VILP puulämmityksen rinnalle

  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Tervehdys!
Yritän hahmottaa ilmavesilämmitystä puukattilan rinnalle.
Lähtötietona rintamamiestalo 110 neliötä, vesikiertoinen keskuslämmitys, kattila Jäspi VPK20S, varaaja 700 litraa, apuna kaksi Mitsun ilppiä lähinnä tapaamassa lämpötilan vaihteluita.
Oma ajatus olisi varaajan rinnalle VILP, siitä esilämmitetty käyttövesi pienehkölle sähköllä lämpiävälle varaajalle silloin kun puuta ei polteta. Käyttövesi otetaan tällä hetkellä olemassa olevalta varaajalta, mutta myös kattilassa on lämpökierukka.

Talviaikaan energiantarve on keskimäärin 35-40 kg kuivaa puuta per vrk eli tuntia kohden noin 6-7 kW.

Olen ollut pariin liikkeeseen yhteydessä, lupasivat palata asiaan mutta eipä kuulu mitään.

Täältä ehkä löytyy näkemystä tällaisen tekemisestä? Jotain sunttia se tarvitsee haistelemaan, milloin kattilasta alkaa tulla kuumempaa kuin ulkoyksiköltä.
Luulisi, ettei tämä nyt ihan mahdoton ole toteuttaa. Puukattilan käytöstä en luovu koska sähkökatkojen aikana kiertovesipumput on helppo pyörittää aggregaatilla.

Laitemerkit ei ole oleellista, vaan laitteiden kytkentä. Mitä tulee mieleen?
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Tervetuloa foorumille.

Kuinka kylmä on kun palaa n. 40kg päivässä puuta? Millainen lämpökäyrä on lämmönjaossa? Eli menoveden lämpötila 0, -10 ja -20 asteessa?

Haluatko vähentää tuntuvasti puunpolttoa eli vilpistä pitäisi löytyä tehoa vielä -15 kelissä tarvittaessa?

Missäpäin kohde on?
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Hei!
Kohde sijaitsee eteläisellä Pirkanmaalla.

Tarkoitus on hoitaa lämmitys suurimmaksi osaksi vilpillä, puuta lähinnä kovimmilla pakkasilla tai jos lämpimän veden käyttö on hetkellisesti suurta. Puuta on kyllä omasta takaa mutta pitää tässä vähän ajatella itseäänkin ...

Nyt kun oli hetkellisesti -24 niin menovesi oli koko lailla +50. Talossa on menossa remontit vielä ja olohuoneen lattia valskaa kuin seula. Tarkoitus on hoitaa se keväällä.

Kiinteä lämpömittari on paluukierrossa, sattumalta mittasin laserilla menoa juuri kylmempänä hetkenä. Naapurilla vastaavassa talossa kesällä laitettu Mitsun Ecodan, hän luopui puun käytöstä kokonaan.
Sitä en arvaa kyllä tehdä ja kattilan 6kW vastus pitää tämän poissa ollessa lämpimänä mutta ei sillä käyttövettä tehdä.

Sen verran taustaa, että tämä oli pitkään kesäpaikkanamme, nyt asutaan vakituisesti.

Ilmalämpöpumpuista on niin hyvä kokemus, että merkki pysynee samana, varsinkin kun sieltä löytyy -28 asti pelittävä vaihtoehto.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Valitettavasti niistä mitsuista (eikä kyllä monestakaan muusta pumpusta) irtoa kovinkaan ihmeellisiä lämmitystehoja -20asteen kylmemmällä puolella, vaikka pumppu kävisikin.
Mitsuista ei ole järkeviä antoteho suhteessa ulkolämpötilaan ja suhteessa menoveden lämpötilaan-käppyröitä näkynyt, niin niistä en osaa sanoa juuta enkä jaata.

Jos mietitään vaikka sydäntä lähellä olevia Niben vehkeitä (niistä löytyy myös dokumentteja netistä: https://www.nibe.fi/nibedocuments/24652/331387-4.pdf) niin:
F2120-12 irtoaa -15°C vähä reilu 6kW ja -20°C vielä n.5kW.
Jotenka, joko puuta pesään tai ILPeillä lämmittelee tuolla -20°C lämpötilassa sitten puuttuvat tehot jos (/kun) suoraa sähköä haluaa välttää.
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Muutan vähän kysymyksen muotoa:
Pannuhuoneessa on kattila puukäytöllä ja sen yhteydessä 700 litran varaaja, käyttövesikierukka löytyy molemmista. Yhteenlaskettu nestetilavuus 900 litraa.

Tarkoitus lisätä VILP syöttämään varaajaa josta esilämmitetty käyttövesi sähkötoimiselle vedenlämmittimelle.

Koska puukattila jätetään järjestelmään kovia pakkasia/sähkökatkoksia/runsasta lämpimän veden tarvetta varten, onko kytkentä toteutettavissa niin, että puukattilan lämmitys onnistuu ilman ihmeempiä manöövereitä?
VILPin hankin joka tapauksessa ja patterikierron ollessa sen varassa käyttövesi on hoidettava sähköllä.
Puuta tarvitaan viimeistään kovemmilla pakkasilla.
Nyt siis ongelma on juurikin tuo ajaminen puilla tai VILPillä.

