Vilpin vaihto 1920 rakennettuun hirsitaloon 230"m2 3krs

petola

Tulokas
Hei palstalaiset, nyt tarvisi itseä viisaampien herrojen vinkkejä.
Talo on 1920 rakennettu hirsitalo jossa tehty ulkovuoriremontti ja asennettu hirttä vasten tuulileijona. Kellari ja yläkerta rempattu vesikiertoiselle lattialämmitykselle ja keskikerroksessa vanhat patterit mitkä menee muutenkin vaihtoon.
Talossa on nyt 10v vanha "ivt optima 600" ja kokonais energiankulutukset on viimevuodelta sähköä n.17 000kwh ja 6 heittokuutiota puita. Pihassa on toinenkin talo mihin ounastelin siirtäväni tuon ivt:n 65m2 yläkerta ja noin 60m2 talli 11000kwh (sähköpatterit) . Ivt tuotto paperilla on noin 5,5kw ja jotenkin tuntuu noin vanhaan taloon aika alimittaiselta, mitä mieltä olette kannattaako vaihtaa "ison" talon laitteet vaikka uuteen vähintään 9kw panasoniciin tai nibeen? Saneeraan taloihin muutenkin korvausilman tulon lattian alta takalle niin loppuu se vetoisuus.

Kiitos jo etukäteen
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä tuollainen talo isomman VILP tarvitsisi. 12kW tai 16kW pumppua lonkalta sanoen katsoisin.

Hyvän kuuloista remonttia teet. Korvausilma takalle on pop ja vielä keskikerroksen patterit matalalämpöisiksi pattereiksi niin hyvä tulee.
 
Viimeksi muokattu:

petola

Tulokas
sitäkin tässä mietin että jos hommaisi yhden ison vilp:in ja lämmittäisi sillä molemmat rakennukset? onkohan ihan mahdoton idea vai pelkkää rahan heittämistä takkaan.... rakennuksien etäisyys toisistaan noin 15-20m niin meneekö ihan rahan polttamiseksi vai voisiko tämän vieläpä toteuttaa järkevästi? pienemmän rakennuksen sisäkatto ja sen sisältö tipahtaa välittömästi alas ja ekovillat sekä höyrynsulkupaperit tilalle kunhan isomman mökin saa alulleen ;D sitten siihen vedän vesikiertoiset patterit myös, riippuen tietysti siitä mitä sieltä lattian alta löytyy, ei se betonikaan vielä ole poissuljettu tai kipsivalukaan. hurjimpana ideana tässä pidän sitä että haaveilisin että saisin liitettyä järjestelmään nunnauunin (tai jonkun muun valmistaja tehokkaan sekä varaavan vesitakan) että kylmimpinä aikoina voisi tunnelmoida takan lämmössä tietäen että pikkutorppa lämpenee samassa ja rahaa säästyy :cool: eniten mietityttää lämpöhäviö tuolla rakennuksien etäisyyksillä:hmm:
 

Mikki

Hyperaktiivi
No lämpökanaali vie jotain energiaa ja maksaa, mutta onhan tuo mahdollinen ihan. Etäisyys ei ole yhtään liikaa nykyaikaiselle lämpökanaalille.

Käyttövedelle toki varaaja molempiin taloihin niin ei tarvi kuumaa vettä siirtää. Käyttöveden voi esilämmittää lämmitysvedellä esim levylämmönvaihtimella.

Pienemmässä talossa olisi hyvä olla latttialämmitys niin riittäisi matalalämpöinen kiertovesi. Vesitakat on aika leluja.

En niitä suosittelisi erityisemmin. Jos puuta haluaa polttaa niin kunnon kattila on ainoa oikea tapa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Liputtaisin yhden ison puolesta, sikäli kuin tuohon nyt normaalit OKT laitteet tulee piisaamaan. Jotta tästä olisi etua, lämmitysten lämpötilavaatimukset pitäisi olla samat. Jos toisessa on patterit ja toisessa lattialämmitys, ne alhaisen lämpötilan edut vähän niin kuin hukkuvat siihen tai järjestelmä monimutkaistuu reippaasti, kun pitäisi olla varaajat kahdelle lämpötilatasolle. Jos toisessa on patterit ja toisessa lattialämmitys, siinä tapauksessa erillliset koneet puolustavat paikkaansa.

