VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Huhtikuun päivät ovat takana ja juhlapäivän kunniaksi luettu mittareiden lukemia.

Kuukauden keskilämpötila Turun suunnalla oli XXC ja lämmitystarveluku XXX kun normaalitaso on 377. Loggerin antamien tietojen mukaan kuukauden keskimääräinen ulkolämpötila seinän takana oli noin 4,9C.

Sähkön kokonaiskulutus kuukauden aikana 1463 kWh. Nibe kulutti 535 kWh, MultiHeater:lle meni vajaa 13 kWh ja käyttöveden loppupriimaukseen meni 109 kWh. KV pumppujen osuus lienee noin 30 kWh jolloin lämmitykseen ja lämpimään veteen on mennyt noin 657 kWh kaiken kaikkiaan.

Nibellä oli kuukaudessa 306 käynnistystä ja 314 käyttötuntia eli keskimäärin vähän reilu tunti / käyntikerta. Tuotto oli Techemin mukaan 2109kWh, Itronin mukaan 2168kWh ja Niben oman EMK500 mukaan 2418kWh. Copit vastaavasti 3,94 (Techem), 4,05 (Itron) ja 4,52 (Nibe EMK). Käyttöveden priimaukseen meni energiaa kuukauden aikana 109 kWh eli noin 3,5 kWh/vrk. Nuo käyttöveden luvut kun lisätään mukaan laskelmaan niin copit ovat vastaavasti 3,44 (Techem), 3,54 (Itron) ja 3,92 (Nibe EMK). Kaipa noita sinänsä häpeämättä kehtaa esitellä.

MultiHeater otti verkosta 13kWh ja tuotti 49, cop noin 3,8. Oli käytössä vain saunoessa tai suihkussa käydessä, huolehtii silloin märkätilojen ilmanvaihdon tehostamisesta.

Energiaa meni käyttöön seuraavasti: Pattereihin 868 kWh, lattioihin 1063 kWh ja käyttöveden esilämmitykseen 59kW. Noin kolmannes veden lämmityksen vaatimasta energiasta tuli huhtikuussa esilämmitykierukan kautta kun öljykattilan lämpötila kuukauden aikana oli keskimäärin 32,5C.

Pattereiden, lattioiden ja esilämmityksen lukemat kun laskee yhteen niin lukemaksi tulee 1990 kWh. Jos Techemin 2109 kWh lukemaan lisätään MultiHeaterin tuottamat vaatimattomat 49kWh tulee yhteensä 2158 kWh. Ero kulutuksen ja tuoton välillä olisi huhtikuussa ollut jostain syystä maaliskuuta isompi, tuntia kohden laskettuna häviöt olisivat olleet 233W kun maaliskuun tulos oli noin 160W. Koitin löytää syytä tuolle erolle mutta en äkkiseltään keksinyt syytä siihen.

Vettä oli kuukaudessa mennyt puhdistamon läpi 55 panosta mikä tekee kuutioissa noin 9,3 m3

Muu sähkönkulutus oli edelleen huhtikuuassa korkealla kun Peku papukaija jatkoi sairasteluaan lähes koko kuukauden. Juuri ennen kuun vaihdetta tuli kuitenkin äkillinen käänne huonompaan ja 8 vuotta meillä asustellut kaveri poistui sitä myöden muonavahvuudesta. Ikävää tulee kaveria, oli mainio veikkonen, nopea ja utelias ja linnuksi kohtuullisen sosiaalinen, istui mielellään olkapäällä ja katseli mitä oli tekemässä. Mutta, kun aika on niin se on ja kaverilla oli kuitenkin ikää jonkin verran, historia kun ei ollut aukoton niin varmasti ei tiedetty mutta arveltiin että noin 23 vuotta. Nyt siirtyi sit muihin maisemiin jossa ei vanhat nivelet enää kolota eikä heikentynyt näkökään enää vaivaa. Oli kuitenkin sen luonteinen lintu että uskon hänen lähteneen mieluummin kertaheitolla kun että olisi jäänyt kitumaan tänne mahdollisesti vielä lentokyvyttömänä. Silti, olisin minä mieluusti hänelle vielä nuo ylimääräiset sähköt kustantanut vaikka kuinka pitkälle omalta osaltani. Toista samanlaista lintua tuskin tulee enää vastaan, huppuaratteeja kun ei liiemmälti ole Suomeen tuotu. Liekö syynä sitten se että ulkonäöllisesti hyvin kaunilla linnulla on erittäin voimakas ja rehellisesti sanoen rumakin ääni. Mutta Pekulle suurkiitos yhteisistä vuosista, levätköön rauhassa. Liitteenä kuva kaverista viime kesältä kun pieni suuri lintu oli vielä voimissaan eivätkä sairaudet eikä vuodet vielä kovasti häntä painaneet.


Austria Emailin PZR 800 varaajakin ilmestyi pihalle yhtenä aamuna, postin kaveri soitti yllättäen ja kertoi sen tuovansa. Hemeltronin Lauri hoiti siten omaa osuutensa kaupankäynnistä moitteettomasti jälleen kerran, varaajakin tuli paljon ennakoitua nopeammin. Itse asiassa niin nopeasti ettei Lauri kerennyt edes ilmoittaa sen olevan matkalla vaan ilmoitus tuli vasta kun varaaja oli jo täällä. Mutta se on pieni asia kokonaisuudessaan eikä vaikuttanut mihinkään kun muutenkin oltiin kotona.
 

Liitteet

  • Peku standilla 7_2019.jpg
    Peku standilla 7_2019.jpg
    93,4 KB · Katsottu: 147

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Kuinka vanhaksi tuollainen siivekäs keskimäärin voi elellä? 23 vuotta tuntuu maallikosta jo pitkältä ajalta.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Huppuaraattien osalta lajityypillinen ikä on sanottu olevan noin 18-25 vuotta eli jos meidän ikäarvio yhtään piti paikkaansa niin aika vanhaksi kaveri kyllä eli. Pekun alkuperä ja historia olivat kuitenkin hämärän peitossa joten ikäarvio voi kyllä heittää hiukan. Arvioitua nuorempi se ei todennäköisesi kyllä ollut.

Mutta hyvin lajikohtaistahan tuo on, harmaapapukaijat esimerkiksi voivat elää hyvinkin 50 vuotiasiksi, meillä on yksi sellainenkin, arviolta nyt ehkä 30 vuoden ikäinen eli tällä hetkellä keski ikäinen jos niin voi sanoa.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
E-loggeriin saa tehtyä myös yksinkertaisen graafisen näytön, ikään kun jonkinlaisen prosessikuvan. Kohteesta tehdään staattinen pohjakuva ja loggerista poimitaan sitten kulutuksia, tuottoja ja lämpötiloja ym sopiviin kohtiin tuota kuvaa.

Itselle kun ei nyt tuota graafista(kaan) lahjakkuutta ole juuri siunaantunut vaan piirtäminen on tikku ukkojen tasolla niin luonnollisesti ei voi myöskään olettaa että kuvasta tulisi mitenkään erikoinen. Mutta asiansa tuollainenkin ajaa kohtuu hyvin, yhdellä silmäyksellä näkee yleistilanteen ja mikäli jossain on ongelma tms niin senkin huomaa helposti.

Lisään tuohon myöhemmin vielä nuo ILP:t ja sisääntulevalle vedelle mittauksen sekä teen jonkinlaisen yksinkertaisen säännön vedelle että mikäli vettä esim. virtaa yli 15 minuuttia putkeen niin pumppu kiinni. Toki laitan mittarin silleen että ulos puutarhaan menevä linja ei mene sen kautta, ulkona saattaa vettä tarvita pidempäänkin.

Loggerin julkinen puoli näkyy osoitteessa:


Tiedot päivittyvät tuonne reaaliajassa mutta noin 10 minuutin välein. Osittain tuo julkinen puoli on vielä täysin raakile mutta kaikki aikanaan.

Tuossa vielä kaapattu kuva:

E-logger graafinen_2.png


muoks: hiukan muokattu tekstiä ja kuvan sijoitusta.
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Multiheater pääsee kohta taas työn makuun kun lämmitystarve vähenee. Jossain vaiheessa toukokuuta kunhan ilmat hiukan lämpeävät ja talo pysyy lämpimänä ilman pattereiden apua niin otan Niben pois käytöstä ja multiheater saa huolehtia lattioiden lämmityksestä ja lämpimän käyttöveden esilämmityksestä. On tuo viime kevään, kesän ja syksyn aikana pumpannut yli 9000 kWh kuitenkin.

