VILP valinnanvaikeus vai joku muu ratkaisu?

Ferkku

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Hei,

Alkuun pakko sanoa, että tästä foorumista on ollut paljon hyötyä kun lukenut ja miettinyt eri vaihtoehtoja vilppiä varten. Olisiko täältä saanut suosituksia tai vinkkejä mitä kannattaa ottaa huomioon vilpin valinnassa? Foorumilta luettuna kymmeniä eri viestiketjuja, mutta kaikissa aina hieman eri lähtökohdat mitä itsellä.

Nykyinen lämmitysjärjestelmä on puukattila ja siinä 3000l varaaja. Tästä lämpiää vesikiertoiset patterit käyttövesi. Iso varaaja on mahdollistanut sen, että lämmityspäivä on kovilla pakkasilla 3 kertaa viikossa, tämä talvi niin 2 kertaa viikossa ja kesäisin kun patterin termostaatit kiinni niin yleensä riittänyt kerta viikkoon. En kuitenkaan enää jaksa tai ei huvita lämmittää puulla ja tekninen tila on niin pieni, että en jätä sitä edes varalle käyttöön vaan puran sen kokonaan pois. Samalla saan lisää neliöitä käyttöön autotallissa kun erillistä puukellaria ei tarvitse täyttää haloilla (3m x 4m varasto).

Tein pohjakuvan talosta, mikä on hieman suuntaa antava. Talo on tehty 2-osasta; eteinen/keittiö/olohuone 50-luvun hirsiosa missä lämmityksen hoitaa leivinuuni ja ilmalämpöpumppu. Toinen osa talosta on rakennettu 80-luvulla ja siellä on käytössä 4 vesikiertoista patteria ja kylpyhuoneessa lattialämmitys vesikierrolla, mikä ei toimi. Kun WC ja kylpyhuone remontoidaan on niihin tarkoitus vaihtaa tilalle lattialämmitys.
Untitled Diagram(1).png

Aikaisemmin tähän 50-luvun osaan on tullut myös patterit, mutta remontin yhteydessä olen ne purkanut pois ja putken päät on tulpattu niin, että tähän on mahdollista uudet patterit laittaa olohuoneeseen ikkunoiden alapuolelle. Vanhan osan yläpuolella on myös kylmä vintti mikä on joskus tarkoitus remontoida asuinkäyttöön.

Eniten valinnassa mietityttää se, että ostanko kombona ulko- ja sisäyksikön vai onko järkevämpää ostaa vain ulko-yksikkö ja siihen joku ohjain väliin ja toteuttaa sen perään loppuosa järjestelmästä tee-se-itse (paisuntasäiliö ja käyttövesivaraaja)?

Pystyykö 3000l varaajaa hyödyntämään VILP: ssä?

Toinen vaihtoehto on, että laitan 2 ilmalämpöpumppua lisää tuohon 80-luvun osaan (makuuhuoneeseen ja välitilaan missä on 2 patteria) ja sähköllä toimivan käyttövesivaraajan --> WC / KPH remontissa ei voi hyödyntää vesikiertoista lattialämmitystä vaan laitettava sähkö.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jos VILPpiä laittaa kannattaa varmaan laittaa mahdollisimman matalalla lämmöllä toimivat eli ainakin C22 -patterit. Lattialämmöt pitää funtsia senverran erilleen että niihin saa oman lämmönsäädön ja käytön kesälläkin.

Uudemmat VILPit ovat järjestään invertterivehkeitä, niiden ulkoyksikköä voi olla hankala saada toimimaan ilman jonkinlaista saman valmistajan ohjainta, mutta sitä niiden varaajaa niiltä ei ehkä tarvitse ostaa.

Iso varaaja on periaatteessa aika turha VILPin kanssa - sillä tehdään suoraan sopivan lämpöistä eikä varaaja siten varsinaisesti varaa. Varaajaa voi kuitenkin käyttää ajansiirtoon kahdella eri logiikalla:

- lämmitetään päivällä kun on lämmintä ja COP on hyvä ( tässä pitää vähän kikkailla lämpötilojen kanssa )
- lämmitetään yöllä kun sähkö on halvempaa. Samalla vesi on automaattisesti vähän kuumempaa kuin mitä pumppu päivällä tekisi.

