VILP Nibe F2120-16 MultiHeater ECO 18 ILP C&H Panel CH-S09FVX ja Nordcel NC16-35G10L OKT 275m2 rak. 1979 Parainen

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Joulukuu 2020 siirtynyt historian kirjoihin ja lukemat otettu, kuukausi oli tavallista lämpimämpi ja sateisempi ja koko vuosi taisi olla mittaushistorian lämpimin kautta aikojen. Keskilämpötila Turussa oli XXC ja lämmitystarveluku XXX ( normaali 608 ). Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden ulkolämpötilan keskiarvo oli 2,4C, kylmimmillään -3C ja lämpimimmillään 6,8C. Sähköä kului kuukauden aikana 1953kWh (vuonna 2019 joulukuu 3117 kWh) josta lämmitykseen ja veteen meni 996 kWh ja hupisähköön 957 kWh. Sisälämpötila mittausjakson aikana hiukan reilu 23,5C.

Joulukuun puolessa välissä tai tarkemmin sanottuna 12 päivä lisäsin järjestelmään ylimääräisen levylämmönvaihtimen käyttöveden esilämmitykseen. Tuo oli sinänsä suhteellisen halpa ja helppo lisäys jota olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Otin reilusti ylimitoitetun levarin ja tulokset olivat jopa parempia mitä alkuun kaavailin, käppyröitä tutkiessa totesin et tuolla levarilla niin käyttövesi esilämpiää tasan saman lämpöiseksi mitä kattilakin on eikä tuo juurikaan notkahda pidemmässäkään suihkussa niin kun se teki kun pelkästään kierukka oli käytössä.

Joulukuussa nuo uudet energiamittarit ovat olleet lämpöpumpun linjassa kiinni koko kuuakuden. Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 864kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 3375kWh (sulatuksiin 153kWH), Zenner 3402kWh (sulatuksiin 147 kWh), Itron 3502 kWh ja Niben EMK mukaan 3585 kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 3,91 – Zenner 3,94 – Itron 4,05 ja Nibe EMK 4,15. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,73 ja Zenner 3,77.

Kohtuullisen hyvin ovat linjassa nuo tulokset Hydrosoniksen ja Zennerin välillä, ero taitaa pysyä prosentin sisällä. Hydrosoniksen ja Itronin ero oli vajaat 4% ja Hydrosoniksen ja EMK:n ero noin 6%. Joku 4-5% näyttäisi menneen sulatuksiin, toki täytyy muistaa et tuo sulatusenergia on jo pumppaamalla tuotettu.

Pumpussa ei uuden softan myötä ongelmia esiintynyt, ruotsin foorumilla raportoituja herjoja kehnosta vedenkierrosta sulatusten yhteydessä ei ole esiintynyt eikä muitakaan hälyjä tai herjoja.

Järjestelmässä kun energia sit siirtyy eteenpäin, energiavaraajasta kattilaan niin Techemin mukaan hybriidivaraajasta kattilaan on siirtynyt 3131 kWh mitä olisi kohtuu hyvin linjassa kun laskee että tuotetusta energiasta noin 150 kWh ja esimerkiksi tuo Hydrosoniksen tuotto oli 3375 jolloin tuo vajaa 100kWh lienee ihan realistinen hukka tuollaiselle varaajalle ja osittain eristämättömälle putkistolle.

Kattilasta jakoon mennyt energiaa kun summaa niin pattereihin on mennyt 2039kWh, lattioihin mennyt energia en saa nyt esille koska lattioita monitoroiva Diehlin mittari oli näköjään mennyt epäkuntoon, näytti F1 vikaa. LKV esilämmitykseen mennyt 68kWh. Mutta jos laskisi sen varaan et tyypillisesti lattioihin on mennyt noin 1100kWh/kk Hybriidivaraajasta kun oli siirretty Techemin mukaan 3131 ja MultiHeater on tuottanut 80kWh niin tekisi yhteensä 3211kWh. Ja jos laskee 2039+1100+68 niin tulos on 3207kWh. Tuo lattialämmityksen osuus on toki tässä tapauksessa epävarma, lienee tuota hiuka pienempi mutta hehtaarilleen kuitenkin. Eikä sillä nyt loppujen lopuksi niin suurta väliä ole. Ihmetyttää et tuo Diehlin mittari antautui nyt jo, ostin tuon uutena eikä se ole kuin noin 1,5 vuotta vanha. Täytynee kysellä Zaehlershopin pojilta ”was meinst Du”. Mutta ehkä hankin tuohonkin mBusia taitavan Itronin jolloin vapautuisi jokunen pulssitulo noille Hydrosonikselle ja Zennerille. Hydrosoniksessakin taisi olla mBus mut en tiedä hyväksyykö loggeri tuota.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 112kWh ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,42 ja Zenner muutama desimali korkeampi. Vielä pysytellään 3 yläpuolella.

Nibellä oli jakson aikana 253 käynnistystä ja 514 käyttötuntia eli keskimäärin 2 tuntia per käyntijaksoa. Multiheater oli käytössä vain saunomisten ja suihkujen aikana, sen cop oli 3,96 eli ihan normaaliluvuissa.

Kuukauden aikana puhdistamo oli puhdistanut 49 panosta eli vettä oli sen läpi mennyt hiukan vajaa 8,5m3. Tulevan veden mittari hyvin samanlaisissa luvuissa.

Tammikuun jälkeen pystyy tekemään yhteenvedon yhden vuoden kulutuksesta Niben kanssa, ihan kohtuulliselta vaikuttaa. Tammikuussa viime vuonna meni vastuksilla ja Multiheaterilla lämmittäen noin 3150kWh, jos nyt menisi vaikka joku 2300-2500 niin tarkoittaa et vuosikulutus olisi noin 18MWh. Ja kun tuo hupisähkö on kuitenkin tuosta luvusta yli puolet, noin 10MWh niin 3000 litraa öljyä olisi sit vaihtunut 8MWh:iin sähköä.

Yhteenvetona vuodesta 2020, ylesiesti se ei taida olla muistamisen arvoinen vuosi vaan parempi siirtyä eteenpäin. Haasteita on riittänyt vuoden aikana eikä se loppua kohden ole helpottanut. Työpuolella yhteen laivaan tuli pääkoneen täyshaveri, uusittiin lohkoa ja kampiakselia myöten ja yksityiselämässäkin on riittänyt vastoinkäymisiä. Lapset olivat tulossa joululomaksi suomeen mutta koronatapaus heillä ulkomailla sotki sit joulun ja tänään aamulla käytin vaimoa Tyksin drive in testissä. Jos positiivista hakee niin lapset eivät sairastuneet vakavasti ja vaimonkin testi oli negatiivinen. Ja aika hyvin toimi tosiaan tuo drive in testaus, siinä ei kauan nokka tuhissut. No, joskohan se siitä pikku hiljaa tasoittuisi, tammikuuksi luvataan jo ihan kelpoja testikelejäkin eli pakkasia on tulossa tännekin polaripyörteen hajoamisen seurauksena.

Hyvää uutta vuotta 2021 kaikille foorumin jäsenille ja lukijoille toivottaa Kurre.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Yksi kohtuu oleellinen muutos jäi vielä pois joulukuun käyttökertomuskesta.

Aiemminhan pähkäilin tuota ohjausjärjestelmää tuolle kolmitieventtiilille joka ohjaa VILP:stä tulevan veden varaajan ala- tai yläosaan. Ensimmäinen versioni oli yksinkertainen termocontroller jossa sai säädettyä rajan milloin venttiili kääntyy. Oli sinänänsä toimiva mutta kömpelö ja osittain puutteellinen kun käyrällä ajaa tuota lämpöä.

Aikaani asiaa pohdittuani löysin netistä sit Esco SC-20 nimisen laitteen joka ulkonäöllisesti oli hyvinkin 1:1 tuon edellisen microcontrollerin kanssa. Laite on ilmeisesti suunniteltu lähinnä keräimiä tms ajatellen mutta istui tuohon minunkin järjestelmään kun tatti otsaan. Tuo laite koostuu periaatteessa kahdesta mittapiirista (TI ja TII) ja kahdesta releestä ja konfigurointia muuttamalla ja ohjelmoimalla tuon saa sit tekemään lähes kaikki ajateltavissa olevat toimenpiteet kahta eri lämpötilaa/piiriä tms ajatellen. Itse ohjelmoin tuon niin että jos VILP:stä tuleva vesi on 1 aste tai enemmän varaajan yläosaa lämpimämpi niin venttiili kääntyy ylös, muussa tapauksessa virtaus menee alaosaan. Joten sulatukset ja kierrätykset levarin pitämiseksi lämpimänä päätyvät varaajan alaosaan.

Ebaysta tuollainen löytyi sit loppujen lopuksi kun osasi etsiä oikeilla hakusanoilla, itse laite tuli Puolasta noin viikossa. Rahteineen ja koteloineen hinta jäi hiukan alle 50 punnan.

 

Liitteet

  • Esco SC-20_1.png
    Esco SC-20_1.png
    235,1 KB · Katsottu: 59
  • Esco SC-20_2.png
    Esco SC-20_2.png
    232,6 KB · Katsottu: 56
  • ESCO SC-20.pdf
    350,4 KB · Katsottu: 52

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Ensimmäiset "oikeat" pakkaset tuon oman F2120:n osalta.

Toistaiseksi tuntuu ainakin mallikkaasti suoriutuvan ja osaa tuo Nibekin näköjään sulattaa tarpeen mukaan, viimeinen käyntijakso ennen sulatusta hiukan reilu 4 tuntia.