En ole kokeillut millä hyötysuhteella tuo niinkin kuumaa vettä tekisi kun 53 asteista, viime kesänä tuo piti öljykattilan noin 45 asteessa, muistikuva on että cop olisi silloin ollut karkeasti 3,5 ehkä pikkuisen päällä. Kaipa tuo johonkin 3 pintaan tai hiukan alle saattaisi painua jos oikein kuumaa vettä lähtisi sillä tekemään.

Nibe varmaan toimisi kesällä multiheateria paremmalla copilla mutta tyhjäkäyntikulutus syö sitten osan hyödyistä jos se vuorokaudessa tekee vaikka 2h töitä ja huilaa 22 niin noista 22:sta tunnista kertyy jo yli puoli kWh:ta kulutusta. Multiheater voi käydä aika lailla yhtä soittoa, taisi tosin sekin kesällä käydä pätkää kun lattioiden lämmöntarve oli pientä.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Äitienpäivän viikonlopun kunniaksi ja maalämpöpuolella virinneestä keskustelusta innostuneena tuli oteuttua strateegiset arvot talteen VILP:n osalta lauantain puolesta pävästä sunnuntain puoleen päivään.

Vuorokauden keskilämpötila ulkona oli loggerin mukaan aika tarkkaan 8C, toki yöllä kylmimmillään lämpötila kävi melkein nollassa (0,3C) ja päivällä taas parhaimmillaan oli +14C. VILP kävi vuorokauden aikana 9 tuntia (10 käynnistystä) ja otti verkosta 14,5 kWh. Tuottopuolelle kirjautui 58 kWh (Techem), 61 kWh (Itron) ja 68 kWh (Nibe EMK). Copit vastaavasti Techem 4, Itron 4,2 ja EMK-500 4,7. Nuo energiamittarithan näyttävät vain täysiä kWh:ja joten näin lyhyellä otannalla on toki mahdollista että joku noista mittareista on jäänyt just vajaaksi lukeman vaihtumisesta jolloin lopputuloskin heti hiukan muuttuu. Ottoenergiaakin oli oikeasti hiukan vajaa 14,5 kWh, taisi olla 14,45 kWh joten jos tuollakin olisi käyttänyt vain täysiä kWh:ja niin sekin olisi muuttanut tuloksia hiukan.

Varauskapasiteettia kun ei juurikaan ole niin lämmöntuottokin on painottunut enemmän yön kylmiin tunteihin, päiväsaikaan lämpimällä lämpöä on luonnollisesti tarvittu vähemmän.

Kohtuullisesti nuo tulokset mielestäni kuitenkin istuvat noihin NIben antamiin käppyriinkin enkä itse pidä tuollaista cop 4 tulosta ollenkaan huonona tuloksena patteritalossa. Lähtevän veden lämmöt VILP:ltä olivat haarukassa 33C-40C eli keskimäärin ehkä joku 37C. MIhinkään cop kuuteen tällä on toki turha haaveilla pääsevänsä enkä ole koskaan siihen uskonutkaan mutta on tuo jonkinmoinen harppaus eteenpäin niistä tuloksista mitä tuli aiemmassa talossa Amitime kloonilla kirjattua.

Kohtuullisesti tuo loggerikin laskee noita keskiarvoja, vuorokauden cop käppyrät kun otti niin kirjasi keskiarvoksi 4,27 eli hyvin lähellä Itronilla saatua tulosta.
 

Liitteet

  • e-logger 2120 cop 09-200520.png
    e-logger 2120 cop 09-200520.png
    19,3 KB · Katsottu: 119
  • e-logger F2120 9-100520.png
    e-logger F2120 9-100520.png
    41 KB · Katsottu: 142
  • e-logger ulkolämpötila 9-100520.png
    e-logger ulkolämpötila 9-100520.png
    16,6 KB · Katsottu: 217
  • Nibe F2120 käyrät.png
    Nibe F2120 käyrät.png
    400,7 KB · Katsottu: 120

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Loggerin arvoja kun tuli tuossa selailtua niin totesin että keskilämpötila toukokuun ekalla puoliskolla on ollut aika tasan +7C, muutaman kymmenyksen päällä. Otin tuon johdosta puolen kuun lukemat ja ajattelin katsoa miten ne sijoittuvat Niben julkaisemiin käppyröihin. Vaikka ajanjakson keskilämpötila onkin ollut tuo mainittu +7C niin pumppu on luonnollisesti käynyt enemmän öisin ja kylmempään aikaan joten jos tuota pystyisi painottamaan sen mukaan niin pumpun näkemä keskilämpötilaa tuotettua kWh:ta vastaan lienee alempi. En osaa sanoa kuinka tuo tulokseen vaikuttaa paljon mutta jonkin verran varmasti.

Öljykattilan keskilämpötila jakson aikana (1-15.5) on ollut noin 32,5C ja arvioitu keskilämpötila tuoton puolelta on arviolta noin 37-38C kun katsoo noita lauhduttimelta lähteviä vedenlämpötiloja. Tarkempaa arvoa tuohon ei tahdo oikein mistään saada ulos kun loggeri ei erottele nuo lämpötilat sen mukaan kiertääkö vesi vai jolloin suora loggerista saatu keskiarvo on luonnollisesti huomattavastai todellista matalempi.

Sähköä kului ajanjakson aikana 607kWh josta Nibe otti 218kWh ja Multiheater 7kWh. Lämpimän veden priimaukseen meni 54kWh joten muuhun kulutukseen, elämiseen ja hupisähköön meni noin 328kWh. Sisälämpötila jakson aikana oli keskimäärrin hiukan reilu 23,5C.

F2120 tuotti jakson aikana 902kWh (Techem), 932kWh (Itron) ja 1037 kWh (Nibe EMK). Copit vastaavasti 4,14 (Techem), 4,28 (Itron) ja hupilukemana 4,76 (Nibe EMK). Multiheater tuotti 30 kWh ja sen osalta cop 4,29.

Tuotettu lämpö käytettiin lattioihin 455kWh, pattereihin 378kWh ja käyttöveden esilämmitykseen 31kWh. Käyttöveden priimaukseen meni 54kWh. Jos tuon lämpimän veden loppulämmityksen huomioi niin copit olivat vastaavasti 3,51 (Techem), 3,62 (Itron) ja 4,01 (Nibe EMK). Tuotetun ja käytetyn energian välillä on vieläkin huomattava ero, ko ajanjaksolta 68kWh. Tuosta osa lienee peräisin käyttöveden esilämmityksestä, paristolla toimiva energiamittari kun tekee mittaukset aika harvoin niin osa energiasta kerkeää ikään kun valahtamaan ohi ennen kun mittari siihen havahtuu, varsinkin lyhyissä juoksutuksissa. Eli todennäköisesti esilämmitykseen käytetty energia on todellisuudessa mitattua lukua isompi. Osa erosta selittyy tietty häviöilläkin ja osa johtuu vapaakierron syömästä energiasta kattilan ja pumpun välillä. Loppuosa sit kai sulatuksiin, oli niitäkin muutamia kymmeniä aikajakson aikana.

Leikkasin Niben asentajan käsikirjasta cop taulukon ja lisäsin tuohon hiukan omia apuviivoja sekä tein uuden käyrän noin 38C tuottolämmölle. Tarkkuus tuollaisessa aikaansaannoksessa nyt tuskin on kaksinen joten lähinnä tein tuon mielenkiinnosta mutta näyttähän nuo cop arvot tuonne jotenkin käyrän läheisyyteen asettuvan. Eivätkä nuo nyt ihan mäkeen menneet aiemmilta kuukausiltakaan. Toki silloin pyydetty hiukan kuumempaa vettä jolloin todennäköisesti olisi pitänyt olla oma käppyrä johonkin 40-41 C kohdalle.

Kaiken kaikkiaan aika vilpoinen ollut toukokuun alkupuoli, seurannassa löytyy sellaisiakin toukokuita jossa jäähdytystäkin on saanut käyttää jo ihan reippaasti..
 

Liitteet

  • Ulkolämpötila toukokuun alkupuoli 2020.png
    Ulkolämpötila toukokuun alkupuoli 2020.png
    24,5 KB · Katsottu: 144
  • F2120-16 cop lisätty 38C.png
    F2120-16 cop lisätty 38C.png
    81,5 KB · Katsottu: 156
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Multiheater poistoilmalämpöpumppuhan on lähtökohtaisesti seinäkiinnitteinen, seinään ruuvataan kisko tai profiili ja lämpöpumppu ripustetaan sen varaan. Tuollainen jäykkä ripustus jossa on metalli metallia vastaan on tietysti arka kaikenlaiselle tärinälle ja jyrinälle. Meillä ei kellarikerroksessa kuulu mitään muuta kun puhallusääniä pumpun käydessä mutta keskikerroksessa kuuluu jyrinä joka ilmeisesti välittyy runkoääninä tiiliseinän ja betonivalun kautta. Ei tuo jyrinä nyt niin voimakas ole mutta pidemmän päälle kun sitä jää kuuntelemaan niin tulee toki mieleen josko siitä pääsisi vaikka eroon jollain tavalla.

