VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Projektia on osittain tullut avattua jo muissa topiceissa joiden aihe on liipannut läheltä mutta ehkä nyt on kuitenkin aika perustaa oma keskustelu tällekin savotalle.

Asennusta on pohjustettu jo aiemmin pitkin vuotta muiden töiden ohessa, salaoja- ja sadevesilinjoja uusiessa tuli tehtyä samalla jalustan pilarit kun seinänvierusta oli kaivettu auki. Pannuhuoneessa muiden putkitöiden kylkiäisenä tuli asennettua valmiiksi Niben UKV-100 puskuri ja tehtyä valmiit sululliset yhteet VILP:lle järjestelmään kun putkisto oli muutenkin tyhjennetty patterirempan aikaan.

Nibeen tuli päädyttyä useamman koukeron kautta. Ensimmäinen ajatus öljylämmön korvaajaksi oli maalämpö ja käytinkin paikallisen porausurakoitsijan tontilla prosessin alussa. Ongelmaksi osoittautui juomavesikaivo joka oli porattu ihan talon viereen. Energiakaivo olisi pitänyt viedä jonkin matkaa talosta poispäin mikä ei kalliotontilla enää ihan yksinkertaista ollutkaan. Alueella kun ei ole kunnallista vesijohtoa niin ei uskaltanut ottaa riskiä että energiakaivo olisi mahdollisesti sotkenut juomavesikaivon veden tuloa. Eli suunnitelmiin joutui tekemään linjamuutoksen ja pohtimaan MLP:n sijasta VILP:iä. Ensi alkuun mietin Fujitsun ja Atlanticin malleja, lähinnä Alfea Excellia 11kW. Ko pumpulla olisi kyllä kattanut suurimman osan talon lämmitysenergiatarpeesta, tehoja kun piisaa vielä pakkasellakin hyvin ja toiminta jatkuu paukkupakkasellakin. Pumpun olisi saanut melko edullisesti mutta jokin tuossa kokonaisuudessa sitten kuitenkin tökki, ajatus ei oikein ottanut tulta. Vaikka pumpun käyttöliittymä oli hiljattain uusittu niin pohjimmiltaan tuo oli kuitenkin hiukan vanhahtavan oloinen ja ikään kun jäähdytyslaitteesta kehitetty. Foorumillakin vastaavanlaisia pumppuja on ollut seurannassa useita ja tiedossa oli että ei ole mikään terävin kärki mitä tulee cop:iin vaikka onkin hyvät pakkastehot.

Nibe kiinnosti myös, oli olevinaan parasta mitä rahalla sai VILP rintaman tehdastuotantona ja alunperin lämmityslaitteeksi suunniteltukin. Mutta, jos olikin parasta mitä rahalla sai niin tuota rahaa kysyttiin tosiaan aika tavalla jotta moisen omistajaksi pääsi. Asia kiinnosti silti jollain tasolla ja ajatus jäi pyörimään mieleen. Jossain vaiheessa tuli sitten tukkurin kautta kysyttyä Nibeltä tarjousta F2120-16 ja SMO40 kombosta ja hinta oli sellainen että pitihän siihen tarttua. Monoblock rakenteelle en sinänsä itse arvoa laskenut kun olisin voinut splitinkin itse asentaa mutta toki monoblock on helpompi asennettava näin "talviaikaan" . Sinänsä kiinnosti myös katsoa onko laitteen lupauksille katetta eli tottahan toki tuohon piti saada kohtuulliset monitorointivälineet niin otto- kun antopuolellakin. Ottoenergian monitoroi Eastronin SDM-630 Modbus mittari.


Ja antopuolella on Itronin CF II Echo mittari mbus lisäkortilla


Lisäksi vielä Techemin S3 ja Niben EMK500 virtausmittari.

Ennen mittareita ja kv pumppua linjassa on Fernoxin TF1 suodatin.


