Yksinkertainen COPin arviointi

teukka

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #1
Kun silloin tällöin pyöräytän ilpin käyntiin ja teen tilastoa sen cop-arvoista eri lämpötiloissa, niin totesin, että sen lämmitystehon näkee melkoisen yksinkertaisesti siitä imuilman ja puhallusilman lämpötilaerosta.

Jos minulla on puhallus suurimmalla eli 600, niin lämpötila ero jaetaan allaolevan taulukon mukaan 5,0:lla. Siinä on lämpöteho. Esim. imuilma on 24 astetta ja puhallus 45 astetta. Silloin lämpöteho on 21/5=4,2 kW.

Jos otto on 1,6 kW, niin COP on 4,2/1,6=2,6

Tuon taulukon laskemiseen olen käyttänyt ilman tiheydelle arvoa 1,2 kg/m3 ja ominaislämmölle 1 J/kg. Ilman tiheys on siis pienempi, kuin se yleisesti annettu 1,29. On pienempi siksi, että ilma on ohuempaa, kun se on lämmennyt.

Kokeilkaapa, yksinkertaista! Kuitenkin muistakaa mitata se imuilma sieltä imuritilästä ja puhallusilma sieltä puhallussuuttimen sisältä. Jos imuilmaa ei mitata, niin käyttäkää vaikkapa 24, jos huone on 20 astetta.

puhallus jakaja
m3/h
700 4,3
680 4,4
660 4,5
640 4,7
620 4,8
600 5,0
580 5,2
560 5,4
540 5,6
520 5,8
500 6,0
480 6,3
460 6,5
440 6,8
420 7,1
400 7,5
380 7,9
360 8,3
340 8,8
320 9,4
300 10,0

Edit 7.7.2010: valmis taulukko http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=8221.msg103451#msg103451
 

Jihala

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Teukka, nyt taidat olla asian ytimessä!
Katselin noita viime talven mittauksia, ulkoLT:t 0--15 pakkasta. Menee ihan päikseen. Max-ero 0.2.
Ja ilmathan on muuttujana, vaikka ajaa manuaalilla. Mittauskalusto jo pois, mutta nämä saa kynälyysillä.
Katselen vielä noita vanhoja mittauksia tähän uuteen kaavaan.
PS. RM saattaa olla kiinnostunut tästä.
 

Julli

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Mullakin täsmää täysin omiin mittailuihin. Otin reilun parin viikon ajalta lämpötiloja ja ottotehoja exceliin. Tulokset ovat täysin samoja. Nämä cop-luvut kuvaavat normaali käyttöä, enkä ole huudattanut ilppiä täysillä. Käytin puhallinnopeutta man 3 (1-5) ja servicemanuaali antaa ilmamääräksi 468m3/h. Pyyntinä on 20OC. Takkaa olen polttanut kovilla pakkasilla joka päivä, mutta mittausajankohta on ollut ennen takanpolttoa.
 

Jihala

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Alkoi kiinnostaa tuo teukan laskenta. Ja tässä tätä vertailua. Syöttelin viime talven mittauksiin teukan kaavan.
Mitähän tästä sanoisi?
 

plundstrom

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Hyvä ja yksinkertainen laskukaava Teukalta.
Pieni varoituksen sana noista mittauksista. COPia mitatessa kannattaa käyttää mielummin pientä sisäpuhaltimen nopeutta kuin suurinta. Tämä sen takia, ettei laite suostu puhaltamaan kylmemmillä ilmoilla sillä valitulla nopeudella. Viime talvena tein COP mittauksia puhalmtimen nopeudella 1 ja tänä talvena eräiden keskustelujen innoittamana (puhallus parantaa COPia) aloin tehdä mittauksia nopeudella 5. Tulokset olivat linjassaan lämpimillä keleilleä, mutta pakkasen kiristyessä aloin saamaan huomattavasti parempia tuloksia kuin viime talvena. Aluksi luulin tämän johtuvan tuosta COPin parantumisesta puhallusnopeuden mukaan, mutta tarkempi tarkastelu osoitti syyn olevan puhallusnopeudessa. Eli kovemmilla pakkasilla, vaikka olin valinnut nopeuden 5, suostui laite puhaltamaan vain nopeudella 4 tai 3. Tämä oli helppo todeta korvakuulolla. Laitoin nopeuden 1 päälle ja siitä lähdin pykälä kerrallaan nostamaan ja kuuntelin nouseeko puhallusnopes, ja eihän se pakkasella enään noussutkaan 3 tai 4 jälkeen. Näyttää siltä, että minun laitteesta saa luotettavia tuloksia vain nopeuksilla 1-3.