Nyt kun kesä lienee jossain vaiheessa tulossa ja tuo Multiheater silloin pääsee kokopäivätöihin niin ajattelin kokeilla. Ensin pohdin josko olisin saanut tuohon sovitettua pienen ILP:n maatelineen mutta pannuhuone on niin ahdas ettei kyllä onnistu millään. Tein sitten viritelmän jossa ruuvasin kahta Bilteman seinäkonsolia kiinni vesivaneripalaseen neljän vaimennusjousen välityksellä. Ja koko komeus seinään kiinni propuilla ja ruuveilla. Vielä meinasin laittaa väliin palanen makuualustasta leikattua solumuovia ja sen jälkeen katsotaan yhäkö värinät välittyvät kerrosta ylemmäksi.
 

Liitteet

  • MultiHeater jousitettu seinäkonsoli_2.jpg
    MultiHeater jousitettu seinäkonsoli_2.jpg
    300,9 KB · Katsottu: 170
  • MultiHeater Seinäkonsoli.jpg
    MultiHeater Seinäkonsoli.jpg
    311,3 KB · Katsottu: 168

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Pitkästä aikaa hiukan päivitystä tähän omaan lankaankiin.

Valtio tuntuu pitävän minut sen verran kiireisenä ettei juurikaan harrastuksiin ole jäänyt kesän aikana aikaa, nyt oli pitkästä aikaa vapaa viikonloppu ja siten mahdollisuus myös omaan aikaan ja harrastamiseen joten tartuin tilaisuuteen. Nibe on ollut koko kesän ajan kahvat alhaalla ja MultiHeater on pitänyt kattilan lämpimänä. En ole tuon johdosta katsonut aiheelliseksi tehdä kuukausiraportteja vaan ajattelin tehdä yhteenvedon menneestä ja saavutetuista siinä vaiheessa kun MultiHeater luovuttaa vetovastuun taas Nibelle.

Keväällä tuli jo hyvissä ajoin hankittua uuden energiavaraajan, välilevyllinen 800 litrainen AustriaEmail PZR800. Tuo on viettänyt kesän varastoinnissa mutta nyt perjantaina raahasin sen sisälle autotalliin ja paikoilleen. Purin pois Niben putkitusta pannuhuoneesta, lähinnä energiamittarilinjat lähtivät ekana.

Lauantaina tutustuin AE:n eristysratkaisuun, varaajahan toimitetaan riisuttuna ja mukana on sitten taipuisa eriste jolla varaaja verhoillaan kun se on saatu paikoilleen. AE kutsuu sitä nimellä EcoSkin, eristys on 100mm( sanotaan fleeceksi, tuntuu huopamaiselta) ja päällimmäisenä on kova muovikerros. Eristeet on valmiiksi reijitetty yhteiden kohdalta ja ihan kiitettävän helposti tuo sujahti paikoilleen. Ei tuo eriste varmastikaan ole uretaanin veroista joten lämpöhäviöitä on siltä osin tiedossa. Toisaalta autotalli kaipaakin enemmän lämpöä joten nuo häviöt tulevat ikään kun hyödyksi kuitenkin. Syksyn aikana on vielä tarkoitus vaihtaa nuo autotallin 1 lehtiset patterit 22K profiilin pattereiksi.

Laitoin nyt heti asennusvaiheessa joka yhteeseen sulkuventtiilin vaikka vajaa puolet noista (4kpl käyttöön / 10kpl yhteensä) tulee käyttöön. En kuitenkaan muista koskaan harmitelleeni asennettua venttiiliä missään vaiheessa, sen sijaan on joskus harmittanut kun johonkin on jäänyt laittamatta sulkua ja siinä vaiheessa kun jotain muutosta haluaa tehdä niin tyhjennettävää on paljon enemmän. Joten laitoin sulut kaikkiin, kuitenkin jossain vaiheessa pitää kokeilla jotain virityksiä.

Putkitus on sekoitus kierteytettyä tuuman rautaputkea ja 28mm kuparia. Varaajasta tulee yksi linja lämpöpumpulle ja yksi linja joka yhdistää sen (öljy)kattilaan. Toistaiseksi olen vastan puurtanut tuon lämpöpumppulinjan kanssa, siinä kun noita palikoita on paljon enemmän. Tilaa oli nyt käytössä pannuhuonetta enemmän joten sain mielestäni nuo energiamittarit sijoitettua järkevämmin, mikään niistä ei ole nyt mutkan lähellä ja sain niiden väliinkin enemmän tilaa. Katsotaan onko mittaustuloksissa eroja muutosten jälkeen. Linjassa / sarjassa on yhä edelleen Techemin, Itronin ja Niben oman EMK:n mittarit.

Toivon mukaan varaajalla saavuttaisi sen että käyttösyklit pysyisivät nykyisenkaltaisina (keskimäärin ovat olleet reilun tunnin) mutta ylilämpöä ei tarvitsisi juurikaan tehdä vaan tuottaisi ihan sen verran lämpöä mitä lämmitys kulloinkin vaatii. Uskoisin copin hiukan paranevan kun nuo ylilämpöasteet saa tiputettua pois.

Muutama kuva homman etenemisestä. Kuvat ovat huonoja, tuo on nurkassa autotallissa joten tilaa kuvata on hyvin vähän. Mutta näyttää jotain kuitenkin. Hyvin huomaa että kesän ajan on tehnyt vain istumatyötä ja liikutellut lähinnä vain käsiä, kummasti paikat särkevät kun rupeaa vetämään tuuman ja 28mm:n liitoksia kiinni.

Muoks: korjattu typoja, punaviini ei näköjään yhtään paranna oikeinkirjoitusta...
 

Liitteet

  • putkitus varaajasta lämpöpumpulle - energiamittarit 2.jpg
    putkitus varaajasta lämpöpumpulle - energiamittarit 2.jpg
    206,3 KB · Katsottu: 147
  • putkitus varaajasta lämpöpumpulle - energiamittarit.jpg
    putkitus varaajasta lämpöpumpulle - energiamittarit.jpg
    245,3 KB · Katsottu: 158
  • Varaaja eristys ja sulkuventtiilit asennettuna.jpg
    Varaaja eristys ja sulkuventtiilit asennettuna.jpg
    50,7 KB · Katsottu: 145
  • Varaaja riisuttuna.jpg
    Varaaja riisuttuna.jpg
    52,3 KB · Katsottu: 192
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Sain putkivedot valmiiksi ja aloin täyttämään järjestelmää vedellä. Josko viikolla saisi vielä tehtyä puuttuvat kaapeloinnit ja siten saisi tuon Niben takaisin käyttöön, pikku hiljaa rupeaa kelit viilenemään niin ettei tuo MultiHeater enää jaksa pitää kattilaa lämpimänä.

En päässyt vielä paineella testaamaan putkitusta, tuonne menee kuitenkin lähemmäs kuutio vettä ja tuo meidän kaivon tuotto on aika pieni. Lisäksi valtio ylityöllistää minut nyt usealla sektorilla joten harrastuksiin jää kovin vähän aikaa.

Muutama vuotava liitos löytyi täytön yhteydessä, lähinnä helmiliitoksia joita ei oltu kiristetty kunnolla. Ja toki yksi liitos oli kokonaan ilman helmeäkin, jostain syystä aina löytyy joku sellainen (laadunvalvonnalle pyyhkeitä...). Kierreliitokset tein hampulla ja kitillä, en usko että niistä vuotaa yksikään.

Pannuhuone vai pitäisikö sanoa tekninen tila jos tuo öljypoltin poistuu kuvioista selkeytyi myös aika lailla putkituksen osalta. Siltä puolelta ei vielä kuvia, huomenna jos saa järjestelmän tiiveystestattua niin voisi vetää kannakkeet kiinni ja ottaa muutaman kuvan sieltäkin. Pannuhuoneen puolella ei oikeastaan ole nyt muuta kun kv pumppu joka kierrättää vettä varaajasta kattilaan.
 

Liitteet

  • varaajan putkitukset 1.jpg
    varaajan putkitukset 1.jpg
    232,4 KB · Katsottu: 166
  • varaajan putkitukset 2.jpg
    varaajan putkitukset 2.jpg
    71,8 KB · Katsottu: 137

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Niin kun toisessa aiheessa tänään aiemmin totesin niin ajoin uudet softat niin SMO40:een kun F2120:een.

