Yläpohjan tiiviys ja eristäminen

Mikki

Hyperaktiivi
Paljonhan toki saa aikaan jo arkkitehtuurilla. Vähän kulmia, ikkunat etelään.

Eristeet on suht edullista vaihtaa parempiin. Ja eristekerrosten paksuntaminen ala- ja yläpohjissa on helppoa.

Omakotitalon kattoristikoissa ei käytännössä ole hintaeroa jos nostaa korkeutta mihin eristeet menee (normaaleilla ristikoilla)
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Paljonhan toki saa aikaan jo arkkitehtuurilla. Vähän kulmia, ikkunat etelään.

Eristeet on suht edullista vaihtaa parempiin. Ja eristekerrosten paksuntaminen ala- ja yläpohjissa on helppoa.

Omakotitalon kattoristikoissa ei käytännössä ole hintaeroa jos nostaa korkeutta mihin eristeet menee (normaaleilla ristikoilla)

Joutuu nostaa seinääkin jos haluaa reinoille fylliä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Joutuu nostaa seinääkin jos haluaa reinoille fylliä.

No joo... vähän tuulensuojaa lisää ja pari lautaa lisää. Talo toki ”ryhtiä” saa siitä myös.

Piti käydä ihan mittaamassa miten meillä olisi tilaa. Näemmä reilu 60cm mahtuisi ihan hyvin. 100mm on levyä pohjalla ja päälle tulee puhallusvilla, 400mm tulossa, 500 yhteensä.

Olisikohan 100mm + 500mm liioittelua: 120m2 yhdessä tasossa, että yläpohja kyllä tärkeä on.

Tuohon tuulenohjaimen taitteeseen on vähän yli 70cm höyrynsulusta.

5C0B8FD0-B799-43D5-9D3E-F346AEBFBEDC.jpeg
 
Viimeksi muokattu:

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Joutuu nostaa seinääkin jos haluaa reinoille fylliä.

Kai sitä voisi laajentaa kattoa ympäriinsä sen verran, että saa eristettä halutun määrän, saa samalla paremman sääsuojan räystäistä seinille. Tässä tapauksessa toki pitää räystään alaosa laudoittaa vaakaan, jotta selviää sisäpuolella ulkoseinään nähden halvemmalla rakenteella. Toisaalta vaikkei kattoa tuolla tavoin laajentaisikaan, niin reunoilla voisi hyväksyä suhteessa suuremmat lämpöhäviöt ja käyttää kotelopuhallusta ja keskemmällä sitten kasvattaa eristepaksuutta. Tästä tullaankin sitten siihen, että ymmärtääkseni kaikki eivät ole vakuuttuneet paksun puhallusvilla- tai levyvillakerroksenkaan turvallisuudesta, millähän tasolla riskit oikein mahtavat olla, esim. 1000 mm puhallusvillakerroksen suhteen?
 
  • Tykkää
Reactions: iop

Mikki

Hyperaktiivi
Ilmeisesti ylipaksussa puhallusvillassa alkaa esiintymään ilmavirtauksia luonnostaan, mikä syö hyödyn.

En tiedä onko erityisiä riskejä, mutta eristeen teho laskee jossain kohtaa. En tiedä missä tarkalleen.

Umpisoluisella eristeellä ongelmaa ei olisi. 500mm uretaania niin eipä enää oravat lämmittele.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Omassa energiatodistuksessa on maininta parantamisehdotuksena, että yläpohjaan voisi lisätä lämmöneristettä, mutta tuokin on kyllä todettu taloudellisesti kannattamattomaksi, vaikka eristettä vain lisättäisiin. Kannattamattomuus on varmasti edelleen syventynyt VILPin myötä.

Katolla lienee eristettä 300 mm ja näyttäisi olevan varaa lisätä vaikka 200 mm, ehkä enemmänkin. Jonkinlaisia ilma- ja kosteusvuotoja tuossa esiintyy. Mahtaisiko sitten ongelmat edelleen pahentua ?