Nyt Niben osalta hommat ovat edenneet siihen pisteeseen että putkisto on valmis ja paikoillaan kattilasta pumpulle ja takaisin, vettä en vielä noihin laskenut kun on vielä sähköt kytkemättä. Pannuhuoneen alakeskus on auttamatta pieni ja ennestäänkin täynnä, uusi keskuskotelo tuli hankittua ja suunniteltua jo aiemmin.mutta sen uusiminen jäänee kesähommiksi joten siihen asti täytynee tulla toimeen tilapäisratkaisun kautta. Vesilinjat vedin ulos autotallin kautta jotta tulevaisuudessa on mahdollista lisätä vaikka varaaja tuohon autotallin perimmäiseen nurkkaan, sen saanee siihen aika paljon helpommin kun pannuhuoneeseen. Sulatusvesilinjan vedin suoraan pannuhuoneen seinän läpi ja lattiakaivolle. Olin ostanut pumpun mukaan tuon Niben KVR10 mutta jätin vastusta lukuunottamatta muuta osat käyttämättä enkä suoraan sanottuna pitänyt tuota kovin hyvänä hankintana. Toin sisälle jäykällä 32mm putkella ja omalla eristeellä. Olin toki ollut hiukan pihi tuon reiänkin kanssa kun olin ottanut vaan 77mm reiän seinään eikä Niben suosittelemaa 110mm.

Lämmintä vettä en meinaa Nibellä tehdä muuten kun kierukalla haalistamalla esilämmittä sähkövaraajalle menevän syötön ja vastusohjauksenkin ajattelin pitää ainakin toistaiseksi erillään SMO40:n ohjauksesta siten että tuo on itsenäisenä, omalla termostaatillaan.

Ouman EH-80 jää ainakin toistaiseksi kattilan shunttia ohjaamaan, katsotaan miten saan tuon Niben käyrä sovitettua yhteen sen kanssa.

Meno ja paluulinjoissa tuli parissa kohtaan hiukan oikaistua kun en ole ihan varma jääkö asennus nykymuotoon vai muuttuuko vielä joten käytin parissa kohdassa 28mm radipexin pätkät. Jos jäävät pysyviksi niin teen myöhemmin sit mahdollisesti kuparilla. Lisäksi loppuivat loivat 45 asteiset mutkat kesken joten jouduin tekemään 90 jyrkemmillä paloilla mutta eiköjän tuo vesi tuossa 1" putkessa liiku riittävästi kuitenkin.
 

Liitteet

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Täytyy valoisalla kömpiä tuon taakse ja katsoa saisko otettua tuollaisen niin että siitä jotain näkeekin.

Ajatuksena oli jossain vaiheessa ottaa tuosta myös ”alastonkuvat” suojapellit auki jos joku on kiinnostunut siitä miltä tuo sisäpuoli näyttää. Sen verran vilkaisin kun tuota saattovastusta vedin että tuo kenno on paksuhko mutta ei tullut laskettua onko sitä kuinka monta ”kerrosta” tai riviä.

Sisäpuolelta siisti ja kohtuullisen hyvin eristetty ainakin sillä lyhyellä silmäyksellä mitä silloin loin. Nyt täällä sataa niin ei viitsi avata suojapeltiä puhumattakaan siitä ettei innosta itse mennä ulos mitään touhuamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Joo paino kiinnostaa. Täällä pöhisee 10 kw Niben tytäryhtiön VILP malli joka on 100 kg kevyempi (Rhoss Electa Thaity 110):grandpa: Mietin että mitä tiiliskiviä 2120:een on laitettu.
 

Jolberious

Vakionaama
Joo paino kiinnostaa. Täällä pöhisee 10 kw Niben tytäryhtiön VILP malli joka on 100 kg kevyempi (Rhoss Electa Thaity 110):grandpa: Mietin että mitä tiiliskiviä 2120:een on laitettu.
Siinä on syynsä, että tuo laitos painaa.
Ohessa parit kuvat mitä tässä syksyllä on räpsitty noista.