Eli kannattaa olla tarkkana sen ilmamäärän suhteen jotteivat laskut näytä liian ruusuisia tuloksia.
 

tet

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Jihala sanoi:
Alkoi kiinnostaa tuo teukan laskenta. Ja tässä tätä vertailua. Syöttelin viime talven mittauksiin teukan kaavan.
Mitähän tästä sanoisi?
Sanoisin että tuloksissa on varmaankin juuri sen hitusen verran eroa, mitä syntyy tuosta ilman tiheydestä jos olet käyttänyt omissa laskuissasi korkeampaa lukemaa kuin 1.2 jota teukan taulukossa on käytetty. :)

Laskin jokin aikaa sitten itsekin tuon koti-COPin mutta tyypilliseen pilkunviilaaja-tapaani otin mukaan myös ilman kosteuden ja paineen (tietenkin korkeus merenpinnasta huomioituna ;D) ja laskin oikean ilman tiheyden. Tulos oli 1.19 kg/m3. ;)
 

Jihala

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Mulla oli tiheys laskennassa 1,17 ja ominaislämpö 1,02. teukalla nämä 1.2 ja 1. Puhallus koko ajan pieni eli 450 m3/h.
Tuntuisi, että tällä menisi palstalle. Eikä ole tuota piuhahässäkkää. Tuo ILPin paikka laittaa rajoitteita.
 

jule-

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Tämähän vaikutti jännältä oikaistulta tavalta. :)
Pistämpä oman esimerkin kehiin. Puhallus 33 sisään 24 = 9 Puhallus 2:sella (kerroin 6.5) 9/6.5 = 1.4kW , Otto 1010W 1.4/1 = 1.4
Menikö oikein?
 

Jihala

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Meni. Joku asia voi olla yksinkertainen.
Suuret kiitokset teukalle. Teinpä jopa taulukonkin tästä uudesta, LT-erosta suoraan lämpöteho. Voi nopeasti vilkaista ohikulkiessaan.
 

jule-

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Teukka voisi nyt kehitellä kaavan jolla lasketaan kokonais COP , jossa on sulatus mukana. Sen voisi kehitellä juuri jotenkin lämpömittarin ympärille , joka tallettaa keskilämpötilan. ;)
 

teukka

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Olen viime talvena analysoinut muutaman sulatusjakson datan ja yksinkertaisen tuloksena sain, että alle nollan ulkolämpötiloissa vähennetään noin 20 %. :)

Laitan lähiaikoin omat mittailuni rinnakkain VTT:n vastaavien kanssa. Niissä näyttää olevan samantapainen mutka.
 

Julli

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

jule- sanoi:
Teukka voisi nyt kehitellä kaavan jolla lasketaan kokonais COP , jossa on sulatus mukana. Sen voisi kehitellä juuri jotenkin lämpömittarin ympärille , joka tallettaa keskilämpötilan. ;)
Sulatusajankohdat vaihtelevat paljon, välillä on alle kaksi tuntia ja välillä paljon kauemmin, pääsääntöisesti kuitenkin parin tunnin molemmin puolin. Kuva otettu ulkoyksiköstä, kun edellisestä sulatuksesta kulunut noin viisi tuntia.
 