Mutta ei toki mahan täydeltä makeaa, fysiikan lait pätevät tuohonkin laitokseen ja coppi laskee kyllä kun se kuuluisa lehmän häntä kun pakkanen kiristyy. Nollassa cop on vielä 4 tuntumassa (toki sulatusten jälkeen selkeästi alle) Noin -7 asteen pakkasessa mennään vielä noin 3 copilla mutta kun painuu alle -10C niin coppikin alkaa selkeästi kakkosella. Näin -15C näyttää molemmin puolin kahta ja puolta.

F2120 140121.png
 

jmaja

Vakionaama
Nollassa cop on vielä 4 tuntumassa (toki sulatusten jälkeen selkeästi alle) Noin -7 asteen pakkasessa mennään vielä noin 3 copilla mutta kun painuu alle -10C niin coppikin alkaa selkeästi kakkosella. Näin -15C näyttää molemmin puolin kahta ja puolta.
Paljonko nuo sitten on sulatusten jälkeen? Eikös sinulla ollut useita energiamittareita, joten saat varmaankin tuon mitattua.

Asennusohjeen energiatodistus sanoo 2,48 -7:ssa 55 menovedellä. Käyrät näyttää korkeampia, mutta onko niissä sulatus?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Saan laskettua sulatusten vaikutus noihin mutta nuo negatiivisia lukuja huomioivat energiamittarit ovat toistaiseksi vain manuaaliseurannassa joten saan nuo luvut koko kuukaudelle kun olen nuo lukemat ottanut aina kuun vaihteessa.

Tuo Itronin piirtämä cop tuossa käppyrässä ei ole sulatuskorjattu.

Tuottolämpötila tuossa on 40 asteen molemmin puolin eli se ylin punainen viiva. Hiukan on vielä säätämistä sen kanssa että lämpö siirtyisi hyvin eteenpäin tuosta hybriidista, nyt tahtoo hiukan kattila ja kierto jäädä kylmemmäksi ja hybriidi lämpiää pikku hiljaa.

Muoks: lisäyksenä vielä viimeiseltä vuorokaudelta cop käppyrä ja ulkolämpötila samassa kuvassa, näkyy paremmin tuossa nuo erot. Ja nuo tosiaan sulatuskorjaamattomia.

F2120 140121 cop vs ulkolämpö.png
 
Viimeksi muokattu:

Janos

Aktiivinen jäsen
Ihan kunnioitettavia lukuja puskee niin kuin tietysti tuon hintaluokan laitteelta sopii odottaakin. Mutta en minä siltikään tätä ihan vielä kutsuisi sillä "maalämmöntappaja" nimellä mitä puhuttu :D
Käyttövettä tämä ei ilmeisesti taida tehdä?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Käyttövettä tämä ei ilmeisesti taida tehdä?
Ei tee käyttövettä varsinaisesti, vaan pelkän esilämmityksen. Mutta näillä ulkolämpötiloilla esilämmitetty vesi on jo lähemmäs 37 asteista joten eipä tuota suorasähköllä loppukuumennettua kuumaa vettä kovinkaan paljon mene.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Pitää ajan kanssa tutkia hiukan miten nuo omat tulokset osuvat ilmoitettuihin arvoihin. Nyt on vetänyt pitkää käyntijaksoa, yli 5 tuntia viime sulatuksesta ja cop tuntuu asettuneen noin 2,3:een. Ulkona noin -18C.

Kuumakaasut tuossa rupesi reilun 3 tunnin vedon jälkeen nousemaan tuonne 100 asteen tietämille niin rupesi pumppu mokoma rajoittamaan tehoa, nyt käy 76-79hz. Rupeaa olemaan siinä ja kintaalla riittääkö pitämään lämmöt haluttuina vai rupevatko pikku hiljaa laskemaan.

Laitoin kaiken varalta vastuksen toimintavalmiiksi jos lämmöt putoavat liikaa.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tuossa kun tilasin ruotsin foorumin ylläpitäjältä yhden Itronin energiamittarin piiputtaneen tilalle niin pyysin samalla laittamaan mukaan yhden vesimittarin, ajatuksena kokeilla josko tuon sulatusveden määrän mittauksen voisi automatisoida.

Laitoin vesimittarin aika lailla pystyputken alimpaan kohtaan, tuonne tuo sulatusvesi tulee hyvällä vauhdilla ja mittarista läpi. Mittarin asennuksen jälkeen, viimeisen vuorokauden aikana 9 sulatusta ja vettä kertynyt mittarin mukaan 49 litraa (28 oli pohjalla asennettaessa) eli reilu 5 litraa per sulatus. Pumppu on käynyt yhtä stoppia lukuunottamatta koko vuorokauden ja suurimmaksi osaksi täysillä.

Aika lailla vauhdilla ja keskitetysti tuo sulatusvesi tuntuu tulevan, liitteenä olevassa kuvassa on tullut toista minuuttia yli 8l/min.

Lattian uusi energiamittarikin sain pakerrettua paikoilleen, saa taas seurattua lattioihin menevän energian määrän. Pannuhuonekin hiljeni huomattavasti kun uusi mittari toimii ultraäänellä niin ei oo enää "raksutusta" mikä kuului Diehlista. Pitäisi tutkia tuo Diehl, epäilen et tuossa on anturin johto ottanut jostain osumaa, tulisi varmaan kuntoon ihan johtoa korjaamalla.

Mutta joo, kokeillaan nyt josko tiedot sulatusveden määrästä saisi automaattisesti kerättyä, kanistereita vahtimatta.
 

Liitteet

  • Pannuhuoneen takaseinä.jpg
    Pannuhuoneen takaseinä.jpg
    80,6 KB · Katsottu: 89
  • F2120 170121.png
    F2120 170121.png
    30,5 KB · Katsottu: 89
  • Sulatusveden virtaus 170121.png
    Sulatusveden virtaus 170121.png
    11 KB · Katsottu: 79
  • Sulatusvesimittari.jpg
    Sulatusvesimittari.jpg
    75 KB · Katsottu: 85

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Laitoin vesimittarin aika lailla pystyputken alimpaan kohtaan, tuonne tuo sulatusvesi tulee hyvällä vauhdilla ja mittarista läpi.
Tuota, onhan se mittari varmasti aina täynnä sitä vettä ? Yleensä tuo pyörivän rattaan mittausperiaate on lähellä tilavuusvirtaa eikä se juurikaan näe meneekö siinä kuplia vai?

Tuo toista minuuttia yli 8 l/min panee vähän miettimään. :hmm:
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Joo, voi olla et tuon paikan ja kohdan täytyy vielä hiukan hioa.

Ehkä tuohon tekisi sen vesilukon tuonne mittarin alapuolelle niin silloin pääsisi tuohon tilanteeseen että se olisi aina vettä täynnä.

Itsestäkin tuntui isolta määrältä tuo reilu minuutti ja 8 l/min mutta toisaalta tuo mbus lukee tuota kerran puolessa minuutissa jolloin riittänee että osalle aikajaksolle on virtausta niin epäilen että piirtää koko jaksolle.

Mutta keskimäärin tuo hiukan reilu 5 litraa per sulatus tuntui kyllä järkevältä määrältä.

Mutta joo, ehkä siirtäisin tuon tuonne vaakaputkeen ennen vesilukkoa niin silloin on aina vettä täynnä.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Ei vielä ole tullut luettua tammikuun luvut, olen yleensä tehnyt sen vasta seuraavan kuukauden ensimmäisen päivän aamulla. Mutta huomenna olen päivävuorossa niin työt haittaavat taas harrastuksia. Ehkä pitää lukea nuo vielä illalla tai yöllä, katsotaan.

Olen tuossa tämän viikon taistellut tuon Hydrosonis UC energiamittarin kanssa, ajatus siinä oli että olisin saanut implementoitua tuon loggeriin ja luettua myös sulatusenergiat automaattisesti.

Mittarissa oli mBus liitäntä ja kahdet pulssi tulot/lähdöt. Kokeilin ensin mBusin kautta, ensimmäinen ongelma oli et tuo mBus osoite oli tyypilliseen tapaan 000 eikä sitä saanut käyttövalikkojen kautta muutettua. Pienellä kikkailulla sain kuitenkin mBus osoitteen muutettua loggerista käsin käskyttämällä. Loggeri löysi ja tunnisti energiamittarin mutta yhteistyö ei kuitenkaan sujunut kun tuo Hydrosoniksen rekisterit ilmeisesti poikkeavat niistä mitä loggerissa löytyi. Andreas joka vastaa tuon loggerin ohjelmoinnista totesi että jostain täytyisi saada kaivettua rekisterit/kirjastot niin sen jälkeen olisi pieni työ lisätä ko laite. Netin ihmeellisestä maailmasta nuo eivät kuitenkaan löytyneet, ei ainakaan helpolla. Tai sit en taas osannut hakea oikein.

Katse kääntyi siis pulssiliitäntöihin, dokumentaation mukaan nuo on oletusarvoisesti ohjelmoitu lähettämmään tuotettu energia (1pulssi/kWh) ja virtaus (1pulssi / litra). Kokeilin liittää nuo loggerin pulssituloihin mutta en saanut mitään järkevää tietoa tuolta ulos. Koitin ylösvetovastuksella, alasvetovastuksella ja ilman. Tulos oli kaikin tavoin yhtä huonoa. Alasvetovastuksella pulsseja tuli mutta ei mitenkään järkevästi vaan ihan liian suurella nopeudella sekä tehoa että virtausta ajatellen.

Netistä katselin että ko laitetta ja merkkiä toisi maahan Koka niminen yhtiö ja laitoin sitten ilman sen suurempia toiveita sähköpostia heidän tekniseen tukeen. Sain sieltä yllättäen vastauksenkin ja aika nopeasti, totesivat että eivät enää edusta ko valmistajaa. Mutta totesivat kuitenkin että heillä on edelleen yhteydet tehtaaseen joten sitä kautta sain sit hankittua sopivan USB proben ja ohjelmiston millä pystyy tuota Hydrosonista tutkimaan ja ohjelmoimaan. Suuret peukut Koka:n tuelle kun vaivautuivat satunnaisen harrastajan takia!

