olla tilavampi. Olisi ehkä pitänyt laittaa lvv toiseen paikkaan.

Putkari ja sähkäri tekivät töitä oman aikataulunsa mukaan useimmiten kun itse olin töissä. Meillä oli mahdollisuus joustaa aikataulussa, joten se helpotti ammattimiesten aikataulutusta ja toki ymmärsin, etten ole mikään suurasiakas. Putkarin kanssa olisi voinut keskustella enemmän yhteiden sijoittelusta ja käyttöönotosta. Nyt kävi niin, että putkari keskusteli Niben kanssa ja alkuperäinen ajatus, ettei Nibe osallistu käyttöveden tekoon jäi varmaan sen taakse, että se on mahdollista tällä vekottimella. Niinpä se oli asennettu tuottamaan kiinteää 50C käyttövettä. Sähkäri oli käsittänyt, että vahvavirtojen lisäksi kytketään SMO40:een ulkolämpöanturi, väylä F2120:een ja lämpimän veden lämpöanturi (BT6) sekä F2120:een sulatuskaapeli.

Nibe pyysikin pakollisena vielä lämmitysverkoston menovesianturin (BT25) ja paluuvesianturin (BT71), vaikka niitä ei periaatteessa käyttöveden tuotannossa ei tarvita. Näillä kytkennöillä Nibe lähti henkiin, tosin kesti aikansa, ennen kuin kompura lämpesi starttikuntoon. Putkarin kanssa neuvoteltiin ja Niben tukikin vahvisti, että VILP laitetaan tuottamaan käyrän mukaan vettä lämmitysverkostoon eli tässä tapauksessa varaajaan ja Ouman hoitaa lämmöt siitä eteenpäin patterikiertoon.

Seuraavana ehtoona opettelin SMO40:n parametreja ja muutin kaiken mahdollisen tukemaan käyrän mukaista lämmitystä putkarin tekemästä konfiguraatiosta. Kun asteminuutit laski -60:iin, niin luulin kompuran lähtevän käyntiin, vaan se ei tehnyt elettäkään käynnistyäkseen. Kaikki näytti olevan kunnossa, ei virhettä, vihreä led jne. Lopulta laitoin vastuksen päälle ja menin nukkumaan.

Aamulla virkein mielin hain huoltovalikon painamalla SMO40:n takaisin nappia pitkään. Yhdessä kohtaa määritetään orjien (ulkoyksikkö tai ulkoyksiköt ovat orjia) tehtävä. Ainokainen orjani oli määritetty käyttövedelle ja sen muunto lämmitysverkkoon laittoi ulkoyksikön tulille hetken päästä.

Kokemuksia 2
Näillä eväillä Nibe lämmitti varaajaa omalla pari astetta korkeammalla käyrällä kuin Ouman, joka jakoi vettä patteriverkostoon. Ihan tyytyväinen en ollut, koska jo aikaisemmin epäilytti anturit BT25 ja BT71. Kiireessä laitettiin sähkärin kanssa ne jonkin esillä olleen havainnekuvan perusteella varaajasta lähtevään patteriverkon putkeen (BT25) ja palaavaan putkeen (BT71).

Plussakeleillä katkokäynnissä käy niin, että Nibe lämmittää varaajan sekä sammuttaa itsensä ja latauspumpun. Asteminuutit kasvavat 100:ksi. Ouman jakaa tyytyväisenä lämmintä vettä verkkoon ja varaaja viilenee alhaalta ylös. Kun viileää vettä tulee patterien menovesianturille (BT25), niin asteminuutit laskevat 100:sta -60:een, jolloin ulkoyksikkö käynnistyy. Ouman saa viileää vettä ja avaa sunttia 100% asti. Ulkoyksikkö kasvattaa kierroksia aina 68Hz asti, kun asteminuutit jatkavat koko ajan laskuaan. Lopulta asteminuutit nousevat ja lämmin vesi saavuttaa Oumanin ja sunttia suljetaan.

