Hempuli
Aktiivinen jäsen
Tausta
Syksyllä 2018 muutimme kerrostalosta perhetuttujemme ok-taloon, jonka he itse olivat rakentaneet 1958. Talo on puurakenteinen rintsikanomainen 8x10m jyrkällä rinnetontilla. Kellarikerroksessa on autotalli sekä tekniset tilat, sauna puukiukaalla, pesuhuone ja kylmiö. Asuinkerroksessa on eteinen, kaksi makuuhuonetta, keittiö ja olohuone. Vinttitila on matala ja rakentamaton. Talo lämpesi öljyllä ja öljysäiliö on teknisissä tiloissa.
Energiasta öljyä on 20 viimeisen vuoden öljytilausten perusteella kulunut 2286 ltr/vuosi (22860 kwh), sähköä mittarivaihdon jälkeen 2012 5500 kwh/vuosi ja saunapuita arviolta 2260 kwh/vuosi. Yhteensä siis noin 31000 kwh/vuosi. Muutettuamme laskimme huonelämpöä 23C -> 20-21C. Huonelämpöä ohjasi automix sisälämpötilan perusteella bi-metallin ja jäykän 3-tieventtiilin kera, jolloin hystereesi oli huoneessa asteen luokkaa ja patterivedessä 20C - 40C(50C). Öljykattila oli vuodelta 1968 ja poltin 2010. Pomminvarma systeemi, kunhan voiteli vähän 3-tieventtiilin karaa. Lämmin vesi tuli öljykattilasta.
Talvi 2018-2019 kului öljyn kulutusta säiliön pintamittauksella ja polttimen käyntiaikamittauksella läppärin Audacity äänitysohjelmalla. Patterien menovettä ja huonetilan lämpöä seurattiin kahdella Elitech RC-5 loggerilla verraten niitä Ilmatieteenlaitoksen sivuilta ladattuihin lämpötilan havaintoihin. Koska patterien menovesi vaihteli, niin lukemajaksot keskiarvoistettiin, mikä toi epätarkkuutta mittaukseen. Talven öljykulutukseen saatiin lämpötilan laskulla n. 15 % säästö.
Eristystä
Keväällä sadevesiviemäröintiä parannettaessa laitettiin Fuktisol alarinteen puolelle kellarikerrokseen. Sokkelissa on kahden betonin välissä ilmarako, joka tasaa kapillaarikosteutta, kun antura on suoraan savessa. Lisäksi mielessä olleen 500 ltr varaajan alta uusittiin vanha betonilattia Fuktisol, styrox, raudoitettu betonirakenteeksi. Välipohjaan on tulossa 27 cm purukerroksen päälle 150-170 mm puukuitua.
Lämpöpumput
Aluksi foorumiakin luettuna mielessä oli VILP, koska MLP-reikä oli pieni riski oman porakaivon ja naapurinkin kaivon suhteen. Eikä jyrkästä rinteestä löytynyt sille luontevaa paikkaakaan. Malleista mielessä oli Panasonicin monoblocit. Toisaalta kaihersi olohuoneen iso ikkuna, johon iltapäivästä alkaen aurinko paistaa lämmittäen sen 28C. Niinpä katseet kääntyivät ILP:iin ja melkein päädyin hankkimaan Daikin Perfera 30:n.
Kun kuuntelin vesipatterien äänettömyyttä ja mietin kellarikerroksen lämmitystä suorasähköllä, niin ILP-tilaus jäi tekemättä. Kellarissa on useita huoneita eikä asuinkerrokseenkaan saanut ilmakiertoa ihan parhaalla tavalla. Eikä ihan kaikki pitänyt siitä, että ILPin ulkoyksikkö olisi tullut julkisivun puolelle. Joten tein täyskäännöksen ja etenin jälleen VILPin kanssa. Pähkäilyjen jälkeen päätin, että lämmityksen sydän on 500 ltr varaaja (joka juuri mahtuu) jakamaan lämpöä vesikiertona. Varaajaa lämmitetään eri keinoilla, kuten VILP, sähkövastus, aurinkolämpö, öljy tai puu.
