Vilppien COPit

Sakarikk

Jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Nyt kun lämpötilat on olleet pitkään ja laajalla alueella samoja eli nollan vaiheilla olisi hyvä aika listata vilppien käytännössä saavuttamia COP
arvoja /miten lämpöistä vettä niillä on tehty ( lattiaan, patteriin tai käyttöveteen).
 
Pumppauslämpötila 35 °C, (lämmitys ja veden haalistus, tulistus sähköllä)

Pumppauksen osalta @ 0 °C
Ilman sulatuksia COP 3,3-3,4 (sisältää sulatuksen aikaisen sähkönkulutuksen, mutta ei takaisinotetun energian vähennystä)
Sulatukset huomioituina COP ~3,1 (sähkö ja takaisinotettu lämpö. Sulatusten osuus vähennetty laskennallisesti koska Pollu ei vähennä)

Tästä löytyy oikein diagrammit, käyttökertomuksen kuvat 6, 7 ja 10

Jos pumppaa jäykästi ulkoilman lämpötilan mukaan, COP alenee ulkolämpötilan vaihdellessa voimakkaasti, koska pumppaus painottuu kylmemmälle ajalle. Jos pumppausta onnistuu siirtämään lämpimämmälle ajalle, tähän voi saada muutaman kymmenyksen etumatkaa sellaisilta päiviltä, jolloin se onnistuu. Käytännössä COP on vastannut päivätasolla samaa kuin kuukausitasolla suhteessa kuukauden keskilämpötilaan eli olen onnistunut pääsemään yli tuosta painottumisesta kylmemmälle säälle.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Tää on ilmalämpöpumpusta modattu tee-se-itse-vehje, tuottaa noin 38-asteista. Tuossa on viikon ajalta vuorokausitason tuotto, kulutettu sähkö sekä ulkolämpötila. Käyttövesi tulistetaan erillisellä 120 litran varaajalla, se on vienyt lisäksi 5-9 kWh / vrk.

1578825762935.png

1578825807609.png

1578825898662.png
 

jannu93

Jäsen
Hyvin samanlaiset tulokset kuin Kellarinlämmittäjällä COPin suhteen. CTC Ecoair408 kyseessä. Kun lämpötila nousee nollasta +7, silloin COP hiukan alle 4. Nyt menty COP 3,5 Tammikuussakin aika monena päivänä, kun lämpötila pyörii 3-4asteen tienoilla. Sulatukset näissä huomioituna. Itse olen COPin määrittänyt varaajan lämmittämiseen käytetyn ajan perusteella ja pumpun ottaman sähkötehon mukaan. Sähkötehon sain selville, kun kerran sammutin kaikki kodin muut laitteet ja annoin täyden tunnin käydä lämmityskäyntiä. Taisi olla silloin kova pakkanen, niin oli mahdollista käyttää. Nyt 0 asteessa menovesi 31astetta. Pumppu tekee varaajaan 36 asteista. 15mm paksu parketti estää hyvin lämmön siirtymisen huonetilaan. :confused: Mutta on paljaan jalan alla mukava kesällä ilman lämmitystä.;D
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Ei voi kyllä olla tykkäämättä tuosta @Toni DIY-VILPistä! Vuosia on jo takana, mutta laite sen kuin jaksaa ja tekee vielä erinomaista tulostakin. Kuinka moni oikea VILP edes tekee noin korkealla tuottolämpötilalla yli 3:n COPia nollakelissä?

Meillä tuottolämpötila on käytännössä viimeiset 4 kuukautta ollut kiinteä 27 astetta. Se on alin, mitä Mitsu suostuu tekemään käymättä katkoa. Kirjanpito on minulla manuaalista, joten hienoja käyriä ei ole, mutta alla pari otetta tuloksista:
  • 25.12.2019 23:13 - 1.1.2020 11:43 COP 3.69
  • 1.1.2020 11:43 - 7.1.2020 21:29 COP 4.26
  • 7.1.2020 21:29 - 12.1.2020 21:52 COP 4.13
Tuotto mitattu Kamstrup Multical 302 -mittarilla ja kulutus Finder 7E.23.8.230.0010 -mittarilla. Sulatuksia ei ole vähennetty, mutta olen arvioinut että ne heikentevät COPia maksimissaan 9% kelien ollessa pahimmillaan. Mainitulla jaksolla vaikutus voisi olla ehkä 5-6%. Kulutuksessa ei ole mukana kiertovesipumppuja eikä sulapitokaapeleita. Sulanapito ei tosin ole ollut päällä kuin muutamia tunteja yllä mainitulla jaksolla.