Kun tiedossa on, että puuta joutuu jossain vaiheessa käyttämään, järjestelmän pitäisi toimia ilman kummempia valmisteluja kummallakin tavalla.
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Vilpit osaavat itse pysäyttää pumppauksensa, jos varaajan lämpö on tarpeeksi korkea. Ja myös pysäyttämään kiertonsa jos lämpötila nousee oikein ylös varaajassa. Eli hyvä suunnitelma. Edullinen toteuttaa ja kannattaakin kysellä ihan perusputkifirmoista.
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Tämähän alkaa kuulostaa lupaavalta. Kas kun kahdesta firmasta asiaa kyselin ja kumpikaan ei ole vastannut, ajattelin, että kaipa tuon tekisi itsekin kun olen käytössä olevan lämmitysjärjestelmän ja koko "elintasosiiven" itse tehnyt. No naapurin miestä tarvittiin avuksi, että saatiin kattila ja varaaja paikalleen kun painoivat pirulaiset liikaa.

Muuta erikoistahan tuossa ei kai pitäisi olla kuin tuo VILP. Juuri sitä ajattelin, että miten se reagoi jos varaajaan lykätään kattilasta 80 astetta? Eli pitääkö välissä olla jokin ohjaus joka erottaa VILPin kierron lämmön kohotessa.
 
Minulla ei ole mitään. VILPin kiertopumppu käy pakkasella jatkuvasti pienellä teholla (VILPin jäätymisen suojaus) ja VILPille menee kattilan / varaajan lämpöistä vettä. Se jää tyytyväisenä odottamaan veden jäähtymistä. Öljypoltin lähtee nykyisin pyörimään ulkolämpötilaa haistelevan termostaatin ohjaamana. Lämmitys on joko VILPillä tai öljykattilalla. Molemmat eivät lämmitä yhtäaikaa, paitsi sen pienen hetken, kun poltin lähtee pyörimään kunnes kattila on kuumentunut yli VILPin pysähtymisrajan. Itse asiassa, parempi antaa VILPin olla päällä, niin se huolehtii itsestään ja on heti valmis jatkamaan hommia, kun kattila jäähtyy.

Oleellista ehkä se, että lattioihin ja pattereihein on suntit, jotka estävät liian kuuman veden pääsyn, ettei esim. lattiat halkeile tai PEX putket vaurioidu. Varsinkin puukattilan kanssa voi olla vaara, että varaaja kuumenee kiehuvaksi eikä sellaista parane muoviputkiin päästää, jos sellaisia talossa on. Puukattilan tuottamat korkeat lämpötilat kannattaa ottaa huomioon paisuntasäiliön mitoituksessa ja putkien lämpöliikkeissä, varsinkin jos tulee pitkä vetoja.

Suurin osa lämmitystarpeesta osuu haarukkaan 0 ... -10 °C. Jotta VILP toimisi optimaalisesti, sen olisi tällöin syytä käydä osateholla ja vasta -20 paikkeilla täysillä. Tällöin se toimii hyvällä COPilla lähes koko lämmityskauden. Lämpimillä keleillä se käy joka tapauksessa harvakseltaan noin suuren varaajan kanssa, oli se kone suuri tai pieni.
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Taitaa olla yksinkertaisempi homma kuin pelkäsin.

Talossa ei ole muoviputkia/lattialämmitystä ihan perus patterilämmitys vesikiertoisena.

Talviajan puun kulutuksen perusteella ajattelin jotain 8kW laitetta, 12kW mahtaa olla jo turhan iso. Siitä sitten irtoaa lämpöä sen minkä irtoaa.
Pitänee tutkia Vironperän markkinoita, jos homma jää itselle kun paikallisia tekijöitä ei taida kiinnostaa. Isoa putken vetoa tuosta ei saa millään.

Sinänsä laitteen merkki voi olla mikä vaan, aikaisempi Mitsu- kommentti sen takia kun nuo kaksi ilppiä ovat pelanneet hienosti.
 
Talviajan puun kulutuksen perusteella ajattelin jotain 8kW laitetta, 12kW mahtaa olla jo turhan iso.
Missä lämpötilassa tuota tehoa odottaisit ?
Teho ja vastaava lämpötila kannattaa miettiä ensin ja sitten katsella koneita. 8 kW @ -15 °C on jo kunnon kone ja 12 kW (esim. -15 °C) koneissa on katseltava niitä suurimpia mitä on. Jos ajattelee keskimääräistä puunkulutusta ja jos siitä arvioimasi nettoenergia on kohdallaan, kyllä sen nyt se olisi syytä kattaa ainakin tuo talven keskimääräinen tehon tarve. Muuten se on jatkuvaa tilkkimistä sen kattilan kanssa läpi koko talven kun teho ei piisaa vaikka kone vielä toimisikin. Sellaista tuskin kannattaa rakentaa, että puista tulisi lisälämpöä. Sama vaiva kuin ennenkin pitää koko talvi kattilaa tulilla, vain puuta palaisi vähemmän.