Niinpä pohdin tätä hetken ja vaihdoin menovesianturin (BT25) varaajan keskelle ja otin sieltä lämpimän veden anturin (BT6) vieden sen patteriveden lähtöön. Käytännössä siis SMO40:n piirikortilla anturien johdot vaihtoivat paikkaa. Nyt Nibe herää laskemaan asteminuutteja jo kun viileä vesi nousee puoleen väliin varaajaa. Ouman jatkaa tyynesti lämpimän veden syöttöä yläosasta. Periaatteessa Nibe alkaa lämmittämään varaajaa, ennen kuin viileä vesi saavuttaa varaajan huipun. Paitsi että Nibe käynnistää aluksi latauspumpun 65% teholla, jolloin yläosa sekoittuu, koska Nibeltä paluu on varaajan yläosassa (koska alunperin se tehtiin käyttövesimoodiin). Tämä ei onneksi kestä kauaa ja Ouman kompensoi sitä avaamalla sunttia 45%. Patterivesi laskee 0,5-1C eikä vaikuta huonelämpötilaan.

Ulkoyksikköön anturien vaihto vaikutti siten, että kompura lähtee 40Hz liikkeelle ja laskee plussakeleillä (nyt on ollut +10 pinnassa) 25hz:iin ja pysyy siinä kunnes asteminuutit nollautuu ja nousee siitä sitten 100:ksi. Sisätilojen lämpötila nousi anturien vaihdon jälkeen lähes asteella käyriä muuttamatta, mutta se voi johtua muustakin, kuten lieden käytöstä tai käyrän epätasapainosta. Kompura käynnistyy 4-5h välein ja kukkuu noin 2,5h kerrallaan näillä lämpötiloilla.

Kokemuksia 3
Öljyn käytön perusteella aaltomaisesti käyttäytyvästä patterimenovedestä arvioitu lämpökäyrä ulkolämmön suhteen on nyt pari astetta matalampi kuin Oumanille syötetty lämpökäyrä, jota vielä 0:n kohdalla nostin toiset pari astetta. Käyrät asetellaan vielä paremmin, kunhan saan puukuidun puhallettua ja Volcanon henkiin.

Carunan mukainen tuntimittaus näyttää nyt järkevämmältä käytökseltä niin kulutukseltaan kuin profiililtaan.

Mittaukset
Energiamittareita ei ole asennettu, ehkä joskus myöhemmin. Nibe Uplink:iä ei ole käytössä. Mittaukset perustuu anturien ja lämpömittarien lukemiin sekä Carunan ja oman sähkömittarin lukemiin. Alkuvaiheessa on tarkoitus keskittyä talon kokonaisenergian kulutukseen ja seurata sitä.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Muutaman päivän kokemuksia Nibe F2120-12:sta plussakeleillä (5-10C) sekä toiminnasta varaajan ja patteriverkon kanssa. Kun varaaja on täynnä lämmintä vettä ja asteminuutit ovat 100, niin ulkoyksikkö on lepotilassa, latauspumppu ei pyöri (0%) ja Ouman pitää venttiiliä 27% auki. Patterikierto jäähdyttää varaajan vettä alhaalta alkaen. SMO40 lukee patterimenoveden anturia varaajan keskeltä ja kun varaajan vesi viilenee sen kohdalla Niben käyrän mukaiseen pyyntiin asteminuutit alkavat laskea aluksi hitaasti, mutta lämpötilaeron kasvaessa nopeammin. Meillä on ulkoyksikkö on asetettu käynnistymään -60 asteminuutissa (oletusarvo). Kun tämä saavutetaan, niin Oumanille on riittänyt lämmintä vettä varaajan yläosasta ja asteminuutit laskevat n. 3-4 per minuutti.

Asteminuutti -60 käynnistää ulkoyksikön. Ensin latauspumppu lähtee 65% teholla siirtämään viileää vettä pumpun kautta yläosaan, jolloin Ouman hitaasti mutta varmasti avaa sunttia. Patteriverkon vesi viilenee asteella. Kompura lähtee käyntiin aluksi 40Hz ja pudottautuu lämmettyään 25-30Hz:lle. Asteminuutit jatkavat laskuaan, koska anturilla vesi on viileämpää kuin Niben pyynti.