Koekäyttö sujui ongelmitta ja toki komeat ovat copit kun varaajan ottaa käyttöön ja pumppu saa viileetä vettä, reilun tunnin vedon aikana cop oli 6:n molemmin puolin. Ulkolämpötila noin +13C ja tuli tehtyä maks 36C vettä tuohon varaajaan.

Jostain syystä Niben oma EMK virtausmittari kuitenkin oireilee päivityksen jälkeen, virtaus oli koko ajan alakantissa, näytti noin 9 l/minuutti kun todellinen vedenvirtaus oli reilu 30 l/min. Mistäköhän moinen voi johtua? Päivityksen jälkeen tuo virtaus näkyy minulla Uplinkissakin, aiemmin ei näkynyt mutta silloin huoltotiedoissa näkyi oikea virtaus. SMO tunnistaa kyllä virtausanturin oikein.

Onko joku muu foorumilla päivittänyt SMO:n tuohon softaan ja löytyykö virtausmittaria? Lähinnä mietin onko softassa bugi vai onko minulla jokin pielessä

F2120 071020-2.png
 

harla

Jäsen
Minulla on F2120-12 ja SMO40. Uudet softat ajoin molempiin ja virtaukset ei muuttunut ollenkaan. Ne on olleet noin 10l / min. ainakin tänä syksynä.
Mittari on EMK 500.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Minulla virtaukset olivat aiemmin typillisesti noin 22-28 l/min mutta nyt päivityksen jälkeen näytti tosiaan vaan noin 9 l/min. Tuossa samassa linjassa kun on noita muita mittareita niin on helppo verifioida mikä on todellinen virtaus. Alta 10 l/min on kyllä aika vähän tuolle -16 versiolle.

Mutta kiitos tiedosta, todennäköisesti softa on ihan ok ja minulla on jossain joku käpy, oliskohan tullut huono liitos kun jouduin jatkamaan tuota virtausmittarin kaapelia uudelle paikalle?
 

janhunen

Jäsen
Päivityksen jälkeen tuo virtaus näkyy minulla Uplinkissakin, aiemmin ei näkynyt mutta silloin huoltotiedoissa näkyi oikea virtaus. SMO tunnistaa kyllä virtausanturin oikein.

Onko joku muu foorumilla päivittänyt SMO:n tuohon softaan ja löytyykö virtausmittaria? Lähinnä mietin onko softassa bugi vai onko minulla jokin pielessä

En ajatellu ees ensin päivittää, mutta kun kirjoitit, että toi virtaus tuli uplinkkiin näkyville, piti koittaa itekin. Ja toimii myös Smo40+F2040 kombossa. Ja näyttää virtauksen myös oikein minullakin, eli tsekkaa ne liitokset.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Kävin liitokset läpi, oikeastaan kahteen kertaan. Ja lopputulos ihan sama. Virtaukseksi näyttää kolmea eri arvoa, 9,0l , 4,4l ja 0l. Ainoastaan viimeisin on totuuden kanssa yhteneväinen.

Mutta hyvä tieto tuokin et muualla näkyy oikein, paikallinen (käyttäjän aihuettama...) vikahan tuon on sit pakko olla eikä softabugi. Minullahan oli koko järjestelmä purettuna kesän ajan kun siirtyi pannuhuoneesta autotalliin joten toki mahdollisia vikapaikkoja on muutamia.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Löytyi tuo vika tuossa virtauksessa lopultakin, oli niin kun arvelinkin käyttäjän aiheuttama eli yhdessä jatkokohdassa oli huono liitos. Sen kun korjasi niin rupesi pelittämään. Muuttuvassa järjestelmässä kun anturit vaihtavat paikkoja niin jatkokohtia tuuppaa tulemaan turhan paljon. Ehkä osa noista voisi tilaisuuden tullen vetää uusilla piuhoilla.

Kiitokset @harla ja @janhunen kun raportoitte siitä et teillä nuo päivitykset toimivat, ei ollut sit loppujen lopuksi paljon muita mahdollisuuksia kun oma huolimattomuus jossain.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Muutama päivä tullut nyt "koeajettua" tuo aiemmin hankkimani varaaja, kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Hiukan säätöjä toki ollut ja enemmän varmaan vielä edessä ennen kun homma on paketissa mutta alku näyttää kuitenkin kohtuullisen lupaavalta.

Muutaman muutoksen tein vaaraajan kytkentöihin/yhteisiin tänään ja uskon niidenkin vaikuttaneen positiivisesti. Alun perin minulla oli kytkennät niin että VILP:n anto oli kytketty varaajan diffuusorin kautta, tuo diffuusori on reijitetty nousuputki josta veden pitäisi purkautua oikealle korkeudelle varaajassa nesteen lämpötilan ja varaajan lämpötilan perusteella. Eli lämmin vesi (suhteessa varaajaveteen) nousisi ihan ylös ja kylmä, sulatuksen jälkeinen vesi jäisi taas varaajan alaosaan. Teoriassa hieno ja sinänsä yksinkertainen värkki, käytännössä tuon toiminta epäilytti kyllä jo heti alkuun mutta tuli nyt kokeilun vuoksi kuitenkin kytkettyä tuon kautta asennusvaiheessa. Aika nopeasti kävi kuitenkin selväksi sekin tosiasia ettei tuo toimi ainakaan lämpöpumppusovelluksen pienillä lämpötilaeroilla. Saattaa olla eri asia jos aurigosta tai kattilasta lataa tuonne tehoja. Diffuusori kun ei toiminut toivotulla tavalla niin tarkoitti käytännössä se että lyhyen VILP käynnin jälkeen varaajan alaosa oli jo lämmennyt ja VILP sai turhan lämmintä vettä ottopuolelle, varaaja meni ikään kun tasalämpimäksi hyvin lyhyessä ajassa.

Muutin kytkennät niin että VILP:n anto meni kerrostumalevyn yläpuolella jolloin tuo rupeaa heti lämmittämään varaajan yläosaa ja alaosa pysyy pitkään viileänä. Putkitus tässä vaiheessa vielä hiukan väliaikaisratkaisuin toteutettu (kuullostaako tutulta...) eli joustavalla teräsputkella mutta jos kaikki vaikuttaa hyvältä niin väännän uuden putkituksen tuuman putkiosista.

Päivällä kun tuota koekäytin niin tunnin ja kahdenkymmenen minuutin käyttöjakson aikana tuotti ihan nätit käppyrät kaikin osin, keskicop oli loggerin laskennan mukaan aika tasan 5. Ulkolämpötila noin 10C ja varaajan lähtölämpö noin 31C ja loppulämpö noin 37C (anturin kohdalla).

Tuossa kun olen tuota seurannut niin vaikuttaa ettei tuo F2120:kaan ole parhaimmillaan energiatehokkuuden suhteen silloin kun se käy oikein pienillä kierroksilla (25-30) cop on silloin heikompi kun jos se käy vaikka taajuuksilla 33-40. Tuota täytyy tutkia vielä tarkemmin mutta lyhyen tarkkailun jälkeen vaikuttaa siltä ettei tuon kannattaisi oikeastaan antaa käydä ihan tyhjäkäynnillä vaan mieluummin pakottaa ainakin pintakaasun ottoon. Kattilan toimiessa varaajana pyrin pitämään käyntikierrokset ja tehon mahdollisimman alhaalla ellei kuormaa ollut (ts ei ollut pakkasta) jotta sai järkevän pituisia käyntijaksoja. Mutta nyt tuon suuremman varaajan kanssa tuota ongelmaa ei ole vaan puumpulle voi antaa vapaammat suitset tehonkäytön suhteen, nostinkin tuota kompurakäyrää jo hiukan valmiiksi.

Löytyyköhän tuossa SMO40:ssa muuten asetus jolla voisi blokata pois tietyt taajuusalueet? Niben maalämpöpumpuissa sellainen toiminto taitaa olla mutta onko noissa ilma/vesi vehkeissä? Voisi blokata pois ainakin 25-30hz. Tosin ilmojen painuessa nollan alle tuo ei muutenkaan enää antanut taajuuden vajota niin alas.

Kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen ostokseeni ainakin näin pitkälle. Varaajan hinta Virosta uitettuna oli reilu tuhat euroa veroineen ja rahteineen. Olisin ostanut käytetyn jos olisi sopiva sattunut kohdalle, nyt niitä sopivia ei silloin keväällä tullut vastaan. Anturipaikkoja saisi olla tuossa mielellään enemmänkin mutta saahan noista suurista yhteistäkin kavennettua antureille sopivan putken pienellä askartelulla. Harrastushan tämä on kuitenkin...