Nimellisteholtaan 8 kW VILP on sieltä aivan pienimmästä päästä. Sellaisella et tule pärjäämään.
 
8kW siis laskuista pois. Puun kulutus on mitattu pitkän pakkasjakson aikana jolloin lämpötilassa oli reilusti yli 20 asteen lukemia. Isoimmat lukemat 30 hujakoilla. Punnitsin silloin puumääriä/vrk että pääsin yli ainaisesta mottiajattelusta. Itsellä on sekapuuta ja puun lämpöenergia/kg kun ei kovin paljoa heittele. Tuossa kulutuksessa on näin ollen mukana myös puulämmityksen heikompi hyötysuhde ja mitään lämmön talteenottoa näihin sahanpurulaatikoihin ei kannata ajatella. Sen ymmärrän, että jos tarpeeksi tulee pakkasta, on puuta poltettava tai sitten sähköä.
Oman lisänsä tuo sähkökatkot joita näyttää esiintyvän joka talvi.
Mutta joo, kyllä laitteen teho saa olla sellainen, että sillä pärjää sen mikä VILPillä on mahdollista.
 
VILPit ei oikein ehkä jaksa, kun pakkasta on kovin paljon. Lämpötilatkin karkaavat epäedullisen korkealle, +50 °C. Näin ollen se puukattila on hyvä apu, jos sen käyttö herrasväeltä sujuu.

Jos lasken tuosta 40 kg/d puunkulutuksesta, joka sisältänee sekä veden että talon lämmityksen
Puun lämpöarvo 20 % kosteudessa 4,1 kWh/kg
Hyötysuhde 80 %
Energiasaanto => 3,28 kWh/kg = 131 kWh/d = 5,5 kW
(jos puut ovat esim. olleet kauan pannuhuoneessa ne voisivat olla kuivempiakin, mutta ulkovarastosta talvella tuskin 20% kuivempia löytyy)

Jos käyttövesi VILP:llä vain haalistetaan, loppuun tulistus tapahtuisi sähköllä. Se voisi olla esim. 6 kWh/d, jota VILPin ei siis tarvitse tuottaa. Näin tulos olisi noin 5,3 kW.
=>Eli sellainen pumppu josta pakkasella irtoaisi nettona vähintään tuo 5 kW lämmitysteho, voisi olla aika hyvä. Markkinointitavasta riippuen sellaisten nimellisteho on yleensä paljon suurempi.

Puun lämpöarvo.JPG
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Tämähän alkaa kuulostaa lupaavalta. Kas kun kahdesta firmasta asiaa kyselin ja kumpikaan ei ole vastannut, ajattelin, että kaipa tuon tekisi itsekin kun olen käytössä olevan lämmitysjärjestelmän ja koko "elintasosiiven" itse tehnyt. No naapurin miestä tarvittiin avuksi, että saatiin kattila ja varaaja paikalleen kun painoivat pirulaiset liikaa.

Muuta erikoistahan tuossa ei kai pitäisi olla kuin tuo VILP. Juuri sitä ajattelin, että miten se reagoi jos varaajaan lykätään kattilasta 80 astetta? Eli pitääkö välissä olla jokin ohjaus joka erottaa VILPin kierron lämmön kohotessa.
Vilpeissä on tuo ohjaus itsessään, tai kannattaa hankkia malli, jossa se on.

Ja sulle voidaan tarjota levarimallia tyyliin:
https://fgfinland.fi/tuote/fujitsu-impromat-suoraohjaus-ratkaisut/
https://www.scanoffice.fi/tuote/energiansaastaja-nykyisen-lammonlahteen-rinnalle/
Näissä ei juuri mitään riskejä kiehumisten kanssa.

Firmat ei tienaa kun saturaisia, joten nihkeyttä voi olla saada kunnon tarjouksia.

Kesäkäytön järkevyys sitten on niin ja näin. Säästö on luokkaa kymppejä. Jos tulee bileet, niin varaaja lämpimäksi puilla.
 
Aika heikosti näyttää laitteista olevan noita antoteho/ulkolämpötila käppyröitä näkyvillä.
Niben taulukkoja katselin, tuo F2120-12 näyttäis olevan ihan pienin mitä harkita.

Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, että Jäspin tuotteissa olisi Niben sisäkalut. Tiedä sitten onko.

Toinen paikallisista toimijoista oli tarjoamassa Mitsun 8kW Energiansäästäjää, samat lähtötiedot oli käytössä. No eipä ole kuulunut arviota. Näyttää, että valinta osuu 12 tai 16kW mallien välille. Mitsusta ei näyttänyt grafiikkaa löytyvän. Ylipäätään niukasti valmistajat tiedottaa ja maahantuojien sivuilla ehdotetaan ottamaan yhteys paikkakuntasi piirimyyjään ja niinhän se homma etenee...