VILPiksi ajattelin ensin on/off:ia (CTC 410), mutta aika pian se kääntyi invertteriksi (CTC 610M) tai lähes samanhintaiseksi (CTC 614M). Koska on jotain suhteita putkimieheen, niin en itse ajatellut ruveta niihin töihin. Putkari lähes yhtä jääränä kuin minä sai sitten valitsemaan hänelle tutuista vaihtoehdoista Nibe F2120-12 3~vaihe ulkoyksikön, SMO40:n ohjaukseen. Varaajasta Jäspi GTV 500 Hybrid olimme yhtä mieltä, koska hänelläkin oli sellainen ES:n VILPin kanssa. Jäspiin tuli 6 kw Lämpöparoni. VILP on ylimitoitettu, mutta toivoakseni 500 ltr varaaja pystyy tasaamaan ylituotantoa.
Muut lämmitysmuodot
Öljykattila nostettiin pihalle ja poltin meni jollekin allaslämmitykseen. Öljysäiliöstä vapautuu tilaa, kunhan sen uusi omistaja hakee sen. Jossakin vaiheessa sen tilalle saattaa tulla itäeurooppalainen puukattila. Varaajassa on aurinkokierukka, jos siihen innostuu.
Tekniikka
VILP Nibe F2120-12 on talon takana kuistilla, josta vesiputket ja vahva-/heikkovirtajohdot kulkevat sisätiloissa 10 m varaajalle, SMO40:lle ja ryhmäkeskukseen. Sulatusvedet ohjataan pesuhuoneeseen ja erillinen 2-metrinen (10w/m) sulatuskaapeli on kiedottu sulatusputken ympärille eristeen alle. Ohjaus kaapelille tulee ulkoyksiköltä. Nibe on omalla telineellään betonikuistilla, joka lienee sokkelissa kiinni. Matalilla kierroksilla 25-68Hz ei ääntä juuri kuulu sokkelin taakse, mutta 88Hz tuntui kuuluvan. Asuinkerrokseen ei äänet ole yltäneet. Kellarissakin pitää odottaa, että pakastin hiljenee, jotta kompressorin kuulee. Värinät tuntuvat enemmän joustoputkissa kuin telineessä. Vilpin latauspumppu kierrättää vettä vain varaajan ja Niben välissä.
Varaajasta patterikierron hoitaa erillinen kiertovesipumppu Alpha1 25-40 ja lämpötilaa säätää 3-tieventtiili ja Ouman 800. Pattereihin asennettiin termostaatit, jotka ovat ihan levällään yhtä makuuhuonetta lukuunottamatta. Kellarikerrokseen olisi öljykattilan tilalle asentaa muutamia pattereita, mutta päädyin Volcano Mini puhallinkonvektoriin. Nyt voi pitää ovia auki ja tuossa kohtaa oli valmiit liitännät, kun verkosta oli poistettu patteri aikanaan. Näin päästiin vähemmillä putkihommilla ja tuo edesauttaa kellarin nopeaa lämmönnostoa ja pyykinkuivausta. Volcanossa ei ole vielä sähköä.
Patterit ovat 1-lehtisiä olohuonetta lukuunottamatta. Niiden uusinta voi tulla eteen, mutta kerätään kokemukset ensin näiden kanssa. Lämminvesi esilämpiää varaajassa ja tulistuu 60 ltr 3~vaihe 3kw lvv:ssa. Meillä patavesi lämpiää puilla ja kuuman hanaveden käyttö on vähäistä.
Aluksi oli tarkoitus hyödyntää varaajasta lämmennyttä haaleaa vettä. Tarve on vähäinen, joten asennuksen yksinkertaisuus voitti.
Taloudellisuus
Aika näyttää, kuinka kannattava investointi on. Se on tehty osittain riskien vähentämiseksi (vanha öljykattila), osittain talousperusteisesti, mutta ennen kaikkea ekologisempaan suuntaan energiakäytön suhteen. Emmekä toki sulje pois mukavuustekijöitäkään. TMA on piiitkä ja saa ollakin. Peruskilkkeet maksoivat karvan verran yli 10 k€ ja ammattimiehet lähettävät vielä melkoisen laskun ihan ansaitusti. Rahaahan keskuspankit painavat äärettömyyksiin saakka, mutta luonnonvaroja on rajallisesti eikä päinvastoin.
Kokemuksia 1
Ulkoyksikkö on painava. Neljä nuorta raavasta ukkoa kantoi sitä rinnettä ylös eikä kukaan sanonut sen käyneen helposti. Varaaja kulki lyhyemmän matkan, mutta paikka olisi saanut olla tilavampi. Olisi ehkä pitänyt laittaa lvv toiseen paikkaan.
