MLP kulutuslukemat

Lappanen

Vakionaama
Kaivo normaalisti mitoitetaan energian eikä tehon mukaan, energia on ratkaisevampi.
Jos on tosiaan teholla mitoitettu, jota en usko jos ammattilainen asialla, niin on isompi mahdollisuus jäädä vajaaksi.
Ehkä iteltä huonosti ilmaistu, mutta siis Niben mitoituksista löytyy kaivometrit ja koneiden tehot. Yhteenhän nuo sovitetaan tarpeen mukaan.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Voi olla että molemmat mitoituksesta löytyy mutta mitoituksen kannalta energia merkitsee.
Sematiikkaa sanoisin. Kumpikin johtaa samaan lopputulokseen.... osatehomitoitukseen. Jos pumpun teho vajaa niin ... no on vajaa mitoitus, jos kaivo lyhyt... no on vajaa silloinkin. Käytänössä kaivon alimitoitaminen on "kannatavampaa" ja yleisempää - ja myös "tyhmepää" - ja koska kaivon alimitoitaminen parantaa katteita niin siihen törmätään useammin. On sitten makuaasia kumpi oli ensin, kaivon energia vai pumpun teho kun ne käytänössä mitoitetaan samoista luvuista, tieto löytyy vain eri sarakeesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
^ On teholla ja pumpattavalla energiamäärällä silti oma merkityksensä mitoituksen kannalta. Lyhytaikaisessakin (korkeintaan päivien pituisessa) kuormituksessa kaivosta pystyy siirtämään järkevästi lämpöä vain tietyllä teholla, koska kaivon vesi johtaa lämpöä suhteellisen heikosti etenkin pienehköillä lämpötilaeroilla, jolloin konvektiovirtauksia ei ahtaassa reiässä juuri ole. Myös kaivoon menevän ja sieltä palaavan liuoksen lämpötilaero pyrkii tasaantumaan, eli kaivoon menevä liuos jäähdyttää kaivosta palaavaa. Käytännössä kaivollakin on maksimiteho, millä siitä voi muutamien ensimmäisten kymmenien minuuttien kuluttua lämpöä pumpata siedettävällä lämpötilaerolla eikä malp:n tehon kasvattaminen asiaa korjaa.

Pitemmällä jaksolla kaivosta saatavissa oleva keskimääräinen teho on huomattavasti tuota hetkittäistä tehoa pienempi. Kun lämpöä pumptaan pitkään, kallio kylmenee laajemmalti reiän ympäriltä ja kovassa kuormituksessa lopulta niin paljon, että muodostuu jollekin korkeudelle jäätulppa. Tuosta puolestaan syntyy käytännön hankaluuksia, koska keruuputki ei yleensä ole paksua rosteriputkea, joka voisi toimia noissa olosuhteissakin jopa niin, että kaivon annetaan jäätyä kokonaan. Lämmön siirtyminen kalliosta keruuputkeen nimittäin paranee, jos ympärillä on pelkkää jäätä, joka johtaa lämpöä muutamia kertoja tehokkaammin kuin vesi. Jäähtyminen tapahtuu hitaasti viikkojen kuluessa ja jatkuu jatkumistaan, jos kovaa kuormitustakin jatketaan. Lämmönkulutusprofiili vuoden mittaan ratkaisee paikallisten pohjaveden virtausten ohella, miten paljon reikää ympäröivä kallio kylmenee vuosien saatossa ennen tasapainotilan saavuttamisessa. Syvän ja kovasti kuormitetun kaivon lämpötilan laskeminen vuosi vuodelta ei välttämättä pääty ikinä, jos kallioperässä ei ole uutta lämpöä tuovia pohjaveden virtauksia ja lisäksi lähistöllä on runsaasti muitakin maalämpökaivoja. Matalahkon yksittäisen kaivon lämpötila taas ei vastaavasti laske välttämättä vuosien saatossa lainkaan, jos kuormitus on kohtuullista ja kallioperässä on merkittävää pohjaveden virtausta.

Eli kaivosta saatavalla vuotuisella energiamäärällä ja hetkittäin saatavlla teholla on yhteys, mutta tuo voi vaihdella ja joskus suhde voi olla varsin monimutkainen olosuhteista riippuen.
 