Kiitos herroille nopeista kommenteista, nyt olen ainakin jotenkin kartalla tämän asian kanssa.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Niben taulukkoja katselin, tuo F2120-12 näyttäis olevan ihan pienin mitä harkita.
Ja suurta ylimitoitusta (/täystehomitoitusta) ei kannata tehdä niiden harvojen pakkaspäivien takia kun teho ei enää riitä, lämmittää loput jollakin muulla keinoilla. Tuollakin tehot riittävät ILP avusteisena sinne -20asteeseen.
 

roots

Vakionaama
Aika heikosti näyttää laitteista olevan noita antoteho/ulkolämpötila käppyröitä näkyvillä.
Niben taulukkoja katselin, tuo F2120-12 näyttäis olevan ihan pienin mitä harkita.

Hevosmiesten tietotoimisto tiesi kertoa, että Jäspin tuotteissa olisi Niben sisäkalut. Tiedä sitten onko.

Toinen paikallisista toimijoista oli tarjoamassa Mitsun 8kW Energiansäästäjää, samat lähtötiedot oli käytössä. No eipä ole kuulunut arviota. Näyttää, että valinta osuu 12 tai 16kW mallien välille. Mitsusta ei näyttänyt grafiikkaa löytyvän. Ylipäätään niukasti valmistajat tiedottaa ja maahantuojien sivuilla ehdotetaan ottamaan yhteys paikkakuntasi piirimyyjään ja niinhän se homma etenee...

Kiitos herroille nopeista kommenteista, nyt olen ainakin jotenkin kartalla tämän asian kanssa.
Kai arvaat miksi tietoa on niukasti tarjolla!...Jos et, niin voin kertoa että yleensä semmonen mikä ei ole niin kovin positiivista jää kertomatta/dokumeentoimatta.
Ketjun datan perusteella pärjäisi 6kW maalämpöpumpulla ja olisi helppoa tuottaa hyvällä COP:illa +50C lämpöistä menovettä eikä olisi pakko polttaa klapiakaan keskellä talveakaan seuraavaan 20 vuoteen (kannattaa vilkaista tilannetta myös hiukan kauemmas). Tommosen varaajattoman on/off laitteen hinta ~4k€, ja semmonen kelpaisi kun on kerran 700L joku Akvasan vai mikä lieneeekään, käyttövesi kierukoitten kautta sähkövaraajaan priimaukseen. Puutakin voi polttaa rinnalla jos niin haluaa, mutta voi ne klapit myydäkin niin saa niistä paremman hyödyn rahallisesti.
Vielä jos hiukan fiksaa tuosta niin ottaa varaajallisen MLP:n niin kuumavesikin tulee tuosta vehkeestä ja sen sähkövaraajankin voi myydä, edelleenkään ei tarvitse halutessaan polttaa yhtään puuta. Tohon joutuu pulittamaan minimissään ~1k rahaa lisää vrt. tuo em. varaajaton malli, jos vähän älykkäämpää invertterikonetta halajaa niin ~1.5k tuohon tykö.

Speksejäkin tommosista laitteista alkaa jo sitten löytyä kaikilta toimittajilta toiseen malliin.
 
Näyttää, että valinta osuu 12 tai 16kW mallien välille. Mitsusta ei näyttänyt grafiikkaa löytyvän. Ylipäätään niukasti valmistajat tiedottaa ja maahantuojien sivuilla ehdotetaan ottamaan yhteys paikkakuntasi piirimyyjään ja niinhän se homma etenee...
Aina nuo "piirimyyjät" eivät ole niin kauhean innokkaita, mutta ehkä nälkä on kasvanut siitä kun itse omani ostin. 3 vuotta sitten täällä päin VILP piti kirjaimellisesti ostaa. Monoblock vaan itse kiinni siihen varajaan omalla kiertopumpullaan niin se on siinä.

Suuremman koneen etuna voisi olla hiukan parempi COP, kun koneen ei tarvitse vedellä täysillä vaan se selviytyisi hommasta suhteellisen pienillä kierroksilla. Vähän niin kuin autoissakin, pieni kone suurilla kierroksilla ei anna parasta polttoainetaloutta. Ainakin kompuraan kertyy kierroksia vuodessa vähemmän, lisäksi pienemmillä kierroksilla ja käyntituntejakin jonkin verran vähemmän. Sen voisi olettaa palvelevan kauemmin kuin pienen ja tulien virittely jäisi vain sellaisille pakkasille, kun se VILP ei enää toimi pakksen vuoksi.

Nuo olosuhteet VILPille ovat tuossa kyllä otolliset, kun se tulisi kytketyksi suhteellisen suureen varaajaan ja isokaan kone ei kävisi syksyllä ja keväälläkään montaa käyntijaksoa päivässä. Asennuksen vaiva tai kustannus on sama molemmille. Olettaisin Niben 12:lla (tai vastaavan tehoisella) pärjäävän mutta tuolla Niben 16:lla puunpoltto voisi jäädä keskimäärin muutamaan päivään vuodessa ja varmaan siellä Tampereen seudulla tulisi välivuosiakin. Teho riittäisi siihen saakka kun se toimii. Onhan noissa 12 ja 16:n välillä mojova hintaero ja kannattaa tarkastaa, tarvitaanko noihin joku ohjain, jos erillistä sisäyksikköä ei tule.