Kannattaa tuo vanha IVT tietysti ajaa loppuun jo ihan mielenkiinnosta.
 

petola

Tulokas
Hmmm. Taidan kääntyä molemmissa taloissa lattialämmityksen puolelle niin pärjää yhdellä järjestelmällä.. Mutta siirrän pienemmän järjestelmän pieneen taloon ja teen varaukset yhtenäiselle järjestelmälle mitä voin pikkuhiljaa rakennella ja kun ivt "kuolee" niin hommaan 16-20kw ulkoyksikön ja myyn vanhan täälä ellei ole jo muuta loppusijoitusta mielessä toinen vaihtoehto on tietenkin se että ottaa samantien sen järeän ulkoyksikön mutta pätkiikö se ihan mahdottoman paljon jos ei aluksi ole heti pienempääkin taloa järjestelmässä kiinni?

Mietiskelin tuota yhden vilpin järjestelmää että etsisin kuution lisävaraajan niin saisi ulkoyksikön turhan "pätkimisen" säädettyä järkevämmäksi varsinkin jos järeä ulkoyksikkö(en tiedä onko sitten aluksi järkevämpi mennä ihan sillä 11-14kw pumpulla ja 2talon järjestelmän käyttöönoton yhteydessä vaihtaa suurempaan?) .

Mikä sitten olisi järkevin toteutus tueksi tälle järjestelmälle kovien pakkasten tai muutenkin energian kulutuksen puolelle? Kannattaako saada säästöä kesällä viilennyksellä vai talvella lämmityksestä?

- Paneelit tietysti kesää ajatellen mutta eikös niidenkin tuotto lopu 6-8 kuukauden jälkeen mutta kattaisi kuuman kesän viilennystä mutta niitä pitää käydä aina välillä putsaamassa että saa täyden hyödyn

-vesitakkaa mietin sen takia kun järjestelmästä tulee sen verran iso niin saisi talvisin varmaankin siitä parhaan hyödyn jos vaan on toimivia kamppeita olemassa

-aurinkokeräimillä olen lukenut että on parempi hyötysuhde jopa talvisin, mutta kesää ajatellen ei taida paljoa olla hyötyä kun lämmittää muutenkin vilp veden edullisesti mutta asennus työläs ja siinäkin pilviset päivät vaikuttaa paljon

On tässä perhana pohdittavaa alkaa kohta olemaan kulut jo sen verran isot että vetääkö suoraan maalämmön
 

Mikki

Hyperaktiivi
MLP on toki paras systeemi jos sellainen on tavoitteena. Vaakakeruupiiri jos on tilaa kaivaa.

Mutta ei isommasta koneesta käytånnössä eriryistä haittaa ole, etenkin jos hommaat erillisen energiavaraajan. Palstalla aika suosittu on ollut Jäspi GTV 500 hybrid varaaja.

Sen pariksi 100-200l käyttövesivaraaja. Jäspin kierukan kautta vesi sinne käyttövesivaraajaan niin kuumaa vettä riittää eikä maksa lämmitys paljon.

Nämä pohjalle niin pumpun kuin pumpun saa kiinni.

Jos haluat lisäksi jotain ekohimmeliä, niin aurinkokeräimet on ihan liitettävissä tuohon Jäspiin. Kärkkäiseltä 2 x 3m2 tyhjiöputkikeräimet voisi olla aika sopivat tuohon varaajaan. Keräimiä ei ole pakko hilata katolle jos talon eteläseinustalle moiset talon sisustusvastaavan puolesta saa laittaa.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
-aurinkokeräimillä olen lukenut että on parempi hyötysuhde jopa talvisin, mutta kesää ajatellen ei taida paljoa olla hyötyä kun lämmittää muutenkin vilp veden edullisesti mutta asennus työläs ja siinäkin pilviset päivät vaikuttaa paljon

Aurinkokeräimien hyöty kutistuu olemattomiin lämpöpumpun kanssa. Liputtaisin paneelien puolesta. Paneeleilla tuotettua sähköä voisi hyvin hyödyntää ajastamalla esim. VILPin käyntiä päiväsaikaan. VILPin kautta syötettynä aurinkopaneelin ja keräimen teho / neliömetri on myös suunnilleen sama eli sekään ei puolla keräimiä. Sähkölle on paremmin käyttöä kesälläkin, pahimmillaan jopa jäähdyttämiseen.