Tuossa ei käyttöveden teko ollut tarkemmin esillä, mutta kaipa siellä on kierukat. VILP pystyy sitä tekemään, mutta puuha on varsinkin pakkasilla aika raakaa. Niinpä sille pitäisi olla oma sähkövaraaja - sitä voi sitten syöttää varaajan kierukoiden läpi niin suuri osa lämmöstä tulee kuitenkin VILPistä.

Ison varaajan häviöt ovat kuitenkin aina merkittävät - lämmittääkö se 3000l pönttö sellaista paikkaa jossa sitä lämpöä tarvitaan ?
 
Puukattila on hyvä kaveri VILPille varalämmönlähteeksi, jos vaan voit sen säilyttää ja se on kunnossa. Mitä pohjoisempana, sitä useampia päiviä vuodessa, kun puukattilasta on hyötyä. 3000 l varaaja voi olla ylenpalttisen suuri, mutta eipä siitä haittaakaan ole. Jos varaaja olisi hankittava, riittäisi pienempikin. Kattilalla varaajan voi tarvittaessa kuumentaa silloin kun lystää ja VILPillä sen lämmöt voi sitten ajaa lämmityksen tarpeen mukaan. Varaajassa lienee kierukka tai kierukat ja ne ovat täysin käyttökelpoisia veden haalistukseen. Loppuun tulistus sähkövaraajalla.

ILPit jättäisin mieluummin jäähdytykseen mutta periaatteessa sillä voi tukea lämmitystä, jolloin pärjäisi alhaisemmalla pumppauslämpötilalla.

Itse miettisin noista lähtökohdista monokonetta ja kytkisin sen suoraan olemassa olevaan varaajaan. Tämmöinen kytkentä jo kerran jumpattiin ja voisi sopia tähänkin. Vastuksia tai tuplakierukkaa ei välttämättä ehkä ole mutta periaate sinällään sama. Varaajan ja kattilan yhteistyön voi ihan hyvin miettiä siltä pohjalta että jommin kummin, yhtä aikaa ei ole tarpeen lämmittää molemmilla.

VILP varaajaan.jpg
 

Ferkku

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
@Kellarinlämmittäjä tuossa on asiallisen näköinen kuva ja löysin tuohon sun projektiin liittyviä kuvia ja ketjuja ja selasin nopeasti läpi, huomenna ehdin lukemaan ne kokonaan, mutta tämä osui silmään 'Asennus on pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen. Vain kaksi putkea, lämpöpumpulle meno ja lämpöpumpulta paluu täytyy yhdistää olemassa olevaan kattilaan tai varaajaan.'. Eli minun tapauksessa yhdistäminen tehtäisiin varaajaan.

Onko kesällä järkevää lämmittää VILP: llä 3000l varaajaa mistä se menisi sähkövaraajalle vai pelkkä sähkövaraaja käytössä kesäisin? Koska kesällä olen pitänyt patterit kokonaan pois päältä kun lattialämmitystäkään ei ole.

Eli yksinkertaisuudessaan tarvitsen ulkoyksikön (VILP) ja käyttövedelle sähkövastuksella toimivan varaajan (150-200l 3 henkinen perhe)?

Kiitos myös @VesA vastauksesta. Tila missä puukattila / varaaja on niin ei tarvitse mitään lämpöä muuten. Kyseessä on maan alla oleva tekninen tila ja kylmä autotalli. Moni on varaajan kokoa ihmetellyt (myös tuttu putkimies), mutta kyllähän tuon kokoinen pönttö varaa lämmön moneksi päiväksi ja yleensä ensimmäisen päivän jälkeen lämpötila varaajassa laskee nopeasti 60-65c minkä jälkeen lasku on hieman maltillisempaa -> 50c -> 40c -> 30-35c ja yleensä tässä vaiheessa lämmitän uudelleen, koska tulee jo sen verran viielää vettä suihkussa, eli seuraavan kerran lämmitän sunnuntaina tai maanantaina.
 