Lappanen

Vakionaama
Onko tämä 200-220W ihan mitattu kulutus vai Niben arvioima? Itsellä siinä mielessä samanlainen tilanne että MLP (Daikin Geo 3) meni juuri tulille ja aivan kylmästä laatasta lähdettiin täälläkin. Daikin anturitiedot ovat melko rajalliset ja esimerkiksi kompuran taajuutta en ole vielä löytänyt mistään. Tämä on ottanut pienimmillään Elenian mukaan noin 250W koko pumppu kaikkineen (Elenia ilmoittaa kulutukset per vaihe ja tämä on ollut pumpun vaiheen kulutus ja ei muuta samassa vaiheessa) ja olisi mielenkiintoista tietää paljonko hertsejä tällöin on. Jos tästä Nibestä saisi jonkinlaisen verrokin eli olisiko hertsit täällä samaa luokkaa samalla kulutuksella kun tämäkin on noin 8kW kone (10kW koneessa ilmeisesti sama kompura kylläkin). Daikinin pitäisi taipua niinkin alas kuin 850W antotehoon mutta ei mitään käsitystä onko näin alhaalla käyty ja paljonko pumppu silloin ottaa.
20 Hz kierroksilla näyttää minimituotto olevan 1,4 kW luokkaa ja ottaa silloin noin 0,2..0,22 kW (lukema hyppii tuota väliä). Virallinen minimituotto tälle laitteelle taisi olla 1,5 kW.
 

Timbe

Jäsen
20 Hz kierroksilla näyttää minimituotto olevan 1,4 kW luokkaa ja ottaa silloin noin 0,2..0,22 kW (lukema hyppii tuota väliä). Virallinen minimituotto tälle laitteelle taisi olla 1,5 kW.

Aika samoissa mennään varmaan Daikinillakin, mutta olisi hauska tietää milloin mentäisiin siihen luvattiin 850W minimitehoon. Tosin ei ole vielä sammuttanut kompuraa kertaakaan niin lämpöäkin varmaan tarvittu enemmän kuin 850W. Tai sitten noin alas pääsee vain vastuksilla. :D
 

Lappanen

Vakionaama
Aika samoissa mennään varmaan Daikinillakin, mutta olisi hauska tietää milloin mentäisiin siihen luvattiin 850W minimitehoon. Tosin ei ole vielä sammuttanut kompuraa kertaakaan niin lämpöäkin varmaan tarvittu enemmän kuin 850W. Tai sitten noin alas pääsee vain vastuksilla. :D
Varmaan aika kesäkeleillä ajelee tuollaisella, jos ajelee, jos vaikka märkötiloja vaan lämmittelee :hmm:
 

roots

Hyperaktiivi
Aika samoissa mennään varmaan Daikinillakin, mutta olisi hauska tietää milloin mentäisiin siihen luvattiin 850W minimitehoon. Tosin ei ole vielä sammuttanut kompuraa kertaakaan niin lämpöäkin varmaan tarvittu enemmän kuin 850W. Tai sitten noin alas pääsee vain vastuksilla. :D
Keruun lämpötila korkea niin ei pysty noin alas kuin 850W, jos keruu tulo olis 0°C niin vois päästä tuohon minimiin.
Sama tuolle Nibelle, ei pääse 1.5kW lämpösellä keruulla.
Näin valitettavasti käy ettei minimiin pääse jos keruu on mitoitettu oikein energiapohjalta ja hiukan tykö. :)
 

Lappanen

Vakionaama
Ite laskin tuon 1,4 kW tehon meno(BT2)-paluu(BT3) -erosta, mutta jos laskisi lauhduttimen meno(BT12)-paluu(BT3) -erosta niin tuo aiempi minimiteho 1,4 kW pompsahtaisi johonkin 1,7 kW tasolle kun sen verran eroa noilla BT2/BT12 -lukemilla. Kumpaan sitten luottaakaan, ite tykkään mennä BT2-lukemalla niin ei ainakaan ole yläkanttiin jos tulee coppeloita joskus laskeskeltua.

Ja keruu kaivolta oli tuolloin 4,5C joten se tosiaan nostattaa tehoa vs jos se olisi vaikka 0C.
 

Timbe

Jäsen
Niin onkohan se minimi sitten laskettu keruun tulolämpötilalla nolla? Kaivosta on tällä hetkellä kompuran käydessä (eli aina) noussut 4-6 asteista. Kerran teki yöllä kv-desinfioinnin kompuralla vahingossa niin ehkä se oli siinä laskenut tuosta lisää, mutta mitään dataa tästä ei tallessa valitettavasti ole.
 

Timbe

Jäsen
Daikin tuntuu välillä (ehkä kerran viikossa?) tekevän tällaisen kummallisen ryntäyksen kun on muuten mennyt ihan pienellä teholla pitkään, onkohan tähän jotain erityistä syytä? MLP vaiheessa yksi, toisessa vaiheessa vain ilmankuivain.

1733253933280.png
 
Back
Ylös Bottom