60506


Ikkunoiden nykyaikaistaminen voisi tuoda noin 4000 kWh säästön lämmitystarpeessa eli sähköä säästyisi ~1300 kWh vuodessa. Ei järin suuri säästöpotentiaali sekään.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ihan kuriositeettina... huomasin miten tulee höyrynsulkuun nippu reikiä jo heti uudiskohteessa. Kun höyrynsulku asennettiin, käytettiin väliaikaisena pidikkeenä niittejä. Sitten tuli vasta koolaukset ja laudat höyrynsulun limitystenkin päälle. Kaikki hyvin.

Mutta sitten tuli yläpohjaan levyvillat ja IV-putket sun muuta. No tietenkin sitä höyrynsulkua paineltiin sieltä täältä. Ne niitit sitten menevät läpi höyrynsulusta ja siinä on vajaan sentin viilto niitin kohdalla.

Kun tuon huomasin, niin blaah... pari tuntia meni, kun etsin jokaikisen näkyvillä olevan niitin ja laitoin palan höyrynsulkuteippiä päälle. Neuroottista, tiedän, mutta ei vaan voinut jättääkkään.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei ole, tuohan saattaa painua 25 senttiä.

Niinpä... ja sitten on vielä tämä:

Voi voi... tule ikinä valmista jos jokakohtaan tarttuu....
 

Mikki

Hyperaktiivi
No nyt jäin tuota villan painumista miettimään. Douh...

Suhteellisen nopeasti yhden tuollaisen kattoristikon haarapaikan eristäisi niin, että ostaa 2,7mm paksua puukuitulevyä. Nitojalla laittaa molemmin puolin kattotuolia levynpalat siihen "haarapaikan" päälle. Lopuksi täyttää lokerot jokaraksan perustuotteella... uretaanilla. Ja siistii uretaanin kuivuttua puukolla reunat suoriksi.

Muutama minuutti per kattotuoli, kun leikkaisi sopivankokoiset palat levyä valmiiksi. Tätä levyä siis...

Menisi varmaan satanen rahaa ja yksi ilta kun tuon tekisi.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
No nyt jäin tuota villan painumista miettimään. Douh.
Asiallinen puhallusfirma ottaa painuman huomioon ja puhaltaa senverran yli että tilattu 400mm on todellinen.

Joku halpafirma puhaltaa sen ilmavasti ja koplaa rahat täydestä määrästä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Jeps, täytyy vahtia että puhalletaan kunnolla. Lähinnä kyse oli siis painumisesta ja kattotuolien vinotukien alle syntyvästä ilmatilasta.
Se on kyllä todellinen juttu, sen verran monta yläpohjaa olen nähnyt. Merkitys lämmitysenergiaan on sitten toinen juttu, tuskin montaa euroa vuodessa.

Ilmeisesti selluvilla painuu vieläpä enemmän kuin kivivillat tai lasivillat. Näin olen ymmärtänyt.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onkohan asunto ylipaineinen, huurtuuko ikkunoiden välit talvella?
Ei huurru ikkunat. Poisto on ollut semmoiset 150-160% sisään puhalluksesta ja aina päällä muulloin paitsi kesällä. Olen yrittänyt säätää, että oven yläosan korkeudella huoneessa olisi vielä alipaine. Välillä vaimo aukoo ikkunoita, jolloin paineet tietysti häviävät tyystin.

En tiedä, mahtaisiko tuota saada pidettyä niin alipaineessa, että kovallakaan pakkasella ilma ei pyrkisi katosta ulos. Kuva on parin viikon pakkasjakson lopulla otettu. Sähkömies on tainut olla melkoinen puukkomies ja villoittaja on peittänyt pienet virheet yhtä kätevästi kuin haudankaivaja vähän suuremmatkin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Täytyisi varmaan joskus vähän kaivella, mitä tuolla on syvemmällä. Nuo jäät ilmeisesti haihtuu pakkasten mentyä ja riittävän kylmässä puurakenteet eivät lahoa vaikka vettä olisikin.

Lähinnä kyse oli siis painumisesta ja kattotuolien vinotukien alle syntyvästä ilmatilasta.

Täällä tuo ilmenee tällä tavalla pakkasella. Vinotukien alta hönkii, missä kosteita tiloja alla. Kai nuo kosteussulut kannattaisi tehdä niin että ne ovat tiiviit ja kestävät ainakin seuraavat 100 v. Aika pieni kustannus rakennusvaiheessa.

60508
 

Mikki

Hyperaktiivi
Jeps... tuo on aika norminäköinen kattotuolin alapinta. Kun miettii montako tuollaista kohtaa yläpohjassa on, niin ehkä silläkin joku merkitys on.

Tyyliin jos pakkasella yhden vinotuen alta vuotaa 5W teholla ”ylimääräistä” painuman takia ja kertoo sen sadalla about.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Eikös nämä nyt ole niitä grynderirakenteita joilla saadaan talo halvalla speksiin hetkeksi... on pöyheät villat ja talo ilmanvuotluku ok. Itse kyllä laittaisin taloa tehdessä vaikka jotain CLT-levyä tai niitä isoja 'reikätiiliä' - enkä noita epämääräisiä monikerrosrakenteita joita on hankala jälkikäteen vahtia ja korjata. Todennäköisyys sille että joku teipattuniitattu muovikalvo käyttäytyy nätisti loputtomiin rakenteiden vähän liikkuessa ja painesuhteiden vaihdellessa ei kuulosta suurelta.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eipä puurakenteista yläpohjaa juuri muutoin tehdä kuin näin. Grynderi tai ei. Höyrynsulun jotkut harvat ehkä vaihtaa spu-levyksi, mikä varmaan varmempi ratkaisu onkin.
 
Tästä villan painumisesta itselle puhallettiin n: 600mm ekovilla ja kävin kattomassa yläpohjassa, kun oli asuttu 4 vuotta joissakin paikoissa oli vain 400mm villa. Ostin ekovillaa paaleissa ja sain puhalluskoneen lainaksi viikonlopuksi laitoin 200-300mm lisää ja tämän kyllä huomasi sisällä.
Kyllä se kannatta tehdä luukkuja ja kävelysilta sinne yläpohjaan jos mahtuu tietysti valo on plussaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eikös nämä nyt ole niitä grynderirakenteita

Kaikkien tuollaisten teippausten pysyvyys kyllä itseäni epäilyttää. Lähinnä nämä pitäisi mieltää asennusavuksi. Jos se teippi jää vähänkin jännitykseen on suuri vaara että aukeaa. Pimeässä muovinen höyrysulku saattaisi kestääkin melko kauan, jos se olisi jotenkin napakasti kiinni ja jonkin välissä, missä se ei pääse liikkumaan paineiden vaihdellessa. Ei kai mikään kestä, jos se vuosikymmenet siellä kupruilee tuulen ja jokaisen oven avauksen tahdissa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Seinissä höyrynsulku tällä nykyisellä "kastelli"-rakenteella (mitä about kaikki talofirmat käyttää) pysynee suht hyvin kuosissaan pidemmälläkin aikavälillä. Siis höyrynsulku (meillä Intello höyrynsulkukangas) on 50mm villan alla sisältäpäin katsoen. Kaikki saumat oli kyllä reilusti limitetty ja koolauksella varmistettu.

Tuo yläpohjan höyrynsulku on se epäilyttävämpi. Läpivientejä kuitenkin jonkun verran tulee ja sitten on nuo niitit ja muut sähläykset, mitä raksaamisen aikana helposti tehdään. Mutta josko tuon nyt pari kertaa koluaa läpi ennenkuin sisäkaton laittaa.

