PILP+ILP yhteiskäyttö

aquarius

Jäsen
Jos tuollaisesta kuvanmukaisesta jakotukista halutaan ottaa esim. nuo OH toimilaitteet pois ja säätää kierto käsin pienelle ILP:n yhteiskäyttöä ajatellen, niin nyppäisenkö vain nuo OH toimilaitteet pois ja kierrän tilalle siniset korkit ensin tiukalle ja sitten siitä availen pikkuhiljaa? Entä saako niihin säädettyä jollain lailla pientä peruskiertoa, jota voisi sitten huonetermostaatilla lisätä tarvittaessa?

Näyttökuva 2023-7-31 kello 20.07.53.png
 

Lappanen

Vakionaama
Jos tuollaisesta kuvanmukaisesta jakotukista halutaan ottaa esim. nuo OH toimilaitteet pois ja säätää kierto käsin pienelle ILP:n yhteiskäyttöä ajatellen, niin nyppäisenkö vain nuo OH toimilaitteet pois ja kierrän tilalle siniset korkit ensin tiukalle ja sitten siitä availen pikkuhiljaa? Entä saako niihin säädettyä jollain lailla pientä peruskiertoa, jota voisi sitten huonetermostaatilla lisätä tarvittaessa?

katso liitettä 87797
Toimilaite irti, sitten punainen adapteri irti tukista ja sininen korkki tilalle. Säätö kuten kirjoitit.

Ei taida saada tuollaista toimintoa mitä kyselit.
 

Jule

Vakionaama
Sen pienen peruskierron voisi saada rakennettua laittamalla jonkun shimmilevyn sinne toimilaitteen alle, joka raottaa venttiiliä aina aavistuksen verran.. En sitten tiedä pysyykö se säädöissään, sitä toimilaitteen puolen sulkua ei ole suunniteltu virtauksen säätämiseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mikä noita sähköisiä termostaattiventtiileitä ohjaa? Jos ohjaus perustuu tilakohtaisiin sisätermostaattiantureihin, lienee yleensä fiksuinta olla koskematta venttiileihin lainkaan, sillä lisälämmönlähteitä käytettäessähän termostaatti kytkee vastaavan peruslämmityspiirin irti ja peruslämmitys taas ottaa lämmitysvastuun, kun lisälämmitys katkeaa.
 

aquarius

Jäsen
Sen pienen peruskierron voisi saada rakennettua laittamalla jonkun shimmilevyn sinne toimilaitteen alle, joka raottaa venttiiliä aina aavistuksen verran.. En sitten tiedä pysyykö se säädöissään, sitä toimilaitteen puolen sulkua ei ole suunniteltu virtauksen säätämiseen.
Jotain tällaista voisi varmaan koittaa, mutta toteutus voi tosiaan olla hankalaa, ellei toimilaite pysy paikoillaan.

Mikä noita sähköisiä termostaattiventtiileitä ohjaa? Jos ohjaus perustuu tilakohtaisiin sisätermostaattiantureihin, lienee yleensä fiksuinta olla koskematta venttiileihin lainkaan, sillä lisälämmönlähteitä käytettäessähän termostaatti kytkee vastaavan peruslämmityspiirin irti ja peruslämmitys taas ottaa lämmitysvastuun, kun lisälämmitys katkeaa.
Niitä ohjaa huonetermostaatti, joka on samassa tilassa ILP:n kanssa. Tahtotila olisi se, että ILP lämmittäisi pääosan tilasta, mutta lattiat olisivat kuitenkin hieman lämpöiset.
 

Jamboa

Jäsen
Jotain tällaista voisi varmaan koittaa, mutta toteutus voi tosiaan olla hankalaa, ellei toimilaite pysy paikoillaan.