Ihan yksinkertaista ja suoraviivaista tuo ei nyt ollut probenkaan kanssa, ensin taistelin jotta sain virtuaalisen sarjaportin asennettua WIN10 koneeseen ja sen jälkeen sai aika monta luku- ja kirjoituskertaa käyttää siihen että sain mittarista ensin tiedot luettua ja uudet halutut asetukset kirjoitettua. Tuntuu tuo IR yhteys olevan aika epävakaa ja luku-/kirjoituspään asento on oltava todella tarkkaan oikein. Mutta loppujen lopuksi onnistui kuitenkin ja nuo Hydrosoniksen pulssitkin tulostuvat nyt automaagisesti tuohon loggeriin. Lisäsin tuon loggerin julkiselle puolelle Niben osalta tiedot siitä minkä verran on energiaa tuottanut ja käyttänyt sulatuksiin kuluvan vuorokauden aikana.

Tuo usb probe jäi nyt hyllyyn, samalla työkalulla voinee myös muita mittareita tutkia jos vaan jotain kautta saa valmistajan huoltosoftat metsästettyä. Liitteenä pari esimerkkiä siitä millaiselta nuo välilehdet tuossa Hydrosoniksen huoltosoftassa näyttävät. Aika paljon tuosta tulee infoa tuon IR liitännän kautta kunhan yhteys vaan toimii ja softa on oikea.

Muoks: Vesimittarin osalta en ole vielä kerennyt tekemään sen enempää. On ollut linjassa kiinni mutta tarkistusmittausten mukaan näyttää reilusti alakanttiin, varsinkin jos ollaan plusasteilla ja tuo sulattaa passiivisesti. Pieni noro ei luonnollisesti riitä siihen että mittari rekisteröisi virtauksen. Ajatus on että lisäisin tuohon yhden magneettiventtiilin jolloin vedet saisi päästettyä ikään kun kerättyinä mittarin läpi. Viel hiukan auki minkä anturin käyttäisi tuon magneettivenan ohjailuun. Mutta, jossain vaiheessa jalostan kyllä tuonkin.
 

Liitteet

  • Hydrosonis actual.png
    Hydrosonis actual.png
    318 KB · Katsottu: 66
  • Hydrosonis configuration.png
    Hydrosonis configuration.png
    407,2 KB · Katsottu: 68
  • E logger kaappaus 310121.png
    E logger kaappaus 310121.png
    484,6 KB · Katsottu: 72
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tammikuu 2021 takana ja lukemat luettu, kuukausi oli pitkästä aikaa tyypillinen talvikuukausi lounaisrannikolla, kuukauteen mahtui niin pakkasia kun lauhoja jaksojakin. Keskilämpötila Turussa oli -4,1C ja lämmitystarveluku 655 ( normaali 663 ). Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden ulkolämpötilan keskiarvo oli -3,5C, kylmimmillään -19,5C ja lämpimimmillään 3,5C. Sähköä kului kuukauden aikana 2602kWh (vuonna 2020 tammikuu 3149 kWh) josta lämmitykseen ja veteen meni 1494 kWh ja hupisähköön 1108 kWh (hupisähkössä mukana tosin myös yläkerran ILP joka käy harvakseltaan ja yläkerran vessan/pesuhuoneen lattialämmitykset). Sisälämpötila mittausjakson aikana hiukan reilu 23,5C.

Tammikuun aikana vaihdoin uuden energiamittarin lattialämmityspiiriin hajonneen tilalle ja lisäsin VILP:n sulatusvesilinjaan vesimittarin. Lattiapiirin energian suhteen kuukauden tiedonkeruu jäi tyngäksi ja jouduin arvioimaan lattioiden osuuden. Sulatuslinjan vesimittari toimii kyllä ajatellusti mutta se täytynee vielä jatkojalostaa hiukan jotta tulosten tarkkuus paranee. Koitan ottaa työn alle helmikuussa jos aika riittää.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 1339kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 4309kWh (sulatuksiin 275kWH), Zenner 4340kWh (sulatuksiin 278 kWh), Itron 4462kWh ja Niben EMK mukaan 4587 kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 3,22 – Zenner 3,24 – Itron 3,33 ja Nibe EMK 3,43. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,01 a Zenner 3,03.

Kohtuullisen hyvin olivat linjassa nuo tulokset kaikkien mittareiden välillä tammikuussa, tosin Niben EMK oli yhä reippaasti positiivisin. Mutta kaikki varsinaiset energiamittarit olivat kohtuu lähellä toisiaan. Noin 6% näyttäisi palautuneen sulatuksien muodossa tammikuussa.

Pumpussa ei ole edelleenkään ”uuden” softan myötä ongelmia esiintynyt vaan tuo on toiminut niin kun se kuuluisa junan vessa.

Järjestelmässä kun energia sit siirtyy eteenpäin, energiavaraajasta kattilaan niin Techemin mukaan hybriidivaraajasta kattilaan on siirtynyt 3940 kWh mitä olisi kohtuu hyvin linjassa kun laskee että tuotetusta energiasta noin 275kWh meni sulatuksiin ja esimerkiksi tuo Hydrosoniksen tuotto oli 4303 jolloin tuo vajaa 100kWh lienee ihan realistinen hukka tuollaiselle varaajalle ja osittain eristämättömälle putkistolle. Ja linjassa viime kuun tulosten kanssa.

Kattilasta jakoon mennyt energiaa kun summaa niin pattereihin on mennyt 2456kWh, lattioihin mennyt energia en saa nyt tarkasti kirjattua mittaririkon takia mutta arviolta joku 1400 lienee mennyt lattioihin. LKV esilämmitykseen mennyt 100kWh. Hybriidivaraajasta oli siirretty Techemin mukaan 3940 ja MultiHeater on tuottanut 102kWh niin tekisi yhteensä 4042kWh. Ja jos laskee 2456+1400+100 niin tulos on 3956kWh, loput varmaan häviöihin sit.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 131kWh ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 2,83 ja Zenner muutama desimali korkeampi. Ja lopuksi kun laskee mukaan vastusten haukkaamat 35kWh niin Hydrosoniksen lopullinen cop on 2,79. Tammikuussa pudottiin siis kolmosen copin alle mutta kaiken kaikkiaan ihan mallikasta työtä Niben tehot riittävät noin -18C asti pitämään talon lämpimänä, sen jälkeen tarvitaan pidemmän päälle jotain tukilämmitystä. Noin -8 asteeseen asti tekee vielä yli kolmosen kopilla mutta kympin pakkasilla pudotaan jo hiukan kolmosen alle keskimäärin. Ihan ok niin.


Nibellä oli jakson aikana 152 käynnistystä ja 619 käyttötuntia eli keskimäärin reilu 4 tuntia per käyntijaksoa. Multiheater oli käytössä vain saunomisten ja suihkujen aikana, sen cop oli 4,2 eli hiukan normaalia korkeampi. Käyttö kuitenkin niin vähäistä että lienee tilastoharha.

Talvisen tilanteen johdosta en käynyt puhdistamolla mutta vettä on mittarin läpi mennyt noin 11m3 kuukauden aikana.


Muutama päivä vaille vuosi mennyt nyt Niben kanssa ja kokonaisuus menneen vuoden osalta näyttää seuraavanlaiselta. Nibe on vuodessa ottanut sähköä noin 5,8MWh ja tuottanut reilu 22MWH. Multiheater on kuluttanut vajaa 1,3MWH ja tuottanut noin 5MWH. Ja lämminvesivaraaja on haukannut karkeasti noin 1,4MWH eli yhteensä noin 27,5MWH. Edellisten omistajien mukaan öljyä paloi noin 3m3/vuosi eli olisi aika lailla linjassa. Mutta ostoenergiaa on nyt enää noin 8,5MWh. Eli olen kaikin puolin ihan tyytyväinen tuloksiin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Olen tuossa viikonloppuna koittanut jatkojalostaa ideani sulatusveden mittauksen menetelmästä. Tarkoitukseen hankittu mittari on sinänsä ihan riittävän tarkka käyttötarkoitusta ajatellen mutta ongelmaksi muodostuvat pienen norot sulatuksen alku ja loppuvaiheessa jolloin virtaamaa on vähemmän mitä mittari vaatii minimissään. Puhumattakaan F2120:n harrastamista passiivisista sulatuksista jolloin pientä noroa riittää enemmän tai vähemmän koko lepojakson ajan.

Jollain tavoin tuota vettä on siis välivarastoitava matkalla ja virtausta säädeltävä jos meinaa saada jollain tavoin luotettavia tuloksia aikaiseksi. Mittasin aiemmin reilun viikon sulatusvesikertymiä kanisteriin ja normisulatuksilla mittariin kertyi 20-30% vähemmän vettä mitä kanisteriin mutta sit kun tuli passiivisten sulatusten jakso niin ero nousi jo lähemmäs 50%.

Ongelman ratkaisemiseksi laitoin sulatusvesilinjaan ylimääräisen 15 litran kanisterin johon tein 3/4" lähdön alaosaan. Tuohon lähtöön laitoin magneettiventtiilin jota ohjataan termostaatilla ja monitoimirelellä. Termostaatti on laitettu sulatusvesilinjan ensimmäiseen vesilukkoon eli kun sulatuksesta tulee kylmää vettä ja putken lämpötila laskee niin termostaatti vetää tuota mankkua. Mankun jälkeen vesi menee mittarin kautta jonka jälkeen on vielä toinen vesilukko jotta mittarissa aina pysyy vesi (mankun korkeudelle asti). Monitoimirelellä voi sit tehdä veto- ja päästöhidastutemppuja jos tarvtta ilmenee.