Jossakin tällä foorumilla on myös itse otettuja sisustakuvia.
 

Liitteet

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Kansi ja sivulevyt olivat ainakin kevyitä, Kannessa jonkinlainen muovinen kennorakenne, kyljet peltilevyä.

Kai tuossa tuo höyrystin, lämmönvaihdin ja kompura kuitenkin ne painavimmat palat ovat.

Täytyy tilaisuuden tullen napsia muutama kuva, pari päivää eteenpäin kuitenkin luvattu sadetta tännepäin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Niben ohjeen mukaan SMO:n ja pumpun välinen signaalikaapeli pitää olla ”suojattu”. Onko @Jolberious noihin oikeasti laitettu jotain erikoiskaapelia vai onko tuo lähinnä kaiken varalta tuo käsky käyttää suojattua johdinta? ILP:eissähän keskustelu sisä ja ulkoykiskön välillä kulkee yleensä samassa kaapelissa syötön kanssa, toki omassa johtimessa.

Laivoihin menee toki tuota suojattua kaapelia jonkin verran, täytyy katsoa mitä varaston hyllystä löytyy.
 

Jolberious

Vakionaama
Niben ohjeen mukaan SMO:n ja pumpun välinen signaalikaapeli pitää olla ”suojattu”. Onko @Jolberious noihin oikeasti laitettu jotain erikoiskaapelia vai onko tuo lähinnä kaiken varalta tuo käsky käyttää suojattua johdinta? ILP:eissähän keskustelu sisä ja ulkoykiskön välillä kulkee yleensä samassa kaapelissa syötön kanssa, toki omassa johtimessa.

Laivoihin menee toki tuota suojattua kaapelia jonkin verran, täytyy katsoa mitä varaston hyllystä löytyy.
Käytän (tai siis sähkäri käyttää) suojattua, joka maadoitetaan toisesta päästä.

Voin huomenna kaivaa sen tyypin esille, mulla on autossa sitä pieni kieppi jäljeltä edelliseltä työmaalta.

Onko kuinka suuri tarve metreinä?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Onko kuinka suuri tarve metreinä?
Vajaa 10 metriä noin. Jotain suojattua näytti olevan itselläkin mutta oli turhan monella johtimella.
Täytyy katsoa mitä tuohon keksii. Jollei muuta niin paikallisesta elektroniikkakaupasta löytyy kyllä metritavarana jotain sopivaa.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Miten tuo on mitoitettu? Tuo näyttää tuottavan parhaimmillaan 13 kW ja 8 kW -25 C. Ei taida olla läheskään täystehoinen 275 m2 -79 taloon?

Tuossa F2120:ssä hinta kasvaa aika rajusti tehon mukana verrattuna moneen muuhun VILPiin. Mistä ero johtuu?
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Meillä sähkäri on laittanut nähtävästi tuollaista antureille sekä SMO40 ja Niben väliin.
MERKINANTOKAAPE KLMA 4X0,8+0,8 K500 30 M 1,11 -50,0% 16,70
Edit: signaalijohto kulkee vieläpä samassa kourussa yhdessä 230V MMJ kanssa.
 

Jolberious

Vakionaama
Tuossa F2120:ssä hinta kasvaa aika rajusti tehon mukana verrattuna moneen muuhun VILPiin. Mistä ero johtuu?
8kw on pienin
12kw muuttuu kenno pykälää isommaksi
16kw sama kenno, mutta isompi kompressori ja kylmäainetäyttö jne

Eli ei ole vaan softalla rakennettu tehonkasvu
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Miten tuo on mitoitettu? Tuo näyttää tuottavan parhaimmillaan 13 kW ja 8 kW -25 C. Ei taida olla läheskään täystehoinen 275 m2 -79 taloon?