teukka

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Huomasin samoja piirteitä Luxuksessa. Jaksojen tiheys riippui usein siitä, mihin päin lämpötila oli menossa tuossa nollan vaiheilla. Lisäksi niihin vaikuttanee varmasti muukin kuin ulkolämpötila - esim. sisäyksikön toiminta. Lienee jonkin verran merkkikohtainen juttu. Minulla ei ole käytettävissä oman ilpin teknisiä manuaaleja, vain hyvin vajavainen suppea suomennos käyttöoppaasta.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Julli sanoi:
Sulatusajankohdat vaihtelevat paljon, välillä on alle kaksi tuntia ja välillä paljon kauemmin, pääsääntöisesti kuitenkin parin tunnin molemmin puolin. Kuva otettu ulkoyksiköstä, kun edellisestä sulatuksesta kulunut noin viisi tuntia.
Aika pahan näköinen tämä Jullin viimeinen kuva mielestäni on. Kenno on päädystä aika hyvässä jäässä ja pohjalla on jo 3-4 centin jääkerros. Toivottavasti kenno kestää. :-\ http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=1854.0;attach=1544

Onko tuo vaseman päädyn kautta normaali sulamisvesien poistumisreitti Daisekaissa?
Mistähän tuo voisi johtua ettei poistu "normaalia" reittiä, pohjareiän kautta?

Daisekaissa on pari pohjareikää ja isoin ("drain long hole") on tuossa päädyssä, mutta tämä ei normaalisti ole ilmeisesti käytössä vaan on ummessa. ks. sivu 16 ja 48 Service Manuaalista ja eka kuva. Pitäisikö Suomen olosuhteissa ottaa tuo kuminen pitkulainen (osa numero 10) myös irti, jotta sulamisvedet poistuisivat myös tätä kautta?? Sivulla 56 on ohje että pitäisi ottaa ellei sulamisvesiä ole haluttu johtaa esim. viemäriin yhden reiän kautta. ;)
http://www.cooldesignsltd.co.uk/PDFs/RAS/Service/RAS-B101316GKVP_SM.pdf
 

jukka

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Daisekaissa on noita vedenpoistumis reikiä kolme kpl, molemmissa päissä ja keskellä.On tuossa Jullin kuvassa reikä ainakin ollut auki, kun jääpuikkoja roikkuu reiästä.
Mulla asentaja vei tulpat mennessään, ettei kukaan ainakaan laita niitä paikoilleen.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

jukka sanoi:
Daisekaissa on noita vedenpoistumis reikiä kolme kpl, molemmissa päissä ja keskellä.On tuossa Jullin kuvassa reikä ainakin ollut auki, kun jääpuikkoja roikkuu reiästä.
Mulla asentaja vei tulpat mennessään, ettei kukaan ainakaan laita niitä paikoilleen.
Katsoin ilmeisesti kuvia huonojen lasien läpi. :cool:
Jääpuikothan roikkuvatkin ilmeisesti pohjasta juuri tuosta reiästä (eikä reunan yli) josta tuossa aiemmin puhelin. Olimpa näppärä :-X
Joo voihan se olla auki, mutta nyt se näyttäisi olevan ainakin umpeen jäätynyt. Julli, voisitko kommentoida suliko tuo reikä tuosta ihan ekalla sulatuksella auki?
 

Julli

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

janti sanoi:
Julli, voisitko kommentoida suliko tuo reikä tuosta ihan ekalla sulatuksella auki?
No nyt kävi niin, että eipä tullut katsottua. Tänään töistä tullessa katsoin jäätilanteen mutta eihän siellä jäätä ollut kun eilen oli vähän plussaa. Tämä päivä ollut reilusti pakkasella mutta jäätä ei ollut kulmassa yhtään. En ole tänä talvena ulkoyksikköä paljoa seuraillut vaikka aihetta olisi. Kiitos kuitenkin huomiosta.
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Aikani ihmeteltyä ja jostain toisesta keskustelusta viisastuneena, mittasin tuon ulospuhalluksen kuumemittarilla. Aika kätevä vehje tähän. Reagoi nopeasti ja näkee aika nopeasti, koska lämpötila on asettunut, eikä tarvitse odottaa piipitystä. Ensin kokeilin kaikenlaisia halpismittareita. Reagoivat hitaasti ja tulos oli epävarma.

Ulkona on nyt 26 °C, ulos- ja sisäänpuhalluksen l-tilaero on 13,3 K. 500 motin puhallus tunnissa antaa kertoimeksi 6, ja sitten sulatusjakso kerroin 0,8, niin saadaan Teukka-tehoksi 0,8 x 13,3/6 = 1,77. Kun ottoteho näyttää olevan 1,25 kW, tulisi koti-COP seuraava 1,77/1,25 = 1,42.