Noin siis teoriassa, käytännössä homma tyssää tällä hetkellä siihen ettei minulla ollut kotona hyllyssä sellaista magneettiventtiililä joka avautuisi ilman painetta vaan vaatisi ilmeisesti pienen paineen jotta aukeaa. Täytyy penkoa viikolla varaston hyllyt ja laatikot läpi jos löytyisi tuollainen "suoravetoinen" mankku jolla ongelman ohi pääsisi.

Tuskin löytyy mitään kotikeinoja jolla tuollaisen "pilottipaineen" vaativa vena saisi toimimaan herkemmin? Kanisteri on vaan puoli metriä venttiiliä ylempänä joten tuohon ei kyllä stattista painetta muodostu nimeksikään. Eikä sitä voi nostaa niin paljon ylöspäinkään käytännön syistä.

No, josko viikolla jostain löytyisi tuohon sopiva venttiili niin saisi tuonkin asian toimimaan.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Noin siis teoriassa, käytännössä homma tyssää tällä hetkellä siihen ettei minulla ollut kotona hyllyssä sellaista magneettiventtiililä joka avautuisi ilman painetta vaan vaatisi ilmeisesti pienen paineen jotta aukeaa.
Oletko tarkkaillut noiden hintoja kotomaassa ja ebayssä?
Minullakaan ei loju nurkissa nollapaineella toimivaa mutta tarviin sellaisen ennen kesää enkä ole yhtään kattellut vielä hintoja
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Kiitettävää harrastamista, mulle riittää oman vilpin osalta havainto siitä että näilläkin keleillä sulatusvesiä kertyy "tarpeeksi", aika äkkiä on laastipalju täynnä, vaikka mulla menee iso osa sulatusvesistä jo viemäriin, ainakin plussakeleillä. ;D
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Oletko tarkkaillut noiden hintoja kotomaassa ja ebayssä?
Minullakaan ei loju nurkissa nollapaineella toimivaa mutta tarviin sellaisen ennen kesää enkä ole yhtään kattellut vielä hintoja
En ole tuota puolta vielä tutkinut ollenkaan. Kotimaisten toimittajien hinnat ovat kyllä aika lailla korkeita harrastuskäyttöön mutta toisaalta tuntuu et moni kiinankamaa kauppaava taho ei edes tajua selkeästi mainita vaatiiko venttiili painetta avautuakseen vai ei. Kokeilin takaiskullakin mutta aika heikoin tuloksin siinäkin. Jousi vaatii hiukan painetta aukeakseen mutta sulkeutuu sit myös aika hanakasti.

Kiitettävää harrastamista, mulle riittää oman vilpin osalta havainto siitä että näilläkin keleillä sulatusvesiä kertyy "tarpeeksi", aika äkkiä on laastipalju täynnä, vaikka mulla menee iso osa sulatusvesistä jo viemäriin, ainakin plussakeleillä. ;D
Joo, ihan samalla tavalla olen itsekin tuohon sulatusveteen suhtautunut mutta ajattelin sit et voisihan senkin puolen mitata ja dokumentoida kun tulee noita muitakin tietoja kerättyä pumpun toiminnasta.

Tuota vettä tosiaan tulee VILP:stä paljon, toki tuo tekee töitäkin urakalla. Torstaista lauantaihin taisi käydä kaksi vrk yhtä soittoa ilman taukoa, tuotto pysähtyi vaan sulatuksiin.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Sain sulatusvesien mittauksen toimimaan pienen voimistelun jälkeen. Asennukset toki vielä tilapäisiä eli laitoin pari lekaharkkoa kanisterin alle jotta sain sen hiukan ylös. Pumpulta tuleva sulatusvesilinja purkautuu kanisteriin jonka jälkeen sit termostaattiohjattu magneettiventtiili ja etäluettava vesimittari. Kaapelivedotkin vielä kehitysasteella.

Termostattina on toistaiseksi vanha mekaaninen sellainen jonka sijoitin sulatusvesilinjan vesilukon kohdalle, eli kun kylmä vesi valuu linjaan ja lämpötila putoaa alle 23C niin termari kytkee virrat päälle monitoimirelelle. Rele on laitettu 5 minuuttia vetohidastetuksi ajatuksena että sinä aikana tuo sulanut vesi ehtii kertyä kanisteriin. Ajan täytyttyä venttiili avautuu ja vesi virtaa mittarin kautta viemäriin. Jonkin ajan päästä vesilukon lämpötilakin nousee takaisin siihen että termostaatti kytkeytyy pois ja sulkee venttiilin. Termostatti vaihtunee myöhemmin elektroniseen microcontrolleriin tms jonka saa tarkemmin säädettyä mutta alkuun nyt näin.

Tarkistusmittasin muutaman sangollisen vettä ja aika tarkkan tuo nyt toimii. En nyt ruvennut desilitroja mittaamaan mutta litran tarkuudelle osui kyllä mittarilukemat ja asteikolliseen sankoon päätynyt vesi.

Se onko näistä mittauksista mitään hyötyä tai iloa jää nähtäväksi, tuskin niistä haittaakaan ole kuitenkaan.

Lauantaina (13.2) kertyi 31 litraa sulatusvettä ja sunnuntaina (14.2) 21 litraa.

Liitteenä kuva kanisteriasennuksesta (keltainen letku on ylivuotoputki) ja hiukan loggeripoimintoja jossa näkyy tunneittain kertyneet litrat (la ja su) ja hiukan käppyröitä lauantailta.
 

Liitteet

  • Sulatusvesitaulukko 13-14_02.png
    Sulatusvesitaulukko 13-14_02.png
    10,6 KB · Katsottu: 86
  • Sulatusvesikanisteri ja magneettivena mittareineen.png
    Sulatusvesikanisteri ja magneettivena mittareineen.png
    863,4 KB · Katsottu: 86
  • Sulatusveden valumat 130221.png
    Sulatusveden valumat 130221.png
    521,2 KB · Katsottu: 80
  • F2120 130221.png
    F2120 130221.png
    682,5 KB · Katsottu: 70

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Yllättävän paljon sulatusvettä kertyy VILP:n kennosta näin talven loppupuolellakin vaikka yleisesti syyskelit taitavatkin olla paljon kosteampia mitä kevätilmat. Tosin eilen oli kyllä todella kostea päivä, yöllä ja päivälläkin oli sumua, näkyvyys merelläkin paikoin vain kaapelin verran ja kosteus huiteli Netatmon mukaan 100%, loggerin ylöpohjassa oleva kosteusmittari tyytyi 96%:iin.

Vuorokauden saldo 140kWh tuotettua energiaa, 9 kpl sulatusta johon hupeni 10kWh ja koko lystistä kertyi 46 litraa vettä. Vuorokausi aiemmin saldo oli 31 litraa joten helposti kertyy kuutio kuukaudessa tuollaisilla vuorokausimäärillä. Sulatusvesien poisjohtamiseen kannattaa, niin kun on jo aiemminkin tullut todettua panostaa jo suunnitteluvaiheessa.

Vaihdoin nyt myös magneettiventtiilin ohjaukseen tuon microcontrollerin, saa hiukan tarkemmin asetettua lämpötilarajat ja hystereesin.
 

Liitteet

  • E-logger kaappaus 230221.png
    E-logger kaappaus 230221.png
    514,9 KB · Katsottu: 56
  • F2120 230221.png
    F2120 230221.png
    649 KB · Katsottu: 60
  • Ilmankosteus 230221.png
    Ilmankosteus 230221.png
    560,9 KB · Katsottu: 53

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Helmikuu 2021 takana ja lukemat luettu, kuukausi oli virkistävästi pitlkästä aikaa ihka oikea talvikuukausi. Lounaisrannikon tapaan sekaan mahtui kyllä myös lauhempia jaksoja mutta valtaosin oli kylmää. Keskilämpötila Turussa oli -6,4C ja lämmitystarveluku 656 ( normaali 625 ). Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden ulkolämpötilan keskiarvo oli -6,2 C, kylmimmillään -19,5C ja lämpimimmillään loppukuusta +5C. Sähköä kului kuukauden aikana 2578kWh (vuonna 2020 helmikuu 1952 kWh!!!) josta lämmitykseen ja veteen meni 1683 kWh ja hupisähköön 895 kWh (hupisähkössä mukana tosin myös yläkerran ILP joka käy harvakseltaan ja yläkerran vessan/pesuhuoneen lattialämmitykset). Sisälämpötila mittausjakson aikana hiukan reilu 23,5C.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 1580kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 4487kWh (sulatuksiin 211kWH), Zenner 4474kWh (sulatuksiin 211 kWh), Itron 4632kWh ja Niben EMK mukaan 4803 kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 2,84 – Zenner 2,83 – Itron 2,93 ja Nibe EMK 3,04. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 2,71 a Zenner 2,70.

Niben coppeja verotti varmasti se että pumppu kävi ison osan kuukaudesta täysillä eikä se ole tietty mikään optimitilanne millekään laitteelle. Mutta harvoin on täälläpäin noin kylmää yhtäjaksoisesti ja pitkään.

Kattilasta jakoon mennyt energiaa kun summaa niin pattereihin on mennyt 2681kWh, lattioihin 1392kWh ja LKV esilämmitykseen mennyt 70kWh. Hybriidivaraajasta oli siirretty Techemin mukaan 4163 ja MultiHeater on tuottanut 58kWh niin tekisi yhteensä 4221kWh. Ja jos laskee 2681+1392+70 niin tulos on 4143kWh. Jokunen hattiwatti häviöihinkin.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 88kWh ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 2,62 ja Zenner ehkä desimali matalempi. Ja lopuksi kun laskee mukaan vastusten haukkaamat 60kWh niin Hydrosoniksen lopullinen cop on 2,56. Minulla kävi vastustuntien kanssa hiukan ohraisesti, nuohan ovat kattilassa ja täysin manuaalisäädöllä. Olivat sit pakkasten jäljiltä unohtuneet sellaiseen asentoon että loppukuusta kun Nibe tiputti käyrällä lämpöjä alemmas niin vastus siirtyikin lämmittämään. Arviolta joku 25kWh taisi palaa turhaan siinä mutta mitäs pienistä.