Putkari ja sähkäri tekivät töitä oman aikataulunsa mukaan useimmiten kun itse olin töissä. Meillä oli mahdollisuus joustaa aikataulussa, joten se helpotti ammattimiesten aikataulutusta ja toki ymmärsin, etten ole mikään suurasiakas. Putkarin kanssa olisi voinut keskustella enemmän yhteiden sijoittelusta ja käyttöönotosta. Nyt kävi niin, että putkari keskusteli Niben kanssa ja alkuperäinen ajatus, ettei Nibe osallistu käyttöveden tekoon jäi varmaan sen taakse, että se on mahdollista tällä vekottimella. Niinpä se oli asennettu tuottamaan kiinteää 50C käyttövettä. Sähkäri oli käsittänyt, että vahvavirtojen lisäksi kytketään SMO40:een ulkolämpöanturi, väylä F2120:een ja lämpimän veden lämpöanturi (BT6) sekä F2120:een sulatuskaapeli.
Nibe pyysikin pakollisena vielä lämmitysverkoston menovesianturin (BT25) ja paluuvesianturin (BT71), vaikka niitä ei periaatteessa käyttöveden tuotannossa ei tarvita. Näillä kytkennöillä Nibe lähti henkiin, tosin kesti aikansa, ennen kuin kompura lämpesi starttikuntoon. Putkarin kanssa neuvoteltiin ja Niben tukikin vahvisti, että VILP laitetaan tuottamaan käyrän mukaan vettä lämmitysverkostoon eli tässä tapauksessa varaajaan ja Ouman hoitaa lämmöt siitä eteenpäin patterikiertoon.
Seuraavana ehtoona opettelin SMO40:n parametreja ja muutin kaiken mahdollisen tukemaan käyrän mukaista lämmitystä putkarin tekemästä konfiguraatiosta. Kun asteminuutit laski -60:iin, niin luulin kompuran lähtevän käyntiin, vaan se ei tehnyt elettäkään käynnistyäkseen. Kaikki näytti olevan kunnossa, ei virhettä, vihreä led jne. Lopulta laitoin vastuksen päälle ja menin nukkumaan.
Aamulla virkein mielin hain huoltovalikon painamalla SMO40:n takaisin nappia pitkään. Yhdessä kohtaa määritetään orjien (ulkoyksikkö tai ulkoyksiköt ovat orjia) tehtävä. Ainokainen orjani oli määritetty käyttövedelle ja sen muunto lämmitysverkkoon laittoi ulkoyksikön tulille hetken päästä.
Kokemuksia 2
Näillä eväillä Nibe lämmitti varaajaa omalla pari astetta korkeammalla käyrällä kuin Ouman, joka jakoi vettä patteriverkostoon. Ihan tyytyväinen en ollut, koska jo aikaisemmin epäilytti anturit BT25 ja BT71. Kiireessä laitettiin sähkärin kanssa ne jonkin esillä olleen havainnekuvan perusteella varaajasta lähtevään patteriverkon putkeen (BT25) ja palaavaan putkeen (BT71).
Plussakeleillä katkokäynnissä käy niin, että Nibe lämmittää varaajan sekä sammuttaa itsensä ja latauspumpun. Asteminuutit kasvavat 100:ksi. Ouman jakaa tyytyväisenä lämmintä vettä verkkoon ja varaaja viilenee alhaalta ylös. Kun viileää vettä tulee patterien menovesianturille (BT25), niin asteminuutit laskevat 100:sta -60:een, jolloin ulkoyksikkö käynnistyy. Ouman saa viileää vettä ja avaa sunttia 100% asti. Ulkoyksikkö kasvattaa kierroksia aina 68Hz asti, kun asteminuutit jatkavat koko ajan laskuaan. Lopulta asteminuutit nousevat ja lämmin vesi saavuttaa Oumanin ja sunttia suljetaan.