Sitko Flex tai Tesco No1 teipit tuntuu ainakin hyviltä teipeiltä. Tarttuu kuin tauti siihen kankaaseen. En usko, että ihan heti lähivuosikymmeninä se liima pettää.

Mutta tuo on vähän pettymys miten paljon selluvilla painuu. Enpä olekkaan tajunnut, että se painuu jopa 25%, kun kivivilla esim. vain 5%. Hmpf...
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuli talon tiiveyslukemaksi 0,5. Hyvä lukema kuulemma puutalolle. No muutama rulla Tescoa on mennytkin tiivistyksiin. En kyllä enää keksisi mistä voisi tiivistää, että lukeman saisi paremmaksi.

Melkoinen pullo pitää talon olla, että päästään jonnekkin 0,2-0,3 lukemiin, mitä kai aivan parhaat passiivitalot ovat olleet. Ja kivitalo pitäisi olla varmaan, että ylipäätänsä voisi päästä tuollaisiin lukuihin. Siltä ainakin tuntuu.
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Itsellä tuli vuotoluvuksi 0,2. Ihan perushuolellisuudella tuli tehtyä, yhden illan teippailin putki ja sähkömiehen jäljiltä. Tuo niittien irtoaminen ja muovin repeäminen niitin kohdalta asumisen aikana painevaihtelujen takia on ihan yleistä. Seuraavaa taloa rakentaessa täytyy tehdä ristikoolaus laipioon niin, että ensimmäinen koolaus tulee kattotuolien suuntaisesti, tällöin saa niitit niin sanotusti piiloon ja muovin sidottua ettei esim. villojen painosta ajan myötä valu.
 

Mikki

Hyperaktiivi
0,2 on ihan järjettömän hyvä luku. Onko puutalo?

Olen pikkuhiljaa teipannut kaikki niitit Tesco No1 palasilla. Josko pysyisivät useammankin vuoden niin paikoillaan.

Jos jotain vuotokohtia jäi, niin sähköputkia keskukseen en päässyt vilkaisemaan. Mutta mennään tuolla, sanoi mittaaja että tulos on erinomainen jo 0,5 luvulla.
 

Telehell

Aktiivinen jäsen
Puutalo, 1.krs, n.118m2 huone-ala. On 0,5;kin hyvä tulos pientalolle.

Usein vuotaa keskukselle tulevat sähkösyöttöjen varausputket. Sitten lattialämmityksen ja käyttöveden jakotukin juuret voi vuotaa maanvaraisesta alapohjasta, jos betonia ei ole juuresta kunnolla tiivistetty. Ja tietenkin perinteisesti juuri nämä LVIS miesten jälkeen jäävät viillot ja "vahingot", joita eivät muista tai halua paikata. Ikkunoiden ja ulko-ovien riveysvälit kun massaa tai teippaa niin sekin auttaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
En tajunnut noita jakotukkeja edes katsoa. Silikonillahan ne olisi hetkessä tiivistellyt. Hmpf...
Kun sinulla on pilppi eikä edes maakiertolämmitystä tuloilmalle, niin enpä kantaisi murhetta pienistä vuodoista. Vuodot eivät lisää lämmönhukkaa tässä tapauksessa lainkaan ja pienillä vuodoilla etenkään aputiloissa on korkeintaan äärimmäisen marginaalinen sisäilman laatua heikentävä vaikutus. Pieni alipaine sisäpuolella hoitaa lämpötalouden ja turvaa rakenteet sisältä vuotavalta kostealta ilmalta talvella.
 
Rakennuksen tiivistäminen siten, että se osoitetaan ennen ja jälkeen tehdyllä tiiveysmittauksella.100 %50 %

Rakenteiden tiiveyden mittauksesta ja korjauksesta on mahdollista saada merkittävät tuet.
 
Ylös Bottom