Suhteellisen pian (15-30 min?) ulkoyksikkö tuottaa Oumanin pyynnin lämpöistä vettä ja Ouman sulkee hitaasti sunttia. Huonelämpötila ei muutu, vaikka patterilämmössä tapahtuu heilahdus. Niben latauspumppu pudottaa tehonsa 1%:iin ja varaaja alkaa lämmetä ylhäältä alkaen. Asteminuutit jatkavat laskuaan.

Kun varaajan anturilämpö saavuttaa Niben pyynnin, niin asteminuuttien lasku pysähtyy (asteminuutit tuolloin ehkä -200) ja alkaa hitaasti nousta. Ulkoyksikkö pörrää 25-30Hz ja tuottaa pari astetta korkeampaa lämpöä kuin varaajan alaosassa on. Asteminuutit nousevat aluksi hitaasti, mutta lämpötilan noustessa nopeammin.

Kun asteminuutit saavuttavat arvon 0, niin ulkoyksikkö ja latauspumppu pysähtyy. Tuolloin varaajan anturin kohdalla ja yläosassa varaajan lämpö on 3-4 astetta Niben pyyntiä korkeampi. Asteminuutit jatkavat kasvuaan 3-4 per minuutti, kunnes saavutetaan 100.
 

Jolberious

Vakionaama
Oletko kokeillut muuttaa asteminuuttien käynnistysarvoa tuosta -60stä esim -100 tai jotain muuta, lattialämmityksen kanssa vaikka -180. Pattereiden kanssa joutuu vähän hakemaan, mutta -100 on vielä turvallisella sektorilla. Periaatteessa voit laskea niin pitkälle, kunnes Ouman avautuu 100% (eli varaaja on käytetty tyhjäksi)
Tällä saat kasvatettua tauko- ja käyntijaksojen pituutta.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Oletusarvon muuttaminen on käynyt mielessä. Ehkä vielä etenen rauhallisesti muutosten kanssa, kun kellarikerros on vain osittaisen lämmityksen varassa. Kunhan saan Volcanon tulille kellarikerroksessa ja yläpohjan puukuidut puhallettua, niin on mielekkäämpää säädellä. Mitään hoppua ei ole, sillä nyt Nibe pörähtää käyntiin 4-5h välein. Patterikierron Alpha1 24-40 käy tyypillisesti 9-10w teholla, voisiko tuo tarkoittaa lähes 1000 ltr/h? Siitä ja suntin asennosta ehkä saisi osviittaa sopivaan käynnistysarvoon. Paitsi että kokeilemalla selvinnee nopeammin. Avittaisi varmaan, jos vilpiltä tulo varaajaan olisi alempana, kun nyt se on ihan ylhäällä sattuman satoa.
 

Jolberious

Vakionaama
Käynnistyksen asteminuutteihin ei vaikuta lisäeristäminen tjsp, ne liittyvät enemmän Oumanin käyrän säätämiseen.
Mikäli starttiväli on tälläkin kelillä kuitenkin noin harva, ei ongelma tosiaan suurensuuri ole.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
COP ja teho arviot onkin kimurantti juttu, koska en laittanut ainakaan vielä mittauksia. Ainoat mittarit ovat kwh-mittari kokonaiskulutukselle, ulkolämpötilaa arvioivat mittarit, ilmatieteenlaitoksen vrk-keskilämpötila sekä Niben anturit. Ulkoyksiköllä ei ole omaa kwh-mittaria eikä lämmitysverkoston virtaamia mitata. En tiedä, löytyisikö SMO40 huoltovalikosta jotain eikä kellarissa ole ip-verkkoakaan, joten en ole tutustunut Nibe Uplink:iin. Kokonaisenergiakulutus on ollut viime päivinä 18 kwh/vrk, joka periaatteessa kuluu talon lämmitykseen oli se sitten vilp tai liesi. Varaajan vastuksella kwh-mittari pyörähti 40-45 kwh/vrk. Puhdistamo syönee 0,8 kwh/vrk ja auton lämmitys 2 kwh/vrk, mitkä menevät harakoille. Polttopuita kiukaan ja padan lämmitykseen ei ole mitattu, mutta kaipa nekin olisi otettava mukaan. Seurantani perustuu siis kokonaisenergian kulutukseen (paitsi saunapuut toistaiseksi) ja siihen vaikuttaa muitakin asioita kuin lämpöpumppu.

