VILP Samsung EHS 9kW Split wanhassa patteritalossa, 175+15m2 Pori

[jämä67]

Vuosi takana pumputtelua. Pistetäänpä kirjaten hiukan kokemuksia käytöstä.

1925 rakennettu hirsitalo kok.pinta-ala 330m2, noin 160m2 lämpimänä.
Alakerta 6"hirsi + huokolevy. Yläkerta pääosin 10cm puru + 5cm selluvilla. Yläpohja 10cm puru + 30cm seulluvilla.
Kellari/alusta roimasti varastotilaa, ei varsinaisesti lämmitetty, mutta pysyy +n puolella pannuhuoneen ja putkien hukkalämmöllä.
Keskuslämmitys kiertää myös piharakennuksella vm1974, 45m2, jossa saunatilat 15m2 pidetty noin 15C asteessa.
Painovoimainen ilmanvaihto.

Vesikiertoinen keskuslämmitys pattereilla, VILP + öljy-/sähkökattila + 8m2 sähköinen lattialämmitys + ILP + useampi tulisija.
VILP AE090JNYDGH/EU-AE090JXEDGH/EU tekee lämmön pääasiassa ja kovemmilla pakkasilla avustaa öljy tai sähkö

Laitettiin kaksi kytkentävaihtoehtoa, joiden vaihto manuaalisesti käsiventtiilein. 100l LVV hoitaa käyttöveden priimauksen.

1) Talviasento: Suoraan lämmitykseen paluuseen kytketty. Samsung säätää kiertolämpöä ulkolämpötilan mukaan.
Suntti manuaalisesti noin 25-35%, jolloin vesi kiertää kattilassa hiukan ja se esilämmittää käyttövettä riittävästi, mutta ei juurikaan pudota verkkoon lähtevän veden lämpöä.
Öljy käynnistyy automaattisesti -15C asteessa ja antaa pari astetta lisälämpöä kietoveteen VILP:n tuoton päälle.

2) Kesäasento: Samsung kierrättää käyttövesimoodilla vettä pelkästään kattilassa. Lämpötilan mittaus kattilasta + aseteltava hystereesi.
Ouman hoitaa automaatilla sunttauksen. Lämpimillä keleillä lämmityskierto on kokonaan pois päältä.

TOIMINNASTA:
Pieniä alkuvaikeuksia oli. Kiertoveden lämmönsäätö ulkolämpötilan mukaan ei toiminut alkuun. Takuuseen tuli uusi "emolevy" helmikuussa ja sen jälkeen pelannut täydellisesti.
Käyttöliittymä on vähän kökkö verrattuna esim. oumannin säätimen käyttöliittymään, mutta mitä palstaa lukenut, niin taitaa vastaavissa laitteissa parametrointi olla samaan tyyliin.
Tehot on piisannut paremmin, mitä alkuun kuvittelin. Näyttää riittävän noin -15C asteeseen, jonka jälkeen öljy avustaa. Tuossa kohtaa VILP antaa noin 6kW ja 45C pihalle.
Kaiken kaikkiaan pelannut hienosti ja sen jälkeen kun alkusäädöt sai kohdilleen on laitteen saanut unohtaa jyskyttämään.

MITATTUJA KULUTUKSIA:
VILP tuotto 21250 kWh (käytetty pollucom)
Sähkö yht. 15072 kWh (energialaitoksen mittaus)

VILP otto 6665 kWh
LVV 1212 kWh
ILP 356 kWh
Muu sähkö 6839 kWh
Öljy 20,5l
Puita 3 heittomottia sekalaista

VILP COP 3,2

COPista on matkan varrella tullut pieniä epäilyjä, että on vähän liiankin hyvä patteritalossa. Mittausten perusteella epäilen, että VILPin sähkömittari ei näytä ihan kaikkea.
Normaalisti muun sähkö osuus ollut noin 6000 kWh ja nyt sille jäi 6839. Tosin nyt muuta kulutusta on ollut hiukan enemmän. Pieni pakastin tullut lisää ja yläkerran aulassa sähköpatteri aina päällä.
Eiköhän se COP joka tapauksessa jossain kolmen kieppeillä heilu.

SÄÄSTÖISTÄ:
Säätöä verrattuna aikaan Kattila (pääosin sähköllä) + ILP tulee vain noin 5000kWh vuodessa, mutta siihen vertaaminen on vähän epäreilua.
Vanhassa sokkeloisessa talossa ILP ei vaan antanut mukavaa, tasaista ja vedotonta lämpöä. Samaan mukavuus tasoon pääsy olisi vaatinut pari ilppiä lisää tai vesikierron lämmön ja samalla kulutuksen nostoa.