Maalämpötukku näkyy ilmoittavan netissä seuraavia hintoja
F2040-12, 4670 €
F2040-16, 7090 €
CTC 610, 5650 € + ohjain 750 €
CTC 614, 6060 € + ohjain 750 €
CTC 622, 6390 € + ohjain 750 €
CTC:n malleissa esim tuossa 600 sarjassa hinta ei kauheasti nouse tehojen noustessa. Kannattaa katella noita muitakin malleja.

Ellei puita huoltoasemalta hankinta, säästöjä ei varsinaisesti ole odotettavissa oli VILP tai MLP.
 
Tuli mieleen, että mihin VILPin lauhdevedet menisivät ? Alle niitä ei voi laskea, pitää tehdä lämpösaatettu imeytysputki maahan tai letku johonkin viemäröintiin. Jäiden keräily johonkin alle sijoitettavaan kaukaloon ei ole kestävä ratkaisu.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Nibe F2120 ja F2040 tarttee myös erillisen ohjaimen, SMO40

Tuossa F2040 on se ikävä ominaisuus että sammuttaa kompuran hetkeksi sulatuksissa. Ts. Pitempi yhtenäinen käyntijakso varaaja ladatessa ei onnistu. Lähinnä siis kompuran keston kannalta ajateltuna.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Mitsusta ei näyttänyt grafiikkaa löytyvän.
Tuolta löytyy Mitsun käppyrät: http://climacom.com/files/documents/-201707_ATW_DATABOOK-ilovepdf-compressed.pdf

Itselläni on lattialämmitystalossa (~200 m2, menovesi 30 astetta @ -20) Pirkanmaalla PUHZ-SW75VHA. Kolmas talvi nyt menossa ja kokemukset varsin positiiviset. Ainoat murheet liittyvät sulatusvesien poisjohtamiseen. Tuolla koneella ollaan pärjätty johonkin -15 asteeseen asti, sitten alkaa kämppä jäähtyä ilman apulämmitystä. Sammutusraja speksattu -20 (käy kyllä sen jälkeenkin, jos haluaa ja tuottaakin melkein kakkosen COPia, mutta itse olen säälinyt konetta ja jatkanut tuosta vastuksilla). Uudempi malli PUHZ-SW75YAA pitäisi olla kaikin puolin parempi (3-vaiheinen, hiljaisempi, scroll, taipuu pienemmälle teholle jne.), joten ehdottomasti kääntyisin tuon puoleen Mitsun koneista tässä "8kW" teholuokassa. Patteritalossa täytyy kuitenkin tarkkaan tutkia, mikä on korkeamman menoveden lämpötilan vaikutus yhtälöön. Mitsun mallistosta kannattaa ehkä silmäillä myös SHW-koneita (Zubadan), joissa toiminta-aluekin ulottuu -28 asti. Näistä tosin ollut foorumilla hiljattain pari negatiivista kokemusta, mutta kun ei tiedä myyntimääriä, niin ei pysty sanomaan onko yksittäistapauksia. Maalämpöäkään ei kannata sulkea pois ilman painavaa syytä.

Omat kokemukset laitteen hankinnasta ja asennuksesta tuolta: https://lampopumput.info/foorumi/threads/täällä-sain-hyvää-palvelua-homma-pelaa-suosittelen.791/page-3#post-326452
Suosittelen ehdottomasti kysymään tarjousta, jos Mitsubishi (tai muut edustamansa merkit) kiinnostaa, saatat yllättyä positiivisesti. Mainitse tarjousta kysyessäsi, että sait vinkin täältä.
 
Tosi mielenkiintoista oli saada noista Mitsuista käppyröitä.
Helposti kyllä ymmärtää, miksi moni valmistaja ei niitä julkisesti jakelee.

En tosiaan voi odottaa rahallista säästöä, vaan säästö onkin siinä, ettei tarvitse juuri niin paljon kaataa ja pilkkoa ja raahata noita puita.

Lauhdeveteen kaksi mahdollisuutta, seinän läpi pannuhuoneen viemäriin (nelisen metriä matkaa) tai sulanapito ja kivipesään. Alun toista metriä maata ja sen jälkeen kallio viettää talosta poispäin.

Maalämpö on hankala tontin olosuhteiden vuoksi. Vesikaivon poraus oli melko hankalaa ja lisäreikien kairaaminen tulisi olemaan vieläkin hankalampaa ja putkien vedolle tulisi pituutta kun ihan vesikaivon viereen hommaa ei kaiketi tehdä.