Niitä ohjaa huonetermostaatti, joka on samassa tilassa ILP:n kanssa. Tahtotila olisi se, että ILP lämmittäisi pääosan tilasta, mutta lattiat olisivat kuitenkin hieman lämpöiset.
Itse olen juurikin laittanut sinisillä korkeilla peruskierron haluamiini tiloihin ja ILP hoitaa lämmityksen ja jäähdytyksen muuten talossa. Energiasäästöä en ole havainnut, mutta eipä souda huonelämpötila (itsellä vesikierto on lattiavalun joukossa, niin säätö tapahtuu aika viiveellä ja sitten saa kärsiä soutavasta sisälämpötilasta)
 

kotte

Hyperaktiivi
Lattiaan saisi pienen peruslämmön sähköisestikin ohjaamalla. Riippuen venttiilin käyttöperiaatteesta, veden voi saada hetkeksi kiertämään joko katkaisemalla sähkötehon syötön tai syöttämällä toimilaitteelle täyden jännitteen sopivan kelloreleen ohjaamana. Toki muuhunkin periaatteeseen perustuvia toimilaitteita on, vaikkakin ovat harvinaisempia. Usein toimilaitteen toimivat 24V (vaihto-)suojajännitteellä, jolloin niiden johdotusten muokkaus ei vaadi sähköammatilaistakaan, kunhan tietää, mitä on tekemässä. Tällä tavoin saisi melkoisesti tarkemmin ja täsmällisemmin säädettävän peruslämpötilan lattialämmitykselle kuin yrittämällä venttiileiden välysten justeerausta (mitä tarkoitusta varten noita ei ole suunniteltu).
 

aquarius

Jäsen
Tuon peruslämmön lattioihin saisi myös, mikäli nuo huonetermostaatit olisivat yhdistelmätermostaatteja, jolloin ne voisi laittaa haistelemaan lattian lämpötilaa, eikö niin? Jälkiasenteisena taitaa olla lähes mahdoton homma?
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuon peruslämmön lattioihin saisi myös, mikäli nuo huonetermostaatit olisivat yhdistelmätermostaatteja, jolloin ne voisi laittaa haistelemaan lattian lämpötilaa, eikö niin? Jälkiasenteisena taitaa olla lähes mahdoton homma?
Ei ole ollenkaan mahdoton, jos uusii lämmityksen ohjausyksikön (siis elektroniikkaboxin), mutta tuosta syystä muutos on kallis (jollei osaa tehdä vaadittuja muutoksia itse vanhan järjestelmän kylkeen). Jos jonkin voi jättää ennalleen, niin niin nimenomaan venttiilit ja niiden toimilaitteet ja johdotukset (putkistosta nyt puhumattakaan), mutta joko lattioihin tai paluujohdon pintaan pitäisi asentaa lisäksi omat lämpötila-anturinsa.
 

aquarius

Jäsen
Ei ole ollenkaan mahdoton, jos uusii lämmityksen ohjausyksikön (siis elektroniikkaboxin), mutta tuosta syystä muutos on kallis (jollei osaa tehdä vaadittuja muutoksia itse vanhan järjestelmän kylkeen). Jos jonkin voi jättää ennalleen, niin niin nimenomaan venttiilit ja niiden toimilaitteet ja johdotukset (putkistosta nyt puhumattakaan), mutta joko lattioihin tai paluujohdon pintaan pitäisi asentaa lisäksi omat lämpötila-anturinsa.
Tuo lattia-anturin lisääminen on juuri se hankala homma. Itse termarin uusiminen on helppo juttu. Tuo paluujohdon käyttäminen lämpötilan mittaamiseen saattaisi toimiakin jollain tapaa, mene ja tiedä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo paluujohdon käyttäminen lämpötilan mittaamiseen saattaisi toimiakin jollain tapaa, mene ja tiedä?
Kyllä se toimii nimenomaan pulssitetussa järjestelmässä, missä venttiili on välillä lähes auki ja välillä kokonaan kiinni, mutta vaatii kyllä ohjausjärjestelmän, joka on suunniteltu ja rakennettu tarkoitusta varten (pulssien pituus ja mittausten seuranta on suunniteltu tarkoituksenmukaisesti). Edellyttää tietenkin myös asiallisesti suunniteltua ja toteutettua putkistoa, jottei palaava vesi esim. lämpene tai jäähdy merkittävästi saman tai toisen piirin menon lämmittämänä tai hukkalämpövuodon jäähdyttämänä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sinällään olen mieltä, että jos lattia tarvitsee ilpin lisäksi lämpimänäpitoa muualla kuin pesutiloissa, lattian eristeissä on jotakin pahasti vialla. Oikein ihmettelin, miten lämpimältä kauttaaltaan laatoitettu lattia tuntui äskettäin kesävisiitillä etenkin illalla (talossa ei ilppiä tai muuta jäähdytystä ja ulkolämpötila sen verran korkea viileälläkin sijaintipaikalla, ettei mlp:n säätökäyräasetus saanut lämpöä päälle yölläkään, eli lattia oli mielestäni oikein sopivan lämmin aamutuimaankin, vaikka ikkunat olivat auki koko yön).
 