Pelkällä öljyllä käytöstä ei uudella kattilalla ole mittauksia ja vanhalla taas oli remontit menossa ja puoli taloa kylmillään.
Paras arvaukseni olisi 2500l + 6000 kWh sähköä. Tähän verrattuna säästyisi jo noin 16000 kWh

Mieluiten vertaan kuitenkin edellisen omistajan kulutukseen 60-luvun öljytekniikalla, joka oli 4000l

Kymppikerhoon tällä talolla ja VILPillä tuskin pääsee, mutta eiköhän tässä vielä jotain pientä parannettavaakin löydy.

ILP: Hitachi RAS-18SX8 11/2011

 

[HelaKammo]

Vs: VILP Samsung EHS 9kW Split wanhassa patteritalossa

Kyllä tuo cop vuositasolla kuulostaa kovalta, vaikka lämpöä tarvitsisi kesälläkin. Oma huitelee nyt 2,2 kohdilla.

Millaista lämpöä laite tuottaa, onko tavoitelämpö suoraan tarpeen mukaan, vai vakio? Cop tietty öljyn avustamana hiukan paranee, kun isommilla pakkasilla laite saa jopa huilata, mutta tuolla kulutuksella sitäkään etua ei ole.

 

[jämä67]

Vs: VILP Samsung EHS 9kW Split wanhassa patteritalossa

Kyllä COP aikas kovalta vaikuttaa. Voihan se olla myös niin, että pollucom näyttää liikaa. Minusta lukema vaan vaikuttaa kohtuu järkevältä.

Pumppu ajaa suoraan verkkoon ulkolämmön mukaan. Käyrä on +10/30 ja -10/45, nollassa ~ 38. Kesällä sitten 45/39C hystereesillä käyttövettä.
Viime talvena ei tullut sellaisia pakkasia, että olisin pumppua sammuttanut. Käytännössä pumppu ajaa nupit kaakossa ja öljykattila sunttaa siihen hiukan päälle.

Priimaus vesivaraajan kulutushan ei ole mukana VILP mittauksessa.

Voin koittaa kaivella vanhoja lukuja vertailuksi, jos saisi paremmin tolkkua. Jotain kynäilyjä paperin kulmaan pitäisi löytyä. Mitään hienoja dataloggereita ei ole rakenneltu.

Edit: 2015 kulutuksia.

Sähkö yht. 19897 kWh (energialaitoksen mittaus)

ILP 4059 kWh
Kattila sähkö 10002 kWh
Muu sähkö 5836 kWh
Öljy 32l
Puita 3 heittomottia sekalaista

Muun sähkön osuus on ollut noin 1000kWh pienempi kuin nyt. Selittääkö 20v. vanha pikkupakastin ja yhden huoneen sähköpatteri tuota, niin mene ja tiedä :

 

[jämä67]

Vs: VILP Samsung EHS 9kW Split wanhassa patteritalossa

Pieniä parannuksia tehty tässä vuodenvaihteen tienoilla

Lisättiin uusi patterilinja. Eteiseen tuli toinen patteri, kun yhdestä ei oikein lämpöä piisannut ja yläaulaan uusi korvaamaan aikaisempaa sähköpatteria.
"Lähituotantoa", eli radiaattoritehdas salomaan RS-kompakt 22K mallia.
Pihasaunalla pientä remppaa myös ja sinne samalla uutta tehokkaampaa patteria.

Conrad.com:sta tuli hankittua elektronisia patteritermareita.
Olkkariin MAX termarit erillisellä seinätermostaatilla ja lisäksi 3:n setti halpoja sygonix termareita.
Valinta osui noihin lähinnä siksi, että mukana tuli adapteri vanhoihin danfossin RAVL venttiileihin.

Yksi sygonix meni pihasaunalle kylpuhuoneeseen testiin. Katsotaan kauanko pelaa kosteassa ympäristössä.
Ohjaa viikkokalenterilla lauantaisaunaan mukavammat lämmöt.

Samppa ei ole ainakaan vielä valitellut virtauksista mitään, vaikka noita termareita muutaman laitoinkin.
Se on siis normaalisti kytkettynä suoraan lämmityksen paluuseen.

Katsotaan vuoden kuluttua, onko noista pikkumuutoksista ollut mitään apua.

 

[jämä67]

Sampalla takana nyt kaksi vuotta töitä. Takuuaika päättynyt, toivottavasti jatkaa yhtä nätisti hommiaan kuin tähän asti (kop,kop)

VILPin mittareihin kertynyt tähän asti:
pollu 42090 kWh
Sähkö 13457 kWh
Eli samppa tuottanut parissa vuodessa "ilmaista" energiaa noin 28000 kWh
Nämä siis suuntaa antavia mittauksia "vanhaa ja kiinan rautaa" mittareilla.