Taulukkolaskennalla tein seuraavaa harjoitelmaa. Esitteistä tms. hain muutaman lämpöpumpun max-tehoarvion (ihan suuntaa-antavasti) eli ylhäältä CTC 614M, Nibe F2120-12 ja CTC410. Viime tammi-helmikuussa mittailin öljyn kulutusta säiliön pinnan ja käyntiaikojen mukaan, josta sain arvion öljyenergian määrästä ulkolämpötilan funktiona. Lineaarinen arvio menee ylhäältä alas öljy+sähkö (punaruskea), öljyteho (sininen) ja siitä johdettu 80% hyötyteho (keltainen). Nyt syksyllä ennen lämpöpumpun kytkentää lämmitettiin muutama päivä varaajan vastuksella, josta arvio (tummansininen). Lämpöpumpun kanssa ollaan menty alimmalla viivalla (vihreä).

Taloteho.png

Eipä noista COP tai tehoarvoja saa, mutta eipä ole ainakaan vilpin jälkeen sähkönkulutus noussut. :)
Nyt ollaan sellaisia antikellarinlämmittäjiä savolaiseen kollegaan verrattuna ja tilanne muuttuu, kunhan kellaritilat lämpiävät ja ulkoilma kylmenee.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Kompura lähtee käyntiin aluksi 40Hz ja pudottautuu lämmettyään 25-30Hz:lle.
Mikähän on kompuran nimellisottoteho? Entä mihin tuo invertterin suorittama säätö "25-30Hz:lle" johtaa ottotehosta puhuttaessa? Voiko Hertsit laskea vieläkin alemmas? Itselleni tämä tehoelektroniikka ja sähkövoimatekniikka on vieras alue. Sitä vain mietin, voiko Nibe todella taipua jopa 375W:n ottoteholle, niin kuin ilmoitetut minimiteho- ja COP-käyrät antavat ymmärtää?
 

Liitteet

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tuossa liitetyssä kaaviossa on kyllä tuon 12:n osalta käynyt Nibellä lipsahdus, nuo minimviivat ovat ikään kun kW:n verran liian alhaalla.

Liitteenä sama kuva vuoden 2016 ruotsinkielisestä asennusmanuskasta. Jossain on taidettu mainitakin tuon osalta minimiantotehoksi 2,5kW.
Nibe F2120-12 installatörshandbok 2016.png

muoks: muutettu nimellisantoteho minimiantotehoksi
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: iqo

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Vahva muistikuva, jotta esitteissä minimiantotehoksi kerrotaan 2,5 kw. Katsoin eilisen sähköyhtiön tuntiraportin ja siinä saan kiinni pari vilpin pyöritystä, jossa on tuntikulutus 0,90 kwh. Kun meillä minimitunnit ovat 0,10 kwh, niin äkkiseltään luulisi, jotta vilpillä mennään minimissään 800w ottoteholla. Kompura on pyörinyt näillä +10 keleillä 25Hz:lla, mikä näyttää olevan alaraja. Kun oltiin reilusti miinuksella asteminuuteissa, niin silloin kompurassa oli 88Hz. Ilmeisesti maksimia 120Hz ei hevillä oteta tai vasta sitten kuin heviä tarvitaan.
 