Nibellä oli jakson aikana 94 käynnistystä ja 554 käyttötuntia eli keskimäärin vajaa 6 tuntia per käyntijaksoa. Multiheater oli käytössä vain saunomisten ja suihkujen aikana, sen cop oli 3,8.

Vettä kului helmikuussa vähän, vain 7m3. Osasyynä lienee ollut se että olin itse paljon töissä ja poissa kotoa.

Sulatusveden mittauksen sain kuukauden aikana viritettyä kohtuu toimivaksi, mittariin on helmikuun aikana kertynyt 1175 litraa. Todellinen lukema on kuitenkin kyllä isompi, sain vasta puolen kuun tietämillä magneettiventtiilin paikoilleen ja mittaukset siten luotettavammaksi. Loppukuusta siirsin vielä termostaatin anturin putken vesilukosta alas kanisteriin, sillä tuntuu saavan parempaa reaktioaikaa aikaiseksi niin päälle kun pois toiminnassakin.

Kaiken kaikkiaan, ei isompaa valittamista lämmityksen suhteen, harvakin harakanpesä on pysynyt lämpimänä ja nythän mennään kevättä kohti ja samaten kohti parempia coppeja. Viime päivinä hetkelliset copit ovat taas olleet vallan nelosen yläpuolella.
 

Co0123

Jäsen
Multiheater ecoa olen suunnitellut kellariin lämmittämään vesikiertoista lattialämmitystä n.40m2.
On ilmeisesti ollut toimiva laite kyseiseen käyttöön?
Pitäisi asentaa LTO kokeen jäteilmasta ottamaan loput hyödyt talteen.
Jäteilman lämpötila on näin -8 pakkasella vielä +11 astetta. Mietityttää vain minkälaista hyötysuhdetta tuolla lämpötilalla saadaan aikaiseksi. Onko kokemusta miten hyötysuhde tippuu koneelle tulevan lämpötilat pudotessa tuonne +10 paikkeille?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
On tuo ihan toimiva ratkaisu ollut ainakin meillä. Tosin sitä on meillä käytetty pääosin touko- - syys-/lokakuun ajan jolloin tuo on lämmittänyt kellarin lattiat ja samalla esilämmittänyt veden. Muina aikoina sit lähinnä suihkuttelun tai saunomisen yhteydessä.

Talviaikaan tuolle tulee yleensä muutamia kymmeniä käyntitunteja kuukaudessa. Yhteensä on tainnut kertyä nyt ehkä vajaat 4000 käyttötuntia. Ihan soiva peli. Ei herätä suuria tunteita puoleen tai toiseen mutta hoitaa tehtävänsä. Pitkän ajan keskimääräinen cop nyt noin 3,8.

En ole kokeillut pyörittää sitä noin kylmällä tuloilmalla mutta uskoisin sen toimivan. Oli tuossa käyttöohjeen mukaan myös sulatustoiminto sisällytetty logiikkaan. Cop tuossa todennäköisesti hiukan putoaa. @Kosti saattaisi tietää jos joku muu on kokeillut ajaa tuota noin kylmällä ilmalla?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Tuli tuossa aiemmin, toisessa aiheessa pohdittua miten tuohon Niben sielunelämään voisi vaikuttaa hiukan tarkemmilla työkaluilla jotta pumpun saisi pidettyä hiukan lyhyemmissä suitsissa.


Tuon pohdinnan jälkeen muutin sit nuo "lisäyksen käynistyksen asteminuutit" reippaalla kädellä (piiiitkälle pakkaselle) ja pumppu on sittemmin käynyt lopputalven ja alkukevään niin nätisti kun tuo varmaan voi käydä eli tasaista käyntiä niin pienillä taajuuksilla mitä ulkoyksikkö antaa luvan käyttää. Toki taukoja tulee silloin tällöin mutta tuo Niben käyntialue nyt on mikä on ja silloin kun vähimmäistuotto ylittää kulutuksen niin jossain vaiheessa on pakko pitää taukoa tai sit muuttaa koti yleiseksi saunaksi. Tiedossa on kuitenkin sekin ettei nuo nykyiset säädöt toimi kovinkaan hyvin seuraavan kerran kun pakkaset lähestyvät, käyntinopeuskorjaukset nykysäädöillä ovat niin hitaita että hellasärön vaara on ilmeinen. Jotain pitää siis keksiä jotta säädöt muuttuisivat automaagisesti kelien mukaan.

Kävin kirjevaihtoa ruotsin foorumilla kirjoittelevan norjalaisen kaverin mukaan, hänellä oli kotona KNX järjestelmä taloautomaatiolle ja tuo KNX käskyttää sit Niben maalämpöpumppua modbus 40 moduulin kautta. Kuulemma koneelle voi syöttää suruttaa uudet asteminuutit vanhojen tilalle logiikan suuttumatta, hänellä kuulemma yksinkertainen skripti joka seuraa sisälämpötilaa, lämmitysveden lämpötilaa, asteminuutteja ja muutama muu reunahto ja jos asteminuutit saavuttavat -30 mutta vesi on vielä ehtoja viileämpää tai on odotettavissa että illaksi ilma viilenee niin logiikka syöttää asteminuuteiksi -60. Ja taas mennään jonkin aikaa pienillä käyntinopeuksilla kunnes asteminuutit nousevat -30:een jolloin logiikka tekee taas uuden arvion ja joko palauttaa ne -60:een tai sit antaa niiden mennä nollaan jos järjestelmän vesi rupeaa olemaan turhan lämmintä.

Jotain tuollaista yksinkertaista ohjausta pohdin itsekin ja ajatus oli alunperin tehdä tuo juuri modbusilla. Jossain vaiheessa sattui silmään Githubissa oleva ohjelmanpätkä jossa Home Assistentti naitetaan yhteen Niben Uplinkin kautta,

https://github.com/elupus/hass_nibe

ja tuo vaikutti niin mielenkiintoiselta että oli pakko poistua mukaavusalueelta ja tilata itselleni elämäni ensimmäinen RASP. Kokeilin kyllä ensin tehdä tuota vanhalla läppärillä ja virtuaalikoneella mutta en saanut onnistumaan. RASP:in kanssa tuo oli kuitenkin yllättävän suoraviivaista, sain ladattua ja pyörimään koneelle Home Assistantin ja lisättyä siihen tarvittavat lisäpalikat. Hiukan arvellutti HACS:n asentaminen, se kun sanottiin olevan vaan kokeneita käyttäjiä varten mutta pitihän se saada jotta tuon Niben lisäpalikan sai tuohon naitettua.

Pienen väännön jälkeen ( monen kokeilun ja verkossa vaihdetun viestin jälkeen) sain sit tuon Niben lisäosionkin pyörimään tuohon Home Assistanttiin. Luonteeltaan tuo tukee niin rekistereiden lukua kun niiden kirjoitustakin eli ainakin kaikki ne asiat mitä pystyy Uplinkin kautta tekemään on tehtävissä ja automatisoitavissa HA:n kautta. Rekisterit/anturit seuraavat modbus rekistereita joten täytyy hiukan kokeilla josko tuohon pystyisi sellaisiakin käskyjä syöttämään mitä ei voi Uplinkin graafisen liittymän kautta antaa.

Olin itsekin hiukan yllättynyt että osaamattomana ja ohjelmointitaidottomana tuo asennus sujui noinkin hyvin, suurimmat ongelmat ja vastakäynnit olivat oikeastaan sellaisten askelten kanssa jota oli jätetty prosessin kuvauksesta pois koska kaikki (nörtit) tietävät muutenkin että nuo on pakko suorittaa. Toki eihän tällainen kivikautinen kaveri moista tiedä. Lisäksi oli muutama tieto mikä oli hankalasti löydettävissä, conffauksessa piti mm antaa systemID mutta missään en löytänyt mikä tuo oli. Jostain pitkän kaivelun jälkeen löytyi sit et tuo on se viisinumeroinen "rekisterinumero" mikä näkyy oman uplinkin osoitteessa. Eli helppoa kun heinänteko jos vaan sattuu tietämään miten se tehdään...

Toistaiseksi en ole vielä tuohon mitään automatisointia tehnyt, sain tuon yhteyden onnistumaan vasta tänään mutta tuo vaikuttaa aika monipuoliselta ja mahdollisuuksia aukaisevalta lähestymistavalta kuitenkin.

Ja jollei tuon kautta pysty antamaan käskyjä riittävässä määrin niin otin RASP:lle myös RS485 lisäpalikan sekä relekortin jotta voi jotain hauskaa kepposta keksiä aikansa kuluksi.

Laitoin tuon RASP:in samaan teollisuuskoteloon missä loggeri majailee jo ennestään, ovat siinä sulassa sovussa vaikkei se toteutus nyt ehkä kaikesta visuaalisin olekaan. RASP:iin tuli otettua mukaan pieni näyttö, sillä ei nyt tee kyllä mitään mutta onhan se teknisen näköistä.

Tuo käyttämäni sovellus tukee kuitenkin vaan vanhanmallista Uplinkia eli MyUplinkin/S mallien kanssa ei onnistu tuolla sovelluksella.