Näyttää että sähkön kokonaiskulutus menee tänäkin vuonna 15t kWh kieppeille, mutta katsotaan vuodenvaihteen jälkeen tarkemmin.

 

[pökö]

Siinä se kuolettaa itseään hyvällä copilla.

 

[Espejot]

Pieni kysymys, onko LVV lämminvesivaraaja? Hienot kulutuslukemat olet saanut aikaiseksi. Näyttää VILP toimivan patteritalosakin.

 

[jämä67]

Juu, LVVllä tarkoitan lämminvesivaraajaa. Taitaa olla ihan oma keksintö
Onko LKV oikea lyhenne, vai mikä?

Ihan tyytyväinen olen kulutukseen talon huomiooon ottaen.
Omissa mittauksissa saattaa olla heittoa, mutta ainakin energialaitoksen kokonaiskulutuksen luulisi pitävän paikkansa

 

[Espejot]

Juu, LVVllä tarkoitan lämminvesivaraajaa. Taitaa olla ihan oma keksintö
Onko LKV oikea lyhenne, vai mikä?

Ihan tyytyväinen olen kulutukseen talon huomiooon ottaen.
Omissa mittauksissa saattaa olla heittoa, mutta ainakin energialaitoksen kokonaiskulutuksen luulisi pitävän paikkansa

LVI piirustuksissa käytetään
LVV = lämminvesivaraaja
LV = lämminvesi
LVK = lämmin kiertovesi
KV = kylmä vesi
L = lämmitys

 

[kurre orava]

Pieni kysymys, onko LVV lämminvesivaraaja? Hienot kulutuslukemat olet saanut aikaiseksi. Näyttää VILP toimivan patteritalosakin.

Hyvinhän tuo VILP toimii patteritalossa kunhan perusedellytykset täyttyvät eli seinillä on riittävä määrä riittävän isoja ja tarkoitukseen sopivia pattereita. Mieluiten ilman termareita, käyräohjauksella jotta pumppu saa riittävän virtauksen jos se on kytketty paluuseen niin kun tässä tapauksessa.

Itsellä on Purmon C22:a 500 mm korkeana noin 15 metrin edestä seinillä eli voisiko sanoa että patterpinta alaa on noin 7,5m2. Tosin nuohan ovat kaksilehtiset ja konvektoripellit välissä joten patteripinta alaa lienee todellisuudessakin sen 15m2? Pienehköön yksitasoiseen taloon noilla pärjää mukavan laakealla käyrällä, nollan tuntumassa pattereihin menee noin 31 asteista vettä ja -25C:ssa noin 42 asteista. Tuolla käyrällä sisätilat pysyvät aika tasaisesti 22C lämpöisinä. Toki osa lämmityksestä tulee käyttösähköstä ja kotona tehdyistä askareista, jos talo jää tyhjilleen pidemmäksi ajaksi sisälämpötila tippuu yleensä reilun asteen.

 

[jämä67]

Kurre pääsee kyllä tosi matalalla käyrällä. Mulla on vielä pääosin vanhoja 2-lehtisiä pattereita ja nollassa menee jo 38 asteista vastaavilla sisälämmöillä. Systeemi on vaan nyt tosi hyvin balassissa ja täytyisi melkein vaihtaa kaikki patteri kerralla C22 tyyppisiin.

En ole laskeskellut, mutta epäilen, että pattereiden vaihdon tma olisi kohtuu pitkä.

 

[Killi10]

Ilman puhaltimia copit itsellä noin 2.3-2.5 luokkaa. Vain käyttöveden esilämmitys ja kesällä vain jäähdytys oli käytössä. Kylmimmillä keleillä yli 50 kiertovedet vei hyötysuhdetta. Nyt katsotaan talvi kahden puhallinkonvektorin kanssa. Jäähdytys ainakin toimi hienosti.

 

[jämä67]

Puhallinkonvektorit auttaa varmasti, mutta minulla pääsyy VILPin asennukseen oli päästä ILPin aiheuttamasta vedontunteesta eroon. Se ei vaan toiminut 2-kerroksisessa sokkeloisessa talossa. Iso torppa näyttää näyttää Killilläkin olevan. Toivottavasti sait puhaltimet sijoitettua niin, ettei mukavuus kärsi.

Minulla sampan maksimilämpö on rajoitettu 45C, eikä sieltä kunnon pakkasilla kuumempaa saisikaan. Fujitsu HP on selkeästi tehokkaampi peli.
-15C kännistyy öljypoltin ja antaa pari astetta lisää kiertoveden lämpöön.
Noilla pakkasilla tulee myös parissa uunissa poltettua pesällinen päivässä.
Niin ja yksi 20m2 vähemmällä käytöllä oleva huone on päästetty kylmäksi, jos tulee pidempi pakkasjakso.