pamppu

Vakionaama
Vahva muistikuva, jotta esitteissä minimiantotehoksi kerrotaan 2,5 kw. Katsoin eilisen sähköyhtiön tuntiraportin ja siinä saan kiinni pari vilpin pyöritystä, jossa on tuntikulutus 0,90 kwh. Kun meillä minimitunnit ovat 0,10 kwh, niin äkkiseltään luulisi, jotta vilpillä mennään minimissään 800w ottoteholla. Kompura on pyörinyt näillä +10 keleillä 25Hz:lla, mikä näyttää olevan alaraja. Kun oltiin reilusti miinuksella asteminuuteissa, niin silloin kompurassa oli 88Hz. Ilmeisesti maksimia 120Hz ei hevillä oteta tai vasta sitten kuin heviä tarvitaan.
Veikkaisin että 10 asteen lämmössä minimituotto olisi vielä enempikin 4kW luokkaa ja tuon 800W ottoteho ajaisi sinnepäin. +10 kelissä varmaan vitosen coppia vielä kolkutellaan. Tuo 2.5kW voisi löytyä lähellänollakeliä (copit lähenee kolmosta ja sulatuksiakin alkaa tulla). Nykyisestä Niben asennusohjeesta näkyy olevan hävinnyt käyrästä kokonaan tuo minimiteho, en huomannut ainakaan. Vai olisko pitänyt hakea silmälasit...
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Netin syövereistä joskus kaivettu suomenkielinen asennusohje sivu 48 antaa saman taulukon kuin @iqo . Oikeammalta tuntuu @kurre orava ruotsinkielinen taulukko. Arvot lienevät ääriarvoja jossain olosuhteissa jollakin kompuran kierroksilla. Minimikierroksilla 25Hz ei Nibekään varmaan ihan max.COP anna, mutta saattaa se silti vitosta lähellä olla. Tosin +10C pienillä kulutuksilla on aika sama, onko kello 5 tai 6. Ulkoyksikön ottotehoja en muista tavanneeni.

Pitäisikö tuossa COP-kuvassa alimpana y-akselin olla kuitenkin COP eikä kw? :p
Ohje48.png
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Olihan tuolla ottotehoja taulukoituna +2C ja +7C. Jossakin linjassa ollaan, kun meillä malli12 ottoteho sähköyhtiön mukaan on +10C/35 on ~800W.
Ottoteho.png
 
CTC:n 520M:stä olen mitannut Pollulla käytännön olosuhteissa 35 °C tuottolämpötilalla
-COP ~3,3 @+2 °C sulatukset huomioituna. Kahdessa asteessa sulatuksia ehdottomasti tarvitaan. Minulla käynti on jo jatkuvaa ~minimiteholla
-COP ~4,2 @+7 °C sulatuksia ei tarvita. Käynti vielä pääosin jatkuvaa.

Suoraan käynnin aikana tulokset ovat parempia, COP noin 4 @+2 °C ilman sulatuksia.

CTC:n esitteen mukaan @+7 °C/35°C pitäisi olla COP5,2 mikä ei kyllä ole toteutunut Pollun mittausten mukaan. COP5 tai yli on tullut vain kesällä.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Mutu-pohjalta (kulutusarvioihin perustuen) luulen, että meillä F2120-12 COP:it ovat palttiarallaa samoissa kuin @Kellarinlämmittäjä on mitannut Setästään. Marginaalisesti joko suuntaan tai toiseen.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
1572867818202.png

(Edit: Vilpiltä lämmin paluu varaajaan tuotu 12/2019 alaosaan, kuten alempana ketjussa ilmenee.)

Pientä päivitystä tai oikeastaan päivittelyä. Kuningasajatuksena oli lämmittää varaajaa vilpillä oman käyränsä mukaan, jakaa Oumanin käyrän mukaan lämpöä patteriverkkoon ja leikata termostaateilla huonekohtaisesti lämmitystä pois. Hyvä teoria, mutta vaatii käytännössä vielä tuunausta.

Ajatus toimi plussakeleillä mainiosti, mutta pikkupakkasten (-3C) tuntua huonelämpötila laski asteella. Sitä kompensoitiin nostamalla käyriä, mutta sillä ei vastaavuutta huonelämpöön. Jotta huonelämpö olisi noussut asteella, piti käyriä nostaa viisi astetta. Fiilis oli, että kellarikerroksen varaaja ei nosta lämpöä asuinkerrokseen. Ensimmäinen korjausajatus oli nostaa kiertovesipumpun Alpha1 25-40 nopeutta suhteellisen painekäyrän ykkösestä kakkoseen, millä ei ollut vaikutusta. Eikä vakiopaineella kiertäminenkään muuttanut tilannetta.

Toinen ajatus oli laittaa Ouman käsiohjauksella 98% auki ja ohjata patteriverkkoa ainoastaan vilpin käyrällä, joka ei sekään aiheuttanut loogista muutosta aikaisempiin lämpömittauksiin, joita onneksi oli kirjattu ylös.