Home Assistant dashboard kaappaus 280321.png
 

Liitteet

  • RASP ja eloggeri.png
    RASP ja eloggeri.png
    344,5 KB · Katsottu: 73

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Maaliskuu 2021 siirtynyt historian kirjoihin ja lukemat luettu, kuukausi oli jonkinmoinen sekoitus ”takatalvea” ja lupausta keväästä. Keskilämpötila Turussa oli 0,1 C ja lämmitystarveluku 523 ( normaali 575 ). Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden ulkolämpötilan keskiarvo oli 0,1 C, kylmimmillään -14C ja lämpimimmillään loppukuusta +10C. Sähköä kului kuukauden aikana 2126kWh (vuonna 2020 maaliskuu 1886 kWh) josta lämmitykseen ja veteen meni 1152 kWh ja hupisähköön 974 kWh. Hupisähkö kuluu paljon mutta täytyy muistaa että pelkästään lintujen valaistus vetää noin 200kWh/kk joten kaikki on tietysti suhteellista. Sisälämpötila mittausjakson aikana hiukan reilu 23,5C.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 1038kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 3764kWh (sulatuksiin 156kWH), Zenner 3776kWh (sulatuksiin 157 kWh), Itron 3884kWh ja Niben EMK mukaan 4022 kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 3,63 – Zenner 3,64 – Itron 3,74 ja Nibe EMK 3,87. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,48 a Zenner 3,49. Hydrosonis ja Zenner ovat niin lähellä toisiaan et toisen noista voisi varmaan jo pudottaa linjasta pois. Kesällä kun on tarkoitus tehdä hiukan muutoksia niin jätän todennäköisesti Zennerin pois välistä.

Kattilasta jakoon mennyt energiaa kun summaa niin pattereihin on mennyt 2030kWh, lattioihin 1332kWh ja LKV esilämmitykseen mennyt 68kWh. Hybriidivaraajasta oli siirretty Techemin mukaan 3470 ja MultiHeater on tuottanut 70kWh niin tekisi yhteensä 3540kWh. Hiukan toista sataa kWh kuukaudessa häviöihin, lienee ihan uskottava yhtälö.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 97kWh ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,26.Vastuksia ei maaliskuussa enää tarvittu apuun..

Nibellä oli jakson aikana 134 käynnistystä ja 548 käyttötuntia eli keskimäärin hiukan reilu 4 tuntia per käyntijaksoa. Jotain kehitystä on säädöissäkin saatu aikaiseksi, maaliskuussa 2020 käynnistyksiä oli 350 ja keskimäärärinen käyntiaika noin 1,35h/käyntikerta. Toki tuota hybriidivaraajaa ei silloin vielä ollut vaan pelkällä kattilalla mentiin. Multiheater oli käytössä vain saunomisten ja suihkujen aikana, sen cop oli 4.

Vettä kului maaliskuussa edelleen suhteellisen niukasti 7,8m3.

Sulatusvettä kertyi mittariin kuukauden aikana 546 litraa eli kevään kuivemmat ilmat huomaa tuossa määrässä kohtuu hyvin. Vielä todennäköisesti menee pieni määrä mittarin ohi, se kun tulee noissa passiivisissa sulatuksissa hitaana liruna jolloin magneettivena pysyy auki koko ajan mutta määrä on niin pieni ettei mittari pyöri. Varaston hyllystä löytyi sopiva uimuri jolla on jossain vaiheessa tarkoitus korvata tuo nykyinen termostaattiohjaus. Passiivisessa sulatuksessa puhallin käy hiljaa mutta kompura on luonnollisesti seis (kuvakaappaus alhaalla).

Niben sain Home Assistantiin implementoitua mutta sen koommin en ole vielä tuon kanssa kerennyt touhuta. Yllättävän paljon sain taistella jotta sain SmartThingsin hallinnoiman Z-wave verkonkin yhdistettyä tuohon HA:han.

Hyvää pääsiäistä ja hyvää tulevaa kevättä kaikille toivottaa Kurre.

Muoks: korjattu keskilämpötila, oli jäänyt helmikuun arvo tuohon.

Maaliskuun ulkolämpötilat.png
Nibe uplink kaappaus passiivinen sulatus.png
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Huhtikuu 2021 on tätä kirjoittaessa jo historiaa. Lukemat tuli luettua vappupäivänä mutta työt ovat pitäneet sen verran kiireisenä ettei raportoimaan ole kerennyt kun vasta nyt. Huhtikuu oli kevätkuukaudeksi aika kolea ja sateinen. Keskilämpötila Turussa oli 4,1 C ja lämmitystarveluku 381 ( normaali 377 ). Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden ulkolämpötilan keskiarvo oli 4,7 C, kylmimmillään -2C ja lämpimimmillään loppukuusta +16C. Sähköä kului kuukauden aikana 1678kWh (vuonna 2020 huhtikuu 1468 kWh) josta lämmitykseen ja veteen meni 750 kWh ja hupisähköön 928 kWh. Hupisähkö kuluu edelleen paljon, elämä tunnetusti on mutta niin kun tuli todettua pelkästään lintujen valaistus vetää noin 200kWh/kk joten kaikki on tietysti suhteellista. Sisälämpötila mittausjakson aikana hiukan reilu 23,5C.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 638kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 2571kWh (sulatuksiin 63kWH), Zenner 2584kWh (sulatuksiin 65 kWh), Itron 2659kWh ja Niben EMK mukaan 2753 kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 4,03 – Zenner 4,05 – Itron 4,17 ja Nibe EMK 4,31. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 3,93 a Zenner 3,95.

Kattilasta jakoon mennyt energiaa kun summaa niin pattereihin on mennyt 1254kWh, lattioihin 1099kWh ja LKV esilämmitykseen mennyt 57kWh. Hybriidivaraajasta oli siirretty Techemin mukaan 2378kWh ja MultiHeater on tuottanut 90kWh niin tekisi yhteensä 2468kWh.

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 90kWh ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,57. Vastuksia ei huhtikuussa enää tarvittu lämmitykseen.

Nibellä oli jakson aikana 160 käynnistystä ja 384 käyttötuntia eli keskimäärin hiukan vajaa 2,5 tuntia per käyntijaksoa. Multiheater oli käytössä vain saunomisten ja suihkujen aikana, sen cop oli 4,2.

Vettä kului huhtikuussa edelleen vähän, vain 7,2m3, onkohan vaimo lopettanut suihkussa käymisen?.

Sulatusvettä kertyi mittariin kuukauden aikana enää 264 litraa eli kevään kuivemmat ilmat huomaa tuossa määrässä kohtuu hyvin.

Niben ja openHAB:in integroinnin kanssa on kulunut aika paljon aikaa ja vikailmoituksikin on tullut kuukaudessa enemmän kun aiemman vuoden aikana kun sääntöjen koodi ei tahdo taipua oikein Kurren tahtoon. Sitä en ihmetellyt ollenkaan että sain taistella pitkään ennen kun sain kirjoittamisen onnistumaan sarjaliitännän kautta pumpun ohjaukseen, sen sijaan jonkinsortin yllätys oli se ettei openHAB:in säännöt ja sääntöjen triggeri osaa käyttää negatiivisia lukuja. Ne kun tuossa asteminuuttihommassa olisivat pääosassa. Mutta eiköhän tuotakin pääse kiertämään kunhan hiukan aihetta opiskelee vielä. NodeRed lisäosaa olen hiukan kokeillut mutta en ole vielä yhtään toimivaa automaatiota saanut aikaiseksi tuolla. Mutta, kaikki aikanaan.
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Toukokuu 2021 on taakse jäänyt lehti. Lukemat tuli luettua töiden takia hiukan myöhässä mutta eiköhän nuo aika lailla hyvin tilannetta kuvasta kuitenkin. Toukokuu taisi olla aika lähellä keskivertoa noin yleisesti. Keskilämpötila Turussa oli 9,9 C ja lämmitystarveluku 151 ( normaali 161 ). Paikallisesti loggerin mukaan kuukauden ulkolämpötilan keskiarvo oli 10,3 C, kylmimmillään -2C ja lämpimimmillään hetkellisesti +25C. Sähköä kului kuukauden aikana 1360kWh (vuonna 2020 toukokuu 1272 kWh) josta lämmitykseen ja veteen meni 470 kWh ja hupisähköön 890 kWh.

Nibe otti jakson aikana verkosta energiaa 346kWh ja tuotti energiamittareiden mukaan seuraavasti: Hydrosonis 1550kWh (sulatuksiin 7kWH), Zenner 1558kWh (sulatuksiin 9kWh), Itron 1596kWh ja Niben EMK mukaan 1672 kWh. ”Raakacopit” olisivat vastaavasti Hydrosonis 4,47 – Zenner 4,5 – Itron 4,6 ja Nibe EMK 4,8. Kun sulatukset ottaa huomioon copit ovat Hydrosonis 4,45 a Zenner 4,47.

Kattilasta jakoon mennyt energiaa kun summaa niin pattereihin on mennyt 498kWh, lattioihin 925kWh ja LKV esilämmitykseen mennyt 61kWh. Hybriidivaraajasta oli siirretty Techemin mukaan 1441kWh ja MultiHeater on tuottanut 123kWh niin tekisi yhteensä 1564kWh

Lämpimän veden loppukuumennus vei energiaa 93kWh ja jos sillä laskee copin joka sisältää sekä sulatukset että veden loppukuumennuksen niin ollaan lukemissa Hydrosonis 3,72. Vastuksia ei luonnollisesti toukokuussa enää tarvittu lämmitykseen.

Nibellä oli jakson aikana 137 käynnistystä ja 256 käyttötuntia eli keskimäärin hiukan vajaa 1,9 tuntia per käyntijaksoa. Multiheater oli käytössä vain saunomisten ja suihkujen aikana sekä loppujaksosta yhden vuorokauden, sen cop oli 4.