Toisaalta rannikon normaaleilla 0-keleillä riittää vanhassa talossa sampalle hyvin kuormaa, kun ei puitakaan juuri tule poltettua.
Käyrä on laitettua laakeaksi, niin että lämpimällä samppa hoitaa homman yksinään ja pikkuhiltaa pakkasten kiristyessä jättää tilaa puilla auttamiselle. Ehkä nämä selittää osin patteritaloon liiankin hyvää COP:a...

 

[jämä67]

2018 pulkassa. Kulutus pysynyt aika samoissa lukemissa viimevuoteen verrattuna.
ILP oli noin kuukauden jäähdytyksellä ja kovia pakkasia oli sen verran enemmän, että öljyä paloi peräti 67l

MITATTUJA KULUTUKSIA:
Sähkö yht. 15168 kWh (energialaitoksen mittaus)

VILP tuotto 22915 kWh (käytetty pollucom)
VILP otto 7468 kWh
VILP COP 3

LVV 1140 kWh
ILP 598 kWh
Muu sähkö 5962 kWh (hupisähkö +8m2 lattialämmitys)
Öljy 67l
Puita 3 heittomottia sekalaista

VILPn kWh mittarista on ollut pieniä epäilyksiä näyttääkö oikein, mutta nyt alkaa vaikuttamaan, että voisi kuitenkin olla ihan kunnossa.
Muun sähkön osuus (hupisähkö +8m2 lattialämmitys)
2015 = 5836kWh -ei vielä VILPiä
2017 = 6839kWh -lisää vanha pikkupakastin ja yhdessä huoneessa sähköpatteri
2018 = 5962kWh -edelleen pikkupakastin, mutta sähköpatteri korvattu nyt vesikiertoisella. (Pakastinkin tuli mittailtua ja kulutus noin 330kWh/v)

Muun sähkön osuus on hiukan pienempi, kuin aikaan ennen VILPiä, joten uskon edeeleen noin 3 vuosicoppiin. (ei sisällä tulistusvaraajaa, ei käytetty VILPn vastuksia, ei huomioitu sulatuksia)

Mitään merkittävää parannettavaa ei oikein enään keksi. Taitaa kulutus asettua tuohon 15MWh kieppeille.
Sitten joskus, kun kylppäriä rempataan, niin tulee varmaan muutettua se vesikiertoiselle lattialämmitykselle.
Aurinkopaneelit piharakennuksen katolle on myös harkinnassa...

 

[jämä67]

Samsungilla 3 talvea ja 2,5 vuotta töitä takana. Mittareita tuijottamalla ja 10c/kWh sähkön hinnalla alkaa laite olemaan tienannut hintansa.
Koputellaan puuta ja toivotaan, että laite ehtii vielä säästääkin monta vuotta.

Split malli päätti sitten esitellä huonot puolensa. Ilmeisesti pientä vuotoa liitoksissa. Pakkasilla huomasin, että ihan kaikki tehot ei enään ole tallessa. Paksummassa kylmäaine putkessa on jotain punertavaa öljyvuotoa kummassakin päässä. Onko liitokset jäänyt liian höllään vai missäköhän vika? Jotenkin ymmärtää, että ulkoyksikön tärinässä voi löystyäkkin, mutta kun sisäyksikössä sama ongelma.
Asentaja sitä lupailu tulla jossain kohtaa katsomaan ja goodwilliäkin väläytteli vaikka takuu onkin jo ummessa.

 

[jämä67]

3v. synttärit

VILPin mittareihin kertynyt tähän asti:
pollu 65745 kWh
Sähkö 20660 kWh

"ilmaista" energiaa noin 45085 kWh, eli 10 sentin sähkön hinnalla noin 4500€.
Vallitseekohan foorumilla joku konsensus paljonko sulatuksiin tuosta häviää?

Sähkön hinta onkin jo noussut ja vuodenvaihteessa nousee siirronkin hinnat ja tekee sitten yhteensä 11,6 c/kWh

Asentaja ei ole oma-aloitteisesti tullut hoitamaan vuotohomman tarkastusta ja itseltäkin homma päässyt unholaan. Täytyypi koittaa puhelimella kiusata ja saada käymään ennen pakkasia. Näillä keleillä pelaa ihan ok, eikä kopissakaan näy oikeastaan mitään laskua.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vallitseekohan foorumilla joku konsensus paljonko sulatuksiin tuosta häviää?

Konsensusta voi olla vaikea löytää. Setällä yksi sulatus vie mittausteni mukaan 0,65 kWh/sulatus, joita tulee ilman ollessa pakkasella 21 sulatusta/vrk. Tuo tekee tehona hiukan alle 0,6 kW takaisinottona. Lauhemmalla säällä sulatuksia on harvemmin ja noin +5°C ei enää ollenkaan.