grendy

Vakionaama
Itsekin ottaisin vastaan mielellään vinkkejä Nilanin (juuri siis Nilan EC9, jolla ei halua lämmittää yhtään lattiaa enempää kuin on pakko) ja ILPin yhteiselosta ja käyttöperiaatteesta! Ajattelin mutulla etukäteen että alakertaan, mihin ILP tulee, lattialämmitys kokonaan pois päältä (paitsi märkätilat) ja ILP auttaa sitten kun Nilanista loppuu tehot lämmittää tuloilmaa. Ja yläkertaan sitten tarpeen mukaan lattialämmitystä päälle jos Nilan ja alakerran ILP/takka ei lämmintä ilmaa ylös tarpeeksi puhku.
 

Jule

Vakionaama
Itsekin ottaisin vastaan mielellään vinkkejä Nilanin (juuri siis Nilan EC9, jolla ei halua lämmittää yhtään lattiaa enempää kuin on pakko) ja ILPin yhteiselosta ja käyttöperiaatteesta! Ajattelin mutulla etukäteen että alakertaan, mihin ILP tulee, lattialämmitys kokonaan pois päältä (paitsi märkätilat) ja ILP auttaa sitten kun Nilanista loppuu tehot lämmittää tuloilmaa. Ja yläkertaan sitten tarpeen mukaan lattialämmitystä päälle jos Nilan ja alakerran ILP/takka ei lämmintä ilmaa ylös tarpeeksi puhku.
Itseasiassa yllättävän pitkälle pääsee kun laittaa nilanista lattialämmityksen kokonaan pois, pakottaa kiertovesipumpun jatkuvaksi päälle ja vääntää kaikki huonetermarit tappiin.

En tiedä miten pitkälle tuo toimii asuinhuoneiden kesken, mutta ihan käytännössäkin ilpin lämmittämä ilma lämmittää lattiaa ja lämpö siirtyy "väärään suuntaan" lattiakierrossa, esim varasto, talli yms puolilämpimät tilat pystyy tuolla systeemillä pitämään riittävävän lämpimänä kohtuulliseen pakkaseen asti.

Pesuhuoneen lattia tuntuu tietysti jalkapohjaan kylmältä.
 

grendy

Vakionaama
Itseasiassa yllättävän pitkälle pääsee kun laittaa nilanista lattialämmityksen kokonaan pois, pakottaa kiertovesipumpun jatkuvaksi päälle ja vääntää kaikki huonetermarit tappiin.

En tiedä miten pitkälle tuo toimii asuinhuoneiden kesken, mutta ihan käytännössäkin ilpin lämmittämä ilma lämmittää lattiaa ja lämpö siirtyy "väärään suuntaan" lattiakierrossa, esim varasto, talli yms puolilämpimät tilat pystyy tuolla systeemillä pitämään riittävävän lämpimänä kohtuulliseen pakkaseen asti.

