Virtausnopeudet ja virtausmäärät

  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Kehittelin tämmöisen taseen lämmönjaon kierroista. Virtausmääriin on päästy tässä käsiksi Pollun mittaaman virtausmäärän ja tuotetun tehon perusteella. CTC:n latauskiertopumppua voi säätää portaattomasti ja näin siis voi tutkia, missä pisteessä lämmityskiertoon menee enemmän kuin Pollun läpi virtaa. Sitten loppu on tuunattu kiertolämpötilojen ja tehontarpeen mukaan. Kiertopumput ovat Grundfos UPS 25-60-180 tyyppiä. III nopeudella ei täysillä ja 0,85 m3/h virtaamalla niiden nostokorkeus näyttää olevan käyrien mukaan h=4,6 m, tehonotto P=60 W ja hyötysuhde ƞ=18 %.

Ongelmat:
-Kellarin lämmitystä ei rajoita pattereiden koko vaan kiertävä vesimäärä. Kaksi pitkää piiriä siirtää lämmintä täysillä jo pikkupakkasella, kun vesi ei kierrä.
-Yllättävän pieniksi (~30 senttiä / s) jää virtausnopeudet noissa PEX putkissa, varsinkin lattiassa. Lattialämmityksen paluupuolella on termostaatit, joilla voi kuristaa lyhyimpiä kiertoja. Silti pisimmän lattialämmityksen kierron paluu jää vielä hiukan muita kylmemmäksi.

Millaisiahan nuo virtausnopeudet ja lämpötilan pudotukset noissa lattialämmityksen putkissa oikein yleensä ovat. Voisikohan näissä olla jotain tukkeumaa ?
Lämmönjakokaavio -4 ast.JPG
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
En tiedä auttaako mitään...

mulla on nyt 18,7 l/min (1122 l/h) ja pumpun nopeus 90%. Lattiapiirejä 800m ja 16mm putkea (tarkistan putken koon).
Mulla mitoitus on yhteensä 1093 l/h.
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Tuskin kellään muulla on noin tarkkaa kirjanpitoa lämmityksen virtauksista ja lämpötiloista :) Hieno tutkielma asiasta.

Mutta itse ongelmaan, kun putkia ei oikein helpolla saa isonnettua, joutuu tämän "puutarhaletkuefektin" kanssa tulemaan toimeen. Mutta yksi helppo ja halpakin konsti on olemassa.

Kaksi pumppua peräkkäin, silloin niiden yhteistuotto on paraimillaan jopa isompi kuin niiden tuottojen "aritmeetinen summa".

Itelläkin samaa ongelmaa, 17 kpl pattereita eikä kauimmaisiin tahdo virtaamaa riittää. Siitä seuraa että lähtevä vesi pitää olla (turhan takia :( ) suht kuumaa. Jakka tuohon remppaan ryhdyn niin laitan 2 pumppua sarjaan, oletuksena on että ne puolitehollakin tuottaa enemmän kuin yksi täydelläteholla.

Mulla oli viime syksynä runkforssista kokka häiriintynyt, 2,5 uF => 0,7 uF, patterit oli kylmät vaikka lähtö oli 60 C. Jos epäilee virtauksen pienenneen niin kannatta tarkistaa tuokin.

Ei kai tarvitse mainita että pattereiden alareunassa on se "isännän venttiili" jolla pattereita saa tasapainotettua
 
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Ei kai tarvitse mainita että pattereiden alareunassa on se "isännän venttiili" jolla pattereita saa tasapainotettua
Minulla nuo pattereiden alapäät ovat tämän näköisiä

IMG_7283.JPG


Tämä on ns. yksiputkijärjestelmä. Vain ensimmäinen patteri saa niin kuumaa kuin lähtee. Lämmin tulee tuosta punaisella renkaalla merkitystä, nousee termostaatille päältä ja jatkaa matkaansa oikealta alas. Pattereissa riittäisi tehoa vaikka mihin mutta kun tuo vesi jäähtyy jo matkalla viimeisille. Tosin, kyllä tuonkin sisässä on ruuvi, jolla voi paitsi sulkea myös jotenkin jotain säätää. Missähän asennossa sen ruuvin pitäisi olla ? Öljylämmityksessä lähtevän veden lämpötila voi olla sen verran korkea, että pieni lämpötilanlasku ei haittaa mutta nyt kun se vesi alkaa tulla huoneen lämpötilassa takaisin, siitä ei enempää irti saa.

Semmoistakin olen miettinyt, että jos juottaisi sellaiset kylmät alapäät, että vesi kiertäisi 100% patterin läpi ja heittäisi termarit mäkeen ainakin noista pisimmistä kierroista. Nuo aläpääthän vastustavat virtausta ja luovat pienen paine-eron, jotta vesi kiertää patterissa. Mutta jos sen käskisi kaiken pattereiden läpi ? Ehkä kierto hiukan helpottuisi ja siten kasvaisi ? Jos vastus tulee noista PEX putkista, sitten ei auta kuin tämä:

Kaksi pumppua peräkkäin, silloin niiden yhteistuotto on paraimillaan jopa isompi kuin niiden tuottojen "aritmeetinen summa".
Tuo toinen pumppu olisi varmaan helpoin ja sellaiselle olisi tilaakin pannuhuoneessa. Olen myös hommannut noita alapäitä muutaman ylimääräisen, mutta niistä ei oikein kolvaamalla saa suoraan mitään aikaiseksi, kun putket menee ristiin. Kuinkahan patteri lämpenisi, jos virtaus kiertäisi patterissa väärin päin eli alhaala ylös päin. Olisi helpompi järjestää tuo putkitus tuossa nikaleessa? Ilmeisesti vain patterin toisen pään yläreuna lämpenisi ?
 

Mikkolan

Vakionaama
Jos kiertää väärinpäin lämpee patterista vaan se etureuna missä on venttiilit, muu patteri jäää kylmäksi. Älä kokeile, minä olen sen koittanut.
Seinää kaataessa olikin patteri toisella puolella :( Nostin sen sitte pystyasentoon oven viereen, eihän sekään oikein kunnolla toimi jollei vesi ole vähän kuumempa.

Yksiputki- ja vapaakierto patterit vähän semmosia savolaisia, suottaapi toimia vuan suottaapi ettei.
Mielikuva yksiputki lämmityksestä on että kun tarpeeksi kuumaa syöttää niin putken hukkalämpö tulee lämmitykseen.

Vastoin yleistä mielipidettä, olen sitä mieltä että pattereissa pitää olla kunnon kierto, jolloin ne ovat tasalämpöisiä koko pinnaltaan ja voidaan käyttää alinta mahdollista syötöveden lämpötilaa.

Oma remppasrategia menis niin että pannarissa verkoston 14 kpl 90 asteen mutkaa ja 3 metriä 18 mm kuparia korvataan 3 kpl 90 mutkalla ja suntti olis suoraan tulo- ja lähtöputken välissä. Kuumanveden voi suntille tuoda sitten muutaman mutkankin kautta, koska sen virtaus tarve on pieni.
 

kurre orava

´pitkähän on pilalla, lyhyttä on helppo jatkaa...´
Hienosti toteutettu kaavio ja havainnollistettu nuo virtaukset!

Yksiputkijärjestelmät saattavat olla hankalia saada tasapainoon ja muuttujia on lukuisia jotka kaikki vaikuttavat lopputulokseen ja osittain toisiinsakin. Paljon riippuu siitä kuinka monelle piirille järjestelmä on jaettu ja kuinka monta patteria on per piiri. Meilläkin oli alunperin yksiputkijärjestelmä toteutettuna kahdella piirillä ja putkikokona vaatimaton 15mm PEX. Pattereita oli 6 ja 7 kpl per piiri ja vanhan yösähkölämmityksen aikaan tuo lienee perustunut siihen että lähtevä vesi oli kuumaa ja termarit pätki ainakin alkupäässä jolloin lämmintä riitti myös viimeisille pattereille. Lämpöpumpun kun laittoi tuohon niin loppupään pätterit olivat alkuun järjestäen kylmiä.

Itse ratkaisin sen niin että tein pari lisäpiiriä ja jaoin patterit uudelleen niin että sain vähemmän pattereita per piiri, vedin uudet piirit pinta asennuksena kupariputkella. Pienellä suunnitelulla ja oikeilla työkaluilla tuonkin saa tehtyä aika huomaamattomasti. Yksiputkijärjestelmän alapään liitososathan ovat suuniteltu niin että osa vedestä pitäisi aina mennä patterin läpi ja osa eteenpäin seuraaville pattereille. Meillä nuo vanhat alapäät ovat Danfossin tekemiä, niissä ei mitään säätöjä ole. Kuvan perusteella uskoisin että tuo Kellarinlämmittäjän liittämä kuva on myös Danfossin tekeleitä, kannen alla lienee sulkuventtiili kuusiokoloruuvilla.

Tehokkaampi pumppu saatta toki auttaa myös oireisiin, meillä neljän piirin läpi menee noin kuutio tunnissa eli olisiko sitten noin 0,28l/s. Tuolla patterit pysyvät nykyjärjestelmässä mukavasti tasalämpöisinä. Pumppuna Alpha 2 25-60

Näissä yksiputkijärjestelmissä jossa on pienehköt virtaukset saattaa toki löytyä muitakin ylläreitä ja syitä ongelmiin, kaverilla virtasi myös huonosti vedet yhdessä piirissä, asia kun tutkittiin niin todettiin että kauimmaisen patterin liitososa ja nousuputki olivat enemmän tai vähemmän tukossa sakasta eli oli kerännyt kaiken moskan tuonne viimeisen patterin yhteyteen. Putsattiin ja laitettiin kasaan uudella patteriventtiilillä hyvällä menestyksellä.
 
meillä neljän piirin läpi menee noin kuutio tunnissa eli olisiko sitten noin 0,28l/s. Tuolla patterit pysyvät nykyjärjestelmässä mukavasti tasalämpöisinä. Pumppuna Alpha 2 25-60
Eli noin 0,07 l/s piiriä kohti. On nuo virtaamat nyt sitten ilmeisesti jotenkin oikealla hehtaarilla. Asuinkerroksessa patterit ovat vielä melkein kiinni. Danfossin tekeleitä ovat minullakin. Noissa on melko iso tuo veden aukaisu reikä, tuollainen 10 senttisen kokoinen lautanen joka aukeaa jotain 3-4 milliä. Itse termostaatit jonkin verran painoivat tuota kiinni, mutta kun itse termarin irrotti niin sitten tuon sai täysin auki. Nyt vaan vaikuttaa se lämmin jäävän autotalliin. Autotallin patterit ovat 2. ja 3. tuossa loppupäästään kylmässä piirissä. Tämä ei kyllä ole mikään hyvä systeemi.

Termostaatin venttili.jpg


Nuo patterin alapään jakotukit ovat alapäästään tämmöisiä. Vesi menee vähän niin kuin ejektorilla. Kierto patterin kautta saattaa jonkin verran lisätä kokonaisvirtausta. Tuo vasemmalla oleva kara on ikään kuin säädettävä vai liekkö tarkoitettu vain sulkemista varten. Tässä oli metallinen talttakannalla oleva kara, mutta pattereissa alun perin olevissa on todellakin kuusiokannalla oleva muovinen kara. Tässä metallisessa mallissa on tuo viiviste vielä jotenkin sellainen epävaakaan oloinen että tuo voi vaikka lähteä joskus jonnekin, jos virtaus kävisi vaikka väärään suuntaan.

Alapään jakotukki.jpg


Tässä vielä netistä löydetty kaaviokuva, joka vaikuttaisi tuota jakotukkia vastaavan. Termostaatit ovat minulla kulmakappaleita, ei tuollaisia suoria.

Venttiilin kaavio.JPG
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
On varmaan joku maksimi montako patteria voi olla peräkkäin yksiputkisysteemissä?
Voiko tuossa säätää paljonko vettä menee suoraan seuraavalle patterille ilman että se käy ensimmäisessä patterissa?
 
Kyllä siinä termostaatti tuollaista säätämisen virkaa voi hoitaa kuten normaalisti. Vesi voi kulkea suoraan tuon jakotukin läpi. Mielestäni tuo rakenne on sellainen, että termostaatin ollessa auki, virtaus kulkee hiukan helpommin ja siis kasvaa. Kun termostaatit ovat kiinni tai edes melkein kiinni, vesi ei kierroksella juuri jäähdy. Sopii hyvin Danfossin kaltaiselle pumppuvalmistajalle.

Ilmeisesti on joku maksimi. Kellarissa on toisessa piirissä 5 patteria ja toisessa vain 3 patteria. Jos tuo olisi tehty niin että olisi molemmissa 4 ja autotallin patterit viimeisenä sitten tuo varmaan toimisikin aika hyvin.
 
Pattereiden sykehuuhtelu?
Minkähänlaisia kokemuksia näistä on ? Itse olen kyllä haaveillut tekeväni huuhtelun vesipaineella lattialämmityksen putkiin. Kraanasta saisin helposti 6 baarin paineen, jos sillä saisi jotain huuhdeltua ulos. Paineilma voisi vielä auttaa lisää. Pelkkien muoviputkien puhdistamiseen voisi varmaan käyttää happoakin. Lyhyt vesipulssi paineilmalla perään tykitettynä saattaisi jotain irrottaakin.

Tuo patterikierron puhdistaminen vaan on vaikeampaa. Tapetoinnin tieltä suurin osa asuinkerroksen pattereista oli irti. Pieni liru mustaa sakkaa sieltä pohjalta tuli, mutta ei mielestäni mitenkään paljoa. Irrotetut patterit vielä huuhtelin vedellä. Putkien sakkaumista en tiedä. Patterikierron putkia voisi myös yrittää vaihtaa, jos vaikka sattuisivat liikkumaan suojaputkessaan.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Minkähänlaisia kokemuksia näistä on ? Itse olen kyllä haaveillut tekeväni huuhtelun vesipaineella lattialämmityksen putkiin. Kraanasta saisin helposti 6 baarin paineen, jos sillä saisi jotain huuhdeltua ulos. Paineilma voisi vielä auttaa lisää. Pelkkien muoviputkien puhdistamiseen voisi varmaan käyttää happoakin. Lyhyt vesipulssi paineilmalla perään tykitettynä saattaisi jotain irrottaakin.

Tuo patterikierron puhdistaminen vaan on vaikeampaa. Tapetoinnin tieltä suurin osa asuinkerroksen pattereista oli irti. Pieni liru mustaa sakkaa sieltä pohjalta tuli, mutta ei mielestäni mitenkään paljoa. Irrotetut patterit vielä huuhtelin vedellä. Putkien sakkaumista en tiedä. Patterikierron putkia voisi myös yrittää vaihtaa, jos vaikka sattuisivat liikkumaan suojaputkessaan.
Olen tässä harkinnut magneettisuodinta, ei mustaa mönjää saa pois millää järjellisellä kertahuuhtelulla, yritin minä noita meidän patterikiertojakin huuhtoa, mutta ajan kanssa se saattaisi suodattimeen jäädäkin.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Olen tässä harkinnut magneettisuodinta, ei mustaa mönjää saa pois millää järjellisellä kertahuuhtelulla, yritin minä noita meidän patterikiertojakin huuhtoa, mutta ajan kanssa se saattaisi suodattimeen jäädäkin.
Sen mitä itse olen tehnyt niin kyllä vesi ainakin kirkastuu oleellisesti. Toki sitä vettä saa kompuralla aika kauan lykkiä sinne patteriverkostoon...
Laite oli joku tämmöinen
https://www.machinetool.fi/hs-fs/hub/410575/file-2399063210-pdf/lvi-ja-hitsauslaitteet/viemarihuoltolaitteet/pdf/rothenberger/08-Putken-huuhtelu-ja-aukaisu-sykehuuhtelu-rothenberger.pdf?t=1488795823646
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sen mitä itse olen tehnyt niin kyllä vesi ainakin kirkastuu oleellisesti. Toki sitä vettä saa kompuralla aika kauan lykkiä sinne verkostoon...
Laite oli joku tämmöinen
https://www.machinetool.fi/hs-fs/hub/410575/file-2399063210-pdf/lvi-ja-hitsauslaitteet/viemarihuoltolaitteet/pdf/rothenberger/08-Putken-huuhtelu-ja-aukaisu-sykehuuhtelu-rothenberger.pdf?t=1488795823646
Minä juoksutin ihan vaan raanavettä verkoston läpi, varmaan tuollainen vekotin toimii paremmin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Minä juoksutin ihan vaan raanavettä verkoston läpi, varmaan tuollainen vekotin toimii paremmin.
Tuosta kraanavesihuuhtelusta on uskoakseni enemmän haittaa kuin hyötyä (vaikka putkimiehet sitä tekevätkin). Meillä jouduttiin aikoinaan juoksuttamaan lisää kraanavettä kolme viikkoa vaikeasti paikallistettavan ja korjattavan vuodon takia. Tuon seurauksena mönjää tuli aivan valtavasti ja ongelmat alkoivat. Mömmö saatiin lopulta pois (ison) sivukiertosuodatinpatruunan avulla (GST:n lämmönvaihtimen OEM-lisäosa).
 
Minun olisi mahdollista eristää tuo lattialämmitys. Kraanavettä jäisi systeemiin vain se putkellinen. Eihän siinä varmaan kauheasti aika auta. Nopea huuhtelu piiri kerrallaan ja se on siinä. Putkien liittimissä vaan on aika metka kierre. Se on hiukan suurempi kuin 1/2" ja mikään jenka ei tunnu passaavan. Ensimmäinen pesukokeilu tyssäsi tuohon.

Kiertovesi on sinällään olut kirkasta kuin kaivossa. Tuollaisesta sivuvirtasuotimesta ei varmaan olisi mitään haittaa vaikka sellainenkin olisi, mutta nyt tuolla sakalla on kaksi oikein otollista laskeutumispaikkaa (kattila ja tuo hapenpoistoreaktori), mihin sakka voi rauhassa kertyä.

Mikään paikka ei ole tukossa, mutta ei se sitä tarkoita etteikö noissa putkissa voisi jotain saostumaa ollakin. Liekkö sitten tapana, että niihin kertyisi. Jonkin sortin diffusiosuojattua ne ovat mutta eivät varmaan 30 vuotta sitten olleet yhtä tiiviitä kuin nykyiset.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Minun olisi mahdollista eristää tuo lattialämmitys. Kraanavettä jäisi systeemiin vain se putkellinen. Eihän siinä varmaan kauheasti aika auta. Nopea huuhtelu piiri kerrallaan ja se on siinä. Putkien liittimissä vaan on aika metka kierre. Se on hiukan suurempi kuin 1/2" ja mikään jenka ei tunnu passaavan. Ensimmäinen pesukokeilu tyssäsi tuohon.

Kiertovesi on sinällään olut kirkasta kuin kaivossa. Tuollaisesta sivuvirtasuotimesta ei varmaan olisi mitään haittaa vaikka sellainenkin olisi, mutta nyt tuolla sakalla on kaksi oikein otollista laskeutumispaikkaa (kattila ja tuo hapenpoistoreaktori), mihin sakka voi rauhassa kertyä.

Mikään paikka ei ole tukossa, mutta ei se sitä tarkoita etteikö noissa putkissa voisi jotain saostumaa ollakin. Liekkö sitten tapana, että niihin kertyisi. Jonkin sortin diffusiosuojattua ne ovat mutta eivät varmaan 30 vuotta sitten olleet yhtä tiiviitä kuin nykyiset.
Meillä siellä on 50 vuoden avopaisariajan mönjät, sitä oli kaikki mahdollinen, kuten patteritermarit, täynnä kun aikoinaan vaihdoin patteritermarit jne. Kyllä sitä sieltä tuli poiskin hurjia määriä huuhdellessa. Lattialämmityspexi on nyt sellaista harmaata..
 

Mikkolan

Vakionaama
Meillä siellä on 50 vuoden avopaisariajan mönjät, sitä oli kaikki mahdollinen, kuten patteritermarit, täynnä kun aikoinaan vaihdoin patteritermarit jne. Kyllä sitä sieltä tuli poiskin hurjia määriä huuhdellessa. Lattialämmityspexi on nyt sellaista harmaata..
Reilut 20 vuotta täälläkin avopaissaria ja reilut 30 v kalvolla, saattaa olla moskaa munkin pattereissa. Mutta enempi uskon että tuo kummallinen putkisäkkärä pannarissa aiheuttaa suurimman vastuksen. Oletuksena on, sormet ristissä, että moskat saostuisivat varaajanpohjalle hitaalla virtauksella. Tieten pattereidenkin pohjalle mönjää kertyy mutta niissä oletan olevan senverta poikkipintaa ettei ahista, ehki noi "isännänvenat" vois ruenkata auki/kiinni-ruuvauksilla putsata jos niihin on kertynyt ryönää.

Ekalla lämmityskaudella taisi jälkiasennetut lattialämmityspexit mennä harmaiksi, pitäisikö siitä olla huolissaan?
 
Ylös Bottom