Vettä kului toukokuussa 8,5m3

Sulatusvettä kertyi mittariin kuukauden aikana enää noin 70 litraa.

Niben ja openHAB:in integroinnin kanssa on kulunut aika paljon aikaa niin kun tuli toisessa topicissa todettua. Nyt taidan kääntää Niben kahvat kesäasentoon ja syksyllä taas uudet otteet.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Syksy lähestyy ikään kun huomaamatta ja lounaissaaristossakin ollut nyt aika viileitä päiviä. Viime yö oli sen verran kylmä että varaajan/kattilan lämpötila oli notkahtanut normaalista noin 32-35C noin 23 asteeseen. Multiheaterin tehot loppuvat aika nopeasti kesken siinä vaiheessa kun patteriverkoston shuntti rupeaa aukeamaan, lattioille tuo vajaa 2kW vielä riittää jotenkuten.

Koska kylmän korvausilman ylenpalttinen sisäänvetäminen toi mieleen muuan vanha kansantaru jossa peittoa jatkettiin toisesta päästä leikatuilla paloilla niin päädyin sitten kääntämään Niben sulakkeet ja turvakytkimet taas on asentoon. Tarkoitus oli oikeastaan ajaa vielä syyskuu pelkällä Multiheaterilla ja ILP:eillä hiukan avittaa. Austria Emailin varaaja on tarkoitus siirtää hiukan mutta heinäkuussa tilaamiani putkien taivutustyökalut eivät ole vielä postiin ilmestyneet joten ajattelin että kaipa sitä voi kaiken varalta kesän jälkeen ensin tuota Nibeä käyttää. Ikään kun tarkistuksena että kaikki on ok ja toimii. Ja siirrän sit syys-/lokakuussa tuota varaajaa.

Hyvin lähti kaikki tulille, muutama herja ilmestyi uplinkiin kun oli OpenHab:sta laitettu tuo modbus ohjaus tauolle. Ajoin nyt ilman mitää ulkopuolista kaitsentaa. Noin 1,5h esilämmitti kompuraa ennen kun lähti tulille. Komeat olivat copit kylmällä vedellä ja noin 10C-12C ulkolämmöillä. Cop 6:n molemmin puolin, koko parituntisen vedon loggerin mukaan cop keskimäärin 5,59. Keskimääräinen cop olisi varmaan ollut hiukan parempikin jollei asteminuutit olisi painunut niin alas et Nibe nosti kierroksia mikä ei olisi sinänsä ollut tarpeellista vaan olisi ihan hyvin voinut vetää 3h pienellä teholla.

Mutta hyvin lähtivät kaikki pelittämään reilun 3kk:n tauon jälkeen, kv pumppu mukaanlukien.

Kesän aikana en ole ottanut lukemia ylös ym kun on ollut lähinnä vain Multiheater päällä, ajattelin et teen syyskuun lopussa yhteenvedon neljälle kuukaudelle sit.
 

Liitteet

  • e-logger ruutukaappaus 040921_3.png
    e-logger ruutukaappaus 040921_3.png
    443,8 KB · Katsottu: 26
  • F2120 040921 cop.png
    F2120 040921 cop.png
    530,7 KB · Katsottu: 24
  • F2120 040921.png
    F2120 040921.png
    687,2 KB · Katsottu: 25

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Viime yö oli sen verran vilpoinen että Niben lokiin kirjautui syksyn ensimmäiset sulatukset. Kone kävi kahdessa jaksossa yhteensä 6h 15min, tuotti 45kWh ja otti 11kWh. 2kWH meni laskureiden mukaan sulatuksiin mutta tuo nyt saattaa olla kaikkea 1,5 ja 2,5 kWh:n välillä kun pulssit tulee aina kun kWh on täynnä. Cop hiukan reilu 4 ilman sulatusten huomioimista ja noin 3,9 kun sulatukset laskee mukaan. Todennäköistä on että todellisuudessa sulatuksiin on mennyt hiukan vajaa 2kWh mutta pohjalla on ollut ennestään hiukan. Keskiulkolämpötila yöllä jossain 2C:n kohdilla.

Sulatusvettä kertyi laskurin mukaan 7 litraa.

Minulla oli käynyt pieni ajatuskäpy kun tein asteminuuttisännön OpenHabiin joka hallitsee nuo asteminuutit, sinne oli jostain syystä jäänyt yhtenä ehtona että varaajan lämpötila piti olla alle 33,5C jotta asteminuuttisäätö toteutuisi ja nyt varaaja oli jo 35C. Korjasin tuon säännön, katsotaan vetäiskö se nyt ensi yönä pidemmän yhtäjaksoisen käyntijakson. Sinänsä sillä ei näin syysolosuhteissa ole mitään väliä mutta talvea ajatellen haluaisin päästä siitä että asteminuutit menevät nollaan, kone huilaa hetken ja sit puolen tunnin päästä yrittää kuroa asteminuutteja kiinni kovalla teholla sen sijaan että se kävisi yhtäjaksoisesti pienemmällä teholla.

Kuvissa mukana myös sunnuntai illan käyntijakso joka ei sisälly muuten noihin yllä oleviin lukuihin oton ja annon osalta mutta kun tuo cop eri lämpötiloissa on yleisesti kiinnostanut niin tuossa noin 5C:n lämpötiloissa tehty käyntijakso.

Muoks: lisätty sulatusveden määrä...
 

Liitteet

  • F2120 200921_1.png
    F2120 200921_1.png
    684,2 KB · Katsottu: 9
  • F2120 200921_cop.png
    F2120 200921_cop.png
    645,8 KB · Katsottu: 9
  • F2120 210921_1.png
    F2120 210921_1.png
    761,8 KB · Katsottu: 10
  • F2120 210921_1_cop.png
    F2120 210921_1_cop.png
    821,8 KB · Katsottu: 8
  • F2120 210921_2.png
    F2120 210921_2.png
    514,7 KB · Katsottu: 10
  • F2120 210921_2_cop.png
    F2120 210921_2_cop.png
    787,6 KB · Katsottu: 10

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Olen tuossa jatkanut opiskelua Niben ja OpenHab:in yhteiselosta ja jonkinlaista tuntumaa rupeaa jo muodostumaan eli suhteellisen toimivalta vaikuttaa tuo kombo ainakin omalta osaltani. Raspi simuloi SMO40:lle Niben oman Modbus40 lisäpalikan toiminnon ja boonuksena edullisemman kokonaisuuden lisäksi tuohon samaan rautaan saa vielä automaationkin.

Raspissa on lisälaitteena USB/RS485 palikka joka hoitaa kommunikoinnin SMO40:n kanssa. Tuollainen maksaa muutaman kympin hankintapaikasta riippuen saa varmaan halvemmallakin joten aika paljon edullisemmin pääsee kun Niben omaa palikkaa hankkimalla. Nibe on kuitenkin vakaasti siinä uskossa että puikoissa on Modbus40.

Softana Raspissa Niben osalta on


Konstellaatiolla pääsee periaatteessa lukemaan ja kirjoittamaan kaikki ne arvot mitä pystyy SMO40:stäkin lukemaan/säätämään, rekistereitä on kilometrikaupalla. Erona manuaaliseen käsitteelyyn käyttöliittymän kautta on se että kaikki nuo toiminnot voi automatisoida sopivaksi katsomallaan tavalla.

Sinänsä HomeAssistantin kautta sai/saa nuo samat tiedot luettua ihan ilman tuota RS485 palikkaakin mutta rekistereiden kirjoitus ei sitä kautta onnistunut. Mutta kaapissa pyörii kahta raspia, toisessa OH ja toisessa HA mutta HA:n käyttö on jäänyt hyvin vähälle.

Itse olen pyrkinyt lähinnä siihen että saisin Niben talvikäynnin hiukan "siloiteltua" eli jos tiedossa on että sulatus on ikään kun nurkan takana tulossa kohtapuolin niin ei tehdä niin kun pumpun oma logiikka pahimmassa tapauksessa. Nibe tekee mieluusti niin että se menee tauolle asteminuuttien täyttyessä ja vetää lonkkaa hetken aikaa vaikka tuleva sulatus on jo tiedossa lähiaikoina. Sulatuksen jälkeen asteminuutit painuvat pahasti pakkaselle ja pumppu puurtaa punaisena jotta saa ne nostettua kun kaikki olisi hoitunut errasmiesmäisesti jos tauon sijasta olisi vaan jatkanut pienellä teholla eteenpäin.

Tuo käynnin siloittelu on päätarkoitus mihin olen tuota automaatiota virittänyt mutta toki noita tietoja voi käyttää myös sulatusvastuksen energiatehokkaampaan ohjailuun sekä muiden sopivien releiden päälle/pois kääntämiseksi tarpeen mukaan. Hyllyssä löytyy laajempi relepalikka jolla tuota automatisointia on tarkoitus laajentaa kunhan aikaa vaan olisi. Ja jossain vaiheessa pitäisi tuota NodeRed:iakin opiskella, sillä nuo automatisoinnit olisivat varmasti helpompia ja monipuolisempia kun tekstisäännöillä.

Alla hiukan kuvaa OH:n nykyisestä "kojelaudasta". Tällä hetkellä ko raspissa on vaan kolmen releen gpio palikka asennettuna.


1632646864629.png
 
Viimeksi muokattu:

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Kesän lukemat luettu ja kirjattu muistiin.

Kesän ajan vetovastuu oli pitkälti MultiHeaterilla niin kun yleensäkin, syyskuussa oli sit normaalia kylmempi jakso jolloin piti kääntää Nibenkin kahvat on asentoon ja vähentää MH:n käyntiaikaa jottei kylmää ilmaa vedettäisi jatkuvasti sisään lämmitettäväksi. Vakaa tarkoitus on että OpenHab jatkossa hoitaisi nämä vastuujakelut automaattisesti ja omatoimisesti mutta en ole vielä saanut käytännön järjestelyt toimeksi.