Viimeksi muokattu:

pamppu

Vakionaama
Jos kesäkaudella vilpillä pitäisi tuollaista pyttyä vaikka vain hivenen huonelämpöä korkeammalla, niin se ei haaskaisi juuri mitään, mutta käyttövesivaraajaksi riittäisi 60 litrainen, kun sen saama vesi olisi kummiskin sen 25 astetta jo valmiiksi.

Mutta onhan se totta että isosta varaajasta on vaikea erityisesti hyötyä, mutta jos semmoinen sattuu olemaan, eikä siitä ole tarvetta päästä eroon, niin kyllä se siinä hyvin toimii. Nimimerkillä itsellä 1800 litraa. Mulla kesät talvet pytyssä 30-35 astetta.
 
@Kellarinlämmittäjä

Onko kesällä järkevää lämmittää VILP: llä 3000l varaajaa mistä se menisi sähkövaraajalle vai pelkkä sähkövaraaja käytössä kesäisin? Koska kesällä olen pitänyt patterit kokonaan pois päältä kun lattialämmitystäkään ei ole.
Tästä voi varmaan olla montaa mieltä. Siinä varaajassa jos on esilämmitys, kyllähän se sähköä säästää, jos varaajaa hiukan lämmittää, jotta se kylmä vesi esilämpenee ennen tulistusvaraajaa. Jos varaajan taas lämmittää kuumaksi, kasvavat häviöt mutta vasta lahjaksi sen veden saa lämpimmäksi hyvällä COPilla mutta järkyttävillä häviöillä. Pamppu tämän jo hyvin kertoikin edellä.

VILPin itsensä säästäisin tuosta kuuman teosta. Varmaan tietoa ei taida oikein täällä kenelläkään olla, mutta vahva epäily että kuuman pumppaaminen lyhentäisi noin yleensä näiden kaikkien lämpöpumppujen elinikää.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
VILPin itsensä säästäisin tuosta kuuman teosta. Varmaan tietoa ei taida oikein täällä kenelläkään olla, mutta vahva epäily että kuuman pumppaaminen lyhentäisi noin yleensä näiden kaikkien lämpöpumppujen elinikää.
Pakkohan sen on käydä pinnoille - kovat paineet, kovat lämmöt. Öljytkin tykkäävät huonoa.. VILP on erityisen lujilla kun se koittaa tehdä jotain 70 asteen lämpötlaeroa pakkasella - hörystin ei oikein enää syötä jne.
 

Hempuli

Aktiivinen jäsen
Olet jo kokenut puulämmittämisen ja ilpin ihanuudet. Vilpin kanssa vastaan tulee harvakseltaan yli -20C pakkaset, joissa tarvitaan helposti jotain muuta lämmitystä. Puukattila on siihen oiva, leivinuuni välttävä ja sähkövastus helppo (ainakin jos ei sähköyhtiöt siirry laskuttamaan maksimitehon mukaan, jolloin muutamat päivät tuntuu koko vuoden kukkarossa). Patterien tehot/lämmöt lienet jo tarkastanut, koska vilpin kanssa kannattaa tuottaa mahdollisimman alhaista lämpöä ja mainitut C22-tyyppiset patterit tai lattialämpö ovat sen kanssa hyviä.

Itse tykästyin ratkaisuun, jossa vilpin ja lämmitysverkon välissä on kierukallinen varaaja (>200 ltr) ja veden kiertonopeus vilpissä ja lämmitysverkossa eri. Kierukan läpi käyttövesi menee 60 ltr lämminvesivaraajalle, joka on hyvin riittänyt meille.

Jos puulämmityksestä luopuu tai jättää sen vain muutaman pakkaspäivän iloksi, niin en ihan heti keksi, miksi jättäisi 3000 ltr varaajan tilaa viemään, jos tilaa ei ole yllin kyllin.
 
Ylös Bottom