Niinpä näytti, että eteisen patterissa ei kierrä vesi juuri lainkaan ja nappasin termostaatin pois, jolloin pienen kohinan saattelemana patterin paluuputkikin lämpesi. Tuossa patterissa termostaatti on asennettu pystyyn ja ilmeisesti patterin lämmettyä riittävästi termostaatti sulki venttiiliin. Omasta tyhmyydestä kimpaantuneena otin muistakin pattereista termostaatit pois makuuhuonetta lukuunottamatta. Jonkinasteinen loogisuus sisä- ja ulkolämpötilan välille löytyi. Termostaattien maksimi on 23C.

Nyt harmittaa, kun pyysin putkimieheltä M30-patteriventtiilit, mutta sain Danfossin RA-N:t, että olisi itse pitänyt hommata venttiilit, johon saa kiinni kaikenlaista termostaattia. No, periaatteessa termostaatit ovat tässä kombinaatiossa turhia. Ehkä hommaan käsinkierrettävät kahvat venttiileihin tai sitten koetan löytää M30-adaptereita.

Nyt kuitenkin pyöritään jälleen odotetuilla kiertolämmöillä (0C/39C) ja tuntuu, että pari astetta tuosta voisi pudottaa, mutta edetään rauhallisesti käyrien säätöjen kanssa.

Nibe F2012-12 lämmittelee nollan tuntumassa 500 litran varaajaa sekä pientä purulaatikkoa pari tuntia 45-55Hz:llä, sulattelee 70 minuutin välein ja lepäilee ponnistustensa välillä pari tuntia. Äkkiseltään näyttää, ettei +3C yläpuolella aktiivisia sulatuksia tapahdu. Putkimiestä olen houkutellut katsomaan, josko vilpin paluun saisi varaajan vastuksen alle. Välilevyn alle ei ole mahdollisuutta tyhjentämättä varaajaa.

Menovesianturia BT25 olisi mahdollisuus nostaa ylemmäs pienellä vaivalla suurin piirtein yläosan puoliväliin vain vaihtamalla lämpömittarin ja anturin paikkaa keskenään. Ehkä odottelen, josko vilpin paluun saisi siirrettyä ensin. Tällä hetkellä anturin paikalla ei ole juurikaan merkitystä, koska varaaja on lähes tasalämpöinen. Patteriverkon menopaluun ero on luokkaa 2C.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Nyt harmittaa, kun pyysin putkimieheltä M30-patteriventtiilit, mutta sain Danfossin RA-N:t, että olisi itse pitänyt hommata venttiilit, johon saa kiinni kaikenlaista termostaattia. No, periaatteessa termostaatit ovat tässä kombinaatiossa turhia. Ehkä hommaan käsinkierrettävät kahvat venttiileihin tai sitten koetan löytää M30-adaptereita.
Saahan noihin Danfossin venttiilirunkoihinkin kiinni kaikenlaista (tosin ei ehkä yhtä kompaktisti yleismalleja adaptereiden kanssa tai sitten joutuu maksamaan enemmän ja valikoimaa on vähemmän). Tuohon tilallehan saisi suoraan mm. patterikäyttöisiä Danfoss Eco-mallisia termostaattisäätimiä, joille voi asetuksista valita niin, että mittaavat tarkasti, vaikka mittaosa on suoraan venttiilin päällä (noissa säätöosissa on siis useita tunto-elimiä, jotka erolämpötiloista laskemalla ottavat putkesta ylöspäin virtaavan lämmön huomioon. Mahdollisesti nuo jotenkin käyttävät myös omia historiatietojaan kompensaatioperusteiden laskennassa, kun tuntuvat pitävän lämpötilan erittäin hyvin kohdallaan (myös tapauksissa, jossa eri vuorokaudenajoille on määritelty astekaupalla eroavat lämpötilatavoitteet ja mittaosa on tuloputken yläpuolella melko ahtaassa solassa huonekalujen takana huoneessa, joka on yleensä ovi suljettuna ja jossa ei ole muita lämmönlähteitä, mutta jonne tuleepaljon n. 10-asteista ilmanvaihdon korvausilmaa ).
 