Niinpä pohdin tätä hetken ja vaihdoin menovesianturin (BT25) varaajan keskelle ja otin sieltä lämpimän veden anturin (BT6) vieden sen patteriveden lähtöön. Käytännössä siis SMO40:n piirikortilla anturien johdot vaihtoivat paikkaa. Nyt Nibe herää laskemaan asteminuutteja jo kun viileä vesi nousee puoleen väliin varaajaa. Ouman jatkaa tyynesti lämpimän veden syöttöä yläosasta. Periaatteessa Nibe alkaa lämmittämään varaajaa, ennen kuin viileä vesi saavuttaa varaajan huipun. Paitsi että Nibe käynnistää aluksi latauspumpun 65% teholla, jolloin yläosa sekoittuu, koska Nibeltä paluu on varaajan yläosassa (koska alunperin se tehtiin käyttövesimoodiin). Tämä ei onneksi kestä kauaa ja Ouman kompensoi sitä avaamalla sunttia 45%. Patterivesi laskee 0,5-1C eikä vaikuta huonelämpötilaan.
Ulkoyksikköön anturien vaihto vaikutti siten, että kompura lähtee 40Hz liikkeelle ja laskee plussakeleillä (nyt on ollut +10 pinnassa) 25hz:iin ja pysyy siinä kunnes asteminuutit nollautuu ja nousee siitä sitten 100:ksi. Sisätilojen lämpötila nousi anturien vaihdon jälkeen lähes asteella käyriä muuttamatta, mutta se voi johtua muustakin, kuten lieden käytöstä tai käyrän epätasapainosta. Kompura käynnistyy 4-5h välein ja kukkuu noin 2,5h kerrallaan näillä lämpötiloilla.
Kokemuksia 3
Öljyn käytön perusteella aaltomaisesti käyttäytyvästä patterimenovedestä arvioitu lämpökäyrä ulkolämmön suhteen on nyt pari astetta matalampi kuin Oumanille syötetty lämpökäyrä, jota vielä 0:n kohdalla nostin toiset pari astetta. Käyrät asetellaan vielä paremmin, kunhan saan puukuidun puhallettua ja Volcanon henkiin.
Carunan mukainen tuntimittaus näyttää nyt järkevämmältä käytökseltä niin kulutukseltaan kuin profiililtaan.
Mittaukset
Energiamittareita ei ole asennettu, ehkä joskus myöhemmin. Nibe Uplink:iä ei ole käytössä. Mittaukset perustuu anturien ja lämpömittarien lukemiin sekä Carunan ja oman sähkömittarin lukemiin. Alkuvaiheessa on tarkoitus keskittyä talon kokonaisenergian kulutukseen ja seurata sitä.
Syksyllä 2018 muutimme kerrostalosta perhetuttujemme ok-taloon, jonka he itse olivat rakentaneet 1958. Talo on puurakenteinen rintsikanomainen 8x10m jyrkällä rinnetontilla. Kellarikerroksessa on autotalli sekä tekniset tilat, sauna puukiukaalla, pesuhuone ja kylmiö. Asuinkerroksessa on eteinen, kaksi makuuhuonetta, keittiö ja olohuone. Vinttitila on matala ja rakentamaton. Talo lämpesi öljyllä ja öljysäiliö on teknisissä tiloissa.
Energiasta öljyä on 20 viimeisen vuoden öljytilausten perusteella kulunut 2286 ltr/vuosi (22860 kwh), sähköä mittarivaihdon jälkeen 2012 5500 kwh/vuosi ja saunapuita arviolta 2260 kwh/vuosi. Yhteensä siis noin 31000 kwh/vuosi. Muutettuamme laskimme huonelämpöä 23C -> 20-21C. Huonelämpöä ohjasi automix sisälämpötilan perusteella bi-metallin ja jäykän 3-tieventtiilin kera, jolloin hystereesi oli huoneessa asteen luokkaa ja patterivedessä 20C - 40C(50C). Öljykattila oli vuodelta 1968 ja poltin 2010. Pomminvarma systeemi, kunhan voiteli vähän 3-tieventtiilin karaa. Lämmin vesi tuli öljykattilasta.
Talvi 2018-2019 kului öljyn kulutusta säiliön pintamittauksella ja polttimen käyntiaikamittauksella läppärin Audacity äänitysohjelmalla. Patterien menovettä ja huonetilan lämpöä seurattiin kahdella Elitech RC-5 loggerilla verraten niitä Ilmatieteenlaitoksen sivuilta ladattuihin lämpötilan havaintoihin. Koska patterien menovesi vaihteli, niin lukemajaksot keskiarvoistettiin, mikä toi epätarkkuutta mittaukseen. Talven öljykulutukseen saatiin lämpötilan laskulla n. 15 % säästö.