Vuodessa näyttäisi sulatuksiin tärväytyvän tuotetusta ~2400 kWh, jonka olen siis miinustanut Pollun lukemasta. Setä käy täällä jatkuvasti silloin kun ulkolämpötila on sen verran alhaalla, että sulatuksia tarvitaan, sillä varauksella, että päiväpumppauksella voi pitää taukoja kylmimpään aikaan, jolloin jonkin verran sulatuksia jää syksyn kevään pois öisin.

Tuo takaisinotto merkitsee minulla vuositasolla semmoiset 6% Pollun lukemasta. Sulatuksiin kulunut sähköhän sinulla on sähkönkulutuksessa. Sulatukset vievät koneen tuotantoaikaa, ja kapasiteettiin tuo voi vaikuttaa jopa semmoiset 20%. Sulatusten vaikutus riippuu käyttöolosuhteista ja koneen sulatuslogiikasta. Taitava vain varpeeseen sulattelija voi päästä vähemmällä. Toisaalta sulatuksen jälkeen kone sitten toimii hiukan tehokkaammin.

Tuo 6 % pois Pollun lukemasta on siis oma arvioni tuohon sinun kysymykseesi.

 

[DrPaiN]

Ei kait noilla sulatuksilla loppupeleissä ole mitään merkistystä.

Lähinnä jos miettin omia lähtökohtia, öljyn kulutusta litroissa ja euroissa. Nuo öljykattilan häviöt mielestäni menee samaan kategoriaan noiden sulatushäviöiden kanssa. Meinaan ettei kukaan varmaan koskaan erittele öljyistäkään osuutta paljonko menee harakoille piipusta....

Nyt sitten samaan taloon menee x määrä enemmän sähköä ja x määrä öljyä,
Pieni laskutoimitus ja erotus alkutilanteen ja lopputilanteen pohjalta euroiksi muutettuna on se ratkaiseva tekijä mielestäni

 

[VesA]

Meinaan ettei kukaan varmaan koskaan erittele öljyistäkään osuutta paljonko menee harakoille piipusta....

Sehän se näissä on - kun koitetaan mitoitella pumppua öljynkulutuksen mukaan.

Sulatuksien suurin riesa on menetetty lämmitysaika - ei niihin kulunut energia.

 

[Kellarinlämmittäjä]

On sillä merkitystä, jos Pollulla mittaa ja alkaa puhua COPeista - varsinkin talvella.
Jos taas vertaa edeltävään öljy tai sähkölaskuun, sulatuksilla ei ole merkitystä.

 

[jämä67]

Lähinna tässä koittaa vaan perustella itselleen VILPin hankintaa.

Minullahan lähtökohtaisesti lämmitysjärjestelmä oli täysin kunnossa ja suht uusi, joten ainoa syy VILPin hankintaa oli säästää rahaa.
Ilmalämpöpumpun tehokäytöstä halusin eroon viihtyisyyden takia, mutta yhtä hyvin olisin voinut käyttää kattilan 6kW vastusta, joka vastaa pumpun pakkastehoja.

Jos se nyt kolmessa vuodessa on säästänyt sulatukset huomioiden noin 4000€, eli tienannut hankinta hintansa, niin olen ihan tyytyväinen.
Nyt vaan toivotaan, että samppa kestää ja kestää ja ...

 

[Kellarinlämmittäjä]

On sillä takaisinmaksuajallakin jokin merkitys.
Esimerkiksi alun perin kiinalainen verkkokauppa Alibaba on perustettu 1999. Wikipedian mukaan perustaja oli englanninkielen opettaja 17 liikekumppanin kanssa. Englannin opettajan varat tuskin ovat kovin suuret olleet mutta oletettavasti hänestä on tullut 20 vuodessa yksi maaiman rikkaimmista miehistä.

 

[jämä67]

VUOSI 2019

MITATTUJA KULUTUKSIA:
Sähkö yht. 14695 kWh (energialaitoksen mittaus)

VILP tuotto 21848 kWh (käytetty pollucom)
VILP otto 6603 kWh
VILP COP 3,3 (ei huomioitu sulatuksia)

LVV 1854 kWh
ILP 516 kWh
Muu sähkö 5722 kWh (hupisähkö +8m2 lattialämmitys)
Öljy 64 litraa
Puita 2,5 heittomottia koivua

Edellisvuodesta poiketen annoin VILPin huilata kesäkauden, noin 5 1/2 kuukautta. Näyttää siltä, että tällä veden kulutuksella VILPin
hyödyt hukkuu systeemin häviöihin. Muutaman kerran ajoin sillä kattilan lämpimäksi, että pysyy vetreänä.
Hiukan lämminvesivaraajan kulutus nousi, mutta eipä juuri vaikuta kokonaiskulutukseen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Näyttää siltä, että tällä veden kulutuksella VILPin hyödyt hukkuu systeemin häviöihin.

Enpä usko.
Ukkonen voi olla oma momenttinsa ja näinkin kalliit laitteet kannattaa toki siltä suojella, vaikka muutama kWh tulisikin takkiin.

Kesäksi voisi nostaa pyyntiä roimasti, jos kerta lämmitystarvetta ei ole tai se on mitätön - jonnekin 50 asteen paikkeille. VILPikin saisi töitä ja pysyisi vetreänä. Kyllä se aina pumpata kannattaa, jos korkeampi lämpötila ei merkitse sunttausta lämmönjaon alhaisiin lämpötiloihin. Huonot esimerkit ovat siitä, että lämmitetään kuuman veden ehdoilla.

Pumpattu tuotos on tehty ilmeisesti aika pitkälti "sulatuskaudella". Itselläni nuo sulatukset ovat enimmilläänkin ~8 % luokkaa kk-tasolla (kun koko kuukausi käydään sulatuksilla). En osaa arvoida, miten Samppa tuosta voisi poiketa. Minulla sulatuskausi on paljon pidempi kuin sinulla. Aikaisemmin antamani arvio voisi vastata edelleen tilannetta.

Oletko hyödyntänyt päiväpumppausta? Päivällä tuppaa olemaan lämpimämpää kuin yöllä ja jos ollaan jossakin nollan kieppeillä, ei se talo hetkessä jäähdy. Lattialämmitykset sähköllä on kiusallinen juttu. Jos ilman pitäisi muuten lämpimänä, ei se lattian lämmin ehkä niin karkaisi ylös päin. Kun se lattia on huoneen lämpöinen, se ei lämmitä huonetta eikä silti tunnu karsean kylmältä. Sähkön kulutustaso ei kyllä paha noin suureen ja vanhaan kohteeseen.

Missä lämpötiloissa öljykattilaa on tarvittu - Porissa ?

 

[jämä67]

Minulla on keskuslämmitys pois päältä kesäajan ja tehty vain käyttövettä.
Lattialämmitykset on toistaiseksi sähköllä ja vain kylppäri ja vessa.

VILP on ollut kesällä DHW moodissa ja tehnyt kattilaan 45C vettä hystereesillä.

esim. kesäkuulta kun viimevuonna VILP oli päällä koko ajan ja nyt vain hetkittäin.
2018 VILP 96 + LVV 70 = 166 kWh
2019 VILP 25 + LVV 173 = 198 kWh

Aiemmin ennen VILPiä varaaja vei 250kWh / kk, eli pienistä eroista ja rahoista puhutaan joka tapuksessa.

Kattilan ja varaajan häviö nousee merkittävään rooliin, eikä kattilan kierukkakaan ole paras mahdollisen esilämmitystä ajatellen.
VILPin COP ei myöskään ole parhaimmillaan, vaikka toisin voisi kuvitella. Ilmeisesti hukkaa vähän sähköä johonkin pitkien taukojen aikana.
Voihan sitä silti ihan huvikseen kokeilla ensi kesänä nostaa vielä VILPin pyyntiä ja katsoa mitä se vaikuttaa.

Päiväpumppausta en ole hyödyntänyt. Kattilan vesitila on pieni ja nollakelillä talossa on jo kuormaa sen verran, että samppa käy nätisti katkomatta minimiteholla.

Öljy saa käyntiluvan -13C. Lämmityskaudella pumppu on kytketty paluuseen, joten pumppu jatkaa käyntiä normaalisti ja öljy vaan avustaa.
Vielä ei ole Porissa ollut sellaisia pakkasia, että pumppu olisi pysähtynyt.

 

[pökö]

Vilpillä ei juuri säästöä saa pelkän käyttöveden teossa, sen oma kulutus mm kompuran lämmitys syö säåstöt pois. Kompuraa saatetaan lämmittää kesälläkin 24/7.

 

[Kellarinlämmittäjä]

kompuran lämmitys syö säåstöt pois. Kompuraa saatetaan lämmittää kesälläkin 24/7.

Parhaat COPit olen kuitenkin kesällä saanut, tosin minulla ne huilivälit ei ole kuitenkaan kovin pitkiä, luokkaa 3 h, aikaisemmin vain 2 tuntia (noin 20 min käyntijaksoilla). Pumpulla nyt minulla on tietty vain haalistettu. Eikö tuon kompuran lämmittimen pitäisi samalla tavalla olla päällä alhaisemmillakin lämmöillä, jos se tykkäisi päällä olla? Voihan näissä olla toki erojakin. Ettei vaan olisi joku pohjavastus tai lauhdeletkun lämmitin kesälläkin päällä ? Jotenkin uskoisin tuossa nyt olevan jokin hämminki. 45 °C lämmöillä Sampan COP pitäis olla kesällä jossakin 4:n paikkeilla joten kestää se jotain häviöitäkin.

Tuo on vielä split kone eli ei ole kuumaa latauskiertoa. Jos olisi monokone, silloin tulisi kuuma latauskierto, joka todennäköisesti vielä pysyisi varaajan lämpötilassa itsestään kuin kuuman veden kierto konsanaan.

 

[pökö]

@Kellarinlämmittäjä. Sinulla tilanne on kokolailla eri kun lämmität täysillä läpi kesän, ei tule niitä lepohäviöitä.

Mutta kun muu lämpöpoikki ja tehdään vuorokaudessa pelkkä 50 vesi niitä lepotunteja voi tulla 22 vuorokaudessa.
Silloin omakäyttötehot syö copit.

 

[rMa]

Annoin pumpun olla lämmitysmoodissa viime kesäkauden yli. Kulutusta oli n. 5kWh/kk kun ei ollut lainkaan lämmitystarvetta eli ei tuo nyt kovin merkittävästi kuluttele. Toisaalta käyttövesivaraajan kulutus oli enimmillään 7kWh vuorokaudessa, alle 200kWh kuukaudessa, varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella (5kk) n. 850kWh. Tuosta alle 100€ summasta ei hyvälläkään kesäCOPilla saa merkittäviä säästöjä patteritalossa.

Olisiko käyttöiän kannalta parempi sittenkin vaan kytkeä pumpulta sähköt pois kokonaan lämmityskauden ulkopuolella vai vaatiiko pumppu oikeasti vetreytystä pysyäkseen käyttökunnossa?

 

[pökö]

Ei vaadi vetreytystä. Minulla mlp seisoi yli 10 vuotta muoveissa, ei ongelmaa sen vuoksi.

 

[Killi10]

Ei copeilla ole mitään merkitystä, jos ei sitä lämpöä mihinkään käytä. Jos kesän lvv tarve on esim 800kwh, niin ei siinä voi paljoa säästää.

Jos on kausisähkö, niin päiväpumppaus syö kukkaroa. Cop voi olla kauniimpi, mutta yöllä sähkö ja sen siirto on paljon halvempaa. Yleissähkö taas siirtomaksuineen on muuten kalliimpi, ainakin omassa tapauksessa.

Itsellä vilp jäähdytyskäytössä kesäisin. Ne 5 kuumaa päivää.

Tosi hyvä tulos mielestäni aloittajalla.

 

[jämä67]

Miten killi teillä on tuo jäähdytys käytännössä hoidettu?

 

[Killi10]

Miten killi teillä on tuo jäähdytys käytännössä hoidettu?

Mulla on 100 litran rosterinen puskuri sarjaan kytkettynä. Vilpin tuotto menee varaajaan alaosaan ja ylhäältä lähtö kahdelle puhallinkonvektorille, sekä patterikiertoon.

Jäähdytys kun laitetaan päälle, niin patterikierto estetään hanalla. Kiertovesopumppua vilpistä pienemmälle. Konvektorien paluu tulee ennen vilppiä ja mutasihtejä. Noin 9 asteeseen olen säätänyt tuoton. Konvektorien termostaatit hoitavat loput. Vilpistä voi säätää kuinka lämpimässä aletaan tuottaa kylmää ja koska lopetetaan.

 

[Pretor]

Mulla oli vielä kesällä kattilakytkentä, mutta VILP oli sammutettuna 3kk. Hyvin se käyttövesi haalistui kattilassa ilman VILPin käyttöäkin. Koko ajan kattilassa oli 20-30'c. Lämmityskierron pumppu oli minimiasennossa, joten imeehän nuo patterit myös hieman lämpöä sisäilmasta kattilalle päin tarvittaessa.

 

[jämä67]

VILPin hyödyntäminen jäähdytyksessä olisi hienoa, mutta menee vähän hankalaksi rakennella erillisiä linjoja yläkertaan.

pretorin taktiikka kuullostaa hyvältä. Täytyy testata ensi kesänä.

 

[Killi10]

Ei ole myöskään ihan ilmaista jäähdytystä, vaikka konvektorien kanssa vähän lämmityksen hyötysyhde paraneekin. Pari konvektoria maksaa yli tonnin uutena, eristetyt putket ja osat maksaa helposti yli tonnin + työ.

Pannun kautta patterivesien kierättämisestä on kokemusta. Suntti kokonaan auki ja kiertopumppu minimillä. Pannun lvv-kierukka jäähdyttää hieman kiertovesiä. Vähän jäähdyttää taloa, eikä putkien hikoilua tarvitse pelätä. Helteillä ei kyllä riitä mihinkään, mutta pannu pysyy kyllä +25 asteisena.

 

[jämä67]

Poikkeusellisesti kuukausi tuloksia, kun oli poikkeuksellinen tammikuu.

(energialaitoksen mittaus)
Kuukauden kulutus on 1 642,1 kWh.
Alin lämpötila -1,8 °C ja korkein 5,1 °C.
Kuukauden keskilämpötila on 2,4 °C

VILP tuotto 2836 kWh
VILP otto 764 kWh
VILP COP 3,7 (sis käyttöveden esilämmitys, ei huomioitu sulatuksia)
Käyrä +10/32, -10/44 eli kuukauden keskilämmöllä noin 37C

ILP 85 kWh, Öljyä ei polteltu ja uunissakin vain pari pesällistä tunnelmointiin.

 

[Espejot]

Poikkeusellisesti kuukausi tuloksia, kun oli poikkeuksellinen tammikuu.

(energialaitoksen mittaus)
Kuukauden kulutus on 1 642,1 kWh.
Alin lämpötila -1,8 °C ja korkein 5,1 °C.
Kuukauden keskilämpötila on 2,4 °C

VILP tuotto 2836 kWh
VILP otto 764 kWh
VILP COP 3,7 (sis käyttöveden esilämmitys, ei huomioitu sulatuksia)
Käyrä +10/32, -10/44 eli kuukauden keskilämmöllä noin 37C

ILP 85 kWh, Öljyä ei polteltu ja uunissakin vain pari pesällistä tunnelmointiin.

Ei huono tulos... tämäkään

 

[jämä67]

4v. synttärit

VILPin mittareihin kertynyt tähän asti:
pollu 85665 kWh
Sähkö 26088 kWh

"ilmaista" energiaa noin 59 577 kWh, 12c sähkön hinnalla laskettuna 7150€

Ensimmäiset remonttikulut osui tälle vuodelle. Ulkoyksikön pääpiirilelevy meni vaihtoon, kun alkoi virheellisesti pysäytellä kompuralämpöjen takia. Uusi piirilevy maksoi 172€+postikulut.

Kävi jo hetken mielessä, että pitäiskö vaihtaa pumppu uuteen, kun tuli näitä valtion tukia öljystä luopumiseen.
Nyt ei vaan ollut aikaa, eikä mielenkiintoa alkaa siihen projektiin, eikä avaimet käteen tilauksena mitään järkeä.

Mukavaa turvallisuuden tunnetta toimiva lämmitysjärjestelmä rinnalla antaa, kun DIY periaatteella pumppu hankittu ja pyrkimys huoltaakin.
Nyt pumppu hajosi toukokuussa ja vasta syksyllä heräsin siihen, että tarttis varmaan sampallekkin koittaa jotain tehdä.

 

[jämä67]

VUOSI 2020

MITATTUJA KULUTUKSIA:
Sähkö yht. 14580 kWh (energialaitoksen mittaus)

VILP tuotto 19842 kWh (käytetty pollucom)
VILP otto 5362 kWh
VILP COP 3,7 (ei huomioitu sulatuksia)

LVV 2052 kWh
ILP 507 kWh
Muu sähkö 6656 kWh (hupisähkö +8m2 lattialämmitys)
Öljy 15 litraa
Puita 2 heittomottia sekalaista

Lämmin vuosi näkyy VILPin tehoista. Kokonaiskulutuksen pysyminen ennallaan johtuu taas muista seikoista.
-Rakenneltu kuistia lämpimäksi. Tulee lisää lämmintä alaa 15m2, jota pidetty toistaiseksi sähköpatterilla peruslämmössä.
-Tallia käytetty enempi verstaana ja pidelty normaalia enemmän lämpöjä sähkölämppärillä.
-Tullut lisää yksi lohko+sisälämppäri.

Pumppu seisoi taas koko kesän jo väkisinkin sen takia, että piirikortti oli rikki. Tänä vuonna pidin kiertovesipumpun päällä kesäkeleillä, eli
periaattessa kattila on esilämmittänyt käyttövettä ja saattanut vähän jäähdyttää patterikiertoa/taloa.
Mitään isompia eroja en käytännössä huomannut, enkä ehtinyt muilta kiireiltä seuraamaan kesällä kulutuksia.
LVV tulistuksen kokonaiskulutus on hiukan noussut edellisvuoteen nähden, mutta siihen vaikuttaa niin moni muukin asia.

Öljy ei tainnut kertaakaan käynnistyä lämmityksen takia, vaan napsattu joku kerta päälle kylpypäivänä.