roots

Vakionaama
Nibe F2012-12 lämmittelee nollan tuntumassa 500 litran varaajaa sekä pientä purulaatikkoa pari tuntia 45-55Hz:llä, sulattelee 70 minuutin välein ja lepäilee ponnistustensa välillä pari tuntia. Äkkiseltään näyttää, ettei +3C yläpuolella aktiivisia sulatuksia tapahdu. Putkimiestä olen houkutellut katsomaan, josko vilpin paluun saisi varaajan vastuksen alle.
Eikös tuo kuuluis käydä näillä keleillä jo yhtä soittoo, mikä sen minimi Hz on?
Mahtaako BT25 mittaus sotkeskella sitä kun pitää 2h pausseja...millälailla kävisi ilman sitä, pelkällä menoanturilla?
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Eikös tuo kuuluis käydä näillä keleillä jo yhtä soittoo, mikä sen minimi Hz on?
Mahtaako BT25 mittaus sotkeskella sitä kun pitää 2h pausseja...millälailla kävisi ilman sitä, pelkällä menoanturilla?
Periaatteessa Woimala voisi käydä 24h, kun minimi näyttää olevan 25 HZ. Empiirisen havainnon perusteella F2120-12 tässä yhteydessä käy 25 ja 33 Hz jossain +5-10C ja esim. nyt -1C lähti ja lopetti 66 Hz:llä. Vaikuttaisi, että hertsit ovat riippuvaisia ulkolämmöstä. Tosissaan 12 on hieman järeähkö tähän taloon ja sitä koetan kompensoida 500 ltr varaajalla. Hz66 nostaa ulkoyksikössä veden lämpöä 3,5K, kun Hz25/33 jää mielestäni 2K tienoille. Eipä Woimala hirveästi ajattele, kun sulatukseen oli aikaa 1min ja asteminuutit nollautui, niin sammutti ulkoyksikön sulattamatta. Tai sitten se vain on järkevää.

Nyt kun patteriverkon menovesi on pelkästään vilpin käyrän ohjauksessa, niin -1C:ssa se vaihtelee 37-42C ja välillä vähemmän. Lepotilan aikana menovesi jäähtyy tasaiseen ja vastaavasti vilpin käydessä nousee tasaiseen.

Asennusohjeiden perusteella ja kun vielä aluksi tuota käynnistettiin käyttövesimoodissakin, niin lämmitysverkon meno- (BT25) ja paluuvesianturi (BT71) vaadittiin, joten luulisin, ettei F2120 suostu käynnistymään ilman ko. antureita. BT25 voisi ehkä siirtää ylemmäs varaajassa. Tosin minua häiritsee tällä hetkellä eniten vilpin paluu varaajan yläosaan, josta jo @roots mainitsikin.

Makuuhuoneeseen taitaisi olla @kotte ehdottama Danfoss Eco ihan soiva peli. Muut patterit menisivät varmaan käsisäädöllä kohdilleen. Kevääksi pitänee selvittää, säätääkö patteriverkon lämpöä pääsääntöisesti Niben vai Oumanin käyrällä. Vai tekeekö jonkinlaisen hybridin, jossa pakkasella on Nibe ja plussalla Ouman. Iltapäiväaurinko vaikuttaa olohuoneen lämpötilaan merkittävästi, joten jompikumpi huoneanturi voisi olla paikallaan.
 

roots

Vakionaama
Melkeinpä väittäisin ettei säätö toimi nyt ihan optimaalisesti kun kerran ei käy jatkuvaa kun tuosta tarinasta ymmärrän että se min 25Hz ei riitä pitämään lämpöjä yllä. Ymmärtääkseni tuon pitäis vetää nyt jatkuvaa. Toisaalta en tuota masiinaa tunne niin tarkkaan että 100:lla ei voi väittää.
Eikös niinku periaatteessa tuo värkki pitäis kukkua ilman BT25:kin, kai se manuaalista selviäis että BT25 on tavallaan optio.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Tässä saattaa nyt häiritä, että sitä yritettiin ensin kytkeä lämpimän käyttöveden tuottoon, jota sitten kierrätetään patteriverkkoon Oumanin läpi. Toisaalta varaajassa on sähkövastus, joka lienee mainittu lisälämmönlähde. Pitänee paneutua asiaan, josta on niukasti osaamista.