Tulos näyttäisi olevan testien kanssa linjassa, mutta patterit paukkaa ja lattia hohkaa. Nyt ILP hoitaa reilun kolmanneksen lämmitys urakasta. Yksistään se kai pystyisi pitämään tämän torpan +6°C näillä pakkasilla, jos laskin oikein.
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

markusj sanoi:
Yksistään se kai pystyisi pitämään tämän torpan +6°C näillä pakkasilla, jos laskin oikein.
Aloin miettimään tuota viimeistä lausahdustani. En tainnut sittenkään laskea oikein. Tämän hetken pynnöillä ja COP:lla teho olisi sellainen, että riittäisi +6°C lämpöön, mutta toisaalta, jos ulko- ja sisäyksikön lämpötilaero pienenee, COP paranee, ja itselläni tuo kipupiste on noin -15°C paikkeilla, johon asti ilpin tehot riittäisi teoriassa lämmöntuoton osalta. Tehojensa puolesta ilppi jauhaessaan täysillä selviäisi noin 37 asteen sisä ja ulkoilman lämpötilaerosta tässä talossa, joten pelkällä ilpillä sisälämpötila voisi olla noin +11 °C tässä -26 asteen pakkasessa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Nyt kun näitä "KOTI-COP" -laskelmia ja mittauksia tehdään niin niissä laskelmissa voisi ilman tiheytenä käyttää keskiarvoa esim. +20 asteesta ja +40 asteesta. :cool:
  • +20 asteessa ilman tiheys on ~1,205 kg/m3
  • +40 asteessa ilman tiheys on ~1,127 kg/m3
=> Elikä 1,17 kg/m3 voisi olla aika sopiva arvo koti COP laskelmissa. ;)

Hiukan alempikin olisi perusteltua (1,14 kg/m3) kun tuo imuilma tuppaa yleensä olemaan +25 asteen lämpöistä ja ulospuhalluslämpötila on useastikin yli 40 asteen.
(No tarkkaanottaen tuohon tiheyteen vaikuttaisi myös korkeus merenpinnasta ja hiukan myös ilmankosteuskin. No suurimmat virheet ovat siellä ilman tilavuusvirran mittauksessa.)

Lähde noille em tiedoille:
http://www.engineeringtoolbox.com/air-properties-d_156.html
 

teukka

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Kun ilmoitetaan ilman kierrätyskapasiteetti esim. 400 kuutiota/h, niin tarkoittaako tuo 400 imuilmaa vaiko puhallusilmaa? Ei siis puhuta aina puhalletun ilman määrästä ekä imetynkään.

Jos ilma lämpenee laitteessa 20 astetta, niin sinne imetyn ilman tilavuus on lähes 10 % pienempi kuin puhalletun.

Olen käyttänyt tiheytenä 1,2 ja ominaislämpönä 1, jolloin homman voi hoitaa päässälaskuna.
 

JP

Jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

eli tilavuusvirran korjauskerroin on (T_puhallus+273)/(T_imu+273)
Vois ehkä oletta että manuaaleissa ilmoitetaan ulospuhallus tilavuusvirtaa, tai tilavuusvirtaa ilman minkäänlaista lämmitystä/jäähdytystä
 

teukka

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Noinhan se korjauskerroin on, mutta kun ei tiedä pitääkö sillä jakaa vaiko kertoa! ::)

Jos tilavuusvirta ilmoitetaan ilman minkäänlaista lämmitystä, niin sitten pitäisi tietää lämpötila. :)

Ainoa varma konsti lienee se, että ei laske liian tarkoilla arvoilla. ;)
 

JimmyH

Jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Mistähän tuon ilmanpuhallusmäärän saisi selville? Manuaali kertoo vain, että maksimi on 9,5m3, muttei mitään muuta. Pumppu on LG:n Art Cool
 

teukka

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1239.msg16033.html#msg16033

Tuolla on keskusteltu asiasta.
Jos et saa muuta tietoa manuaaleista tai netistä, niin käytä vain sitä maksimipuhallusta, kun COPia arvioit.
Onko se muuten minuutissa tuo 9,5 kuutiota vai ....? :cool:
 

JimmyH

Jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

teukka sanoi:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1239.msg16033.html#msg16033

Tuolla on keskusteltu asiasta.
Jos et saa muuta tietoa manuaaleista tai netistä, niin käytä vain sitä maksimipuhallusta, kun COPia arvioit.
Onko se muuten minuutissa tuo 9,5 kuutiota vai ....? :cool:
Juu eiköhän tuo minuutissa ole vaikkei sitä ollutkaan mainittu eli n.570m3 tunnissa!??
 

jule-

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

JimmyH sanoi:
teukka sanoi:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1239.msg16033.html#msg16033

Tuolla on keskusteltu asiasta.
Jos et saa muuta tietoa manuaaleista tai netistä, niin käytä vain sitä maksimipuhallusta, kun COPia arvioit.
Onko se muuten minuutissa tuo 9,5 kuutiota vai ....? :cool:
Juu eiköhän tuo minuutissa ole vaikkei sitä ollutkaan mainittu eli n.570m3 tunnissa!??
Kyllä , 570m3/h jollei paljoa laske kieroksia välillä tai huilaile. :D
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Nyt olisi noin pariin sataan mittaukseen perustuva koti-COP selvitetty Teukan menetelmällä.

1. Sisäyksikön imulämpötila mitattu digitaalisella halpismittarilla, jonka ulkoanturi on ollut sisäyksikön vieressä sen yläpinnan tasolla ja itse mittari muutaman kymmenen sentin päässä. Imulämpötilana on käytetty näiden kahden lukeman keskiarvoa.
2. Sisäyksikön ulospuhalluslämpötila on mitattu digitaalisella kuumemittarilla.
3. Tehot mitattu Tarjoustalon 19 euron kW-mittarilla.
4. Ulkolämpötila on luettu talon pohjoispuolella olevasta digitaalisesta ulkolämpötila mittarista.
4. Muuten käytetty Teukan kaavoja koti-COPn laskemiseksi

Yleisenä havaintona voisi sanoa sen, että käyrä vaikuttaisi aika oikealta. 0-astetta korkeammilla lämpötiloilla mittaukset muodostuvat ongelmalliseksi, koska tehoa ei tarvita, ja kone menee levolle hyvin lyhyiden käyntijaksojen jälkeen. Näin siis käy Mitsu FA 35 noin 120 neliön asunnossa, joka on kahdessa tasossa, ja laite kerrosten välisessä avoimessa porraskuilussa (aukiolevan kuilun pinta-ala noin 9-10 neliötä).

Kaikki mittaukset on tehty kun kone on käynyt normaalia käyntiä erillaisilla puhallinnopeuksilla (mikä milloinkin on sattunut olemaan päällä) ja lämpötilapyynti on ollut 21 astetta.

-------
Korjaus: Tuo kerroin eksponentti sovituksessa pitäisi olla 3,1691 eikä tuo 1,5416.
 

teukka

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Ihan on "sertfikaattia", noinhan se menee. Oletko laittanut ylös lämpimän antotehoa, sekin voisi olla mukana.
Vetäsin tuohon käsivaralta sulatuksen vaikutuksen arvioni mukaan. Samantapaisia kuvia on tullut myös scanofficen testeissä..
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Onhan sitä tullut kerättyä ja laskettua kaikenlaista samanaikaisesti. Antotehoista tulee minulla melkoinen haulikkoparvi, joka vaihtelee 1,5...3 kW välillä. Oleellista noissa kai on se, että kovilla pakkasilla, ainakin minun säädöillä keskimääräinen laskettu antoteho on ollut 2-2,5 kW paikkeilla, kun tukena on ollut lattialämmitystä ja sähköpatterit. Noin -7 paikkeilla on kaikki patterit sammutettu, mutta kivilattioiden lattialämmitykset ovat jääneet päälle (n. 25 m2). Pienemmillä lämpötiloilla ei sitten tehoa ole tarvittu, joten käytännössä ei tällekään laitteelle luvattulle noin 4 kW lämmitysteholle ole mitään käyttöä, sillä se saadaan ulos siellä +7 lämpötiloissa. Sen verran olen kokeillut, että sekin teho sieltä tulee ulos.

Sitä en osaa sanoa, jos kaikki hanikat kääntäisi "kaakkoon" ja pudottaisi kaikki muut lämmityslähteet pois, mitä tuo sitten antaisi kovilla pakkasilla. Tällaisessa käytännöntilanteessa sulatusjaksot huomioiden, tuo on antanut minulla laskennallisesti keskimäärin 2 kW, koska etäisimmissä nurkissa olevat patterit ovat joka tapauksessa olleet pakkasilla päällä.
 

teukka

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Minun mittauksissani tuli melkoisen mukava antotehon kuvaaja, vaikka olihan siinä tietenkin tuota haulikkoefektiä mukana.

Ilppi toimi minulla aina mittauksen aikana täydellä pyynnöllä ja täydellä teholla, koska muutenhan siitä ei saa vertailukelpoisia otto- ja antotehoja eri lämpötiloissa. Olisi siinä ilpissä sellainen pakkosyöttöinen high power - moodikin, mutta käytin vain 30 asteen pyyntöä ja täyttä puhallusta.

Nyt olen alkanut huhtikuussa plus-keleissä käyttää ilppiä päivisin, ja asetuksena on ollut pieni puhallus ja 22 asteen pyyntö. COPin pitää olla kaukolämmön rinnalla lähes 3, jotta kannattaa. Se näkyy vilkuttelevan lepoasennossa pitkiä aikoja...
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Testi on testi ja käytäntö on käytäntö. Minua ei kiinnosta, mitä laite antaa, kun siitä revitään kaikki irti, vaan miten se toimii niissä lämpötiloissa, jossa käytännössä elän. En osta autoakaan suurimman väännön ja huippunopeuden perusteella, vaan sillä perusteella, mitä se kuluttaa sallituilla nopeuksilla ajettaessa, näkeekö sen valoilla pimeässä, pystyykö polttimot vaihtamaan ilman että hajoittaa puoli autoa ja onko se lämmin pakkasella ja lähteekö se käyntiin kaikissa olosuhteessa. Käsittääkseni lehdet ja VTT ovat testanneet vain huippuarvoja, todelliset käyttötestit kuluttajilta puuttuvat ja niitähän me voimme täällä foorumilla tuottaa.

Laitteen tuoman todellisen säästön näkökulmasta merkitystä on vain niillä suoritusarvoilla, jotka tulevat vastaan todellisissa käyttötilanteissa. Noista VTT:n testeistä nähdään, että luvattu nimellisteho saadaan siellä +7 asteen paikkeilla, ja ulkolämpötilan laskiessa saatava lämpöteho laskee, niin että matalilla lämpötiloilla se on jotakuinkin sama kuin ottoteho verkosta. Käytännössä tuota tehoa tarvittaisiin aivan päinvastaisessa järjestyksessä.

Tässä omassa asunnossani lasken tarvitsevani lämpötehoja 5,8 kW -25°C pakkasilla ja 1,85 kW +7°C lämpötilassa. Pelkkä asuminen tuo lämpötehoja tuollaisen 1,25 kW verran ja piuhat kivilattioiden alla vähintään toisen samanmoisen. Käytännössä noilla kovilla pakkasilla tarvitsen runsaat 3 kW tehoa pattereista tai ILP:stä. Rohkeasti arvellen saan ILP:stä noilla pakkasilla 1,5-2 kW ulos, joten patterit siis naksavat. Tuolla +7 lämmöissä ILP olisi valmis antamaan ulos jatkuvaa tehoa yli 4 kW, mutta en minä sitä mihinkään tarvitse, pikemminkin pitää jo iltapäivisin jäähdytellä.

Tällä hämäläisellä johdannolla tarkoitan sanoa, että minulle vertailukelpoisuus tarkoittaa todellisia elämän olosuhteita ja että laite säätää itseään sen mukaan kuin tehontarvetta käytännössä tarvitaan. VTT:n testeistä näen kyllä, mitä tapahtuu laitteelle kuin laitteelle merkistä riippumatta, kun nupit ovat "kaakossa".

Sen verran kuitenkin tuosta haulikkoparvesta, että Mitsun FA35 sääti itseään näissä minun olosuhteissa helmi-maaliskuussa 2007 pääsääntöisesti 1,0 - 2,5 kW antotehon välillä, joissain toisessa asunnossa varmaankin toisella tavoin. Oleelista tuossa on se, että jos tehontarve menee alle 1 kW antotehon, laite lähtee katkokäynnille. Toisaalta sellaisia COP:n ja ulkolämpötilan yhdistelmiä ei käytännössä syntynyt (pyynti +21°C), että noille nimellisille huipputehoille (tälla laitteella 4 KW paremmalla puolella) olisi ollut käyttöä.

Laitan tuohon alle tietoisesti mittausteni antotehon frekvenssijakauman, enkä haulikkoparvea ulkolämpötilan funktiona. Mielestäni tuo alla oleva kuva kuvaa aika hyvin sitä, mihin ILP:n invertteritekniikalla päästään, silloin kun laite ylipäätänsä käy ja lämpötilat seilaa -25 ja +10 välillä.
 

Joppe112

"Tän talon ILPpi on paras vaanimispaikka - muahh!"
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

markusj sanoi:
Testi on testi ja käytäntö on käytäntö. Minua ei kiinnosta, mitä laite antaa, kun siitä revitään kaikki irti, vaan miten se toimii niissä lämpötiloissa, jossa käytännössä elän. En osta autoakaan suurimman väännön ja huippunopeuden perusteella, vaan sillä perusteella, mitä se kuluttaa sallituilla nopeuksilla ajettaessa, näkeekö sen valoilla pimeässä, pystyykö polttimot vaihtamaan ilman että hajoitta puoli autoa ja onko se lämmin pakkasella ja lähteekö se käyntiin kaikissa olosuhteessa. Käsittääkseni lehdet ja VTT ovat testanneet vain huippuarvoja, todelliset käyttötestit kuluttajilta puuttuvat ja niitähän me voimme täällä foorumilla tuottaa.

Laitteen tuoman todellisen säästön näkökulmasta merkitystä on vain niillä suoritusarvoilla, jotka tulevat vastaan todellisissa käyttötilanteissa. Noista VTT:n testeistä nähdään, että luvattu nimellisteho saadaan siellä +7 asteen paikkeilla, ja ulkolämpötilan laskiessa saatava lämpöteho laskee, niin että matalilla lämpötiloilla se on jotakuinkin sama kuin ottoteho verkosta. Käytännössä tuota tehoa tarvittaisiin aivan päinvastaisessa järjestyksessä.
Hienosti todettu Markus - juuri tätä varten foorumia tarvitaan kun VTT, RM, TM, etc ovat "hukassa". Kaikki mitä tässä toteat vie meidät mukavasti nykyisten ILPojen toiminnan "ytimeen". ::)

Toisesta kappaleestasi myös ymmärtää foorumin tuoreetkin laitetta vasta harkitsevat ostajat, miten älytöntä onkaan tuo käytäntö jossa maahantuojat & myyjät saavat mainostaa näitä laitteita +7 C mitatun COP-arvon perusteella ja paukutella henkseleitään "mul on suurempi kun sulla"- tyyliin. Surkea käytäntö, joka vaan juontaa juurensa näiden ilmastointilaitteiden jäähdytyspuolen historiasta etelän maihin... :(

Tuossa normaalijaukam kuvassasi tarkoitat varmaan antoteholla samaa kuin lämpöteho, oletan? :cool:
 

jule-

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

markusj sanoi:
Käsittääkseni lehdet ja VTT ovat testanneet vain huippuarvoja, todelliset käyttötestit kuluttajilta puuttuvat ja niitähän me voimme täällä foorumilla tuottaa.
Jees , kun muut eivät tee , niin me yritämme. :D Näinhän sitä on pyritty tekemään.
Jostain on pakko ponnistaa ja kokemuksen myötä sitten parantaa omia testejä. ;)
 

teukka

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Jos käytän ilppiä miltei yksinomaisena lämmittimenä, niin laitan sen puhaltelemaan täysillä silloin, kun ei kukaan ole kotona. Tämä perustuu siihen kokemukseen, että se juuri ja juuri riittää pakkasella.

Toisaalta on paljon puhuttu siitä, että lämmitysteho on ratkaiseva siinä missä COPpikin.

Lämmitystehokkuuden tutkiminen kotioloissa ei onnistu muuten kuin että pitää sen täysillä. Muussa tapauksessa sen teho vaihtelee.
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Varmaan on noinkin Teukka ja kiitoksia kovasti (kumarruksen kanssa) näistä koti-COP kaavoista. Odotan innolla, että esittelet vielä koti-EER laskelman jähdytystä varten.

Toisaalta, uskoisin, että useimmilla sähkölämmittäjällä Ilp ei ole ainoa lämmönlähde, vaan patterit on päällä samoin kuin lattialämmitykset. Kun Ilpin teho alkaa hiipumaan ja nurkat huurtumaan, alkaa ne kauimmaiset patterit ensimmäiseksi lämpiämään Ilpin tueksi ja saadun lämpötehon käyrästä tulee tuollainen kaareva (punainen). Hyvin harva vitsii säätää laitetta koko ajan ja useimmat luultavasti laittavat sen hiljaiselle nopeudelle yön ajaksi.

Noiden omien havaintojeni, VTT:n testien ja käsivaraisten hahmoitelmien pohjalta, arvelisin, että hiukan laitemerkistä riippuen 9 ja/tai 12 sarjaiset laitteet toimivat jotakuinkin tuon alla olevan kuvan mukaan. Tehohuiput voivat seilata kovastikkin, mutta kokonaiskuva on aika tavalla sellainen, että Ilpin käytännössä antama lämpöteho pyörii näissä suomalaisissa pakkasissa käytännössä tuolla 2 kW tuntumissa tai hiukan sen paremmalla puolen ja jotenkin tuntuisi siltä, että esitteissä ja mainoksissa pitäisi kertoa mieluummin lämpöteho -10 ja -15 kuin +7 asteen lämpötiloissa.
 

teukka

Vakionaama
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Ihan hyvännäköinen hahmotelma. Tuon punaisen käyrän nimenä voisi olla "otettu lämpöteho". Sieltähän saisi enemmänkin, mutta kun ei tarte. Luonnostelma paljastaa sen, että niillä +7 asteen COP-arvoilla ei ole yhtään mitään tekemistä käytännön kanssa. Varsinainen ilpin käyttöalue, missä COPin merkitys tulee esille on tuolla +5 asteesta -10 asteeseen (ehkä -15 asteeseen).

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1881.msg21184.html#msg21184

Tuolla mittaamissani käppyröissä on sama luonne nähtävissä. Ötyä on +merkkisessä ilmassa liian kanssa. ;D
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

Tuli vaan mieleen, että kun nuo esitteissä ilmoitetut lämmityksen nimellistehot ovat yleensä +7 asteessa annettuja, ja väitetään, että myös jäähdytyksen nimellistehot ovat samassa lämpötilassa annettu.

Onko joku miettinyt, millaisia jäähdytystehoja irtoaa esim- +30 asteen lämpötilassa ja mikä EER on silloin?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Yksinkertainen COPin arviointi

teukka sanoi:
Lämmitystehokkuuden tutkiminen kotioloissa ei onnistu muuten kuin että pitää sen täysillä. Muussa tapauksessa sen teho vaihtelee.
Mitäs se tehon vaihtelu haittaa.. pitää vaan keräillä dataa. Se, mikä minulta tuosta vielä puuttuu on pumppukohtainen energiankulutusmittari jota voisi lukea tietokoneella.

Pystyn keräämään kokonaiskulutuksen halutuin välein (nyt 5 min) ja niistä datoista pystyn erottamaan sähkölämmityksen vastukset joten saan sinnekin menevän sähkön eroteltua. Vaan pumppujen sähkö sekoittuu taloussähköön... täytyy vissiin purkaa tuollainen uulssonin mittari josko sieltä saisi jotain ulos. En kyllä oikein usko.. ehkä helpointa olisi ostaa pari muutaman euron USB-kameraa niitä tuijottamaan ja purkaa sitten kuvat OCR-softalla.
 
Ylös Bottom