Eristystä
Keväällä sadevesiviemäröintiä parannettaessa laitettiin Fuktisol alarinteen puolelle kellarikerrokseen. Sokkelissa on kahden betonin välissä ilmarako, joka tasaa kapillaarikosteutta, kun antura on suoraan savessa. Lisäksi mielessä olleen 500 ltr varaajan alta uusittiin vanha betonilattia Fuktisol, styrox, raudoitettu betonirakenteeksi. Välipohjaan on tulossa 27 cm purukerroksen päälle 150-170 mm puukuitua.
Lämpöpumput
Aluksi foorumiakin luettuna mielessä oli VILP, koska MLP-reikä oli pieni riski oman porakaivon ja naapurinkin kaivon suhteen. Eikä jyrkästä rinteestä löytynyt sille luontevaa paikkaakaan. Malleista mielessä oli Panasonicin monoblocit. Toisaalta kaihersi olohuoneen iso ikkuna, johon iltapäivästä alkaen aurinko paistaa lämmittäen sen 28C. Niinpä katseet kääntyivät ILP:iin ja melkein päädyin hankkimaan Daikin Perfera 30:n.
Kun kuuntelin vesipatterien äänettömyyttä ja mietin kellarikerroksen lämmitystä suorasähköllä, niin ILP-tilaus jäi tekemättä. Kellarissa on useita huoneita eikä asuinkerrokseenkaan saanut ilmakiertoa ihan parhaalla tavalla. Eikä ihan kaikki pitänyt siitä, että ILPin ulkoyksikkö olisi tullut julkisivun puolelle. Joten tein täyskäännöksen ja etenin jälleen VILPin kanssa. Pähkäilyjen jälkeen päätin, että lämmityksen sydän on 500 ltr varaaja (joka juuri mahtuu) jakamaan lämpöä vesikiertona. Varaajaa lämmitetään eri keinoilla, kuten VILP, sähkövastus, aurinkolämpö, öljy tai puu.
VILPiksi ajattelin ensin on/off:ia (CTC 410), mutta aika pian se kääntyi invertteriksi (CTC 610M) tai lähes samanhintaiseksi (CTC 614M). Koska on jotain suhteita putkimieheen, niin en itse ajatellut ruveta niihin töihin. Putkari lähes yhtä jääränä kuin minä sai sitten valitsemaan hänelle tutuista vaihtoehdoista Nibe F2120-12 3~vaihe ulkoyksikön, SMO40:n ohjaukseen. Varaajasta Jäspi GTV 500 Hybrid olimme yhtä mieltä, koska hänelläkin oli sellainen ES:n VILPin kanssa. Jäspiin tuli 6 kw Lämpöparoni. VILP on ylimitoitettu, mutta toivoakseni 500 ltr varaaja pystyy tasaamaan ylituotantoa.
Muut lämmitysmuodot
Öljykattila nostettiin pihalle ja poltin meni jollekin allaslämmitykseen. Öljysäiliöstä vapautuu tilaa, kunhan sen uusi omistaja hakee sen. Jossakin vaiheessa sen tilalle saattaa tulla itäeurooppalainen puukattila. Varaajassa on aurinkokierukka, jos siihen innostuu.
Tekniikka
VILP Nibe F2120-12 on talon takana kuistilla, josta vesiputket ja vahva-/heikkovirtajohdot kulkevat sisätiloissa 10 m varaajalle, SMO40:lle ja ryhmäkeskukseen. Sulatusvedet ohjataan pesuhuoneeseen ja erillinen 2-metrinen (10w/m) sulatuskaapeli on kiedottu sulatusputken ympärille eristeen alle. Ohjaus kaapelille tulee ulkoyksiköltä. Nibe on omalla telineellään betonikuistilla, joka lienee sokkelissa kiinni. Matalilla kierroksilla 25-68Hz ei ääntä juuri kuulu sokkelin taakse, mutta 88Hz tuntui kuuluvan. Asuinkerrokseen ei äänet ole yltäneet. Kellarissakin pitää odottaa, että pakastin hiljenee, jotta kompressorin kuulee. Värinät tuntuvat enemmän joustoputkissa kuin telineessä. Vilpin latauspumppu kierrättää vettä vain varaajan ja Niben välissä.