Semmoinen tuli vielä mieleen, että miten VILPin pumppu suhtautuu järjestelmässä oleviin pumppuihin? Siis varaajalla ja patterikierrolla omansa, pitääkö jotain ottaa huomioon?
 

roots

Vakionaama
Maalämpö on hankala tontin olosuhteiden vuoksi. Vesikaivon poraus oli melko hankalaa ja lisäreikien kairaaminen tulisi olemaan vieläkin hankalampaa ja putkien vedolle tulisi pituutta kun ihan vesikaivon viereen hommaa ei kaiketi tehdä.
Oliko vesituotto niin kova että sen takia hankala kairata, vai porarin vehkeet tökki, vai mikä syy?
 
Vehkeetkin tökki mutta maasto on kallioinen alue, sijainti jyrkähkön mäen päällä ja varsinaisesti tasaista kohtaa ei juuri löydy. Pihapiirin ulkopuolelle olisi vaikea koneilla mennä. Porarin ensimmäinen ajopeli upposi savipohjaiselle peltotielle. Varottelin kyllä etukäteen.
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Maalämpö ei ole mikään kultakaivos patterilämmitystaloudessa. Copit jää alta 3. Paitsi jos kaikki patterit vaihdettu uusiin matalämpömalleihin, joka maksaa sekin tonneja. Vilpistä ei kannata maksaa samaa kuin maalämmöstä, jos asennushinnan erotus on 40% luokkaa, niin sitten vasta kannattaa ottaa vilp pidemmällä tähtäimellä. Itsellä vilp oli 60% halvempi ja maksaa vuodessa käyttö 250 euroa enemmän maalämpöön verrattuna.

Samanlaisesti noi maalämpöpumput porsii vanhemmuuttaan, varsinkin lämmintä käyttövettä tekevät mallit.
 
Viimeksi muokattu:

Juhanisto

Jäsen
Pari tonnia voi kymmenen kolminkertaista radiaattoria maksaa jos on isoja.. jos tilaa termoluxit vironpoijilta :D

Siis ihan listahinnoista.. tarjouksen kun ottaa isommasta erästä niin hinta putoaa..

Mites jos puupuolta kehittäis.. käänteispalokattila ja toinen varaaja. Kääntärin hyöysuhde lähentelee 90% ja jäspin 50%.. Ja huima ero käytettävyydessä. Kun on jo kaksi ilppiä..
 

roots

Vakionaama
Vehkeetkin tökki mutta maasto on kallioinen alue, sijainti jyrkähkön mäen päällä ja varsinaisesti tasaista kohtaa ei juuri löydy. Pihapiirin ulkopuolelle olisi vaikea koneilla mennä. Porarin ensimmäinen ajopeli upposi savipohjaiselle peltotielle. Varottelin kyllä etukäteen.
No talvella maasto kestää paremmin kun on jäässä.J os tontti nyt ihan mahdoton on niin eipä siinä mikään sitten auta mutta kyllä ne aika suoriutujia on ne porarit eikä se nyt paljon vaivaa ole kysyä tarjous reiästä jos et ole vielä kysynyt...
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Mites jos puupuolta kehittäis.. käänteispalokattila ja toinen varaaja. Kääntärin hyöysuhde lähentelee 90% ja jäspin 50%.. Ja huima ero käytettävyydessä. Kun on jo kaksi ilppiä..
Tarkoitus on hoitaa lämmitys suurimmaksi osaksi vilpillä, puuta lähinnä kovimmilla pakkasilla tai jos lämpimän veden käyttö on hetkellisesti suurta. Puuta on kyllä omasta takaa mutta pitää tässä vähän ajatella itseäänkin ...
Näen tarpeena puunpolton radikaalin vähentämisen? Tietty 80kW käänteispalo ja 5000l varaajakapasiteettia niin lämmitys väli harvenee, mutta silti on pakko niitä puita polttaa. ;)
 

Juhanisto

Jäsen
Kyllähän kaksi ilppiä pitäisi riittää 110 neliölle heittämällä. Ei siinä paljon puuta tarvitse poltella. Käytännössä vettä vaan lämmitellä normi pakkasilla.
 

roots

Vakionaama
Maalämpö ei ole mikään kultakaivos patterilämmitystaloudessa. Copit jää alta 3. Paitsi jos kaikki patterit vaihdettu uusiin matalämpömalleihin, joka maksaa sekin tonneja. Vilpistä ei kannata maksaa samaa kuin maalämmöstä, jos asennushinnan erotus on 40% luokkaa, niin sitten vasta kannattaa ottaa vilp pidemmällä tähtäimellä. Itsellä vilp oli 60% halvempi ja maksaa vuodessa käyttö 250 euroa enemmän maalämpöön verrattuna.