Kaikki rauta tuohon kyllä sinänsä löytyy mutta tarvittava aika ei ole vielä liiennyt jotta uudet relepankit ja johdotukset olisi saatu paikoilleen ja toimiviksi. Mutta ehkä lokakuun aikana aikaa löytyisi jossain vaiheessa tuota kaivattua aikaa, ainakin parin päivän verran.

Kesäkuun alusta syyskuun loppuun ajoittuneelle ajanjaksolle kokonaissähkönkulutus oli 4774kWh!!! Tuosta 1352kWh meni lämmitykseen ja veteen, vastaavasti 3422kWh meni hupisähköön, lintujen valaistukseen ja luonnollisesti jäähdytykseen. Suutarin lapsilla ei tunnetusti ole kenkiä ja Kurrella taas toinen ILP.eistä on kokonaan ilman kulutusmittaria ja toinen taas ei ole kaukovalvonnassa. Joten jäähdytykseen menneestä energiamäärästä ei ole kättä pidempää mutta veikkaan ettei 300kWh enempää ole tuohon kuitenkaan missään nimessä mennyt. Pakko yrittää ensi vuodeksi saada toiselle ILP:lle mittari paikoilleen (on lojunut hyllyssä jo vuosia) ja molemmat kytkettyä loggeriin.

Multiheater kulutti jakson aikana 839kWh ja tuotti 3407kWh, cop hiukan reilu 4. Nibe otti 197kWh ja tuotti 866kWh(Hydrosonis), 872kWh (Zenner), 895kWh (Itron) ja 933kWh (Nibe EMK). Copit vastaavasti 4,4 (Hydrosonis&Zenner), 4,5 (Itron) ja 4,7 (Nibe EMK). Sulatuksia oli Hyrosoniksen mukaan 5kWh ja Zennerin mukaan 6kWh, niiden vaikutus coppiin on muutamia sadasosia.

Käyttöveden esilämmittämiseen meni 285kWh ja loppukuumennukseen 315kWh joten aika lailla 50-60...

Jos huomioi käyttöveden loppulämmitykseen käytetty energia yhteiscop MH:n ja Nibe:n osalta on hiukan reilu 3,4. Eipä tuohon käyttöveden kulutukseen kannata ainakaan suuria summia satsata jotta saisi pumpulla lämmitettyä loppuun, säästöpotentiaali on auttamattoman pieni (n2,6kWh/vrk kesällä, yleisesti ollut noin 3kWh/vrk). Ehkä se kestäisi 3 tie venan hankkimista?
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Copithan kiinnostavat tunnetusti aina foorumin väkeä ja joskus niistä saadaan aikaan aika kiivastakin väittelyä. Tuossa jonkin aikaa sitten joku foorumilla heitti ilmaan kysymyksen että kuinka paljon, suurin piirtein VILPN:n cop:iin vaikuttaa jos pyynnin nostaa yhdellä asteella. Taisin vastata siihen ikään kun puolihuolimattoamasti ( ja lähes täydellisen tietämättömyyden antamalla varmuudella) että noin kymmennyksen vaikutusta olisi coppiin. Olin tuon kuullut jonkun asiantuntijan lausumana joskus mutta jäin sit asiaa märehtimään kuitenkin.

Ja nyt kun kelit ovat olleet ulkolämpötilojen osalta lounaassa aika vakaita niin tein sit lyhyen empiirisen kokeen asian osalta. Minulla on aiemmin ollut käyrän minimi Nibessä 30C:ssa mutta nyt tiputin sen ensin 29 asteeseen ja sit viel 28:aan. Ihan täysin vakioidut nuo ulkolämmöt eivät tietystikään olleet ja toistoja tarvittaisiin varmaan reippaasti enemmän jos tuohon haluaisi tieteellistä tarkkuutta. Mutta suunta tuossa näkyy kuitenkin selvästi. 30C:lla käyntijakson keskicop oli 5,6 (tuoton loppulämpötila n 36,5C) ja 29C:lla 5,78 (loppulämpötila n 35C) sekä 28C:lla 5,90 (loppulämpötila n 34C). Eli keskimäärin tuo asteen tiputus pyynnissä voisi jopa vaikuttaa hiukan enemmän kun tuo aiemmin väittämäni kymmennys.

Taidan jättää tuon käyrän nyt alkamaan 28C:sta, riittää talon lämpimänä pitämiseen ongelmitta ja antaa ehkä hiukan paremman kokonaistaloudellisuuden vaikka käyttöveden esilämmitys luonnollisesti hiukan vastaavasti vähenee.
 

Liitteet

  • F2120-16 031021_30C.png
    F2120-16 031021_30C.png
    638,8 KB · Katsottu: 10
  • F2120-16 031021_30C_cop.png
    F2120-16 031021_30C_cop.png
    500,7 KB · Katsottu: 10
  • F2120-16 091021_28C.png
    F2120-16 091021_28C.png
    719,1 KB · Katsottu: 9
  • F2120-16 091021_28C_cop.png
    F2120-16 091021_28C_cop.png
    468,8 KB · Katsottu: 8
  • F2120-16 091021_29C.png
    F2120-16 091021_29C.png
    643,8 KB · Katsottu: 8
  • F2120-16 091021_29C_cop.png
    F2120-16 091021_29C_cop.png
    777,3 KB · Katsottu: 9

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Ja nyt kun kelit ovat olleet ulkolämpötilojen osalta lounaassa aika vakaita niin tein sit lyhyen empiirisen kokeen asian osalta. Minulla on aiemmin ollut käyrän minimi Nibessä 30C:ssa mutta nyt tiputin sen ensin 29 asteeseen ja sit viel 28:aan. Ihan täysin vakioidut nuo ulkolämmöt eivät tietystikään olleet ja toistoja tarvittaisiin varmaan reippaasti enemmän jos tuohon haluaisi tieteellistä tarkkuutta. Mutta suunta tuossa näkyy kuitenkin selvästi. 30C:lla käyntijakson keskicop oli 5,6 (tuoton loppulämpötila n 36,5C) ja 29C:lla 5,78 (loppulämpötila n 35C) sekä 28C:lla 5,90 (loppulämpötila n 34C). Eli keskimäärin tuo asteen tiputus pyynnissä voisi jopa vaikuttaa hiukan enemmän kun tuo aiemmin väittämäni kymmennys.
Ei helkkari, touhuat ihan samoja kuin minä, mutta paremmalla copilla:).
Pudottelin pyyntiä, se on nyt 27 ja coppi yhden pykälän sinua heikompi, 4.8.

Minulla cop on sama 4,8 teenkö varaajaan 26 asteesta 36 asteeseen tai isommalla virtauksella 26 asteesta 33 asteeseen. Jos vielä nostan virtausta jolloin tuotto 26 asteesta 30 asteeseen niin cop huononee kun kiertopumppu ottaa enempi sähköä.

Kaikissa näissä koneesta tulee ulos liki 40 astetta käynnin lopulla
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Ei helkkari, touhuat ihan samoja kuin minä, mutta paremmalla copilla:).
Pudottelin pyyntiä, se on nyt 27 ja coppi yhden pykälän sinua heikompi, 4.8.

Minulla cop on sama 4,8 teenkö varaajaan 26 asteesta 36 asteeseen tai isommalla virtauksella 26 asteesta 33 asteeseen. Jos vielä nostan virtausta jolloin tuotto 26 asteesta 30 asteeseen niin cop huononee kun kiertopumppu ottaa enempi sähköä.

Kaikissa näissä koneesta tulee ulos liki 40 astetta käynnin lopulla
Tosin täytyy huomioida et minulla oli nimenomaan käyntijaksojen keskicopit tuossa esillä kun loggeri ne sopivasti tarjoaa. Tosielämässä kun tulee nuo stby jaksot mukaan myös niin kyllä tuo todellinen coppi meidänkin osalta tuosta putoaa jonkin verran tällaiseen aikaan kun lämmöntarve on vielä pientä ja käyntiaikaa/käyntijaksoja on noin 5-6h/4kpl per vrk. 18-19h on sit stby. Minulla on ollut päiväsaikaan vielä tuo Multiheater päällä.

Nibe haukkaa stby tilassa noin 20W ja välillä lyhyitä jaksoja noin 95W (kuvittelen et se lämmittää silloin kompuraa). Tuossa kuvassa sähkönkulutus on *10 jotta näkee noita vaihteluita.

Muoks: Tuossa kun loggerin laskureista katselin viime vuorokautta niin otto oli 5,75kWh ja tuotto 30kWh joka tekisi noin 5,2 cop. Eli aika samoihin lukemiin tuossa tullaan kun @pökö kun otetaan stby kulutus mukaan. Ja luonnollisesti täytyy huomioida et nuo minun tuottolämpötilat olivat sen verran alhaisempia et mikäli tuosta lasketaan tasoitusta niin lopputulos lienee se et MLP pesee VILP:n jälleen kerran. Mutta VILP:ksi mielestäni ihan kelvollisia tuloksia kuitenkin.

F2120-16 091021_stbykulutus.png
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Nibe haukkaa stby tilassa noin 20W ja välillä lyhyitä jaksoja noin 95W
Minulla Nibe ottaa 11-13W levätessään. Käynninaikaisia coppeja minulla nuo 4,8 on tasaisesti. Kone käy nyt 15-20 min pätkiä muutaman kerran päivässä. Lepoa tulee nyt 4-5 tuntia, jos aurinko paistaa niin pidempäänkin. Se romuttaa pumpun copin muttei onneksi nosta sähkönkulutusta.
Onneksi kohta aurinko ei tee enää kiusaa :)
 
Ylös Bottom