Pesuhuoneen lattia tuntuu tietysti jalkapohjaan kylmältä.
Joo tota kokeilen alkuun varmasti. Harmi sitten jos/kun yläkerrassa alkaa tuntua liian viileältä niin on pakko pistää lattialämmitys päälle ja termarit alakerrasta pois päältä kokonaan, niin ei pääse ilp lämmittämään sitä kiertoa.
 

Jule

Vakionaama
Joo tota kokeilen alkuun varmasti. Harmi sitten jos/kun yläkerrassa alkaa tuntua liian viileältä niin on pakko pistää lattialämmitys päälle ja termarit alakerrasta pois päältä kokonaan, niin ei pääse ilp lämmittämään sitä kiertoa.
Joo, no noinhan siinä käy väkisinkin kun lämmitystarvetta tulee yhtään enempää, ja kummassakin tulassa halutaan pitää suunnilleen ssma lämpötila.
 

maanma

Vakionaama
Olen harkinnut poistavani sisätiloissa kulkevan paluulinjan eristeen ja kiertäväni muoviletkun paluulinjan ympärille. Tulisi noin 3,5m matkalle.

Pumppua ohjaamaan pitäisi hommata vissiin joku aurinkolämpö sydeemi.

Energian voisi luovuttaa radiaattori- tai lattialämmityslinjan paluuseen.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Jotain tällaista voisi varmaan koittaa, mutta toteutus voi tosiaan olla hankalaa, ellei toimilaite pysy paikoillaan.


Niitä ohjaa huonetermostaatti, joka on samassa tilassa ILP:n kanssa. Tahtotila olisi se, että ILP lämmittäisi pääosan tilasta, mutta lattiat olisivat kuitenkin hieman lämpöiset.
Teoriassa toimilaitteen voi laittaa löysästi jakotukkiin jolloin siitä virtaa aina vähän lattiakiertoon. Mutta oon huomannu että se toimilaite löystyy koko ajan lisää joka kerta kun se napsahtee päälle ja jos niitä ei kiri vähä väliä sopivaksi, niin kohta on kaikki lattiat liian lämpimänä.

Tuo systeemi toimii kohtuullisesti kun ottaa termarit irti ja säätää lattiakierrot todella pieniksi tiloista mitä haluat lämmittää ILPillä. Nyt kesällä, tai syksylläkään välttämättä lattiakiertojen ei tietysti tarvi olla ollenkaan päällä, mutta talvella niiden kannattaa olla pienellä kun muuten ILPin potkun loppuessa kestää melko kauan että lattialämpö alkaa lämmittää. Parashan se olisi jos omassa PILPissä olisi kaksi lämpötila-asetusta lattiakierrolle, märkätiloihin lämpimämpää ja muualle hailakkaa, mutta itselläni ei ainakaan ole, niin ruuvailen sitten vesikiertoja pienelle. Ensi talvena aattelin kiristää taas lisää edellisestä talvesta :)
 

fhat

Jäsen
Vanha ketju, mutta kokeillaan tulisiko päivityksiä.

Kiinnostaisi pohjoiseen laittaa Niben F 750 kaveriksi Daikinin Perfera 40 nepura.

Mitä luulette saisiko hieman sähköä säästettyä ILPin lisäämisellä? Myös hieman mietin myös sitä että jos sattuu Nibeen tulemaan ongelmia niin olisi takan lisäksi ns. sitten myös ILP tuomassa lämpöä.

Vuosikulutukset sähkölle noin 11000 - 14000 kWh riippuen kuinka kovat pakkaset sattuu. Nyt näyttää tälle vuodelle noin 9000 kWh, mutta viime talvi oli kyllä todella kylmä. Talo noin 120m2 ja huoneissa lämpötilat noin 20-21.5c.

Säädöistä:
Eli jos säästöjä haluaa, niin lämpökäyrää tulisi laskea hieman alemmas ja lattialämmityksen termostaatteja myös säätää pienemmälle? Kuitenkin tarkastella, että kosteissa tiloissa lattia pysyy lämpimänä. Missä muuten kosteiden tilojen lattioiden lämpötila olisi hyvä olla?