Varaajasta patterikierron hoitaa erillinen kiertovesipumppu Alpha1 25-40 ja lämpötilaa säätää 3-tieventtiili ja Ouman 800. Pattereihin asennettiin termostaatit, jotka ovat ihan levällään yhtä makuuhuonetta lukuunottamatta. Kellarikerrokseen olisi öljykattilan tilalle asentaa muutamia pattereita, mutta päädyin Volcano Mini puhallinkonvektoriin. Nyt voi pitää ovia auki ja tuossa kohtaa oli valmiit liitännät, kun verkosta oli poistettu patteri aikanaan. Näin päästiin vähemmillä putkihommilla ja tuo edesauttaa kellarin nopeaa lämmönnostoa ja pyykinkuivausta. Volcanossa ei ole vielä sähköä.
Patterit ovat 1-lehtisiä olohuonetta lukuunottamatta. Niiden uusinta voi tulla eteen, mutta kerätään kokemukset ensin näiden kanssa. Lämminvesi esilämpiää varaajassa ja tulistuu 60 ltr 3~vaihe 3kw lvv:ssa. Meillä patavesi lämpiää puilla ja kuuman hanaveden käyttö on vähäistä.
Aluksi oli tarkoitus hyödyntää varaajasta lämmennyttä haaleaa vettä. Tarve on vähäinen, joten asennuksen yksinkertaisuus voitti.
Taloudellisuus
Aika näyttää, kuinka kannattava investointi on. Se on tehty osittain riskien vähentämiseksi (vanha öljykattila), osittain talousperusteisesti, mutta ennen kaikkea ekologisempaan suuntaan energiakäytön suhteen. Emmekä toki sulje pois mukavuustekijöitäkään. TMA on piiitkä ja saa ollakin. Peruskilkkeet maksoivat karvan verran yli 10 k€ ja ammattimiehet lähettävät vielä melkoisen laskun ihan ansaitusti. Rahaahan keskuspankit painavat äärettömyyksiin saakka, mutta luonnonvaroja on rajallisesti eikä päinvastoin.
Kokemuksia 1
Ulkoyksikkö on painava. Neljä nuorta raavasta ukkoa kantoi sitä rinnettä ylös eikä kukaan sanonut sen käyneen helposti. Varaaja kulki lyhyemmän matkan, mutta paikka olisi saanut olla tilavampi. Olisi ehkä pitänyt laittaa lvv toiseen paikkaan.
Putkari ja sähkäri tekivät töitä oman aikataulunsa mukaan useimmiten kun itse olin töissä. Meillä oli mahdollisuus joustaa aikataulussa, joten se helpotti ammattimiesten aikataulutusta ja toki ymmärsin, etten ole mikään suurasiakas. Putkarin kanssa olisi voinut keskustella enemmän yhteiden sijoittelusta ja käyttöönotosta. Nyt kävi niin, että putkari keskusteli Niben kanssa ja alkuperäinen ajatus, ettei Nibe osallistu käyttöveden tekoon jäi varmaan sen taakse, että se on mahdollista tällä vekottimella. Niinpä se oli asennettu tuottamaan kiinteää 50C käyttövettä. Sähkäri oli käsittänyt, että vahvavirtojen lisäksi kytketään SMO40:een ulkolämpöanturi, väylä F2120:een ja lämpimän veden lämpöanturi (BT6) sekä F2120:een sulatuskaapeli.
Nibe pyysikin pakollisena vielä lämmitysverkoston menovesianturin (BT25) ja paluuvesianturin (BT71), vaikka niitä ei periaatteessa käyttöveden tuotannossa ei tarvita. Näillä kytkennöillä Nibe lähti henkiin, tosin kesti aikansa, ennen kuin kompura lämpesi starttikuntoon. Putkarin kanssa neuvoteltiin ja Niben tukikin vahvisti, että VILP laitetaan tuottamaan käyrän mukaan vettä lämmitysverkostoon eli tässä tapauksessa varaajaan ja Ouman hoitaa lämmöt siitä eteenpäin patterikiertoon.
Seuraavana ehtoona opettelin SMO40:n parametreja ja muutin kaiken mahdollisen tukemaan käyrän mukaista lämmitystä putkarin tekemästä konfiguraatiosta. Kun asteminuutit laski -60:iin, niin luulin kompuran lähtevän käyntiin, vaan se ei tehnyt elettäkään käynnistyäkseen. Kaikki näytti olevan kunnossa, ei virhettä, vihreä led jne. Lopulta laitoin vastuksen päälle ja menin nukkumaan.