Jonkin verran tuo varmaan vuotaa lämpöenergiaa ympäristöön, tuo irrallinen lämpöeriste ei taida kyllä olla uretaanin veroista. Mutta tulee sekin lämmönhukka hyödyksi nyt kun tuo sijaitsee autotallissa ja talli kaipasi muutenkin hiukan lisälämpöä.
 

Liitteet

  • 1_Austria Email PZR luonnos2.png
    1_Austria Email PZR luonnos2.png
    90,3 KB · Katsottu: 82
  • 2_F2120 121020 selityksineen.png
    2_F2120 121020 selityksineen.png
    25,8 KB · Katsottu: 77
  • 3_F2120 cop 121020.png
    3_F2120 cop 121020.png
    16,9 KB · Katsottu: 81
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Teoriassa hieno ja sinänsä yksinkertainen värkki, käytännössä tuon toiminta epäilytti kyllä jo heti alkuun mutta tuli nyt kokeilun vuoksi kuitenkin kytkettyä tuon kautta asennusvaiheessa. Aika nopeasti kävi kuitenkin selväksi sekin tosiasia ettei tuo toimi ainakaan lämpöpumppusovelluksen pienillä lämpötilaeroilla.
Diffuusori ei varmaankaan toimi vilpin ison vertaaman vuoksi.

Jos pumppaat varaajan pohjalta varaajan yläosaan tulet saamaan todella hyvää coppia kunnes varaaja on tasalämpöinen. Voisi olla kokeilun arvoista testata voiko virtaamaa pienentää copin kärsimättä, saisi kuumempaa sinne yläosaan ja pidemmän käynnin ennenkuin pohja lämpeää
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Diffuusori ei varmaankaan toimi vilpin ison vertaaman vuoksi.

Näin se varmaan onkin, itse ajattelin et nuo pienet lämpötilaerot sotkivat tuon toiminnan.

Mitä tulee tuohon virtausnopeuteen niin tuo Nibehän säätää itse (PWM säädöllä) kiertoveden nopeuden pyrkien pitämään dT:n vakiona (arviolta nykyisellään noin 4K). En ole tuota juurikaan tutkinut että pystyiskö käyttäjä tuota dT.ta määrittelemään jossain valikossa pienemmäksi jolloin oletettavasti kv pumppu pyörisi hiljempaa ja virtaus pienenisi. Täytyy sitäkin tutkia, jotenkin tuntuu että jossain olisi tullut vastaan moinen kohta valikoissa mutta suoralta kädeltä en muista.

Fyysisesti tuota on kuitenkin vaikeeta rajoittaa, jos venttiileistä kuristaa niin epäilen et tuo huudattaa sit vaan kv-pumppua lujempaa yrittäen liikuttaa saman määrän vettä jotta saisi pidettyä dT:n halutussa.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Fyysisesti tuota on kuitenkin vaikeeta rajoittaa, jos venttiileistä kuristaa niin epäilen et tuo huudattaa sit vaan kv-pumppua lujempaa yrittäen liikuttaa saman määrän vettä jotta saisi pidettyä dT:n halutussa.

Määritelemällä pumpun max ja min arvot uusiksi?
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Voitko @Espejot avata hiukan tarkemmin tuota mitä tarkoitat?

Etäisesti muistelisin nähneeni tai lukeneeni jossain miten tuohon dT:hen pystyi vaikuttamaan (nyt kun rupesin asiaa ajattelemaan) mutta ei varsinaisesti soita mitään kelloja kyllä.

Tarkoitatko max arvolla esimerkiksi kuinka paljon yli tavoitteen saa mennä vaiko käyrän maks arvoa tai jokin muu?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Voitko @Espejot avata hiukan tarkemmin tuota mitä tarkoitat?

Etäisesti muistelisin nähneeni tai lukeneeni jossain miten tuohon dT:hen pystyi vaikuttamaan (nyt kun rupesin asiaa ajattelemaan) mutta ei varsinaisesti soita mitään kelloja kyllä.

Tarkoitatko max arvolla esimerkiksi kuinka paljon yli tavoitteen saa mennä vaiko käyrän maks arvoa tai jokin muu?

Minä iskin dT arvot niin kuin ne menee lattialämmityssuunnitelmissa ja Niben automaatiikka laski pumpun nopeuden aina 100%. Katsoin sitten pumpun käyrästöstä about mikä on tarvitava teho% 24kPa painehäviöllä joka tuottaa halutun max virtaaman (minulla 30 l/s) ja asetin pumpun maximinopeuden 65%. Minimikin voidaan määritellä. Sinulla toi tapaus on erilainen mutta pumpun min ja max arvoilla voi säätää ainakin haarukan missä pumppu toimii.
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Näköjään asetuksissa löytyy kohta manuaaliselle virtausasetuksellekin, 5.1.14 Virtausasetukset

Tuolla pystyy säätämään dT:n MUT:n osalta. Vakioarvo tuolle oli 10K kun MUT minulla -25C. Kuullostaa isolta tai sit en vaan tajua miten tuon on tarkoitus toimia. Koitin laittaa vaikka 5 tai 7 K tuohon mut ei se hetkellisesti ainakaan mihinkään vaikuttanut.
 

roots

Hyperaktiivi
Tuo 10K oletus delta on tarkotus olla MUT:ssa ja sitten lämpösemmille se delta on sitten pienenevä, näin se kaikkien pumpuilla tuntuisi menevän, eli tavoittelee lämmityspiirien deltaa...
Jos MUT-delta on lämmityspiireissä todellisuudessa pienempi niin sitten vaan pienentämään arvoa.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Vuosi sitten syksyllä vaihdoin suurin osa talon pattereista Salomaan 22K malleihin. Muutos onnistui hyvin vaikka en sen koommin laskenut pattereiden kokoja vaan seurasin motto jossa ostin niin isoja pattereita mitä lompakko antoi myöden, oma silmä sieti ja vaimo antoi luvan. Pari nurkkahuonetta jäi kuitenkin hiukan viileiksi, nuo ovat poikien käytössä, pohjoispuolella ja niissä ainoastaan 1 patteri/huone.

Halvin ratkaisu olisi tietty ollut se että olisi käyrää nostanut hiukan ja samalla hiukan kuristanut muita pattereita. Kuitenkin kun viime vuonna jäi autotalliin vanhat yksilehtiset paikoilleen niin ajattelin et vien patterirempan loppuun asti. Niinpä tilasin Salomaalta sopivat 33K järkäleet poikien huoneisiin ja asennan sopivan tilaisuuden tullen nuo yli jääneet kaksilehtiset autotalliin.

Muutama pienempi 11K paneelikin on vielä vaihtamatta, tuulikaapissa ja vaatehuoneessa mutta kaikki aikanaan. Nuo poikien 33K patterit löysivät paikkaansa, olivat kohtuullisen raskaita raahata ja käsitellä mutta toivottavasti ajavat nyt asiansa kaikkineen. Ainakin toistaiseksi vaikuttaa hyvältä, nolla asteessa pattereihin menee noin 32C ja talo on nyt aika tasaisen lämmin, myös nuo aiemmin mainitut nurkkahuoneet.

Aika järkäleitä tosiaan nuo 33K radiaattorit...
 

Liitteet

  • Salomaan 33K 1400_500.jpg
    Salomaan 33K 1400_500.jpg
    182,2 KB · Katsottu: 127
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
SMO40 huoltovalikko 5.11.1.1 (Lämpöpumppuvalikko)
katso liitettä 66215
En ole kokeillut, mutta muistelin jotain tuollaista olleen. Lähde: Nibe F2120 Asennus.

Olen tuossa jonkin aikaa seurannut tuota pumpun toimintaa ja ollut ikään kun kahden vaiheilla, rajoittaako vai eikö rajoittaa, siinäpä visainen kysymys. Vaikuttaa kuitenkin ilmeiseltä että ihan "tyhjäkäynnillä" eli 25hz:lla niin cop on huonompi kun esimerkiksi 30hz:lla. Ero on silmämääräisesti joku 0,3-0,4 yksikköä eli ei mitään maata järisyttävää mutta ihan havaittavissa.

