Yksi toteutunut hankinta, kokemuksia okt 2000, 150m2

Viestejä
1
#1
Tässä esimerkki toteutuneesta ilmavesilämpöpumpusta (ks. kuva ohessa). Pumppu asennettiin heinäkuussa 2018, talo on Jukka-talo vm. 2000, lämmitettävä ala 150m2, 3 asukkia, sauna-khh -lattialämmitys päällä myös kesällä. Pumppu on Jäspin Basic Spilt 8 kW, joka lämmittää vanhaa varaajaa (1200 l).

Ja vielä täydennyksenä, että käyttövesi lämmitetään edelleen vanhaan malliin sähköllä. Käyttövesivaraaja on aivan talon toisessa päässä, joten sen korvaaminen uudella pumpulla jätettiin ulos.
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:
Viestejä
2 016
#4
Kun katsoin kuvajasi, näytti, että säästö syskuuussa on suunnilleen yhtä suuri kuin joulukussa. Ihan lonkalta sanosin, että pumpun kapasiteetti on pikkuisen pienen näppi tai sitten ollaan todella pohjoisessa. Pumppu maksaa varmaan nopeaamin takaisin itsensä, mutta tehokkaammalla koneella olisi ollut mahdollista päästä suurempiin säästöihin kokoonaisuudesssaan.

Sinulla sähkö lienee ns. ainut ostettva energia? Itse sain vuoden 2018 aikana korvattua kaiken ostoenergian 55 prosenttisesti VILPin pyydystämällä ilmaisenergialla koko vuoden ympäri laskettua ja 61 % kaikesta lämpöenergista sain VILPin ilmaisenergaina. Tässä on siis samalla tavalla käyttösähkö ja öljyllä tuotettu tukilämmitus mukana. Öljyn osuus oli tosin vain noni 3,5 %.

Maan hallitukselle vinkkinä, että varmaan kannattais panostaa tuohon luonnosta pyydystetyn energian verottamiseen polttoöljyn asemasta, jos meinaa kasssa jotenkin täytttä omiin tarpeisinssa.
 
Viestejä
1
#5
minulla on suurinpiirtein vastaava tapaus Turun seudulla. Talo rakennettu 2000, 160 m2 kahdessa kerroksessa, vesikiertoinen lattialämmitys, 1000 l varaajaa joka lämpeää vastuksilla ja aurinkopaneeleilla. Lisäksi talven aikana kuluu noin 7 m3 (pinokuutio) puuta vuolukivitakassa. Vuotuinen sähkönkulutus on ollut viimeiset vuodet hiukan alle 20 000 kWh. Euroissa se on tarkoittanut hiukan alle 2000 €/v.

Olen suunnitellut jättäväni puuhommat kokonaan pois. Tilalle tulisi 8 kW ilmavesi jolla lämittettäisiin varaajan alaosa mistä lattiapiiri lähtee. Yläosassa lämminvesi hoituisi vastuksella kuten tähänkin asti.

8 kW sen takia että hinta asennettuna olisi noin 6000 euroa. 11 kW mentäisiin 8 000 eurosta ylöspäin. Kysymys kuuluu että onko kuitenkin järkevämpää laittaa se hiukan isompi laite, vaikka siinä on takaisinmaksuaika huomattavasti pidempi kuin tässä pienemässä/halvemassa??
Vai olisiko näillä kulutuksilla vaan tilattava se rankakasa pihalle ja laitettava sirkkeli soimaan ??

Turun seudulla taitaa käydä pumppukauppa kuumana? Hommaa on käynyt katsomassa kolme firmaa ja vain yksi antoi tarjouksen.Toisille on saanut soitella useasti ja siitä huolimatta ei tarjousta ole tullut. Pari tarjosi ilman käyntiä ja niistä toisen hinta oli aika posketon. Asennuspaikka on suht selvä ja helppo, paikalla käyneiden mukaan päivän homma kahdelta mieheltä. Joten en tiedä mikä mättää että ei sitä tarjousta saa tehtyä?
 

pamppu

Vakionaama
Viestejä
1 902
#6
Turun seudulla taitaa käydä pumppukauppa kuumana? Hommaa on käynyt katsomassa kolme firmaa ja vain yksi antoi tarjouksen.Toisille on saanut soitella useasti ja siitä huolimatta ei tarjousta ole tullut. Pari tarjosi ilman käyntiä ja niistä toisen hinta oli aika posketon. Asennuspaikka on suht selvä ja helppo, paikalla käyneiden mukaan päivän homma kahdelta mieheltä. Joten en tiedä mikä mättää että ei sitä tarjousta saa tehtyä?
Aikas kattelet sitä touhua ja poskettomia tarjouksia, niin laitat itse/talkoilla vesi-ulkona masiinan. Niin se mullakin meni ja monella muulla. Nuo pumppukauppiaat vaan lähtee siitä että kotiltalousvähennykset kuuluvat heidän kassaansa lyhentämättömänä voittona, eikä kukaan enää tee töitä tuntiveloituksella. Setuppisi kuullostaa passelilta itse tekemiselle. Toinen sitte että hommaat laitteet ja selvität setupin itse ja sitten hommaat vaan putkimiehen (ja tarvittaessa sähkömiehen) töihin, etkä pyydä mitään pumppua niiltä. Itte kattelisin isompaa konetta. Tai riippuu merkistä. Nibestä 12kW, joku muu voi kelvata ”9kW” tms. Jos nyt vaihtaisin oman koneeni uuteen VILPpiin, valinta olisi 90% todennäköisyydellä Nibe F2120-12, sikäli tyytyväinen tuohon vanhaan olen. Se 10% varaus kun tuo CTC varmaan pitäisi myös katsastaa, hiukan halvempi on. Ja ehkä Panan monoblokki.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Viestejä
234
#7
Hinnat on vilppipuolella melko poskettomia avaimet käteen asennettuna pääsääntöisesti. Tämä johtuu varmaankin siitä että näitä ei mene massoittain (kuten esim ILP tai MLP) ja asennusfirmat epäilevät että takuukeikkoja / selvittelykeikkoja tulee enemmän.

VILP lisäksi voidaan myydä väärällä mielikuvalla ja halvalla hinnalla, mitoitus tehdään -10asteeseen tms.

Tuntiveloituksen mahdollisuudesta moni kieltäytyy ja menevät sillä urakkahinnalla, syy tähän on se että tuntuu poskettomalle maksaa asentajalle vaikka 50e tuntipalkkaa (vaikka urakkahinnassa tuntipalkka voi olla jopa 150eur..)

Pumpuksi 12kW versio tuollaiseen kohteeseen.
 
Viestejä
2 016
#8
Asennuspaikka on suht selvä ja helppo, paikalla käyneiden mukaan päivän homma kahdelta mieheltä. Joten en tiedä mikä mättää että ei sitä tarjousta saa tehtyä?
Luultavasti mättää juuri tuo kertomasi eli liian pieni keikka. Itse en saanut paikalle ainoakaan VILP kauppiasta. Puhelimeenkin useimmat vastasivat vaan sen ensimmäisen kerran. VILPissä on lähinnä vain sen koneen myynti ja pieni asennus, josta taidetaan kyllä repiä kunnon kate. Maalämmössä on monin verroin enemmän sitä paikalla tehtävää työtä, siksi kiinnostavampi. MLP toimitus on muutenkin asentajilleen ehkä turvallisempi. Ne ovat laitelleet niitä myös enemmän.

* Ensin miettisin, saisiko (monoblock) koneen itse paikalleen. Säästöllä voit sitten valita vaikka minkälaisen koneen tahansa. Asennus alkaa perustuksista ja seinään tehtävistä rei'istä.
* Jos asennus on ostettava, pilkkoisin sen paloihin (putki ja sähkötyöt). Valitse ja osta kone itse hoida projekti itse kuten on jo ehdotettukin.
* Vastuu kaikesta jää näin itsellesi, asentajat laittavat putket ja sähköt niin kuin määrittelet heille. Itse koneella on kuitenkin takuu.

Parempaa paikkaa VILPille varmaan saa etsiä, kun siellä pakkanen harvoin 20:een yltää ja kuitenkin tuota lämmintä näyttää kuluvan.

Kun tuo varaaja on noin iso ja vielä aurinkopaneeleita tukena, VILP varmaan saisi viettää kunnon kesäloman. Käyntijaksoja ei päivään voi kauhean montaa mahtua, vaikka kone olisi suurempikin. Missä lämpötilassa nuo tehot (8 kW / 11 kW) on ilmoitettu? Jos -7 °C:ssa niin tuo pienempi tuskin riittää. Nuo tehot pitäisi saada irti jossakin -15 asteessa.
Kun vertaan tuota omaani, niin meillä menee lämmintä kesälläkin eikä ole rankoja eikä auringon keräimiä, ero lämmitystehossa talviaikaan ei ilmeisesti ole kovin merkittävä. Ilman puita ja aurinkoa menisiköhän teillä sähköä ~30 000 kWh ?

Sähköyhtiön sivuilta näkisi millaisia päiväkulutuksia on talvella ollut. Jos siitä vähentää vaikkapa 15 kWh muuhun kulutukseen, sen lopun tuon VILPini pitäisi kattaa. Turun seudulla käytännössä 100 % kattavuus on saavutettavissa. Ilmaisten puiden polttamista vastaan on vaikea kilpailla. Jos tuo puulämmitys unohdetaan laskuista, säästöä voisi olettaa tulevan parin tonnin luokkaa, että kyllä tuo suhteellisen nopeasti maksaa itsensä takaisin. Takkaa kannattasi jatkossa lämmittää ehkä vain talven aivan kylmimpinä päivinä.

Nyt kulunut 20 000 kWh
Puilla n. 10 000 kWh
Aurinko 2 000 kWh (ilmeisesti vesi ja ehkä hiukan lämmitystä kesäkaudella)
T-sähkö -6 000 kWh
Lämmitys 26 000 kWh (jonka VILP kattaisi)

Tässä nyt on aika paljon oletuksia paremman puutteessa. Näin arvioiden tuon 26 000 kWh:n pumppaamiseen sähkön kulutus voisi olla noin 8-9 000 kWh/a eli sähkön kokonaiskulutus ilmeisesti noin 15 000 kWh vuodessa. Koska aurinko lämmittäisi veden jo kesäisin, esilämmitetyn veden voisi tulistaa suoralla sähköllä (kulutus 1000 - 1500 kWh/a). Jos Niben tuloksia on uskominen, sellaisella voisi päästä pumppauksen osalta ehkä 7000 kWh:lla.
 
Viestejä
6
#9
Terve!

Talossani on (v.1980) Himablocin ilmalämmitys n.1200L varaajalla. Olen alkanut kaavaileen sähkön kaveriksi monoblockia jonka pystyn asentamaan itse. Nykyinen vuosikulutus 26000Kwh josta varmaan n.17000Kwh menee talon ja käyttöveden lämmitykseen.(kph lattialäm.sähköllä). Talo etelä lapissa.

Ilmalämmitys toimii mainiosti ja se saa tietenkin hoidella lämmönsäädöt jatkossakin. Kojeen lämmityspatteri on aikoinaan valittu tehokkaaksi(6-rivinen) ja näin ollen talo lämpiää alhaisellakin veden lämpötilalla. (mittauksia liitteenä olevassa kuvassa).
Himablock sisältää LTO:n 60-75% hyötysuhteella(kaksi lämmönvaihdinta sarjassa). Suurin osa huoneilmasta kiertää takaisin koneen kautta.

Käyttöveden antaisin esilämmetä varaajan kierukassa josta se menisi pieneen lisävaraajaan saamaan hiukan lisälämpöä.(Tämäkin kierukka on valittu aikoinaan tehokkaaksi, kts. mittaukset).
Ilmalämmityspatterin kiertovesipumppu pyörii aina vaikka vesiventtiili on ohjattuna kiinni. Eli monon lämmitetty vesi menisi patterille kun huonelämmitystä tarvitaan ja muutoin lämmittäisi varaajan yläosaa..Toimiikohan näin?

Ylä/alavastus toimisi pakkasilla lisälämmöntuottajana.

Miten kannattaisi mono kytkeä varaajaan, ajattelin noita nykyisiä ilmalämmityspatterille meneviä putkia ja ihan vaan T-haaralla vaiko jokin muu paikka varaajassa(esim mittarireikä ym.?(varaaja on suunnilleen mittakaavassa)

Minkä kokoinen ja merkkinen pumppu kannattaisi hommata ja mistä?(max.5000e ja mitä kylmemmällä kelillä toimii niin sitä parempi)

Kiitos asiantuntevista tiedoista!

Varaaja (2).png
 
Viestejä
53
#10
Moro Kyveri. Mulla on vastaava Himabloc vuosimallia -81/82 ja näyttää nuo sinun lämpötilamittaukset täysin vastaavilta kuin itsellä. Laitoin hiljattain Panan 7kW monoblokin kaveriksi ja hyvin on toiminut alkusäätöjen jälkeen. Hinta briteistä P&M coppackilta reilu 3k€ ja asennuksineen ja tarvikkeineen kokonaishinta jäi meni vähän 5k€ yli.

Oletko mitannut LTO:n hyötysuhdetta millään? Oman kokemuksen mukaan Himablocin tuloilman määrä jää aika pieneksi kun kone vetää sitä sisään vain kiertoilmapuhaltimen kehittämällä alipaineella. Tästä johtuen LTO kenno ei ole ikinä jäätynyt tai kondensoinut vettä minulla :oops: LTO hyötysuhteen on siis pakko jäädä alemmas kuin mitä on luvattu.

Joku jolla on VILP kiinni tuon kokoisessa varaajassa saa kommentoida kytkentöjä, mutta suositeltu kytkentä tuntuu olevan niin että tyhjennysyhteestä meno VILPille ja paluu varaajan keskivaiheille. Näin varaaja voisi kerrostua paremmin.

Kun asut pohjoisessa niin kannattaa varmaan katsella riittävän isoa konetta tai sellaista jossa tuotto riittää kylmässäkin kelissä. Esim. Panan high performance sarjalaisista vois löytyä joku. Esim. https://www.maalampotukku.fi/product/3166/panasonic-wh-mxc09g3e8-9-kw-heating-and-cooling
Lämmitystehon tarve pitäisi vaan laskea ensin, onko tietoa veden virtausmääristä Himablokille? Mulla menee ~0,5m3/h mutta siinä on myös kylppärin lattia ja autotallin patteri samassa piirissä.
 
Viestejä
6
#12
Terve!
Panaa kans miettinyt, 9 tai 12Kw mutta tiedä sitten kumpi olisi järkevämpi valinta..

Kuinkahan isolla vesiputkella tuo mono kannattaisi kytkeä varaajaan, onko joku 25mm sisämitta ok vai riittääkö ohuempi? Matkaa tulee yhteen suuntaan kyllä kivat 8-9m.

Mulla alkaa jäätymään Himablockki hieman alle -10. Sun kannattaa asentaa lämpömittarit(4kpl) vaihtimeen tuleville ja lähteville ilmoille niin siitä on helppo katsoa onko tulo ja poistoilma balanssissa!! Jos tuloilma lämpenee enemmän mitä poisto jäähtyy niin silloin täytyy kuristaa kiertoilmaa(mulla peltisäätö), että laite imee enemmän ulkoa. Sulla on tod.näk. näin, kun ei kenno jäädy ja hyötysuhde on päin peetä.
Laskennallisesti jos sisälämpö(poisto kennolle)+23 ja tulo ulkoa on -8 niin poiston kennolta ulos pitäisi olla lähellä nollaa.. tähän tietenkin vaikuttaa poistoilman kosteus jonkunverran!

Mulla on tuommoinen kiertovesipumppu (asennolla 1, teho 25W) ja 22mm kuparia/muovia koko linjassa varaajalta himablockille n.16m yhteensä. Korkeuseroa 1,8m.
Tuosta pumpun kaaviosta kun katsoin niin sama 0,5m3/h näyttäisi olevan?

https://product-selection.grundfos....ang=FIN&productnumber=96281384&qcid=496855049

Mitä mieltä tuosta glygolista, kannattaisiko varuiksi 10-15% seos laittaa varaajaan ettei mono niin helposti ainakaan heti jäätyisi jos kierto loppuu jostainsyystä?

Ja Enkusta tuo laite varmaan kannattaa tilata, jos melkein tonnin hintaero?

Edit: Tarkistappa Himablockin tuloilmaputkessa olevan peltimoottorin toiminta ettei ole jumahtanut pelti kiinni ja näinollen ei ime ulkoa ollenkaan!
 
Viimeksi muokattu:
#13
Mitä mieltä tuosta glygolista, kannattaisiko varuiksi 10-15% seos laittaa varaajaan ettei mono niin helposti ainakaan heti jäätyisi jos kierto loppuu jostainsyystä?
Itse miettisin muita ratkaisuja. Aika ikävä on läträtä sitten myöhemmin glykolin kanssa.
-Sulut ja tyhjennykset, VILP tyhjäksi
-Akku invertteri / akkukäyttöinen saattolämmitys.
-Mahdollisesti se kiertää ihan luonnon kierrolla, niin kauan kuin varaajassa on jotain lämpöä.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Viestejä
12 801
#14
Kyverin varaaja on kuin omani paisuntaa myöten, minulla tosin vain 900 litraa.
Jos vilpin paluu on T-kappaleella patterille menevässä putkessa pitää varautua että sulatuksen ajan tulee kylmää ilmaa tupaan, ja se voi tulla useammin kuin kerran tunnissa. Oma vilp jäähdytti menovedet alle 20 asteeseen kun sulatettiin.

Tuolla aiemmin linkattiin Nibe 2025. Itse olisin jo peräkärryn kanssa hakureissulla ;)
 
Viestejä
53
#15
Kuinkahan isolla vesiputkella tuo mono kannattaisi kytkeä varaajaan, onko joku 25mm sisämitta ok vai riittääkö ohuempi? Matkaa tulee yhteen suuntaan kyllä kivat 8-9m.

Mulla alkaa jäätymään Himablockki hieman alle -10. Sun kannattaa asentaa lämpömittarit(4kpl) vaihtimeen tuleville ja lähteville ilmoille niin siitä on helppo katsoa onko tulo ja poistoilma balanssissa!! Jos tuloilma lämpenee enemmän mitä poisto jäähtyy niin silloin täytyy kuristaa kiertoilmaa(mulla peltisäätö), että laite imee enemmän ulkoa. Sulla on tod.näk. näin, kun ei kenno jäädy ja hyötysuhde on päin peetä.
Laskennallisesti jos sisälämpö(poisto kennolle)+23 ja tulo ulkoa on -8 niin poiston kennolta ulos pitäisi olla lähellä nollaa.. tähän tietenkin vaikuttaa poistoilman kosteus jonkunverran!

Mulla on tuommoinen kiertovesipumppu (asennolla 1, teho 25W) ja 22mm kuparia/muovia koko linjassa varaajalta himablockille n.16m yhteensä. Korkeuseroa 1,8m.
Tuosta pumpun kaaviosta kun katsoin niin sama 0,5m3/h näyttäisi olevan?

Edit: Tarkistappa Himablockin tuloilmaputkessa olevan peltimoottorin toiminta ettei ole jumahtanut pelti kiinni ja näinollen ei ime ulkoa ollenkaan!
Mulle tuli myös 10 metrin veto pumpulta pannuhuoneeseen. Laitettiin 28mm teräsputkella ja sen kanssa maksimivirtaus on reilu 30l/min eli varsin riittävä. Täällä lisää juttua:
https://lampopumput.info/foorumi/th...y-ilmalämmitys-ilp-kaveriksi-mono-vilp.27286/

Lämmityskierrossa tuo 500l/min on se suositeltu maksimi tuolle Himablocin lämmönvaihtimelle niin pumppu on ihan oikein mitoitettu.

Himablocin säädöistä:
- Peltimoottori uusittu joitakin vuosia sitten, tuntuu ainakin äänen perusteella liikkuvan vielä kun ajaa poistoa eri nopeuksilla. Täytyy tarkistaa missä asennoissa se on kun tehostettu poisto on päällä/pois.
- Kiertoilman / tuloilman tasapainotuspelti on säädetty niin että rako on 8cm. Alunperin kun ostettiin talo 5 vuotta sitten pelti oli huomattavasti enemmän auki. Pellin säädön jälkeen mitattu paine-ero talosta ulkoilmaan 2 pascal eli suositusten mukainen.
- Mulla on G4 mattoa tuloilmakanavassa LTO:n päällä, se kyllä pölyyntyy joten ilmaa tulee ainakin jonkin verran

Tällä perusteella vaikuttaisi että tuloilmakanavassa on joku tukos tms. Täytyy kaapelikameralla tutkia tarkemmin. Mulle on tulossa piakkoin Xiaomin langattomia zigbee antureita, niin niillä voisin sitten mitata lämpöjä tuolta LTO:lta.

Onko sulla erikseen kesä/talvi tuloilma? Näissähän oli tapana ottaa talvella tuloilma yläpohjasta. Mulla ei ole tota ollenkaan, pelkästään talvi 160mm tulo kytketty (ja ottaa ilman ulkoseinästä) ja kesä 125mm tulo on tulpattu kokonaan.
 
Viestejä
53
#16
Sori säikeen kaappaamisesta ;)

Kävin nyt tsekkaan vielä tuon tuloilmakanavan pellin asennon normaalilla ja tehostetulla poistolla:

Normi: EAB10FFB-8543-4684-A41B-27D8B36CE1F1.jpeg

Tehostettu poisto:
4B84761D-E3D6-46B6-B58E-381598FB7ABC.jpeg

Katsotaan alkaako kondensoimaan vettä jos ajaa tehostetulla poistolla pidempään..
 
Viestejä
6
#17
Miten tuon Niben kestoikä, kun kuitenkin jo noin vanha ja muutenkin uusien vilppien kohdalla, kuinka pitkä elinikä noin suunnilleen(tietty riippuu käytöstä)?

Mulla täytyisi vetää monon vesiletkut varaajalle vintin kautta, kun muuten ei oikein onnistu. Mietin vaan että miten siinä tapauksessa kun kiertovesipumppu pysähtyy niin laskeeko putkista vesi alempana olevaan varaajaan.. imupuolen voi varustaa takaiskulla mutta miten tuo pumpulta paluu?

Totta tuo veden jäähtyminen kyllä on Pökö, täytynee kytkeä erikseen varaajaan, ainakin tuo pumpulta tuleva!

Laskin max. lämmitykseen/käyttöveteen menevän sähkön kulutustiedoista 25-30 asteen pakkasella ja se on n.5KW.
Eli täytynee jättää mahdollisesti toinenkin vastus käyttöön varaajassa arktisille keleille.. Ajattelin vaan ensin, että toiselta vastukselta saisi nätisti 3~ vaihe syötön pumpulle.


Sitten Hb..

Mulla on kesä/talvipelti, kesällä pohjoispuolelta ilma sisään ja talvella juurikin vintiltä, joka pitäisi muuttaa eteläpuolelle talia räystään alle.. 5-10 astetta lämpöisempää vaan imaisee ullakolta niin aina vaan siirtynyt tuo muutos

Eli tuo sun kuva on otettu vintiltäpäin..ootko varma ettei ole kesä/talvipeltiä? Mulla kun näkyy peltimoottorin alla lämmönvaihtimen eka kenno.. Katsoppas sillä johtokameralla peltimoottoriläpän ohi, että löytyykö kennoa ja jos niin ettei olis joku tipu ym. Peittämässä virtausta kennon päällä.. Noi kennothan on aika työn takana käyttää pois.
n. 5cm mulla auki toi kiertoilma.

Ja oikein näyttäisi peltimoottori ohjaavan!

Ylemmässä kuvassa näkyy tuo kesä/talvipelti.

Sitten lämpömittarit vaihtimen tuloissa/lähdöissä.
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:
Viestejä
1 902
#18
Miten tuon Niben kestoikä, kun kuitenkin jo noin vanha ja muutenkin uusien vilppien kohdalla, kuinka pitkä elinikä noin suunnilleen(tietty riippuu käytöstä)?
F2025:n valikoista löytyy käynnistyskertojen määrä ja kompuran käyttötunnit. Siitähän sitä voi päätellä että onko ajettu 20 minuutin pätkäkäyntiä (en ottais vaikka ilmaiseksi saisi) vai mitä ja kuinka paljon.

Omani käy vajaa 2000 tuntia vuodessa, n. 700-800 käynnistyskertaa vuodessa. Nähtäväksi jää milloin vehje pamahtaa, 2010 vuosimallia on. Toistaiseksi tuntuis olevan kaikki löyly tallessa.
 
Viestejä
53
#19
Eli tuo sun kuva on otettu vintiltäpäin..ootko varma ettei ole kesä/talvipeltiä? Mulla kun näkyy peltimoottorin alla lämmönvaihtimen eka kenno.. Katsoppas sillä johtokameralla peltimoottoriläpän ohi, että löytyykö kennoa ja jos niin ettei olis joku tipu ym. Peittämässä virtausta kennon päällä.. Noi kennothan on aika työn takana käyttää pois.
n. 5cm mulla auki toi kiertoilma.
Kuvat on otettu kanaviin päin LTO kennolta. Mulla on nähtävästi uudempi vuosimalli koneesta koska sun on erinäköinen ja omasta koneesta LTO kenno lähtee irti kun ruuvaa pohjasta neljä siipiruuvia löysälle. Kesäkanava on tukittu joten ilma menee myös kesäisen LTO:n läpi ilman ohitusmahdollisuutta. Tänään olisi tarkoitus kuvata kanavat.. jännäksi käy mitä löytyy.

Ajoin myös tehostetulla poistolla viikonloppuna muutaman tunnin saunoessa, mutta tästä huolimatta kennosta ei tullut tippaakaan vettä. Ei käy järkeen :hmm:
 
Viestejä
6
#22
Sitäpä tässä itsekkin tarkoitin, että ulkoa ei tule tarpeeksi ilmaa sisään! Luulen että kiertoilmapelti on liikaa auki tai sitten se tukos.. Olisi niin helppoa säätää ilmat kohdilleen kun olisi ne MITTARIT! ;)
Onhan sulla kuitenkin kans kaksi kennoa sarjassa tuossa lto:ssa?


Mitä arvelette tuosta pumpun vesiputkien vedosta varaajaveden yläpuolella, suattaako tulla onkelmia?
Olisiko tässä tapauksessa sittenkin järkevämpi laittaa splitti?
 
Viestejä
53
#24
Tässä kuva laitteesta. Ylhäällä on tuo kiertoilmapelti, mikä on 80mm auki ja sen alla on raittiin ilman tulo koneeseen. Niiden alla näkyy LTO-kenno paikallaan kiertoilmapuhaltimen yläpuolella. Ohjekirja puhuu sarjaankytketystä kennosta, käytännössä tuo on yksi suuri murikka missä meno/tulo puolet poistolle ja raittiille ilmalle.
DDBB180A-61F0-4F82-A916-9B72E911ED43.jpeg
Umpeen koko kiertoilma, mitä sillä tekee?
:D Ilmalämmityskoneen toiminta perustuu siihen että asunnon ilmamäärä kiertää koneen kautta 2,5 kertaa tunnissa. Tähän sotketaan sitten mukaan sopivassa suhteessa raitista ilmaa. Jos kierron tukkii asunto kylmenee kun joudutaan lämmittämään pelkästään LTO:n läpi tulevaa tuloilmaa ja sen määrä jää tuon 160mm putken kautta auttamatta pieneksi verrattuna kiertoilman normaaliin määrään.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Viestejä
12 801
#25
Tässä kuva laitteesta. Ylhäällä on tuo kiertoilmapelti, mikä on 80mm auki ja sen alla on raittiin ilman tulo koneeseen. Niiden alla näkyy LTO-kenno paikallaan kiertoilmapuhaltimen yläpuolella. Ohjekirja puhuu sarjaankytketystä kennosta, käytännössä tuo on yksi suuri murikka missä meno/tulo puolet poistolle ja raittiille ilmalle.
katso liitettä 58767


:D Ilmalämmityskoneen toiminta perustuu siihen että asunnon ilmamäärä kiertää koneen kautta 2,5 kertaa tunnissa. Tähän sotketaan sitten mukaan sopivassa suhteessa raitista ilmaa. Jos kierron tukkii asunto kylmenee kun joudutaan lämmittämään pelkästään LTO:n läpi tulevaa tuloilmaa ja sen määrä jää tuon 160mm putken kautta auttamatta pieneksi verrattuna kiertoilman normaaliin määrään.
Joo, sekoitin kierto ja lämmitysilmat päässäni.
Mutta jos sinulla nyt tulee raitisilmaa tuosta neliskanttisesta aukosta niin ei ihme jos hikivettä ei tule. Sehän ohittaa koko lto.n ja on joku kesäkäyttöreikä.
Eli lämmöntalteenotto on 0%.
 
Viimeksi muokattu:
Viestejä
6
#28
Oletkos putsaillut molempien puhaltimien "siivet"? Niihin kertyy todella paljon paskaa ja tämäkin voi aiheuttaa virtauksien epätasapainon, jos puhaltimissa erimäärä likaa. itse putsailin hiljattain hammasharjalla ja pari desiä irtos kökköä.. puhallus parani varmaan 30%!

Kokeileppa laittaa vaikka yksi lämpömittari siihen kennolta tulevaan ulkoilmaan(hieman sen neliöaukon sisäpuolelle) joka sitten sekoittuu kiertoilmaan niin saa suunnilleen osviittaa kuinka pahasti on pielessä. Ulkolämpötilan ja huonelämpötilan, kun tietää muutenkin. Kerro lukemat sitten tänne.

Oletko tarkistanut ettei sulatustermari ole säädetty liian lämpöiselle ja näinollen alkaisi pätkimään tuloilmaa ennenaikojaan ja kenno ehtisi edes höyrystyä/jäätyä(ei kond.vettä)?
 
Viestejä
53
#29
Kiertoilmapuhaltimen siivet oon putsannu kerran vuodessa paineilmalla. Näyttäs olevan taas sen aika. Kone ei sulattele ikinä, eli peltimoottori ei ajele itsekseen koskaan.

Tästä videota tuloilmakanavasta, vähän siellä on roskaa ja seittejä, muttei mitään hälyttävää: https://www.dropbox.com/s/je25r7krlyqdciw/Tuloilma.avi?dl=0

Tein nyt niin että kun LTO kenno oli muutenkin irti niin ruuvasin siitä kyljet auki ja pesin suihkun alla. Pölyä ja roskaa tuli jonkin verran. Kennon tiivisteet ok.

Lämpötilat:
Ulko -11C
Sisä 22,5C (1,5m korkeudelta, RH 24%)
Kiertoilma huoneeseen lattiasäleiköstä 33,6C
Raitisilma LTO:ta 18,8C (RH 16%)

Koneen sisällä oleva mittari (RuuviTagi) oli nyt siinä LTO:n yläpuolella olevalla "hyllyllä". Siirsin sen nyt kennoon sisälle poikittain niin katsotaan mitä näyttää iltapäivällä.
 
Ylös Bottom