Aamulla virkein mielin hain huoltovalikon painamalla SMO40:n takaisin nappia pitkään. Yhdessä kohtaa määritetään orjien (ulkoyksikkö tai ulkoyksiköt ovat orjia) tehtävä. Ainokainen orjani oli määritetty käyttövedelle ja sen muunto lämmitysverkkoon laittoi ulkoyksikön tulille hetken päästä.
Kokemuksia 2
Näillä eväillä Nibe lämmitti varaajaa omalla pari astetta korkeammalla käyrällä kuin Ouman, joka jakoi vettä patteriverkostoon. Ihan tyytyväinen en ollut, koska jo aikaisemmin epäilytti anturit BT25 ja BT71. Kiireessä laitettiin sähkärin kanssa ne jonkin esillä olleen havainnekuvan perusteella varaajasta lähtevään patteriverkon putkeen (BT25) ja palaavaan putkeen (BT71).
Plussakeleillä katkokäynnissä käy niin, että Nibe lämmittää varaajan sekä sammuttaa itsensä ja latauspumpun. Asteminuutit kasvavat 100:ksi. Ouman jakaa tyytyväisenä lämmintä vettä verkkoon ja varaaja viilenee alhaalta ylös. Kun viileää vettä tulee patterien menovesianturille (BT25), niin asteminuutit laskevat 100:sta -60:een, jolloin ulkoyksikkö käynnistyy. Ouman saa viileää vettä ja avaa sunttia 100% asti. Ulkoyksikkö kasvattaa kierroksia aina 68Hz asti, kun asteminuutit jatkavat koko ajan laskuaan. Lopulta asteminuutit nousevat ja lämmin vesi saavuttaa Oumanin ja sunttia suljetaan.
Niinpä pohdin tätä hetken ja vaihdoin menovesianturin (BT25) varaajan keskelle ja otin sieltä lämpimän veden anturin (BT6) vieden sen patteriveden lähtöön. Käytännössä siis SMO40:n piirikortilla anturien johdot vaihtoivat paikkaa. Nyt Nibe herää laskemaan asteminuutteja jo kun viileä vesi nousee puoleen väliin varaajaa. Ouman jatkaa tyynesti lämpimän veden syöttöä yläosasta. Periaatteessa Nibe alkaa lämmittämään varaajaa, ennen kuin viileä vesi saavuttaa varaajan huipun. Paitsi että Nibe käynnistää aluksi latauspumpun 65% teholla, jolloin yläosa sekoittuu, koska Nibeltä paluu on varaajan yläosassa (koska alunperin se tehtiin käyttövesimoodiin). Tämä ei onneksi kestä kauaa ja Ouman kompensoi sitä avaamalla sunttia 45%. Patterivesi laskee 0,5-1C eikä vaikuta huonelämpötilaan.
Ulkoyksikköön anturien vaihto vaikutti siten, että kompura lähtee 40Hz liikkeelle ja laskee plussakeleillä (nyt on ollut +10 pinnassa) 25hz:iin ja pysyy siinä kunnes asteminuutit nollautuu ja nousee siitä sitten 100:ksi. Sisätilojen lämpötila nousi anturien vaihdon jälkeen lähes asteella käyriä muuttamatta, mutta se voi johtua muustakin, kuten lieden käytöstä tai käyrän epätasapainosta. Kompura käynnistyy 4-5h välein ja kukkuu noin 2,5h kerrallaan näillä lämpötiloilla.
Kokemuksia 3
Öljyn käytön perusteella aaltomaisesti käyttäytyvästä patterimenovedestä arvioitu lämpökäyrä ulkolämmön suhteen on nyt pari astetta matalampi kuin Oumanille syötetty lämpökäyrä, jota vielä 0:n kohdalla nostin toiset pari astetta. Käyrät asetellaan vielä paremmin, kunhan saan puukuidun puhallettua ja Volcanon henkiin.
Carunan mukainen tuntimittaus näyttää nyt järkevämmältä käytökseltä niin kulutukseltaan kuin profiililtaan.
Mittaukset
Energiamittareita ei ole asennettu, ehkä joskus myöhemmin. Nibe Uplink:iä ei ole käytössä. Mittaukset perustuu anturien ja lämpömittarien lukemiin sekä Carunan ja oman sähkömittarin lukemiin. Alkuvaiheessa on tarkoitus keskittyä talon kokonaisenergian kulutukseen ja seurata sitä.