Kokeileminenhan ei juurikaan maltaita maksa joten kävin valikossa katsomassa, ajatus oli että olisin blokannut pois taajuudet 25-29hz ja seurannut vaikutusta. Ulkolämpötilat kun putoavat nollan vaiheille niin softa karsii muutenkin nuo alle 30hz:n käyntitaajuudet käytöstä. Mutta kun "täppäsin" tuota Estoalue 1:sta niin softa tarjosi tehdasoletuksena 25-28hz alueen. Järkeilin että ehkä tuo on tehtaallakin huomattu ettei tyhjäkäyntialue ole ihan parhaimmillaan hyötysuhteen osalta ja siten on tuonne oletuksena laitettu ihan alimpien taajuuksien blokkausta.

Hiukan tuo nostaa minimi(anto)tehoa mutta omassa järjestelmässä tuolla ei ole sen suurempaa merkitystä.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Mulla on ollut mielessä ihan sama, että pudottaa pois alle 30Hz. Ei vain ole tullut aikaiseksi. Näillä plus-keleillä sahaa välillä ikävästi 25-32Hz alueella.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Normaalia pidempi seurantajakso tällä kertaa eli kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Otin F2120 kahvat alas (muistaakseni) 3.6 kun käyntijaksot rupesivat olemaan kovin lyhyitä ja lämmitystarve pieni jolloin tuntui luontevalta että Multiheater otti vetovastuun kellarin ilmanvaihdosta ja samalla piti kattilan peruslämmöissä (noin 35-40C).

Kesän aikana muutin F2120:n putkitusta ja monitorointia sekä lisäsin järjestelmään varaajan (Austria Email PZR-800) niin kun tuli jo ylempänä selostettua. F2120 lataa em varaajaa, otto on varaajan alaosasta jonka jälkeen vesi tekee vielä lenkin samassa osassa olevan lämmönvaihtimen kautta (kokeilua, epäilen ettei tuosta ole juurikaan hyötyä mutta muutakaan käyttöä tuolle ei nyt ollut). Lämmönvaihtimen jälkeen lämpöpumpulle ja lämpöpumpulta paluu termostaattiohjatun kolmitieventtiilin kautta ajatuksena ohjata kylmät sulatusvedet varaajan alaosaan. Toimii kyllä mutta ei ole kovinkaan elegantti ohjaus sinänsä. Paljon helpompaa olisi jos Nibe suostuisi muokkaamaan softan niin että tieto sulatuksesta voisi ottaa "pehmeiden lähtöjen" kautta, SMO:han tietää kyllä jos pumppu sulattaa ja tietää jo paljon etukäteen minuuttimäärän seuraavaan sulatukseen. Mutta ainakaan vielä en ole saanut tuota tietoa tuotua järjestelmästä ulos. Modbus palikalla saisi varmaan mutta ei viitsisi ostaa sitä vaan tuota varten. Pumpun peruskortilla on yksi ledikin jota voisi tuohon hyödyntää mutta ei sekään tie ihan mutkaton ole.

Lämpöpumpun tuotto on nyt uudessa kokoonpanossa 4 eri energiamittarin seurannassa, Hydrosonis, Itron, Nibe EMK ja Zenner Zelsius. Noista Hydrosonis ja Zenner osaavat erotella lämmitys- ja viilennysenergian omiin saldoihin jotta sulatuksiin kulunut energia on helposti seurattavissa.

Varaajasta lämmin vesi siirtyy kattilaan ja kiertoon kiehuntayhteen kautta. Pattereihin sitä annostellaan Vexven AM40 automatiikan avulla, toki Niben käyrää on jo koitettu sovittaa aika lähelle tarvetta muutenkin. Paluu kattilasta on paisuntayhteestä eikä tyhjennysyhteestä niin kun sen ehkä piirrustuksesta saattaa käsittää. Kattilasta viilennyt vesi palaa varaajan alaosaan.

Otin F2120:n käyttöön uudestaan 7.10 illalla jolloin Multiheater sai taas siirtyä lepovuoroon. Jakson aikana kului sähkö yhteensä 5843kWh josta Multiheaterin osuus 1164kWh, Niben 379kWh ja lämpimän veden lopputulistus 488kWh. 3812kWh siis hupisähköön, sitä tuntuu tässä talossa kuluvan kun kesä- ja heinäkuussakaan ei päässyt alle 1000kWh kuukausikulutuksen.

Multiheater tuotti jakson aikana 4606kWh, cop 3,96 joka on sille tavanomainen taso. Nibe tuotti 1571kWh(Hydrosonis), 1595kWh(Zenner), 1654kWh (Itron) ja 1657kWh (Nibe EMK). Nibe EMK:n lukema on tavanomaista pienempi, virtausanturin johdotuksessa sattui minulle huolimattomuusvirhe ja se näytti vajaan viikon liian pientä virtausta. Copit vastaavasti 4,15 (Hydrosonis), 4,21 (Zenner), 4,37 (Itron) ja 4,38 (Nibe EMK). Sulatuksiin meni Hydrosoniksen mukaan 23kWh ja Zennerin mielestä 26kWh.

Nibellä oli jakson aikana 140 käynnistystä ja 252 käyttötuntia eli keskimäärin 1,8 tuntia per käyntijaksoa.

Tuotetusta energiasta (noin 6177kWh) pattereihin meni 1131kWh, lattioihin 3531kWh ja käyttöveden esilämmitykseen 327kWh sekä sulatuksiin 49kWh. Laskennallisesti hukka on kuitenkin liian iso vaikka tuo varaaja ja eristämättömät putket varmasti hukkaavat aika paljon energiaa autotalliin. Autotalli on nyt ollut paljon entistä lämpimämpi, noin 18C, tosin vaihdoin tuonne myös ne 22K patterit mitä jäivät poikien huoneista yli. Mutta silti tuota hukkaa on aivan liikaa. Käyttöveden esilämmitykseen menee varmaan paljon sellaista mitä mittari ei kerkeä rekisteröimään mutta sekään ei selitä kaikkea. Täytyy tutkia lisää.

En laskenut tälle jaksolle coppia veden loppulämmityksen jälkeen kun tuossa oli noin sekalainen asetelma tuotossa. Mutta reilu puoli yksikköä se varmaan söisi tuosta copista.

Liitteenä yksinkertaistettu piirros järjestelmästä josta varmaan puuttuu jonkin verran yksityiskohtia mutta pääpiirteissään näyttää kytkennät kuitenkin. Saattaa tuossa virheitäkin olla vielä seassa mutta pääpiirteissään se on tehty noin.
Järjestelmäkuva 1_15.png
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Marraskuu takana ja lukemat otettu, kuukausi oli lämmin ja sateinen tai siltä ainakin tuntui. Keskilämpötila Turussa oli 5,1C ja lämmitystarveluku 357 (normaali 486). Sähköä kului kuukauden aikana 1510kWh (vuonna 2019 marraskuu 2993kWh) josta lämmitykseen ja veteen meni 716 kWh ja hupisähköön 794 kWh. Sisälämpötila mittausjakson aikana hiukan reilu 23C.


Marraskuussa irroitin kattilasta öljypolttimen ja hormin yhdysputken sekä tyhjensin öljysäiliön. Paikallinen urakoitsija jolla öljypuolen oikeudet löytyy kävi katsomassa säiliötä ja tarjosi poistopuhdistus+poistotodistus 370 euroa + 1 euro per litra sakkaa. Tuon joutuu varmaan ottamaan, joko häneltä tai joltain muulta. Tarjosi myös säiliön romutuksen, arvioi työn määräksi 1 päivän homma parille kaverille ja ällistyttävä tarjoushinta oli 1400 euroa avaimet käteen. Tuo romutustarjous tuntuu äkkiseltään kalliilta mutta ei sitä tietty ihan ilmaiseksi itsekään saa tehtyä. Ja tuo romutus nyt on lähes kokonaan työtä jolloin siitä tietty jotain saa kotitalousvähennyksenä takaisin. Plasmalla sanoi että paloittelevat. Naureskeli muka huvittuneena kun sanoin et olin ajatellut puukkosahan kanssa tuota paloitella.

Marraskuu oli nyt ensimmäinen kokonainen kuukausi jolloin nuo uudet energiamittarit ovat olleet lämpöpumpun linjassa kiinni. Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 600kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 2526 kWh (sulatuksiin 56kWH), Zenner 2562 kWh (sulatuksiin 59 kWh), Itron 2643 kWh ja Niben EMK mukaan 2779 kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 4,21 – Zenner 4,27 – Itron 4,4 ja Nibe EMK 4,63. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 4,12 ja Zenner 4,17.

