Vuosikulutuksia kyselen

nen

Aktiivinen jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Nyt on mennyt pari vuotta pumpun kulutuksella 2300 kwh.
Aiemmin meni yli 3000kwh.
Olihan talvet tietysti kylmempiä, mutta ero tuntuu tosi suurelta.
Onko muilla yhtä suuria eroja.
Lieneekö niin, että hyötysuhde huononee rajusti kovemmilla pakkasilla
 

5500

Aktiivinen jäsen
Vs: Vuosikulutuksia kyselen

nen sanoi:
Nyt on mennyt pari vuotta pumpun kulutuksella 2300 kwh.
Aiemmin meni yli 3000kwh.
Olihan talvet tietysti kylmempiä, mutta ero tuntuu tosi suurelta.
Onko muilla yhtä suuria eroja.
Lieneekö niin, että hyötysuhde huononee rajusti kovemmilla pakkasilla

Oman mittauksen mukaan VILP:n hyötysuhde vaihtelee välillä COP 1,5 (-25 oC) - COP 5,0 (+15 oC).
Kulutus oli v.2010/5732 kWh, v.2011/5208 kWh, v. 2012/5173 kWh, v. 2013/5915 kWh ja v. 2014/5995 kWh.
Suurin syy kulutksen vaihteluun saattaa olla kovat pakkaset, koska VILP:n käytössä pakkasraja on asetettu -25 oC.
 

Riku84

Aktiivinen jäsen
Vs: Vuosikulutuksia kyselen

ILP vuosi 2013 oli 2276kWh ja 2014 oli 2195kWh.

VILP vuosi 2013 oli vajaa ja keräsi mittariin 1026kWh, lämpöenergiaa tuli 3072kwh. Vuonna 2014 tuli sitten 3575kwh, lämpöenergiaa 10368kWh.
 

pamppu

Vakionaama
Vs: Vuosikulutuksia kyselen

Paljon riippuu sitä, missä lämpötilassa ilmasta repivä pumppu on vielä täysitehoinen. Sen jälkeenhän aletaan ajella muilla keinoilla.

Ohessa tuulesta temmatuilla numeroilla teoriaa. Luvut aika liki mun vilppiä ja kulutustarvetta (vilpiltä). Lämmöntarve kasvaa lineaarisesti pakkasen myötä. COP taas laskee lineaarisesti. Havaitaan että sähköteho nousee koko ajan ja ilmasta saatava maximi saavutetaan tässä -15 kohdalla. Tämän jälkeen ilmaisosuus alkaa hiipua ja sähkönkäyttö kasvaa jyrkemmin. Olettaen että pumpussa ylipäätään riittää teho. Jos ei riitä niin sitten mennään vielä vaihtoehtoisten lämmönlähteiden puolelle.

Oheisessa kuvassa palkit laskettu suoraan copin ja lämmöntarpeen mukaan. Tuo on aikalailla sen mukainen mitä mun vilppini tekee. Tuosta täysin matemaattisesta käppyrästä näkee että ilmasta revittävä osuus nousee lämmön laskiessa ja vakiintuu lähestulkoon täysin jo -5 tuntumasta kylmempään suuntaan. Ja alkaa hiipua kovimmalla pakkasella. Kuitenkin sähkön tarve nousee ilman kylmetessä koko ajan lämmöntarvetta vastaavasti, koska ilmaisosuus pysyttelee vakiona, eikä enää kasva.

Eli juu, lämmin vuosi säästää sähköä ilmapumppaajalla jyrkemmin kuin mitä pelkkä lämmöntarve on. Pumppu tekee eniten kilowattitunteja jo pikku pakkasilta alkaen, mutta ei yhtään enempää enää kelien kiristyessä. Se näkyy myös sähkölaskussa.

Eri pumpuilla ja lämmöntarpeilla kulmakertoimet muuttuu, mutta perusajatus ei. Sähkönkulutus kasvaa jyrkästi pakkasella.
 

Liitteet

jampeli

Jäsen
Vs: Vuosikulutuksia kyselen

Ultimate 10 premier inventer vm.2013 : 4005 kwh meni .
Kokonaiskulutus meillä sähköä 7600kwh ja noin 500l öljyä + varaavaa takkaa lämmitetty talvella joka toinen päivä. 110m2 asuintilaa + 30m2 +10 asteista tilaa , vuonna 1969 rakennettu yksikerroksinen puurunkoinen ,tiilivuorattu ok-talo.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Vuosikulutuksia kyselen

Lämmityssähkön vuosikulutusia Mitsubishi FD35VABH ILPillä lämmittäen

2014 2629 kWh (astepäivät 3993)
2013 2674 kWh (astepäivät 3969)
2012 3210 kWh (+40 kWh suorasähkö) (astepäivät 4320)

=> Eli meillä ei ollut isoja eroja lämmityssähkönkulutuksessa vuosien 2014 ja 2013 välillä (astepäivätkin lähes samat)

Sähkön kokonaiskulutukset vastaavilta vuosilta
2014 7087 kWh (taloussähkö sis. käyttöveden 4458 kWh)
2013 7384 kWh (taloussähkö sis. käyttöveden 4710 kWh)
2012 8107 kWh (taloussähkö sis. käyttöveden 4897 kWh)
 
Ylös Bottom