Samanlaisesti noi maalämpöpumput porsii vanhemmuuttaan, varsinkin lämmintä käyttövettä tekevät mallit.
Kultakaivos nyt mikään ole mutta hunajaa se maalämpö nyt kumminkin on vrt. kun vilp pissii. MLP Copit menee reilusti yli 3 nykyään (sisältäen käyttöveden) kun sen täälläkin tekee 10v vanhoillakin vehkeillä +50C menovettä vaativassa patteritalossa öljytaloon aikoinaan laitetuilla pattereilla. Järjen vastaista höpinää tuommoset patterien vaihtotarpeet maalämpötalossa eikä muka vilp talossa tarvitsisi...kyllä se on vilp jonka yhteydessä tulee helpommin tarve päivittää pattereita.
Tässä scoppi-esimerkkiä tämän päivän maalämpövehkeistä, ei siinä pakkaskelit ja menoveden kuumuudet haittaa menoa, ja voi ottaa juuri sopivan tehoisen laitteen tarpeeseen eikä tarvitse ottaa järjettömän tehoista vilppiä jotta pakkastehot olisivat siedettävät.
MLP scop:
 
Lauhdeveteen kaksi mahdollisuutta, seinän läpi pannuhuoneen viemäriin (nelisen metriä matkaa) tai sulanapito ja kivipesään. Alun toista metriä maata ja sen jälkeen kallio viettää talosta poispäin.

Semmoinen tuli vielä mieleen, että miten VILPin pumppu suhtautuu järjestelmässä oleviin pumppuihin? Siis varaajalla ja patterikierrolla omansa, pitääkö jotain ottaa huomioon?
Jos pannuhuoneen viemäriin on alamäki ja reitti selvä niin sitten sinne. Siellä on hyvä joskus vaikka ämpärillä katsoa, minkä verran sitä vettä tulee sulatuksissa.

Eli latauskiertopumppu kierrättäisi vettä vain sen VILPin ja varaajan välillä, varaajasta voi kierrättää sitten niitä vesiä eteen päin ties kuinka monella muulla pumpulla. Eli tällä tavalla kytkettynä eivät toisiaan häiritse. Minullakin se lämpimän puolen paluuliitäntä kattilaan on samaan putkeen, mistä lähtee eteenpäin lämmitykseen. Eikä siinäkään mikään kierto toisiaan häiritse. Kytkentä ei minulla ole optimaalinen siinä suhteessa, että sulatuksen aikainen noin 10 astetta lämmitysvaihetta kylmempi vesi pääsee lähtemään suoraan eteenpäin. Kun sinulla on tuollainen oikea varaaja jossa on ilmeisesti vapaita reikiä, kannattaa laittaa varaajan kautta niin lämmitykseen lähtee aina tasalämpöistä. Vilpille menevän haaroituksen voi periatteessa ihan hyvin ottaa koneelle esim. patterikierron paluuputkesta, jos reitti varaajaan on selvä ja VILP voi imeä sieltä sieltä varaajan pohjalta kylmää täydennystä sisäänsä, sillä se haluaa luultavasti enemmän vettä kuin pattereissa kiertää.

Varaaja pitää vaan saada pidettyä järjestyksessä, ettei kylmä paluu pääse sekoittumaan VILPin tuottamaan lämpimään. Jos sekoitus tapahtuu, lämpötilataso alenee ja kone joutuu pumppaamaan lämpimämpää => COP menetys. Puukattilan kanssa asialla ei ole merktytystä, kun se kattilan hyötysuhde on veden lämpötilasta riippumatta sama. Lisäksi se kattilan kuuma vesi löytää varmemmin paikkansa sieltä varaajan yläosasta, kun lämpötilaerot ovat suuria.

Noissa Mitsuissa näytti saavutetun hyvin asiallisia COP lukemia. Päälle kahta -20 °C:ssa. Käyriin ja talukoiden lukemiseen täytyy kyllä paneutua syvällisesti, sillä tuo manuska on äkkiseltään aika vaikealukuinen.
 

Juhanisto

Jäsen
Näinhän se on.. vilppi toimii huonosti patteritalossa.. lattialämmössä jo paremmin. Lämpimänveden kanssa myös huonosti. Sopii lähinnä kevät ja syys lämmityksiin. No nämä uudet parempia varmaa kun ne mitä katselin viisi vuotta sitten.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Semmoinen tuli vielä mieleen, että miten VILPin pumppu suhtautuu järjestelmässä oleviin pumppuihin? Siis varaajalla ja patterikierrolla omansa, pitääkö jotain ottaa huomioon?
Eipä tuo ainakaan omassa systeemissä ole millänsäkään vaikka pumput ovat periaatteessa "sarjassa", toki pitkä putkiveto välissä, mutta kuitenkin.
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Kultakaivos nyt mikään ole mutta hunajaa se maalämpö nyt kumminkin on vrt. kun vilp pissii. MLP Copit menee reilusti yli 3 nykyään (sisältäen käyttöveden) kun sen täälläkin tekee 10v vanhoillakin vehkeillä +50C menovettä vaativassa patteritalossa öljytaloon aikoinaan laitetuilla pattereilla. Järjen vastaista höpinää tuommoset patterien vaihtotarpeet maalämpötalossa eikä muka vilp talossa tarvitsisi...kyllä se on vilp jonka yhteydessä tulee helpommin tarve päivittää pattereita.
Tässä scoppi-esimerkkiä tämän päivän maalämpövehkeistä, ei siinä pakkaskelit ja menoveden kuumuudet haittaa menoa, ja voi ottaa juuri sopivan tehoisen laitteen tarpeeseen eikä tarvitse ottaa järjettömän tehoista vilppiä jotta pakkastehot olisivat siedettävät.
MLP scop:
En sano ihan hölynpölyksi, mutta toteutuneet saneeraukset ei noin ole toimineet. Ehkä kun oikein myydään mielikuvaa.

En ole väittänyt vilpin olevan parempi, vaan, jos sen saa edullisesti, niin se on hyvä valinta. Kannattaa aina laskea myös rahassa paljonko se säästää.
 
Lämpöteho ei juurikaan riipu tuottolämpötilasta, mutta COP kärsii, mitä kuumempaa joutuu pumppaamaan. Varmaan myös tuottolämpötilan raja tulee aikaisemmin vastaan VILPillä kuin MLP:lla, koska joutuu pakkasella aloittamaan kylmemmästä. VILPillä tuottolämpötila pitää pystyä pitämään kohtuullisena. Itse pärjään talvella pumppauksen osalta noin 36 °C tuottolämpötilalla ja saan varsin tarkaan noin COP 3 vuoden ympäri. Minä vain haalistan veden. Veden tulistus on vienyt noin 1800 kWh vuodessa.

Alla oleva kuva on tehty omien viritysten tuunausta varten. Tuo 42 °C ei ole mikään toimintaraja, ei vaan ole ollut tarvetta tai kiinnostusta mennä kuumempaan.

Punaiset käyrät: Lämpöteho lämmityskäynnin aikana ja keskimäärin käyntikierroksen aikana
Sininen: Sähköteho 90 r/s käyntinopeudella lämmityskäynnin aikana
Keltaiset: COP ilman sulatuksia ja sulatusten kanssa (alempi keltainen käyrä)

Suorituskyky -17 asteessa.JPG
 
Yläkerta, jossa kaksi huonetta, lämpenee ilpillä ihan mukavasti pikkupakkasilla, mutta alakerrassa ei lämpö leviä kun on neljä huonetta ja pesu/tekniset tilat päälle.
Vanhoja pattereita olen uusinut ja vanhoja on vain yläkerran kaksi patteria jotka ovat melko massiiviset kaksilevyiset.
Itselleni vilp on ykkösvaihtoehto monestakin syystä. Ensinnäkin kunnostelen tätä paikkaa omin käsin vähin erin. Tärkein vaikutin on aika, järjestelmän päivitys ei saa viedä sitä paljon. Toiseksi olemassa oleva puukattila on pysyttävä käytössä ja sitten tietysti kolmantena kustannukset, koska kyllä tähän mestaan saa rahaa uppoamaan.

Hyviä vastauksia ja tietoa on tullut, kiitos kaikille osallistujille! Taisi laitekin selvitä jo. Toki saa laittaa lisää vinkkejä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Maalämpö ei ole mikään kultakaivos patterilämmitystaloudessa. Copit jää alta 3.
Ei sentään alle 3, tai sitten töppäillään oikein huolella.
Meillä mlp Tammi-19 cop 3.7 patteritalossa ja 80-luvun pattereilla.

Ja kun olen muutaman talven elänyt vilpinkin kanssa samassa talossa voin sanoa että Tammi-19-cop olisi ollut noin 1.5 ja vastukset päälle muutama päivä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Aloittajan kannattaa hommata joku edullinen vilp (ja käyttövesivaraaja) koska talossa on 2 ilppiä, niiden yhteiskäytöllä selviää koko talvesta matalalla menoveden lämmöllä.
Ilpin ja vilpin yhteiskäytöstä on mulla hyvät kokemukset.
Puuta sitten kattilaan jos hätä tulee.

Täälläkin on mitsun vilppejä kilahtanut tänä talvena, ehkä niitä on syytä välttää. Minun valinta olisi Nibe tai CTC, monoblokkina.
 
Ei sentään alle 3, tai sitten töppäillään oikein huolella.
Tuo COP 3 taitaa olla sellainen perus COP patterilämmitystaloon on/off pumpulle. Sellaisesta minullekin aikoinaan juttelivat. Jos lämmöt saa alas, sitten enemmän.

Maalämmön ehdoton etu on, että se toimii pakkasellakin ja tulee vain pieni COP menetys lämpöjen nousun kautta. VILP lakkaa toimimasta. Jos VILPin aukon paikkaa puukattilalla eikä sen käyttö mikään mörkö oli, mitään lisäkustannusta ei tule. Ehkä se kattilakin pelaa pakkasella paremmin, kun ei tarvitse kituuttaa pienillä tulilla.

Itse sain 2018 tammikuun COPiksi 2,7 ja tänä vuonna kun oli kylmempää 2,3. Pollulla mitattu. Tämä on pumppauksen ajalle laskettu, kovimmat pakkaset on taitettu öljykattilalla. Maalämpökin olisi pitänyt aika reilusti mitoittaa, jos kolmenkymmenen asteen pakkasilla yksin sen voimin olisi aikonut pärjätä.

Hyvää ja toimivaa puukaatilaa en kyllä romuttamaan lähtisi.
 
Ylös Bottom