Juuri mittasin tässä kesän lämpimällä VILPille COP3 60°C tuotolla. Jos aurinkokeräimillä lämmitetään vuodessa vettä kesäaikaan vaikka peräti 1000 kWh, säästö putoaa murto-osaan. On se tietysti yksinkertainen ja erittäinen ekologinen, mutta normaalilla asumisen lämmöntarpeella siitä ei saa taloudellisesti perusteltua vaikka kuinka itse rakentaisi. Lämpöpumpulla vesi lämmitetään yleensä kahdessa vaiheessa, ensin esilämmitys lämmityksen lämpötilatasoon ja loppu lämmitys kuumemmassa varaajassa tai sitten suorasähköllä, jos haluaa oikein yksinkertaisen järjestelmän.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Samaa mieltä kellarinlämmittäjän kanssa pitkälti. Jos laittaa VILP + vesitakan ja jotain aurinkohimmeliä, niin sillä rahalla saisi ehdottomasti myös täystehoisen MLP:n porakaivolla, mikä olisi parempi kuin tuo hybridihimmeli.

Hyvä kohtuuhintainen paketti on VILP pohjaisena vaikkapa:

- Jäspi GTV 500 hybrid
- Panasonic Aquarea T-CAP 16kW
- Jäspi VLM-160S tulistusvaraaja käyttövedelle

Näillä pääsisi hyvin liikkelle ja sitten jos aurinkohimmeleitä haluaa tai vesitakkaa, niin rahallisesti ei välttämättä mitään järkeä tuossa, mutta jos ei aina rahaa mieti niin tuohon pakettiin saa hyvin ne himmelit kiinni.
 

petola

Tulokas
Tuntuu että kaikki yrittää myydä tietyn merkin pakettia, takuun puolesta siinä olisi kyllä järkeä. Mites sitten viilennys onnistuisi parhaiten, 3:sta kerroksesta kaksi on todennäkösesti näillä keleillä aika "lämpösiä", niin kannattaako viilennys monoblokilla että miten toimii käytännössä? Vai saako näihin kiinni myös ihan ilmalämpöpumppuja? Että onko järkevää viilentää lattiapiirillä vai pikemminkin puhaltimella? Alkaa vaihtoehdoiksi jäämään merkillisesti panasonic:in 16kw tai niben polar sarjan 16kw(invertteriohjaus iso plussa) , ainoa mikä tässä enään mietityttää on viilennys sekä se että ottaako kylkeen sen jäspin gtv hybridin vai niben oman aurinkopaneelit todennäköisesti tulee aika nopealla aikataululla tämän jälkeen katolle ja takka nyt jää vielä tilaamatta.
- saneeraan ensin keskikerroksen lattialämmölle
- ohjaan takan korvausilman lattian välistä ja muutenkin mietin tuloilman uudestaan
- vaihdan keskikerroksen lattian eristeet
- laitan piippuun koneellisen avustuksen ilman vaihdolle
- eristän kellarin sokkelin 50mm finnfoamilla liimaten sen ulkopuolelle seinään ja tietysti sadevedet ohjaan pihassa olevaan kaivoon.
- kaivaa samalla sen lämpökanaalin isolta talolta pienemmälle(toivottavasti ei tule kallio vastaan)

Näiden luulisi jo oleellisesti muuttavan asumismukavuutta sekä energiankulutusta.
Sitäkin tässä pohdin että pistänkö vanhan ivt optima 600 vesi-ilmalämpöpumpun siihen pienempään mökkiin ja ajan loppuun vai myynkö suoraan pois? Asennus kuitenkin kustantaa aina jotain
 

siwer

Aktiivinen jäsen
Kunnollinen viilennys tarttee joko puhallinkonvektorit kondenssinkeräyksellä VILPille tai sitten ihan tavallisen erillisen ILP:n. Jälkimmäinen luultavasti yksinkertaisin ja halvin ratkaisu. Halvin malli riittää jäähdytykseen. Boonuksena saa lämmityksen varalaitteen VILP-laiterikkoa varten.