Itse olen tuloksiin erittäin tyytyväinen, koko laitteen 3 vuoden toiminta-aikana mitattu kumulatiivinen COP tulos on 3.80. Tässä on mukana kulutuspuolella parina kesänä harrastetun lattiajäähdytyksen heikentävä vaikutus (~1%). Tämä kompensoi hieman sulatusten vaikutusta. Sulatuksineen kokonais-COP lienee 3.5-3.6. Jos tähän vielä ottaa huomioon laskennallisesti kiinteistön kuuman käyttöveden teon (100% suorasähköllä, ei erillistä mittausta), voisi kokonais-COP olla 2.5-2.7.

Edit: Vuorokauden keskilämpötila ja vaihteluväli (FMI:n datasta):
nimetön.png
 
Viimeksi muokattu:

Pretor

Jäsen
No tätä samaa keliähän on ollut jo marraskuun alusta lähtien :D
Tuottolämpötila käyrän mukaan (~+2'c), keskimäärin varmaan aika lähelle 35'c (sisältää lämpimän veden haalistuksen)

Marraskuu keskilämpö 1.8'c COP 3.76/3.62
Joulukuu keskilämpö 1.4'c COP 3.74/3.57
Tammikuu alku keskilämpö 1.5'c 3.68/3.53

Eli ensimmäinen COP on Pollucomin mittaama ja jälkimmäinen VILPin itsensä mittaama.
Rupesin pohtimaan tuota Yutakin ilmoittamaa tuotettua kapasiteettia, niin tuostahan saattaisi jopa olla sulatukset vähennetty. Missään ei mitään toimintaperiaatteista lue, mutta kone kuitenkin mittaa/näyttää reaaliaikaisena virtausta ja mittaa lämpöjä. Tuo erotus on jossain 3,5-5% välimaastossa kuukaudesta riippuen, joten tuo voisi mennä sulatuksen piikkiin :hmm:
 

TopiR

Jäsen
Sain juuri Pollucomin kiinni, siitähän näkee (S5) hetkellisen tehon.

Vertasin lukemaa Vilpin syötössä olevaan sähkömittariin, ja käyttöveden lämmitys COP oli vähän vajaa 2.
Talon lämmitys COP 3.7.

Ulkolämpötila +1.

Patteritalo, patteriveden lämpötila näillä ulkolämpötiloilla 30.

AlpicAirin AOU-105HPDC3B ulkoyksikkö ja sisäyksikkönä levari.

-Topi
 

TopiR

Jäsen
Vertailin tota Pollun raportoimaa tehoa sähkömittarin vastaavaan, ja huomasin että latauspumpun nopeudella on iso vaikutus COPpiin (pieni virtaus => huono COP).

Teen tarkempaa seurantaa ja pistän rapsaa tänne...

-Topi
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Vertailin tota Pollun raportoimaa tehoa sähkömittarin vastaavaan, ja huomasin että latauspumpun nopeudella on iso vaikutus COPpiin (pieni virtaus => huono COP).
Tiettyyn pisteeseen asti kyllä, mutta kun lämmönvaihtimen suorituskyky on jossain tietyssä litramäärässä maksimi ei ole kuin haittaa kierrättää vettä kovempaa.
 
Nyt kun ei ole säännöllistä vuorokautista lämpötilanvaihtelua, olen kokeillut kiusata Setää sillä tavalla, että annan sen huilia illasta niin sitten yöllä se voi vääntää raskaammin. Kun kone ei käy, se ei myöskään tee sulatuksia. COP on hiukan parempi nollakelillä, kun kone käy minimiä suuremmilla kierroksilla ja yöllä sähkökin on halvempaa. Tästä on lisäksi se etu, että haalistus toimii paremmin, kun lämmitys ei ole päällä ja ennen pysähtymistä kone vääntää kattilan kokonaan lämpimäksi. Jos vettä käytetään enemmän, kone tietysti käynnistyy tarvittaessa. Ohjaus tapahtuu nyt kiertovesipumppujen kelloajastuksella eli lämmitys tavallaan katkeaa 15-22 ja Setän käynti seuraa tätä suunnilleen 20 minuutin viiveellä.

Liian suureen kuormaan pumppua ei kannata ajaa. Optimi on siinä 40 - 50 rps paikkeilla (minimi 20 rps, maksimi 90 rps). Minimikierrokset antavat parhaan käynnin aikaisen COPin vain lämpimissä olosuhteissa. Suurempi kuorma voi tietysti merkitä ajautumista sulatuksille hiukan aikaisemmin mutta täällä on ollut vain ollut lyhyitä hetkiä niin lämmintä, että sillä olisi suuremmin vaikutusta sulatteluun.

Tulokset ovat lupaavia. Suhteessa ulkolämpötilaan pumppauksen COP ei ole ainakaan pudonnut.
 

Jolberious

Vakionaama
1579102579777.png


Vertailun vuoksi, Etelä-Karjalassa Marraskuun alussa asennettu polar, lv tuotto vähä reilu 2000kWh, lämmitys vähän vajaa 8000kWh.
Ei kovinkaan montaa pakkaspäivää ole kuulemma tähän mahtunut.
Kuuleman mukaan alle 3000kWh kulutus.
Vanha, iso talo, lämmönjako 2-lehtisillä pattereilla. 0-kelissä menee about 40asteinen vesi.
Laitetaan F2120-12 & VVM320 juttuja tänne, kun ne ovat vähän kuin joulupukki ja Jumala, kovasti puhutaan, kaikki haluavat nähdä, mutta vain harva pääsee elämänsä aikana näkemään ;)
 

Nibottaja

Jäsen
Laitan myös tänne tiedot viime kuussa startatusta Nibe Polar 12 (F2120-12 ja sisäyksikkö VVM 320 R) laitteistosta. Eli tässä 1-15.1 kulutus ja tuotto arvot.
Säkön kulutus 284kWh ja tuotto 1020.9kWh.
Lämmitettävä ala noin. 165m2 ja lattialämmitys on kysymyksessä. Talon rakensin 1998 pitkästä tavarasta.
Alla laitteiston ulkolämpötilakäyrä kyseisestä ajasta.
Screenshot_20200115_164302.jpg
 
Eli @Nibottaja COP3,59 tammikuun ensimmäisellä puoliskolla noin 2°C:ssa. Onhan tuossa mukana sulatukset? Välillä on käynyt vähän pakkasellakin. Nuo kun saisi luettua päiväkohtaisesti niin saisimme oikein käyrän.
 

pamppu

Vakionaama
Mulla näyttäis vanha mankeli tehneen tammikuun alkupuoliskosta about 3.1. Taisinpa jossain ketjussa joskus arvella speksien perusteella, että tuo uusi tekisi 0,5 parempaa. Ja niinpä taitaa tehdä. Tosin voi olla että meidän olosuhteissa olisi tuolla tullut hivenen enemmänkin kuin 3,6... Ihan hyvä vehje...
 

pjr

Aktiivinen jäsen
Kaverilta vilkastiin lauantaina Panan T-CAP:n tuotokset ja viimenen kk COP 2.9 täällä Jyväskylän korkeudella. Pikasesti vilkaistuna keskilämpötila ollut -1.5c.
Pumppu taitaa jauhaa ~35-40 asteista tällä hetkellä. Mökissä ollut ennen öljy jonka perässä lattialämpöä märkätiloissa, keittössä ja eteisessä sekä patterit muualla.

Pana lämmittää öljypannua ja seuranta tapahtuu Kamstrupin sähkömittarilla ja 2xPollucomit sekä pumpun, että lämmityksen kierroissa.

Itseä hieman yllätti, että ~440kWh(erotus näiden kahden pollun lukemista) oli mennyt käyttöveden esilämmitykseen ja kattilan hukkalämpöön.
 
Viimeksi muokattu:

Pretor

Jäsen
Itseä hieman yllätti, että ~440kWh(erotus näiden kahden pollun lukemista) oli mennyt käyttöveden esilämmitykseen ja kattilan hukkalämpöön.
Ihan mielenkiinnosta kun mittaritkin kerran on kiinni, niin sama seuranta niin, että kattilan vesitila on eristetty alapuolelta ja hormiliitäntä tukittuna. Eli kattilasta palotilan luukku auki ja eristettä kehiin.
Paljonko vaikuttaa häviöihin. Tai ainakin häviöt suuntautuu enemmän asunnon puolelle.
Täällä kun on osa sitä mieltä, ettei siitä hyötyä ole.
Omat kokemukset (ilman mittarointia) oli positiivisia, sillä pannuhuonekin lämpeni, eikä hukkalämpö mennyt suoraan piipusta harakoille.
 
Pana lämmittää öljypannua ja seuranta tapahtuu Kamstrupin sähkömittarilla ja 2xPollucomit sekä pumpun, että lämmityksen kierroissa.
Itseä hieman yllätti, että ~440kWh(erotus näiden kahden pollun lukemista) oli mennyt käyttöveden esilämmitykseen ja kattilan hukkalämpöön.
Mitenkäs nuo Pollut sitten olikaan ? 2xPollucomit. Onko niitä neljä vai kaksi ?
Jos yksi mittaa pumpun tuottoa latauskierrosta ja toinen kattilasta lämmitykseen menevää niin eikö tuo ~440 kWh silloin sisällä sulatukset, veden haalistuksen ja häviöt ? Sulatuksitta tuo Pana tuskin on kuitenkaan kuukautta selvinnyt vaikka olisi missä.
 
  • Tykkää
Reactions: pjr

pjr

Aktiivinen jäsen
Setuppi on juurikin kuvailemallasi tavalla eli toinen pollu latauskierrossa ja toinen lämmityskierrossa.
Tuo sulatus oli hyvä pointti, ei tullut mieleen aikaisemmin.

Panan oma näyttö näytti COP:ksi 2.8 vs. pollu/sähkömittari 2.9 joten olisiko sulatuksiin voinut mennä karkeasti n. 580kWh(~käytetty sähkö)*(2.9-2.:cool:=58kWh? Jolloin veden haalistukseen ja häviöihin jäisi n.382kwh.
 
Viimeksi muokattu:

Wespa

Aktiivinen jäsen
Paljonko vilppien vuosicop ajatellaan huononevan patteritalossa vs lattialämpö?
Tuohan on riippuvainen siitä miten paljon kuumempaa vettä patteritaloon pitää tehdä kuin samaan taloon lattialämmityksellä, eli oikein mitään yksiselitteistä ei voi sanoa. Pattereiden koko voi olla hyvinkin massiivinen ja mahdollisesti vielä puhaltimella tehostettua, jolloin voidaan päästä hyvinkin alhaisiin kiertoveden lämpöihin ja ero lattialämpöön voi jäädä melko pieneksi. Toisessa ääripäässä sitten ne postimerkin kokoiset 1-kerrospatterit joilla kiertoveden lämpötila on huidellut pilvissä, kyllähän hyvänkin VILPin coppelot kyykkäävät väkisin sellaisten kaverina.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Tuohan on riippuvainen siitä miten paljon kuumempaa vettä patteritaloon pitää tehdä kuin samaan taloon lattialämmityksellä, eli oikein mitään yksiselitteistä ei voi sanoa. Pattereiden koko voi olla hyvinkin massiivinen ja mahdollisesti vielä puhaltimella tehostettua, jolloin voidaan päästä hyvinkin alhaisiin kiertoveden lämpöihin ja ero lattialämpöön voi jäädä melko pieneksi. Toisessa ääripäässä sitten ne postimerkin kokoiset 1-kerrospatterit joilla kiertoveden lämpötila on huidellut pilvissä, kyllähän hyvänkin VILPin coppelot kyykkäävät väkisin sellaisten kaverina.
Kyllä kyllä.
Ehkä on niin ettei ole mitään hihavakioita olemassa kenenkään päässä.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Varmaan joku karkea vakio copin erosta on paperilla olemassa, mutta käytännössä on vaan niin paljon muuttuvia tekijöitä että ihan tapauskohtaiseksi menee. Jo pelkästään sekin että patteritalot ovat varmaankin keskimäärin huomattavasti kevyemmin eristettyjä kuin lattialämmitystalot tekee ison eron. Vaikea löytää vertailukohdaksi kahta riittävän identtistä taloa jossa ainoa merkittävästi vaikuttava tekijä olisi lämmönjakotapa.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Varmaan joku karkea vakio copin erosta on paperilla olemassa, mutta käytännössä on vaan niin paljon muuttuvia tekijöitä että ihan tapauskohtaiseksi menee. Jo pelkästään sekin että patteritalot ovat varmaankin keskimäärin huomattavasti kevyemmin eristettyjä kuin lattialämmitystalot tekee ison eron. Vaikea löytää vertailukohdaksi kahta riittävän identtistä taloa jossa ainoa merkittävästi vaikuttava tekijä olisi lämmönjakotapa.
Ei eristeet koneen coppiin vaikuta. Copin määrää lämmönjaon paluulämpö mistä pumppu alkaa lämpöä tekemään.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Pitäis ny ensin löytää edes kaksi VILPistä samalta alueelta jolla on sama kone ja toisella patterit. Mieluiten vielä ei etelä suomen rannikolta.
 

rema

Aktiivinen jäsen
Pamppu tiedoitti erittäin tärkeästä asiasta. Meidän tulee siirtyä puhallinpattereihin, niillä voi myös jäähdyttää kesällä. Lämmityksessä jos voimme alentaa kierron lähtölämpötilaa yli 15 C-ast sillä on erittäin suuri merkitys lämmityskuluihin.
Jos kesällä jäähdytyskäytössa voimme siirtää esim. lämpöisenkäyttöveden esilämmitykseen niin säästämme energiaa.
 

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Pamppu tiedoitti erittäin tärkeästä asiasta. Meidän tulee siirtyä puhallinpattereihin, niillä voi myös jäähdyttää kesällä. Lämmityksessä jos voimme alentaa kierron lähtölämpötilaa yli 15 C-ast sillä on erittäin suuri merkitys lämmityskuluihin.
Jos kesällä jäähdytyskäytössa voimme siirtää esim. lämpöisenkäyttöveden esilämmitykseen niin säästämme energiaa.
Puhaltimet on epämukavuuslaitteita
 

Sakarikk

Jäsen
Täytyy myöntää että saa sillä niben kalliilla hinnalla ainakin hyvän ja selkeän asentajan käsikirjan, voisi moni muu ottaa oppia
 
Voisin äkkiä piirtää vaikka kuvatuksen Niben F2120 COPeista, jos olisi vaikka päiväkohtaisia kWh ja lämpötila tuloksia ja jokin näkemys, kuinka kuumaa on pumppailtu. Näissä olisi oleellista, että ei olisi pakkaspäivät ja lämpimät päivät samassa möykyssä.
Pvm... kWh lämpö ... kWh sähkö ... °C
 

Nibottaja

Jäsen
Eli @Nibottaja COP3,59 tammikuun ensimmäisellä puoliskolla noin 2°C:ssa. Onhan tuossa mukana sulatukset? Välillä on käynyt vähän pakkasellakin. Nuo kun saisi luettua päiväkohtaisesti niin saisimme oikein käyrän.
Nyt vaikuttaisi siltä, että mitä olen seurannut minua huomattavasti paremmin perillä olevista kirjoittajista, niin Nibe ottaa huomioon sulatuksetkin kun siinä on Niben omat virtausmittarit ym, kuten tuossa minun hökötyksessä nyt näytti olevan. Paljonkohan tuo suurinpiirtein vaikuttaa COP lukemaan, jos sulatuksia ei oteta huomioon.
On tämä ihmeellinen palsta, kun sai minutkin kiinnostumaan talon lämmitys laitteista ja niitten sielunelämästä kun siirryin VILP lämmittäjäksi. Mahtavaa nähdä, että kuinka valtavan päteviä ja taitavia ihmisiä näitten kimpussa häärää.
 
Paljonkohan tuo suurinpiirtein vaikuttaa COP lukemaan, jos sulatuksia ei oteta huomioon.
Setällä nuo ovat olleet talvella siinä 8 % tietämissä jos on oltu koko kuukausi sulatuksilla ja pakkasella. Minä joudun tekemään sulatuskorjauksen laskennallisesti. Sulatukset näyttävät ottavan aika lailla sen saman olosuhteista riippumatta, mutta sulatusten määrä alkaa vähentyä heti 0 asteesta lämpimämpään. Pakkasella takaisinotto kuluu lähinnä häviöihin, lauhemmalla jopa puolet voi kulua jään sulattamiseen.

Nibelähän olisi se passiivi sulatus pelkällä puhaltimella myös. Se voi sulattaa plussakelillä kenties ilman takaisin ottoakin. Vähän kapea ikkuna, mutta tämmöisenä talvena voi tuoda etuakin.
 

ahpe

Aktiivinen jäsen
On tämä ihmeellinen palsta, kun sai minutkin kiinnostumaan talon lämmitys laitteista ja niitten sielunelämästä kun siirryin VILP lämmittäjäksi.
Kyllä tämä minullakin on pelkkä harrastus ja vaimon mielestä kallis sellainen 5k€, yritin puolustella harrastukseni edullisuutta vertailemalla sitä kaverini harrastukseen, joka osti uuden moottorikelkan 14k€, :cool:
ja tuleehan tästä kuitenkin siinä sivussa lämpöä taloon, olisi silti kuulemman ilmankin pärjätty.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
On tämä ihmeellinen palsta, kun sai minutkin kiinnostumaan talon lämmitys laitteista ja niitten sielunelämästä kun siirryin VILP lämmittäjäksi. Mahtavaa nähdä, että kuinka valtavan päteviä ja taitavia ihmisiä näitten kimpussa häärää.
Ihan hyvä kiinnostuksen kohde. Suuri osa ihmisistä ei tiedä hölkäsen pöläystä edes omista sähkölaskuistaan, saati mikä on lämmityksen osuus.
 

ahpe

Aktiivinen jäsen
niin Nibe ottaa huomioon sulatuksetkin kun siinä on Niben omat virtausmittarit
Otsikon asiaan, tammikuussa keskilämpötila -6.5 C, cop ca 2.1, cop 1.6 n. -20 C ennenkuin sammutti itsensä ja väänsin turvakytkimet nollille, ulkolämpötila tällä hetkellä-24 C ja huomiseksi luvattu -30 C.

26.1.2020.PNG
 

Nibottaja

Jäsen
Nibe Polar 12 tammikuun lukemat.
Kuluttanut 568 kWh ja tuottanut 2260.4 kWh.
Käynnistyksestä 5.12 lähtien kuluttanut 1088 kWh ja tuottanut 4182.2 kWh. Talon lämmitys ja käyttövesi on tuotettu kokonaisuudessaan VILP:illä ilman mitään muuta lämmitysmuotoa apuna käyttäen.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Hyvin on saalistanut ilmaisia kilowatteja. Missä päin Suomea pumppu majailee että saa käsityksen olosuhteista... lapin pyryssä vai pääkaupkiseudun vesisateessa.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Hie
Nibe Polar 12 tammikuun lukemat.
Kuluttanut 568 kWh ja tuottanut 2260.4 kWh.
Käynnistyksestä 5.12 lähtien kuluttanut 1088 kWh ja tuottanut 4182.2 kWh. Talon lämmitys ja käyttövesi on tuotettu kokonaisuudessaan VILP:illä ilman mitään muuta lämmitysmuotoa apuna käyttäen.
Hienoa tulosta
 

Jolberious

Vakionaama
Missä päin Suomea pumppu majailee
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Onko tämä joku arvoitus ;) olisi käyttömukavuuden kannalta hienoa jos strategiset tiedot pistetään COP lukemien yhteyteen.
 
Ylös Bottom