Noiden mittareiden tulosten hajonta on ensinäkemältä aikamoista, eniten uskon itse tällä hetkellä kuitenkin noihin ensimainittuihin eli Hydrosoniksen ja Zennerin tuloksiin. Ovat aika lailla linjassa niiden tulosten kanssa mitä sain aiemmin Techemin kanssa ja kun vertaa mittaustuloksia varaajasta eteenpäin niin nuo ovat ehkä ne uskottavimmat. Niin kun ollaan joskus aiemminkin foorumilla todettu niin energiamittareiden tulosten suuri hajonta taitaa juontaa juureensa siitä että nuo on kuitenkin kaikki suunniteltu kaukolämpö tai vastaaviin kohteisiin jossa dT on ihan eri luokkaa mitä lämpöpumppusovelluksessa. Hydrosonis ja Zenner pysyvät kuitenkin noin 1,5% sisällä ja Itronkin vielä noin 5% sisällä. Niben EMK karkaa sit omiin lukuihin mutta se ei toisaalta ole myöskään laskutukseen tarkoitettu niin kun nuo muut energiamittarit. Eikä tuon oman pumpun ja EMK:n tulosten perusteella voi vetää vielä minkäänlaisia johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen EMK:n yleisesta tarkkuudesta, tulokset ovat just niin tarkkoja mitä se anturipari omalta osalta mahdollistaa. Eivätkä nuo NTC anturit tietty millään pärjää tarkkuudessa ja tasaisuudessa energiamittareiden PT antureita vastaan. Virtaustiedoiltaan EMK on hyvin samoilla linjoilla mitä nuo muutkin energiamittarit.

Pumpussa oli nyt tämä kuukausi myös uutta softaa eikä ongelmia esiintynyt, ruotsin foorumilla raportoituja herjoja kehnosta vedenkierrosta sulatusten yhteydessä ei ole esiintynyt eikä muitakaan hälyjä tai herjoja. Nuo ruotsin foorumilla raportoidut tapaukset uskon itse johtuvan liian ahtaasti mitoitetuista putkista.

Järjestelmässä kun energia sit siirtyy eteenpäin, energiavaraajasta kattilaan niin Techemin mukaan hybriidivaraajasta kattilaan on siirtynyt 2396 kWh mitä olisi kohtuu hyvin linjassa kun laskee että tuotetusta energiasta reilu 50 kWh on mennyt takaisin sulatuksiin ja tuollaisen varaajan hukka on varmasti reilu 100kWh / kk. Voi olla et nuo Hydrosonis ja Zenner ovat jopa hiukan pessimismiin taipuvaisia ja kovin varovaisia mutta ei ne taida paljon totuudesta heittää kuitenkaan.

Kattilasta jakoon mennyt energiaa kun summaa niin pattereihin on mennyt 1470kWh, lattioihin 903kWh ja LKV esilämmitykseen 43kWh mitä tekisi yhteensä 2416kWh. Hybriidivaraajasta kun oli siirretty Techemin mukaan 2396 ja MultiHeater on tuottanut 69kWh niin tekisi yhteensä 2465kWh. Tuo käyttöveden esilämmityksen energialukema on todennäköisesti hiukan liian pieni ja kattilakin hukkaa jotain vaikka hormi on katkaistu ja tukittu. Joten oliskohan se totuus jossain Zennerin ja Itronin välimaastossa, kuitenkin lähempänä Zenneria kun Itronia?

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 99kWh ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,67 ja Zenner 3,92.

Nibellä oli jakson aikana 239 käynnistystä ja 397 käyttötuntia eli keskimäärin 1,67 tuntia per käyntijaksoa. Multiheater oli käytössä vain saunomisten ja suihkujen aikana, sen cop oli 3,96 eli ihan normaaliluvuissa.

Kuukauden aikana puhdistamo oli puhdistanut 57 panosta eli vettä oli sen läpi mennyt hiukan vajaa 10m3.

Summa summarum, kuukausi oli lämmin mutta tulokset olivat ihan kelpoja ja tällainen harakanpesä näköjään huutaa lämpöä jo varhaisessa vaiheessa. Ja täällä lounaiskolkassa valtaosa ”talvesta” on kuitenkin tuollaista +5C - -5C välillä joten siltä osin tuo tuntuu olevan omaan käyttöön ja tarpeeseen varsin pätevä pumppu.

Muoks: korjattu muutama näppäilyvirhe.
 
Viimeksi muokattu:

janhunen

Jäsen
Marraskuu oli nyt ensimmäinen kokonainen kuukausi jolloin nuo uudet energiamittarit ovat olleet lämpöpumpun linjassa kiinni. Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 600kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 2526 kWh (sulatuksiin 56kWH), Zenner 2562 kWh (sulatuksiin 59 kWh), Itron 2643 kWh ja Niben EMK mukaan 2779 kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 4,21 – Zenner 4,27 – Itron 4,4 ja Nibe EMK 4,63. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 4,12 ja Zenner 4,17.
Hienoa kun on oikeasti mitattuakin tietoa ja tosta hyvin näkee noiden sulatusten vaikutuksen, käytännössä ei mitään heikentävää vaikutusta; pientä taustakohinaa. ;) Saapa nähdä miten toi mahdollisesti muuttuu, jos ja kun tulee kylmempiä ilmoja.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Hienoa dataa! Minusta kyllä ulkoisten energiamittareiden tulokset vaikuttavat uskottavilta ja luotettavilta, niin lähellä ne ovat toisiaan. Se oli tosiaan jo tiedossa, että Nibe näyttää vähän kaunisteltuja lukemia. Tämä on ihan ymmärrettävää ja on varmasti tarkoituksella tehty. Ihan sama juttu, kuin autojen kulutuslukemat: ei taida yksikään auto näyttää niitä liian suureksi. Keskimäärin varmaan olettavat, että kauniimmat lukemat ovat yhtä kuin tyytyväisempi asiakas. Aika harva tällaisia asioita kuitenkaan seuraa vaihtoehtoisilla menetelmillä.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 99kWh ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,67 ja Zenner 3,92.
Minä laskin antamillasi arvoilla, että Zennerin COP olisi tulistus ja sulatukset huomioiden 3,72. Hydrosonikselle sain saman lukeman kuin sinä. Loistavia lukemia nuo ovat yhtä kaikki. Itse olen arvioinut, että kokonais-cop painuu meillä lähemmäs kolmosta näillä keleillä. Syynä tähän on käyttöveden teko pelkällä suorasähköllä. Säästöpotentiaalia esilämmityksellä olisi noin 100€ vuodessa, minkä vuoksi motivaatio muutostöille on kovin alhainen.
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Minä laskin antamillasi arvoilla, että Zennerin COP olisi tulistus ja sulatukset huomioiden 3,72. Hydrosonikselle sain saman lukeman kuin sinä. Loistavia lukemia nuo ovat yhtä kaikki. Itse olen arvioinut, että ilman käyttöveden esilämmitystä meillä kokonais-cop painuu lähemmäs kolmosta näillä keleillä. Säästöpotentiaalia esilämmityksellä olisi noin 100€ vuodessa, minkä vuoksi motivaatio muutostöille on kovin alhainen.
Joo, tuossa oli käynyt itselleni lapsus ilmoittamieni lukujen kanssa, tuo 3,92 oli Itronille jossa käyttövesi huomioitu (mutta ei sulatuksia). Zennerille en ollut laskenut enää tuota coppia mistä oli vähennetty sekä sulatukset että huomioitu käyttöveden loppukuumennus, olin varmaan ajatellut et luku oli niin lähellä tuota Hydrosoniksen lukua niin kun se olikin.

Kirjoittaessa oli ajatus tehnyt tepposet sit ja tuli hiukan "fake news" mukaan tuohon raportointiin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Hiukan samaa aihetta liipaten mitä @Hempuli tuossa jo omassa langassa tänään käsitteli niin olen itsekin tänään tehnyt hiukan varaajakokeita.

Olen jo jonkin aikaa seurannut Niben käyntikertoja ja todennut että entinen öjlykattila joka nykyään toimii ikään kun järjestelmän hubina lämpesi aika lailla heikosti, lämmin vesi joka tuli tuolta hybriidivaraajasta lähti enimmäkseen suoraan kiertoon eikä kattila lämmennyt kun nimeksi ennen kun hybriidi oli niin lämmin että asteminuutit olivat nollassa. Käyntijaksot tuolla tavalla (anturi BT25 sijaitsi siis hybriidin yläosassa) olivat noin 1-2 tuntia ja lepojaksot puolesta tunnista tuntiin. Vexven suntti oli yleensä selällään eli täysin auki, sisälämpötila ei juurikaan heilunut ainakaan niin että sen olisi tuntenut.

Jonkin aikaa tuossa ajatus kytenyt mielessä että entäs jos siirtäisin tuon BT25 anturin vanhaan kattilaan, miten järjestelmä silloin toimii. Tänään kun oli hiukan aikaa päivällä niin tein sit tuon siirron (tai no, vanha anturi oli siis yhä kattilassa, hybriidissä oli toinen joten oikeasti kytkin vain yhden johtoparin wagoista irti ja toinen kiinni. Mutta kuullostaa enemmän tekemisen meiningiltä kun kirjoittaa että "siirsin"). Nibe teki tämän jälkeen pitkän vedon, noin 4 tuntia putkeen jonka jälkeen hybriidi ja kattila olivat molemmat aika lailla saman lämpöisiä. Pitkän vedon jälkeen huilasi pari tuntia ja lähti nyt uudestaan käyntiin.

Hybriidi kun tuossa lämpeää ekana ennen kun kattilan lämpötila rupeaa juurikaan nousemaan niin tarkoittaa että meilläkin nuo asteminuutit putoavat paljon aiempaa alemmas, nyt mennään jonnekin -200 minuutin tietämille kun aiemmalla tavalla yleensä ei mennyt alle -100.

Pitkällä vedolla coppi putoaa lopussa alemmas mitä noilla lyhyemmillä käyntijaksoilla mutta lämmin kattila tietty esilämmittää käyttöveden paremmin. Toisaalta hyllyssä on jo tarkoitukseen varattuna levylämmönvaihdin jolla ajattelin tehostaa tuota käytöveden esilämmitystä niin että vesi käy ensin levarin kautta ja sit kattilan kierukan läpi jolloin uskoisin että ulos tuleva vesi on hyvin lähellä kattilan lämpötilaa. Kyselin Kaukoralta voisko tuohon Ecolux 30 kattilaan mahduttaa suuremman kierukan mutta ei kuulemma mahdu isompaa kun se nykyinen LK2 mitä niissä kuulemma on vakiona.

Täytyy muutaman päivä seurailla miten kaikki toimii ja pohtia sit kumman varaajan anturin antaa olla ohjaavana.
 

Liitteet

  • F2120 061220 cop.png
    F2120 061220 cop.png
    18,1 KB · Katsottu: 26
  • F2120 061220.png
    F2120 061220.png
    28,2 KB · Katsottu: 27

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Pari päivää tuli kokeiltua niin että VILP:iä ohjaava anturi oli kattilassa, sen jälkeen vaihdoin takaisin niin että AE:n anturi ohjaa VILP:iä. Kattila kyllä lämpeni paremmin kokeilussa ja sitä myöten lämpimän veden esilämmityskin tehostui mutta muuten tuntui että kokonaisuus oli huonompi, järjestelmästä tuli paljon hitaampi ja vaihtelut lämpötiloissa olivat siten suurempia.

Tänään oli sit sen verran luppoaikaa että toteutin ajatuksen mikä on jo jonkin aikaa mielessä kytenyt eli asensin kattilasta hybriidivaraajalle palavaan linjaan reiluhkon levylämmönvaihtimen ja vedin lämpimän veden kulun niin että vesi käy ensin levarin kautta ja vasta sen jälkeen kattilan kierukkaan. Levylämmönvaihtimen nimellisteho on 115kW ja tuolla muutoksella sain nyt sen verran muutosta tilanteeseen että esilämmitetty vesi on nyt kierukasta tullessaan melkein kattilan lämpöinen (keskimäärin 1K vähemmän) ja tuota esilämmityslämpöä riittää huomattavasti aiempaa paremmin. Aikaisemmin jos laski kuumaa vettä pidempään niin esilämmitetyn veden lämpötila notkahti jonkin ajan päästä.

Niin kun jo aiemmin totesin niin kyselin asiasta Kaukoralta, ajatuksena silloin josko tuohon kattilaan olisi saanut mahdutettua tehokkaamman kierukan mutta totesivat sieltä että nykyistä isompaa kierukkaa ei noihin mahdu eikä kattilan vesitilassakaan riitä energiaa tuota suuremmalle kierukalle. On tietysti selvää että jos kierukka ja vesitila on mitoitettu 80C lämpötiloja ajatellen niin 30-40 asteen lämpötiloilla energia siirtyy sit vastaavasti heikommin. Kaukoralta yrittivät silloin tarjota suuremman kierukan sijaan Jäspi KV pakettia nimistä lisäosaa. Koitin tuosta kysellä, ihmetytti kun mainostivat et se käy niin spliteihin kun monoblockeihin enkä oikein saanut selvää vastausta siitä mitä tuo laatikko sit piti sisällään. Mutta mielikuva jäi et tuo olisi yksinkertaisesti levylämmönvaihdin joten ajattelin sit tehostaa tuon omn lämpimän veden esilämpiämisen samalla tavalla mutta hiukan edullisemmin, ilman Jäspin tarroja joten laitoin tuohon perus levarin.

Hiukan tuo kattilahuoneen putkisto rupeaa olemaan putkistospagettia mutta joskohan nyt pikku hiljaa olisi kaikki tarvittavat putket paikoillaan eikä uusia tulisi enää lisää. Jossain vaiheessa ehkä jopa saisi yksinkertaistettua tuota nykyistä järjestelmää. Ehkä ensi kesänä sitten.
LV esilämmitys levylämmönvaihdin.jpg
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Minullakin oli pitkään ajatus toteuttaa KV:n esilämmitystä levarilla, mutta jäi tekemättä mm. siitä syystä, että en saanut selville edellytetäänkö käyttöveteen kytketyltä levarilta jotain erityistä. Hygienia siis mietitytti, mutta taitaa käyttövesiverkon paine pitää siitä huolen, että levarin rikkoutuessa ei pääse likaiset vedet puhtaalle puolelle. Ja onhan noita levareita kaukolämmössäkin.

Millaisia lämpötilatasoja ja virtauksia (eli tehoja) sinulla tuossa levarissa nyt liikkuu?
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Hiukan tuo kattilahuoneen putkisto rupeaa olemaan putkistospagettia mutta joskohan nyt pikku hiljaa olisi kaikki tarvittavat putket paikoillaan eikä uusia tulisi enää lisää. Jossain vaiheessa ehkä jopa saisi yksinkertaistettua tuota nykyistä järjestelmää. Ehkä ensi kesänä sitten.
Sama tilanne :)
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tuosta levylämmönvaihtimen soveltuvuudesta käyttöveden lämmitykseen ei tosiaan löydy kovinkaan paljon tietoa mutta itse järkeilin asian niin että rosteria käytetään kierukoissakin (osassa, eli niissä jotka eivät ole kuparia) ja tuollainen levarihan on rosterilevyjä jotka on juotettu yhteen kuparilla. Ja toiseksi niin harva kuitenkin käyttää tuota lämmintä vettä esimerkiksi ruuanlaitossa.

Minulla kaikki esilämmitetty vesi menee tämän lisäksi sähkövaraajalle jossa lämpötila nostetaan 60 asteeseen eli jakeluun ei mene pelkästään haalistettua vettä mihinkään. Energiatehokkuus varmaan nousisi vielä jos laittaisi haalistettua jakoon mutta en ole katsonut siihen olevan aihetta tai tarvetta.

Levylämmönvaihtimen läpi kiertää kattilasta paluuvesi varaajalle, kv pumppu kierrättä tuota noin 1,6-1,8m3/h ja lämpötilat ovat noin 28C-40C riippuen ulkolämpötilasta ja pattereiden tarvitsemasta lämpötilasta. Kaivosta tuleva vesi on tällä hetkellä noin 5 asteista ja tuo lämpenee kyllä hyvin tuossa levylämmönvaihtimessa. Hybriidivaraajan paluussa näkyy selvä notkahdus silloin kun lämmintä vettä laskee hiukan enemmän. Liitteenä olevassa kuvassa laskin lämmintä hanoista jotta sain ilmat putkistosta pois asennuksen jälkeen (noin klo 16 ja klo 1620).

Muoks: Kaivosta virtausta tulee tarpeen mukaan mutta sen verran sitä tarvittaessa tulee että riittää samaan aikaan kahdelle sadesuihkulle eli oliskohan joku 20-25 litraa minuutissa? Tuossa kuvassa on aukaistu ihan tavalliset keittiön ja vessan hanat.
Hybriidivaraajan lämpötilat 121220.png
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Olen levyvaihdinta joskus ehdottanut lämpöverkkoon liitettäväksi juurikin hanaveden esilämmittämiseen koska siinä ei tarvita ylimääisiä pumppuja, ne on jo linjoissa. Ei varsin tehokas kehitelmä, varsinkaan kesähelteillä kun lämpöverkko on 22-25 asteinen, muttei kovin kalliskaan toteuttaa.
 
Ylös Bottom