1572896316576.png
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Muistaakseni Niben tuki väitti BT25 ja BT71 tarvittavan, mutta koska putkimies oli puhelimessa, niin en tiedä kuinka keskustelu eteni. Anturien funktioita en tunne, mutta havaintoni mukaan BT25 ja Niben käyrän mukaisen eron perusteella lasketaan/nostetaan asteminuutteja.
 

roots

Vakionaama
Tämä on juuri tuo sama minkä kanssa mm Niben invertteri MLP:t sekoilee tai käyttäytyy huonosti varaajan kanssa (eivät suosittele varaajaa lämpöpuollle ollenkaan) ja näissä kumminkin on enemmän tai vähemmän samat ohjaukset.

Mistä manuskasta tuo @Hempuli liite on kotoisin?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Tämä on juuri tuo sama minkä kanssa mm Niben invertteri MLP:t sekoilee tai käyttäytyy huonosti varaajan kanssa (eivät suosittele varaajaa lämpöpuollle ollenkaan) ja näissä kumminkin on enemmän tai vähemmän samat ohjaukset.
Tämän asian kanssa nyt pelaan onoff maalämmön kanssa, astelämmöt voi olla hankalat
 

Jolberious

Vakionaama
Muistaakseni BT25lla ohjataan ennemminkin lisälämpöä esim öljykattilasta (eli bt25 antaa tietoa avata nelitieventtiiliä). Pitäisi kytkeä nimenomaan menoputkeen, ei varaajaan.

No pitää huomenna tavalla vähän manuskaa muistin virkistykseksi, kun ykis smo40&f2120 pitäisi naittaa yhteen.
 

roots

Vakionaama
"Lisälämpö ja BT25" tekstin tuolta myös jostain törmäsin, mutta mistään tommosesta tässä ei minusta ole kyse...

Vähän on heikko esitys tämä manuska puoli noissa toiminnallisuuksien selostuksessa tuon F2120 liittämisessä erilaisiin jäjestelmiin!
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Mistä manuskasta tuo @Hempuli liite on kotoisin?
Nibe SMO 40 Ohjausyksikkö, Asentajan käsikirja (IHB FI 1918-6 231752).

Siitä löysin kuvan, jossa BT25 on patteriverkon ulkoisen kiertovesipumpun (GP10) jälkeen. Alunperin BT25 oli varaajan patterimenossa ennen Oumania, kuten aloitusviestin 'Kokemuksia 2' kerrotaan. Nyt kun Ouman ei säädä, voisin kokeilla BT25:sta samassa paikassa tai sitten Oumanin jälkeen. Kuvassa CP5 on puskurivaraaja, CP10 lämminvesivaraaja/varaajasäiliö ja QN10 vaihtoventtiili. Vaihtoventtiiliä minulla ei ole, vaan LVV on erikseen.
1572934576041.png
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Jotenkin olisi etäinen muisto siitä että Nibessä olisi lämpökäyrän lisäksi myös jonkinlainen kompressorikäyrä säädettävissä ulkolämpötilojen mukaan mutta ihan selvää kuvaa tuosta ei ole. Todennäköisesti asia on tullut vastaan ruotsin foorumin keskusteluissa, täytynee sieltä onkia se esille.

Pikaisen etsinnän perusteella tuo ko löytyisi valikon 5.1.23 alta.
 

roots

Vakionaama
Onko tuo varaajan vastus SMO40:n hanskassa, siis siten kun tuossa kuvassa -EB1?
BT25 ja BT71 ovat -EB1:n takia systeemikuvassa hanskaamassa lisälämpöä, jos ei niin mun mielestä niitä ei tarvittaisi...
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Onko tuo varaajan vastus SMO40:n hanskassa, siis siten kun tuossa kuvassa -EB1?
On. Sekä BT25 että BT71 on kytketty SMO40:een ja anturien lämpötilat näkyvät siinä. Lisäksi kytkettynä on BT6, jota ei ilmeisesti tarvita mihinkään.
 
Ylös Bottom