Tuossa F2120:ssä hinta kasvaa aika rajusti tehon mukana verrattuna moneen muuhun VILPiin. Mistä ero johtuu?
Jossain -17C niin anto pitäisi olla vielä 10kW ja -20C noin 9kW. Arvoin pitkään otanko tuon pienemmän -12 mallin mutta arvelin sen pakkastehot jäävän riittämättömiksi, pätkäkäyntiä olisi toki pienemmällä tullut paljon vähemmän kun olisi taipunut alle 3kW:n minimitehoille. Viimeiseen 5 vuoteen ei ole kuitenkaan ollut täälläpäin kovinkaan monta -20C kylmempää vuorokautta eikä kymmeneenkään vuoteen suurta määrää kerry. Toki rajat tulevat jossain kohtaa vastaan ja tehot loppuvat kesken mutta ei niitä päiviä tule kovinkaan montaa olemaan vuositasolla eikä edes joka vuosi että tuo tarvitsee tukilämmitystä.

Ja joka tapauksessa öljykattila jää ainakin toistaiseksi varalle ja toimittamaan varaajan virkaa joten öljystä voi ainakin vielä ottaa nuo mahdolliset huipputehot. Meillä on öljysäiliö kuitenkin sisätiloissa joten sen osalta ei ole pelkoa. Öljyä löytyy säiliössä näköjään noin 700 litraa joten lämmittää silläkin jonkin aikaa.

Ja toki nuo ILP:t pystyvät osan kuormasta kantamaan tarvittaessa vaikkei niillä olekaan tarkoitus lämmittää normaalitapauksissa.

Mutta joo, en mitoittanut tuota -25C mukaan vaan ennemmin +5C - -15C asteen lämpötiloille, ne kun ovat täälläpäin kuitenkin arkipäivää talvisaikaan.

Muoks: Liitteenä vielä maalämpöfoorumilta saatu mitoituslaskelma MLP:lle

 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

Jolberious

Vakionaama
Niben ohjeen mukaan SMO:n ja pumpun välinen signaalikaapeli pitää olla ”suojattu”. Onko @Jolberious noihin oikeasti laitettu jotain erikoiskaapelia

Tälläistä on käytetty
 

Janos

Aktiivinen jäsen
Tuohon kelpaa mikä tahansa suojattu kaapeli, esim klma, nomak, jamak tai mikä tahansa vastaava. Kunhan muistaa että kytkee häiriösuojauksen vain toisesta päästä ja toisen pään jättää kytkemättä ja teippaa sen suojaan.
Kun eihän tuossa ilmeisesti mitään 230vac mene vaan hituvirtasignaalia?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Saatko mittasuhdekuvaa kennosta? Näkisi miten tiivis/harva kyseessä
Liitteenä jonkinmoinen kuva osasta kennoa ja mittanauha mukana referenssiksi. On vinossa joo mutta tuohon väliin on hiukan hankala ängetä kuvaamaan vaikka tuo jäikin sen 50cm seinästä.

Täällä sataa vielä joten alastonkuvat saavat odottaa vielä toistaiseksi.

Muoks:

Tilasin Perniön uskovaisilta pätkän suojattua signaalikaapelia kun oli hiukan muitakin tarpeita...
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Onko ne tihentäneet kennoa...
Ovat, katselin ihan samaa mutta ei tullut etsittyä noita verrokkikuvia. Tuossa F2120:ssa lamelliväli taitaa olla aika tasan 2mm.

Kunhan saa pellit taas aukaistua niin täytyy katsoa oliko tuo kuinka monirivinen kenno.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
5- riviseltä näyttää. CTC:llä on 4-rivinen ja nuo on valmistettu aivan eri tavalla. Tuo Niben kennon peltipääty näyttää kuvassa jotenkin kovasti alumiinisen näköiseltä.
Niinhän tuo näyttäisi olevan.