Kyllähän lattialämmöllä tai pattereilla hätätilassa jäähdyttää VILPillä JOS sattuu sellainen pitkä kuiva hellekausi ettei tippaakaan sada, mutta usein Suomessa on ongelmana tukaluus (kastepisteen korkeus) eli kostea lämpö ja tällöin varovainen jäähdytys kastepisteen yläpuolella tiputtaa lämpötilaa jokusen asteen muttei vähennä tukaluutta; suhteellinen kosteus nousee samalla kun ilmaa vähän jäähdytetään. Eli tarttis jäähdyttää kastepisteen alapuolelta eli kuivattaa ilmaa, tämä onnistuu vain laitteella joka osaa kerätä kondenssin eikä kastele paikkoja sillä kuten jääkylmän veden tunkeminen pattereihin tai lattiakiertoon tekisi.
 
Viimeksi muokattu:

petola

Tulokas
Nyt on mister-lvi käynyt katsastamassa rakennuksen ja 16kw niben arctic monoblock järjestelmä varmaankin tulee, siirrän vanhan pikkurakennukseen sitten itse kun sekin on monoblock. Tarjousta odotellessa maalämpö on niin iso sijoitus että en näe siinä 25-30t euron hintahaarukassa järkeä, ei varmasti maksa kymmenessä vuodessa itseään takaisin nibe isoon mökkiin ja vanha pienempään niin eiköhän se siitä sitten, vuoden päästä katsoo kulutuksen ja heittää paneelit katolle. Pitääkin ottaa tarkat lukemat kun saa projektin tehtyä niin esittelen niitä tuloksia sitten täällä kiitos kaikille vastanneille avusta
 

petola

Tulokas
eihän keneltäkään tunnu saavan edes tarjousta näistä laitteista..
nyt on yli kuukausi odoteltu tarjousta ja mitään ei tapahdu, on se nyt per***e:hmm:
yrittivät tarjota 16kw niben polaria mutta talon pääsulake kokoa pitäisi suurentaa sen kanssa, pitäisiköhän kokeilla tuota 12kw mallia ja tehdä kellariin iso varaaja lattialämmitykselle sekä tulistusvaraaja käyttövedelle tästä pitäisi vetää vielä kanaalia pitkin lämmitys pihatalolle 65m2 asuintilaa ja saman verran puolilämmintä autotallia alla johon valan myös lattialämmitykset. vanhan laitteen siirto pihataloon ei myöskään oikein tule myöskään onnistumaan pääsulakkeiden koon takia (3x25a) muuten kuulemma paukkuisi pääsulakkeet aika railakkaasti kun kummatkin hurahtaa käyntiin.. täälä on sen verran järkevämpää väkeä neuvomaan että miten olisi järkevin tämä nyt toteuttaa kun laitteiden asentajilta ei saa edes tarjouksia? omat kädet on tähän mennessä olleet kuin "sveitsin linkkari", kaikki mitä voin tehdä omilla käsillä ilman kymmenien tuhansien eurojen panostuksia onnistuu kyllä, sähkö, putkin, rakentaminen, tietokoneet sekä autot.

-idea olisi 1 päälämmönlähde (vilp nibe polar plus 12kw) josta saisi kanaalia pitkin lämmityksen pienellekkin mökille(teen sinne kuitenkin eristysremontin jolloin lämpö ei enään karkaa), ensi kesänä tulisi sitten aurinkopaneelit(AE SMART HOT-SPOT FREE) katolle kunhan näkee vähän kulutusta. varalle todennäköisesti etsin puukattilan jos sopivasti tulee vastaan ja laitan kun tulee tylsää niin siihen oman kiertovesipumpun mikä toimii akuilla ;D(ehkä hätävarjelun liioittelua mutta silti:D)
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Millainen sähköliittymä ja onko muita suuria kuluttajia mukana jos sähkön riittävyys epäilyttää? F2120-16 niin ulkoyksikölle pitäisi riittää mainiosti 3*10A. Vastukset sit tarvittaessa erikseen.

Muoks: oli 3*25, en näe ongelmia tuossa. Invertterillä ei tuu käynnistyspiikkiäkään ja kyllä 25A sulake tarvittaeesa kestää lyhyen ajan huomattavankin ylivirran.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom