Vilppilabra

Hessu

Jäsen
Pumput.jpg


Labran päivitystä. Tässä oli ennen Ultin 9000 ja 5500 tuon etualalla olevan Panasonicin lisäksi.

Pumput edestä lukien:

1. Panasonic CU-3E23CBPG vuosimallia 2003. Hankittu aikoinaan uutena ja on edelleen tallin jäähdytyskäytössä, 3 sisäyksikköä. Ei ole toistaiseksi tarvinnut huoltoa.

2. Panasonic CU-E15DKD. Otettu käyttöön viime kuussa, ostettu Tori.fi kautta, hankintahinta 200€. Modattu ilmavesilämpöpumpuksi. Kompressorin ja puhaltimen ohjaus taajuusmuuttajalla. EEV.

3. Toshiba RAV-SP804AT. Toistaiseksi käyttämätön, ostettu TH-marketista, hankintahinta 300€. Modattu ilmavesilämpöpumpuksi. Kompressorin ja puhaltimen ohjaus taajuusmuuttajalla. EEV.

4. Nibe fighter 2020. Ostettu Tori.fi kautta, hankintahinta 300€. Tämä oli kompuravikainen. Nyt asennettu uusi kompura ja kylmäaineeksi vaihdettu R410A. Kompressorin ohjaus taajuusmuuttajalla. TEV.


Sisäyksikkönä kaikilla pumpuilla on Ultimaten aikoinaan myymät koaksiaalivaihtimet.

Järjestelmää ohjataan Schneider M251 - logiikalla ja valvomona on Schneider Vijeo Citect. Taajuusmuuttajina on ABB ACS355 - sarjalaisia. Näillä voi ohjata BLDC - moottoreita.

Ultimateaikana ongelma oli molemmissa pumpuissa ongelmana se, että niillä ei päässyt tarpeeksi pienelle minimiteholle. 5500 on kapillaaripaisuntainen ja siinä COP romahtaa pienillä tehoilla. 9000:ssa oli myös taajuusmuuttaja kompuran ohjauksessa, ja käytännössä sen säätöalue oli 40 - 60Hz. Tuo 10Hz taajuuden lisäys antoi mukavasti lisää pakkastehoa.

Olen nyt ajanut näillä keleillä tuota pumppua numero 2, ja sillä pääsee jo tarpeeksi alas. Antoteho on 1,2kW 230 watin ottoteholla.

Lämmönjakeluna on vesikiertoinen lattialämmitys, about 190m2 ja lisäksi ilmanvaihtokojeen vesikiertoinen patteri sekä muutama vesipatteri.

Vesipuolen energiamittareina on Kamstrupin tuotteet ja sähköenergia mitataan Hagerin tuotteilla.

Sulatusvesien keräily on vielä vaiheessa...

Projektin tarkoituksena on ollut kehittää systeemi, johon voi heittää melkein minkä tahansa ilmalämpöpumpun ulkoyksikön. Nyt alkaa ohjelmistokehityksen viimeinen vaihe, eli EEV - ohjaus.

Kerron myöhemmin käyttökokemuksista kunhan varsinainen lämmityskausi alkaa...
 

mk

Aktiivinen jäsen
Vastaavaan olen pyrkinyt vuosien saatossa useampia kertoja, mutta ryhmätyönä.
Ei ole onnistunut.

Ehkä tässä on nyt ainoa oikea konsepti, kaikki itse.
 

kaihakki

Vakionaama
Onpa mielenkiintoinen labra. Oletko Hessu sulatuksiin paneutunut. Tuossa nollan ja muutaman plusasteen maastossa olisi softalle ja algoritmeille haastetta. Ainakin Ulti on täysin tyhmä. Latoo tehoja ja jäätyy ja sulattaa. Voisi olla hieman älyä mukana. Esimerkiksi, kun alkaa jäätyä, niin voisi tiputtaa tehoja, jolloin kenno sulaisi ajon aikana. Ja sitten voisi hakea tehoja, joilla kenno pysyy sulana. Monenlaisia tilanteita löytyy.
 

Hessu

Jäsen
Sulatus liipaistaan päälle pipe tempin ja kennon lämpötilan eroarvolla, tai jos COP putoaa alle asetusarvon. Noita ehtoja voi käyttää yhdessä tai erikseen. Myös pelkkä lämpötilaeron perusteella liipaisu toimii hyvin. Viime talvi täällä Janakkalan suunnalla oli hyvä sulatustesteihin. Ei ollut juurikaan pakkasia ja lämpötila oli melkein koko talven nollan tienoilla ja märkää oli.
Tehonsäätimen maksimia rajoitetaan ulkolämpötilan mukaan lasketulla käyrällä. Ennen tuota käyrää kävi juuri niin, että kenno vedettiin umpijäähän maksimiteholla. Nyt käyntijaksot ovat paljon pitempiä. Menolämpö saattaa välillä olla muutaman asteen kymmenyksen asetusarvon alapuolella, mutta sillä ei ole merkitystä tässä kohteessa. Lisäksi tässä on sellainen toiminto, että jos menolämpö roikkuu ja COP on ok, niin softa korjaa käyrää ylöspäin ja päinvastoin.
 

iqo

Aktiivinen jäsen
Pakkohan tällaisesta toiminnasta on tykätä! Mielenkiinnolla seuraan, miten laitteet toimivat. Monesti on käynyt mielessä, että miksi joku asia omassakin VILPissä on toteutettu niin kuin se on, mutta oma tietotaito ei tietenkään riitä lähellekään tällaisiin kokeiluihin. Hyvä, että jollain riittää! Toiset virittelee autoja, toiset lämpöpumppuja.
 

kaihakki

Vakionaama
Meillä on 2000 ltr varaaja, johon pyrin varastoimaan lämpöä parhaaseen cop-aikaan, eli päivällä kesäkautena. Olen säätänyt systeemille etukäteen huomisen ajoajan ilmatieteenlaitoksen huomisen ennusteen mukaan. Hyvin toimii, mutta manuaalista säätöä melko usein. Aikakytkimenä tavallinen pistorasia-ajastin. Eli laite käy yhteen putkeen tietyn ajan. Ei katkokäyntiä ollenkaan.
Mites Hessu tämän klaaraisi.
 

Hessu

Jäsen
Onhan tuohon olemassa monenlaisia ratkaisuja, riippuu vähän siitä millainen lopputulos halutaan.

Jos tavoitteena on muokata pelkästään pistorasian ohjausta, niin laittaisin siihen rooliin jonkin kotiautomaatiojärjestelmän. Niitähän saa jo parilla sadalla eurolla. Siihen voi sitten liittää lämpötila-, kosteus-, ja paineantureita sekä sääaseman, joiden informaation perusteella voi tehdä käynnistyksen ja pysäytyksen.

Jos taas halutaan täysin hallittava ratkaisu, niin sitten korvataan Ultin ohjaus kokonaan uudella systeemillä. Hintaa tulee sitten tietysti enemmän. Oma IVLP - systeemini on kustantanut tähän mennessä about 3000€, jos omaa työaikaa ei lasketa. Komponentit on haalittu pääasiassa nettipalstojen ja Ebay:n kautta. Tuo Schneider - logiikka lämpöpumpun vaatimalla I/O - laajuudella maksaa uutena about 700€. Pumpun oma anturointi jää käyttöön. Siihen pystyy tekemään webbiselaimella toimivan käyttöliittymän. Edullisempiakin ohjaimia on markkinoilla, mutta itse päädyin tuohon, koska se ohjaa koko kiinteistön järjestelmiä. Ilmavesilämpöpumppujen lisäksi siinä on kiinni valaistus, maalämpöpumppu, vesikaivojen ja suodatinjärjestelmän ohjaukset sekä tietysti lämmönjakelu.
 

kaihakki

Vakionaama
Mites olisi systeemi, joka kävisi ilmatieteenlaitoksen serveriltä hakemassa huomisen ennusteen jossain muodossa. Sitten sopiva algoritmi, joka päättelee sen pohjalta huomenna tarvittavan lämpömäärän ja säätää Ultille kellonajat sen mukaan. Onko tällaisesta kokemusta ja miten kannattaisi tietotekniikka rakentaa.
 

roots

Vakionaama
Mites olisi systeemi, joka kävisi ilmatieteenlaitoksen serveriltä hakemassa huomisen ennusteen jossain muodossa. Sitten sopiva algoritmi, joka päättelee sen pohjalta huomenna tarvittavan lämpömäärän ja säätää Ultille kellonajat sen mukaan. Onko tällaisesta kokemusta ja miten kannattaisi tietotekniikka rakentaa.
fissio.fi eikös tuolta löydy jotain tuohon viittaavaa...eikös siellä ole jotain sääennustettakin nykyään...
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
fissio.fi eikös tuolta löydy jotain tuohon viittaavaa...eikös siellä ole jotain sääennustettakin nykyään...
Tuolta löytyy minunkin systeemille tukea, toisin kuin täällä usein väitetään
"Ylimääräinen tuotanto voidaan ladata lämminvesivaraajaan, jolloin pientuotannosta saadaan paras hyöty. "
 

pjr

Aktiivinen jäsen
Mites olisi systeemi, joka kävisi ilmatieteenlaitoksen serveriltä hakemassa huomisen ennusteen jossain muodossa. Sitten sopiva algoritmi, joka päättelee sen pohjalta huomenna tarvittavan lämpömäärän ja säätää Ultille kellonajat sen mukaan. Onko tällaisesta kokemusta ja miten kannattaisi tietotekniikka rakentaa.
Täällä säädetään pikku-ultin pyyntiä ennusteen mukaan. Tosin lattialämmityksen kanssa kiinnostava aikaväli on vaan sen 6h.
Ulti on naitettu modbussilla arduinoon ja arduinosta mysensors-kirjastolla domoticziin jossa sitten varsinainen taika tapahtuu.
 

kaihakki

Vakionaama
Täällä säädetään pikku-ultin pyyntiä ennusteen mukaan. Tosin lattialämmityksen kanssa kiinnostava aikaväli on vaan sen 6h.
Ulti on naitettu modbussilla arduinoon ja arduinosta mysensors-kirjastolla domoticziin jossa sitten varsinainen taika tapahtuu.
Kiinnostavaa. Mistä saat ennusteen. Tuleeko ilmatieteenlaitokselta.
Ilmatieteen laitoksen avoin data on käytettävissä https://www.ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data Pitää alkaa jossain vaiheessa paneutua.
 

pjr

Aktiivinen jäsen
Piti ihan tarkastaa ja itse asiassa muistin väärin. Käytin ensiksi Weather undergroundia jonka ilmainen API meni kiinni. Tämän jälkeen hetken ilmatieteenlaitosta ja nykyään käytössä on yr.no
 

Hessu

Jäsen
Vielä ei näillä keleillä ole päässyt optimointia harrastamaan. Lämmintä riittää, mutta toisaalta myös ilmankosteus on ollut ylhäällä... Tasaisen tappavaa trendiä DIY-Panasonicin työskentelystä liitteenä...
Trendit.png
 

Hessu

Jäsen
EM-318A.jpg

Nyt viikon verran EEV on ollut tällaisen kortin käskyttämänä. Kyseessä kotimainen Electromen EM-318A - askelmoottoriohjain. Toimii kuin junan vessa ja hinta ei ole paha - about 50€. Tämä on siis pelkkä moottorinohjain. Varsinaisen säätämisen tekee logiikka ja korttia käskytetään ModBussilla. Myös I/O-ohjaus on mahdollinen.
 

Hessu

Jäsen
Nyt kun on ollut kylmempää, niin olen päässyt testaamaan tuota Toshibaa ja Nibeä. Nibe käy vielä pikku pakkasillakin pätkää. Sen minimitehoa ei saa alle 3kW:n. Kierto ei vakiinnu pienemmillä tehoilla ja tulistussäätö vatkaa edestakaisin. Voi olla, että käyttö jää vähäiseksi...
Toshiba suostuu jo käymään pitempiä jaksoja. Sillä sulatuksia tulee näillä keleillä (1 aste pakkasta) about 5 tunnin välein.
Melkoinen ero on noiden eri tyyppisten pumppujen ohjausvaatimuksissa. Panasonicin (scrolli) pystyy käynnistämään minimiteholla ja se saavuttaa höyrystimen tulistuksen muutamassa minuutissa. Toshiba (rotary) pitää käynnistää lähes täysillä ja siltä menee tulistusasetuksen saavuttamiseen about 8 minuuttia. Tehot nousee kyllä jo parissa minuutissa. Pitää tuohon hakea vielä oikeaa kylmäainemäärää...
 

Hessu

Jäsen
Kenno.jpg

Pumput pelaa ja näillä keleillä COP on (sulatukset huomioitu) keskimäärin 4,2.
Sulatuksia ei juuri tule, koska kahdella eri tehoisella pumpulla voi ajaa kelin mukaan niin, että lämmitys on päällä koko ajan.

Kunnon pakkasia ei ole näköpiirissä, niin systeemi ei tarjoa vielä lisää virittelymahdollisuuksia :)

Siirrytään sitten seuraavaan vaiheeseen. Pihaan on tulossa hallirakennus 200m2, jonka alle savimaahan kaivetaan 200m keruuputkea maalämpö/IVLP - hybridille.
Kennosta kuva tässä.

Myös kennossa kiertää keruuliuos. Energia otetaan pääosin kennosta ja jos pakkasia tulee, niin silloin käytetään lisäksi maapiiriä.

Olen testannut pienemmässä mittakaavassa vastaavaa toteutusta. Kennon sulatus tapahtuu lennossa, eli lämmitys ei katkea sulatuksen aikana.
Systeemissä on sulatusvaraaja, joka lämmitetään lauhduttimen paluulinjan energialla. Aina kun varaaja ja paluulinja ovat samassa lämpötilassa,
puretaan sulatusvaraajan kapasiteetti ulkokennoon, oli se sitten jäässä tai ei.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Tosta sulatuksesta tuli mieleen.

Voisiko sen energiahukkaa minimoida siten että normikäytössä alijäähdytetään lauhduttimelta palaavaa nestemäistä kylmäainetta ja otetaan lämpö talteen johonkin +10..+15 varaajaan (tai faasimuutosmassaan). Ja kun sulatus iskee päälle, ni otetaan se energia tosta matalalämpötilavaraajasta.

Vai kostautuuko toi sitäkautta että alijäähdytyksen seurauksena kenno vetää nopeammin jäähän ja mitätöi saadun hyödyn?

-Topi
 

Hessu

Jäsen
Jep. Näin siinä pienemmässä systeemissä jo tehdään. Ainakin siinä on toiminut moitteetta. Toinen vaihtoehto on sulattaa maapiirillä. Kennon koko ja ilmamäärä on tässä ratkaiseva. Tuossa pienemmässä toteutuksessa lämpöpumpun teho on 4kW ja kenno on kapasiteetiltaan reilusti isompi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aina kun varaaja ja paluulinja ovat samassa lämpötilassa,
puretaan sulatusvaraajan kapasiteetti ulkokennoon, oli se sitten jäässä tai ei.
Tuosta olisikin mielenkiintoista kuulla kokemuksia. Herää itselle pari kysymystä:
- Onnistuuko sulatus aina ja mitä tapahtuu, jollei onnistu?
- Olisiko sittenkin vaikka parempi rakentaa suurempi sulatusvaraaja, laukaista sulatus vain todelliseen tarpeeseen (muiden kriteereiden perusteella pääteltynä) ja säästellä sulatukseen kerättyä (alijäähdytys-?) energiaa?
 

Hessu

Jäsen
Tässä isommassa systeemissä on tarkoitus perehtyä juuri tuohon sulatukseen. Tuo proto pyörii pääasiassa pienellä kuormituksella, eikä siinä ole trenditallennusta. Rakennettu jokunen vuosi sitten lähinnä idean testausmielessä ja saanut pyöriä kun ongelmia ei ole ollut :) Maapiirin ja kennon käyttöä ohjataan ulkolämpötilan perusteella. Nyt ottaa maapiirin mukaan kun pakkasta on enemmän kuin 2 astetta pitempään kuin 2h. Kenno on pois käytöstä, kun pakkasta on enemmän kuin 8 astetta. Kennolla ja maapiirillä on omat vaihtimensa.

Edit: selvennetty ulkolämpötilan asetusarvoja...
 
Viimeksi muokattu:
Ylös Bottom