Liitteenä vielä kuva höyrystimen toisesta päädystä eli vasemmasta reunasta (edestä katsottuna) ja ylhäältä kuvattuna (en ottanut tuota peltiä nyt irti tänään). @Hempuli tuossa näytti kuvan omasta -12 pumpusta, oli eri kulmasta mutta siinä näytti kieltämättä siltä että olisi neljä riviä. Onko sitten -16 ja -20 malleissa höyrystimessä yksi rivi enemmän? Jostainhan se 23kg lisäpainoa tulee, tuskin kaikki kuitenkaan suuremmasta kompurasta.

Nuo päädyt näyttävät niin kun @Kellarinlämmittäjä totesi alumiinilta.
 

Liitteet

Eli ei ole vaan softalla rakennettu tehonkasvu
Miten näissä menee nuo mallien mitat ja painot? Tässä on tämmöinen otos Niben manustasta: Sen mukaan
-Vain tuo pienin -8 on pienemässä laatikossa
-Paino nousee 8 ->12 ja 12 -> 16/20, samalla nousee kylmäainetäytöskin
-16:n ja 20:n olisivat saman kokoisia ja painoisia ja täytöskin on niissä tämän mukaan sama

Nibe 2120 sarja B.jpg


Ylipäätänsä aika pieni ero painossa pienimmän ja suurimman välillä.
Joissakin esitteissä tuo 8:n painoksi ilmoitetaan 150 kg mutta siitä on olemassa näköjään valovirtamallikin kuten kaksitoistaisesta.

Onkohan minulla vanhat prujut vai onkohan nämä jotenkin kiirellä kännettyjä?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Jollain verukkeella -16/-20 malleilla myös hiukan parempi SCOP tai ainakin niin väitetään. Eli missä piilee tuo taika?
Isoissa on käyttövirrat pienempiä kuin pinemmissä koneissa. Kompura lienee niissä siten oikeasti 3-vaiheinen ja se toimii silloin paremmalla hyötysyhteella ja se tekee tuon eron.
 
Jollain verukkeella -16/-20 malleilla myös hiukan parempi SCOP tai ainakin niin väitetään. Eli missä piilee tuo taika?
Yleensä tehon nosto kierroksia nostamalla huonontaa COP tuloksia. Näissä lämpötilakohtaisissa COP tuloksissa on myös vahvasti viitteitä tästä eli 20:n tulokset heikompia erityisesti -7 °C:ssa. (20:n COP 2,87 ja muut mallit päälle COP 3:n). Lämpimässä sitten tuo 20:n on yhtä hyvä tai parempi kuin pienemmät mallit.

Tuo puhallinteho näissä ainakin kasvaa ja sitä myöten ilmavirrat. Ehkä noissa pienemmissä malleissa on menty melu edellä ja suuresta höyrystimestä ei ole lämpimässä samalla tavalla hyötyä, jos ilma ei liiku. Nuo 12:n ja 16:n näyttäisi ehkä antavan hiukan muita paremman COP:n mutta erot ovat kyllä pieniä. Hataralla pohjalla tämä teoria, uskooko kukaan ?
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Isoissa on käyttövirrat pienempiä kuin pinemmissä koneissa. Kompura lienee niissä siten oikeasti 3-vaiheinen ja se toimii silloin paremmalla hyötysyhteella ja se tekee tuon eron.
Kaivakaahan jostain kuva näiden isompien Nibe Polarien kompuroiden tyyppikilvestä ja miksei koko masiina kyntäkaavioistakin Uskon, että vaikka vehkeessä onkin 3-vaihesyöttö, on kyseessä DC-kompurat ja invertterit niitä tietysti ohjaa. Viimeksi kun tästä vaiheisuudesta keskusteltiin, ei kukaan kyennyt selvästi osoittamaan, mitä ratkaisevaa hyötyä siitä 3-vaihesyötöstä kompura kannalta tällaisessa tapauksessa olisi. Talon pääsulakkeiden kuormitusta se voi helpottaa, mutta vaiheiden tasausta voi harrastaa 1-vaiheisen lämpöpumpunkin kanssa. Monessa talossa kun on muitakin 1-vaihelaitteita.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Viimeksi kun tästä vaiheisuudesta keskusteltiin, ei kukaan kyennyt selvästi osoittamaan, mitä ratkaisevaa hyötyä siitä 3-vaihesyötöstä kompura kannalta tällaisessa tapauksessa olisi.
3-vaiheinen sähkömoottori tekee työtä paremmalla hyötysyhteella kuin lamppusähköinen, ei se sen ihmeempi asia ole.
 
3-vaiheinen sähkömoottori tekee työtä paremmalla hyötysyhteella kuin lamppusähköinen
Invertteri tekee sen kolmivaihevirran molemmissa. Ensin tasasuunnataan, varastoidaan konkkaan ja siitä sitten tehdään se 3-vaihevirta moottorille uudelleen. Käsittääkseni jännite myös muuttuu sen mukaan, millä taajuudella pyöritetään. Tasasuuntauksessa tulee pienen pieni ero, koska valovirran jännite on pienempi, mutta se noin 1,4 V:n jännitehäviö ei enää 230 V / 400 V paljon merkitse. Enemmän tulee häviöeroa jo syöttokaapelissa. Valovirtakoneen syöttökaapelissa tulee jo helposti muutaman voltin tappio mutta voihan sitä aina kompensoida laittamalla paksumman johdon.

Tuo valovirtakoneen huono hyötysuhde liittyy jotenkin siihen kondensaattorin käyttöön. On/off 3-v kone on tietysti teoriassa hyötysuhteeltaan paras, kun jää ne invertterin häviöt kokonaan pois. Se ei sitten säädä käyntiään pienemmälle ja invertteri taitaa voittaa osateholla, kun sen lämpötilaerot jäävät osakuormalla pienemmäksi.
 

Janos

Aktiivinen jäsen
Se kondensattori sen aiheuttaa kun sillä ns tehdään se 3 vaihe siihen koneeseen.
Mutta jos taas laittaa siihen 230v 1~ tamun niin silloin se on 3vaihekone, jos siis moottori antaa myöten että pystyy sellaisen kytkemään


Invertteri tekee sen kolmivaihevirran molemmissa. Ensin tasasuunnataan, varastoidaan konkkaan ja siitä sitten tehdään se 3-vaihevirta moottorille uudelleen. Käsittääkseni jännite myös muuttuu sen mukaan, millä taajuudella pyöritetään. Tasasuuntauksessa tulee pienen pieni ero, koska valovirran jännite on pienempi, mutta se noin 1,4 V:n jännitehäviö ei enää 230 V / 400 V paljon merkitse. Enemmän tulee häviöeroa jo syöttokaapelissa. Valovirtakoneen syöttökaapelissa tulee jo helposti muutaman voltin tappio mutta voihan sitä aina kompensoida laittamalla paksumman johdon.

Tuo valovirtakoneen huono hyötysuhde liittyy jotenkin siihen kondensaattorin käyttöön.
 
Paljonko nykyinen pumppu ottaa tuolla kakkosella?
Käyrän mukaan ~125 W jos virtaama 0,4 l/s. Onkohan @pökö sattumalta mitannut tuota mitenkään ? Tuon valovirtapumpun käyrää voi myös säätää pientämällä juoksupyörää ja se on normaalisti paras tapa tuunata pumpun paineen tuottoa ellei taajuusmuuntajaa ole käytettävissä.

Tuo paineen tuotto on aika hyvä, reilusti yli 6 m. Siinä on jo päälle 25 W pumppaustyötä eli alle 50 W on turha haaveilla pääsevänsä, kun näillä nuo COPit on aina perin vaatimattomat.

Jos tuo on käynyt 2000 tuntia vuodessa, sähköä tuon nykyisen olisi pitänyt viedä tuolla 125 W teholla 250 kWh.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tein tilapäisen lisäkeskuksen pumpulle.

1 mittari VILP:lle, 10A 3~ C johdonsuoja ulkoyksikölle, 2A 1~ C johdonsuoja kv pumpulle ja 2A 1~ B käyrän johdonsuoja SMO 40:lle
2 mittari kattilan 6kW lämpövastuksen syötölle, 10A 3~johdonsuoja. Katkaisin olisi vielä mahtunut (0-1) mutta tuntuu tarpeettomalta.

Onko jotain jäänyt ajattelematta? Pitäiskö muka tuolla SMO 40:llakin olla ikään kun turvakytkin? Manuaali ainakin niin väittää. Se kyllä mahtuisi vielä tuohon samaan kiskoon.

Mitä ulkoisia antureita @Hempuli loppujen lopuksi jätti käyttöön? BT25 (varaajassako loppujen lopuksi?) ja BT71:ko (paluulinjassa)? Ulkoanturi luonnollisesti.

Täytyy katsoa josko huomenna tai viimeistään lauantaina saisi tuon tulille. Kunhan nyt ensin päästää vedet linjoihin jotta näkee onko vuotokohteita minkä verran. Tosin tein suurin osa kierreliitoksista hampulla ja kitillä jolloin harvemmin mikään vuotaa.
 

Liitteet

Pretor

Jäsen
Äkkiä kun kuvaa katsoo, niin näyttää että menee kulutusmittarin lähdöistä L3 ja N samaan 3~ johdonsuojan L3 inputtiin.
Taitaa kuitenkin N mennä just tosta kohdasta alta tuonne N kiskoon.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Mitä ulkoisia antureita @Hempuli loppujen lopuksi jätti käyttöön? BT25 (varaajassako loppujen lopuksi?) ja BT71:ko (paluulinjassa)? Ulkoanturi luonnollisesti.
Käytössä on BT25 varaajan puolivälissä ja BT71 lämmitysverkon paluulinjassa. SMO40 ulkoanturi ja Ouman ulkoanturi ovat seinällä samassa kotelossa saman signaalikaapelin eri johdoissa. Lämpimän veden anturi BT6 on fyysisesti kiinni, mutta se hävisi SMO40:ltä, kun otti alkuseikkailun jälkeen lämpimän veden tuotannon pois huoltovalikosta. SMO40:llä eikä vastuksella ole turvakytkintä.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Äkkiä kun kuvaa katsoo, niin näyttää että menee kulutusmittarin lähdöistä L3 ja N samaan 3~ johdonsuojan L3 inputtiin.
Taitaa kuitenkin N mennä just tosta kohdasta alta tuonne N kiskoon.
Joo, kuvailluusio tai harha, johtuu kai kuvakulmasta. Nollajohdin menee DIN kiskon alta omaan kiskoonsa.

Luin eilen illalla vielä kertaalleen tuon SMO40:n asennusohje, ilmeisesti kv pumpun sähkönsyöttökin tulee SMOsta, kuvittelin et sieltä olisi tullut pelkkä PWM. Eli toinen johdonsuojista voinee poistaa tarpeettomana ja tilalle laittaa sit vaikka SMOlle turvakytkin jos haluaa katkaista siltä nollakin.

Sen jälkeen tuohon keskukseen ei jääkäään enää laajennusvaraa mutta on kun onkin tarkoitettu vain tilapäiseksi ratkaisuksi kunnes saa uusittua koko pannuhuoneen keskuksen.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
toimii myös pelkällä BT25. BT71 ei ole pakollinen.

lämmitysjärjestelmä 1
OtsikkoArvo
lattiankuivaustoimintopois
ulkoinen säätö S1ei
huonelämpötila BT50--
lask. menolämpötila S130.3°C
ulkoinen menoanturi BT2535.5°C
ulkoinen paluujohto BT71--

Aiemmin mulla oli BT25 menoputkessa, BT71 paluuputkessa. Nykyään pelkkä BT25 puskurin puolivälissä. varaajaa ei ole
 
Ylös Bottom