Monella on kyllä PILP:n kaverina ILP-pumppuja, mutta onko seurattu sitten sähkönkulutuksia/saatuja säästöjä?
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Monella on kyllä PILP:n kaverina ILP-pumppuja, mutta onko seurattu sitten sähkönkulutuksia/saatuja säästöjä?
Meilläkin on ILP tuon PILP kaverina, mutta se varsinainen ILP-hankinnan peruste oli kesäajan jäähdytys. Toki tuo siinä sivussa myös jeesaa lämmityksessä, yrittää pitää yläkertaakin edes jonkinlaisissa lämmöissä, mutta tämä on tosiaan lähinnä tuossa ohessa. Tallissa tuo basic ILP taasen on se ainut lämmönlähde, mutta tuostakin kellarista kun on yli 50% maan alla, niin...
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä F750 ja ILP kaverina. Alkukesästä tuli laitettua ILP ensisijaisesti jäähdytyskäyttöön.
Pikkupakkasilla tuskin tulee merkittäviä säästöjä, mutta pakkasen kiristyessä ILPillä jeesaa, ettei F750 tarvitse niin paljoa vastuksia avuksi.

Aion itse kokeilla ihan yksinkertaisesti laskemalla lisäyksen pysäytystä ja lämpökäyrää ja korottamalla asteminuuttiasetuksisissa lisälämmön portaita ja käynnityseroa.
 
Olen muuttamassa taloon jossa pilp (nibe f750) + ilp. Mitä asetuksia tuosta pilpistä kannattaisi ekaksi katsoa, että ovat kunnossa tai edes sinnepäin säädettynä?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Olen muuttamassa taloon jossa pilp (nibe f750) + ilp. Mitä asetuksia tuosta pilpistä kannattaisi ekaksi katsoa, että ovat kunnossa tai edes sinnepäin säädettynä?
Kannattaa ottaa ainakin vuodeksi maksullinen palvelu. Lähinnä seurattavaa PILPssä on, että jäteilman lämpötila menee kylmän puolelle ja että laite ei aivan jatkuvasti sulata. Toki F750 suht tiheään sulattaa kun lämmitystä tehdään.
 
Tsekkasin, että tuo korotus on päällä 14pv välein ja ajastuksia ei ole.

Miten tätä nyt kuuluu oikein ajaa jos haluaisi pääosin ILPillä lämmittää? Termostaatit kiinni lattialämmityksestä?

Miten nämä lämpökäyrät, onko väliä jos termarit kiinni? Tänne on joku oma käyrä säädettynä
 

Liitteet

  • IMG20241201151430.jpg
    IMG20241201151430.jpg
    152,1 KB · Katsottu: 20
Huonetermarit täysin auki.
Siellä on se toinen lämpökäyrä valikko, mistä mieluummin tekisin säädöt.

Esim siten säädät sen, että ulkona 0c -> lattiaan 25c. Ulkona -20c-> lattiaan 30c.
 
Termarit kaikki nyt auki ja lämpökäyrä 2+0. Selailin muita topiceja ahkeraan ja laitoin nyt myös lisäyksen pysäytys -5c. Samoin sähkövastuksien max tehon 3kw. Hämäräksi jäi vielä asteminuuttiasetukset ja se mistä voisin säätää tuloilman lämpötilaa? Kaikki muut vinkit myös tietysti tervetulleita. Tarkoitus olisi suht maltilla ajella Nibeä ja tarvittaessa sitten ILPillä jeesailla. Toki varmasti yläkertaan lyön ILPin päälle, kun siellä muutoin vain patterilämmitys.

edit: löysin tuloilman, laitoin siihen +16. En ihan ymmärtänyt mitä se T1 ulkolämpötila mahtoi tarkoittaa, siinä oli -15
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom