Poistoilman hyödyntäminen

M

make53

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Projph kyseli pumppuni pyörimisestä. Kyllä toi minun pumppu on inverter malli jonka ulkoyksikkö muuttaa pyörimisnopeuttaan kuten kaikki muidenkin merkkien invertter mallit.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

make53 sanoi:
Projph kyseli pumppuni pyörimisestä. Kyllä toi minun pumppu on inverter malli jonka ulkoyksikkö muuttaa pyörimisnopeuttaan kuten kaikki muidenkin merkkien invertter mallit.
Epäilen että Projph kyseli ulkoyksikön puhaltimen pyörimisestä. Eli pyöriikö vain yhdellä nopeudella vai onko useampia nopeuksia ulkoyksikön propelissa? Daisekaille vastaushan löytyi tuolta alla olevasta linkistä, mutta tästä sun RAS-13NAV-E mallista ei mulla ole tietoa. http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1978.msg23160.html#msg23160
 
P

pumppu pettää

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

noin periaatteessa kivijalassa olevan ilpin kennon taakse imuilmaan voi liittää monenlaisia hukkalämmön kanavia/putkia pitkälti eri kohteista, ne voi olla varustettu omalla puhallinmoottoreilla käynnistys/ohjaus termostaatilla (ullakolla..asunnossa) käsikytkimellä, ulkoyksikön kompressorin käynnistysvirrasta etc..valinnanvaraa on..

putkiin voi asennella venttiilejä ilmamäärien säätämiseksi..putkistojen puhallinmoottorit kannattaa tietysti pyrkiä sijoittamaan ilpin taakse (putken loppuun) jolloin keruuputkessa on alipaine..
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

VesA sanoi:
Eiköhän tavoitteena pitäisi olla talo, jossa ei seinien eikä katon kautta pääse lämpöä ollenkaan karkuun.

Eli myös seinän välistä pitäisi vetää ulospyrkivä lämpö pumppuun. Eli ei muutakuin tuuletusraot vähän isommiksi ja pumppu imemään sieltäkin.

Moisia ikkunoitakin myydään.. tosin sillä varjolla että tuloilma lämpenee kulkiessaan lasien välissä.

Perinteinen poistoilmanvaihto voisi parhaimmillaan pystyä tähän, edellytyksenä hyvä tuulisuojaus vaipan ulkopinnalla, huokoinen eristysmateriaali sekä tiivis sisäpinta, joka riittävän alipaineen avulla estää kosteuden pääsyn talvella sisältä käsin (rakojen kautta) rakenteisiin.

Järjestelyssä siis imetään lämmennyt ilma eristeistä sisälle ja tätä kautta saadaan siis tuleva ilma. Ainoa mahdollisuus lämmöntalteenottoon näissä oloissa on jonkin tyyppinen poistoilmalämpöpumppu. Tällainen lähestymistapa ei vain ole nykysuuntausten mukaista ja edellyttäisi koko rakennuksen suunnittelemista eräänlaiseksi tuloilmasuodattimeksi (pääsuodattimet voitaisiin tietenkin keskittää pieniin tuulensuojan aukkoihin, vaihdettaviksi).

Luin tätä keskustelua suurella mielenkiinnolla, koska olen itsekin rakennellut make53:n konstruktiosta melkoisesti poikkeavan ja jo vuosia tuotantokäytössä olleen lämmöntalteenoton inverter-lämpöpumpusta, joka on osittain vuorattu lämmöneristävän suojuksen sisään. Olen johtanut poistoilman ko. suojan sisään sekä muuttanut ulkoyksikön puhaltimen toimintaa (puhallin ei toimi lainkaan lämmityskäytössä; sen sijaan ilmanvaihtopuhallin lämmittää tällöin höyrystimen).

Syynä moiseen on, että taloni on kaukolämmitteinen ja haluan pumpulta ainoastaan viilennystä kesäaikaan sekä lämmöntalteenottoa muulloin. Sattumalta minulla on vertailumahdollisuudet useampaan aivan samanlaisen rakennuksen lämmönkulutukseen sekä tarkat kuukausittaiset kulutuslukemat usealta vuodelta ennen ja jälkeen järjestelmän käyttöönoton (sekä tieto säätöjärjestelmän muutosajankohdista ja tämän vaikutuksesta kokonaisuuteen). Olen päässyt (alakanttiin arvioiden) n. 4 paikkeilla olevaan vuosihyötysuhteeseen ja minimissään kuukausihyötysuhteeseen runsas 3 verrattuna verrokkeihin tai aikaisempaan tilanteeseen (mikä osittain johtuu suuresta taloussähkön kulutuksesta -- häviöt menivät kumminkin ennen harakoille). Höyrystimeni siis toimii vuoden ympäri lämpötiloissa +6 (syksy, kevät) ... +1 (kovat pakkaset, jolloin ilma on kuivaa) eikä sulatusta tapahdu lainkaan järjestelmän normaalitoiminnassa (tämän toteuttavan säätöjärjestelmän kehittely ei kuitenkaan ollut ihan helppoa; riippuu aivan konetyypistä). Tämän kaltainen järjestelmä siis puolustaa paikkaansa jopa kaukolämmitystalossa muuttuvien kustannusten perusteella laskien.
 
P

pumppu pettää

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Olen päässyt (alakanttiin arvioiden) n. 4 paikkeilla olevaan vuosihyötysuhteeseen ja minimissään kuukausihyötysuhteeseen runsas 3 verrattuna verrokkeihin tai

joo...tuollaiseen tasaiseen 3-4 COP keskiarvoon hukkalämpöä hyödyntäessä pääsee+ sulatukset loppuu, minne muuten ulkoyksikkösi on sijoitettu, kivijalkaan ? siellä ympärille tehty lämpöeristetty kotelo..

kuinka suuri ilmamäärä ulkoyksikön kennolle puhalletaan/putkikoko ?
jos systeemistä on vertailevaa seurantamatkskua niin laitatko foorumille...
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

pumppu pettää sanoi:
Olen päässyt (alakanttiin arvioiden) n. 4 paikkeilla olevaan vuosihyötysuhteeseen ja minimissään kuukausihyötysuhteeseen runsas 3 verrattuna verrokkeihin tai

joo...tuollaiseen tasaiseen 3-4 COP keskiarvoon hukkalämpöä hyödyntäessä pääsee+ sulatukset loppuu, minne muuten ulkoyksikkösi on sijoitettu, kivijalkaan ? siellä ympärille tehty lämpöeristetty kotelo..

kuinka suuri ilmamäärä ulkoyksikön kennolle puhalletaan/putkikoko ?
jos systeemistä on vertailevaa seurantamatkskua niin laitatko foorumille...

Laite on runsaan parin metrin korkeudella maasta, kondenssivesi tippuu suoraan alas (kovalla pakkasella jäätyy puikoiksi eristemateriaalin "syöttösuppiloon", josta sitten putoavat painon lisäännyttyä riittävästi).

Kivijalka tai maa voisi olla vieläkin parempi asennuspaikka (eristys ulottuisi maahan, jolloin kondenssivesi painuisi sulana maahan, lämpöähän on riittävästi). En kuitenkaan ole tällaista kokeillut erinäisistä asennusaikaisista olosuhteista johtuen (lisäksi ilmaputken vetäminen olisi ollut vaikeampaa).

Tuleva putki on 160mm (siis raakaa poistoilmaa, ei muuta lämmöntalteenottoa) ja poistoilmavirta jotakin luokkaa 200 kuutiometriä /h (ilmanvaihtonormin alarajoilla rakennuksen tilavuuteen nähden; en ole mitannut virtausta tarkkaan; periaatteessa kanavapuhallin 500 kuutiometriä / h nollapaineella, jota käytetään talvella vajaalla 30Hz:llä taajuusmuuttajan kautta; alipaine imuputkistossa on korkeintaan muutama mm vettä, jolloin puhaltimen teho lienee korkeintaan n. kolmanneksen pienempi kuin taajuuden ilmaisema suhde 50Hz:iin ja nimellisvirtaamaan). Muistelen joskus laskeskelleeni, että haarukka 1kWh ... 1,5kWh olisi sitä luokkaa, mitä tämän rakennuksen poistoilmavirrasta olisi kohtuudella irroitettavissa ilman höyrystimen jäätymistä. Käytännön ongelmana on siis lähinnä se, että tarvitaan varsin pienitehoinen lämpöpumppu. Saan oman pumppuni kompressorin pyörimään jopa alle 200W:n teholla, joten oikealle hehtaarille päästään.

Olennaiset tiedot kulutuksesta ovat: sähköä on mennyt lämmityskaudella n. 900-1000kWh (kaksi eri mittaria, lukema heittää toistakymmentä prosenttia näiden välillä, perinteinen mekaaninen mittari on näyttänyt "Olhssonin" mittaria enemmän). Kaukolämpöä on mennyt 3800kWh vähemmän kuin vastaavassa rakennuksessa, jonka alakerrassa on lisäksi usean rakennuksen yhteinen lämmönjakokeskus, sekä 6500kWh vähemmän kuin toisessa vastaavassa rakennuksessa, joka on sijanniltaan ja rakenteiltaan lähes identtinen kopio omastani (ennen järjestelmän käyttöönottoa tässä rakennuksessa oli hyvin samankaltainen lämmönkulutusprofiili). Todettakoon vielä, että laitteiston kanssa kaukolämmön kulutus on ollut vajaat 11000kWh vuodessa, mistä puolet hukkuu märkätilojen ympärivuotiseen lattialämmitykseen. Pumppu pyörii jatkuvasti, kun ulkolämpötila putoaa muutaman asteen pakkaselle ja vastaa käytännössä muiden kuin märkätilojen lämmityksestä, kun ulkona on tätä lämpimämpää ja lämmitystarvetta on.

Asian tekee epäselvemmäksi se, että kotitaloussähköä kuluu poikkeuksellisen paljon (luokkaa 10000kWh vuodessa) lukuisten tietokoneiden, kylmälaitteiden, pyykin koneellisen kuivauksen, saunomistyylin, autojen sisätilanlämmityksen ja kesäaikaisen ilmastoinnin takia (em. pumppu lisäksi luokkaa 600kWh vuodessa jäähdytykseen, tämän lisäksi pari muutakin jäähdytintä, joita kumminkin käytetään paljon vähemmän). Sähkön käyttö ei sinällään ole lisääntynyt kuin korkeintaan parillla tuhannella kWh:lla vuodessa verrattuna aikaan ennen tätä lämmöntalteenottoa (jäähdytettiin mm. ennenkin muilla laitteilla kesäisin ja useita tietokoneita oli aina päällä "lisälämpöä" antamassa).

Yksityiskohtaisempia lukujakin siis on, mutta nämä kyllä kaipaisivat vastaavan määrän kommentteja jokaisen kulutuslukeman oheen. Lukemissa on lisäksi mukana kaukolämpöä hyödyntävä ulkoportaikkolämmitin, jollainen on vain itselläni ja joka ei vuositasolla paljon merkitse, mutta näkyy kyllä kuukausitasolla anomalioina (eli nollakelillä ei säästö ole välttämättä ollut pakkaskeliä parempi, koska lumisateiden takia lämpöä on kulunut portaiden sulatukseen). Sitten tässä on vielä tietynlaisia tietosuojakysymyksiä (ts. minulla on tietoja muiden kulutuksista tavallaan viran puolesta), joten minun on siitäkin syystä harkittava, millaisia yksityiskohtia voin paljastaa.
 
P

pumppu pettää

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

näyttää ihan toimivalta järjestelmältä poistoimamäärä/virtaus ulkoyks. kennolle käsipelillä säädettävä joten siinä varmaan löytyy sopiva keskiarvo kokeilemallakin kierr.nop. ilman automatiikkaa jossa ulkoLT ohjaa poistoilman määrää.

Tuollainen suht.hidas ilman virtaus taitaa hieman parantaa lämmöntalteenottoa, lämpimän-kylmän rajapinta kennossa joten vesi varmaan tippuu.

mikä on ollut talvella alin ulkoLT jossa järjestelmä on vielä toiminut moitteetta

mites muuten poistoilmapisteet kuinka monta ja niiden sijainti ? entä korvausilman tulo ?

nuo käytännön ratkaisusi/rakenteet asunnossa/ulkona elikkä ne ovat suurin piirtein noin kts. liite
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

pumppu pettää sanoi:
näyttää ihan toimivalta järjestelmältä poistoimamäärä/virtaus ulkoyks. kennolle käsipelillä säädettävä joten siinä varmaan löytyy sopiva keskiarvo kokeilemallakin kierr.nop. ilman automatiikkaa jossa ulkoLT ohjaa poistoilman määrää.

Tuollainen suht.hidas ilman virtaus taitaa hieman parantaa lämmöntalteenottoa, lämpimän-kylmän rajapinta kennossa joten vesi varmaan tippuu.

mikä on ollut talvella alin ulkoLT jossa järjestelmä on vielä toiminut moitteetta

mites muuten poistoilmapisteet kuinka monta ja niiden sijainti ? entä korvausilman tulo ?

nuo käytännön ratkaisusi/rakenteet asunnossa/ulkona elikkä ne ovat suurin piirtein noin kts. liite

Järjestely on periaatekuvasi mukainen. Rakennus on kaksikerroksinen, poistoventtiileistä on pääosa alakerroksessa, yhteensä näitä on 6 + saunan suljettava venttiili. Yläkerta on varsinainen asuinkerros. Myös keittiön poisto menee nykyisin ulkopatterin kautta. Harkitsin tätä järjestelyä pitkään (muutin järjestelyä toista vuotta sitten seurattuani höyrymäärää, joka pääsee harakoille; erotin keittiön poiston ensimmäisessä konstruktiossani muista ja johdin ilman erikseen katolle; alun perin asunnossa oli yksi yhteinen huippuimuri, jonka laakerit vain alkoivat huutaa viime vuosina turhan kovaäänisesti). Tarkistin n. viikko sitten, että poistoilman vaikutuspiirissä oleva patterin osa oli aivan puhdas. Sen sijaan patterin osassa, jonne ilma tulee suoraan ulkoa jäähdytyskäytössä, oli vielä melkoisesti poppelin tms. tuottamaa vanua viime kesältä. Lienee selvää, että keittiön poistojärjestely aiheuttaa joissakin tilanteissa ulkona suoritettavaan grillaukseen verrattavia hajuhaittoja ulkoyksikön läheisyydessä.

Tuloilmaa varten on (pääosin) yläkerroksen ikkunoihin liittyvissä tuuletusluukuissa suunnattavat raitisilmaventtiilit. Olen suunnannut ne ylös, jolloin vetoa ei tunnu (venttiilit jäävät verhojen taakse ja kylmä tuloima sekoittuu lämpöpumpun lämmittämään kattoilmaan ja ikkunan alla olevien radiaattoreiden virtaukseen pakkasilla).

Suuntaan lämpöpumpun tuottaman ilman kattoon, jolloin lämpö leviää hyvin asunnon avaraan osaan ja siirtyy osittain säteilemällä. Pumppu on eteishallissa ulko-oven päällä. Mukana on myös kattotuuletin työntämässä lämpöä alakertaan (keväisin ja syksyisin) sekä makuuhuoneiden ovien yläpuolelle on avattu raitisilmaritilät, joihin liittyvät laitetuulettimista rakennetut mahdollisimman hiljaisiksi viritetyt puhaltimet huoneiden ulkopuolella. Näiden tarkoituksena on paitsi lämmittää, vaihtaa makuuhuoneiden ilmaa pakkasilla "keskuskostuttimella" ja "keskusilmapuhdistimella" käsiteltyyn ilmaan (kostutin hyödyntää kaukolämpöä). Kesällä puhaltimien suunnan voi kääntää makuuhuoneiden jäähdytystä varten.

Itse asiassa en tällä hetkellä ohjaa poistoilman määrää, vaan valittavissa on neljä ennalta ohjelmoitua ilmavaihtotasoa, eli minimi/talvi (ts. silloin, kun sisäilma pakkaa kuivumaan liiaksi)/normaali/maksimi. Rupesin kehittämään automatiikkaa sen takia, että pumppuni (Panasonic E9CKP) ei noudattanut toivottua säätökäyrää, ts. pakkasi pysähtelemään pakkasillakin, kun saunasta, keittiöstä tai pyykin kuivaimesta tuli kosteaa höyryä. Toisaalta laite joitui helposti kovalla pakkasella sulatussykliin, kun talo oli tyhjä esim. arkipäivinä.

Laite toimi viime talvena ongelmitta n. 20 asteen pakkasilla (kylmempää ei ollut). Edellisenä talvena jouduin vielä korjailemaan kondenssiveden poistojärjestelyn yksityiskohtia, koska jääpuikot kertyivät turhan massiivisiksi yli 20 asteen pakkasilla. Tänä talvena katkeilivat sitten ihan nätisti vastaavissa keleissä. Kuten epäilit, patteri on pakkaskeleillä käytännössä aina märkä ja vettä tippuu jossakin muodossa.

Kovemmista pakkasista ei ole kokemusta, mutta uskoisin, että ennen yli 30 asteen pakkasia olisi korkeintaan odotettavissa vain seuraavia ongelmia: 1) jääpuikot kasvavat niin suuriksi, että niitä olisi katkottava käsin, tai 2) pumpun miniteho ei putoa riittävän alas estääkseen höyrystimen joutumisen pakkasen puolelle ilman lämpötila-arvoihin puuttumista kaukosäätimeltä (tämä puolestaan johtuu pelkästään Panasonicin kummallisesta "älyautomatiikasta", jota siis joudun parhaani mukaan huijaamaan päästäkseni käytännössä täysautomaattiseen toimintaan, ts. tarkoitus on, että lämmityskauden aikana ei tarvitisisi koskea lämmönsäätönuppiin kuin laskettaessa lämpöä matkojen tms. ajaksi).

Esteettisluonteisena seikkana todettakoon, että laitteen yläpuoli pakkaa kovilla pakkasilla huurtumaan. Muotoilulla voisi varmaan estää huurteen muodostumisen seinään itse laitteen yläpuolelle. Pidän ilmiötä vaarattomana, koska huurre katoaa ilmojen lämmettyä eikä tunnu kostuttavan seinää syvemmältä (toisin kuin vaikkapa kunnon syysmyrsky)
 
P

pumppu pettää

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

joo...kiitoksia hyvin kattavasta yksikohtaisesta kirjallisesta esityksestä, kuvaamasi systeemi vahvisti käsityksiäni ,että tuo perusilppi soveltuu hyvin pientalon poistoilman lämmöntalteenotto kojeeksi, ei ole kallis laite siihen tarkoitukseen, sopii erilaisiin asuntoihin, helposti vaihdettava jne..

tämä minun ilpistin uraputki ei ole vasta reilu ½ v:tta pitkä, koko sen ajan hieman epäilyttänyt ilpin toiminta näissä pohjoisissa sääoloissa mutta tuollainen asunnon poistoilman johdatus puhaltimella ulkoyks.kennolle takaa toiminnan jopa tuolla -20C keleillä parhaiten, etenkin jos kyseessä vesi-ilppi jolloin käyttöveden ylläpito täytyy varmistaa..

nuo asuntosi tuloilman huonekohtaiset venttiilit (ulkoseinällä) toimivat myös, lyhyt kanava ei likaannu, helppo säätää, energiaa ei kulu tuloilmapuhaltimessa..

eipä tuohon ole paljon lisättävää, toimii..
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

pumppu pettää sanoi:
nuo asuntosi tuloilman huonekohtaiset venttiilit (ulkoseinällä) toimivat myös, lyhyt kanava ei likaannu, helppo säätää, energiaa ei kulu tuloilmapuhaltimessa...

Lisäänpä tähän vielä, että olen jo vuosikausia käyttänyt tuuletusluukun hyönteisverkon sisäpuolella olevaa, maalarinteipeillä kiinnitettyä suodatinmattoa. Puhdistaa kumman tehokkaasti kevään ja kesän pölyjä. Jokaisen pinta-ala on monikertainen tyypilliseen tuloilmakoneen suodattimeen verrattuna. Osa roskasta jopa rapisee itse ulos ja sopivalla puhaltimella voi avittaa. Tästä syystä jätinkin tuloilmaventtiileihin kuuluvat suodattimet tarpeettomina pois.
 
J

Joppe112

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen


Veikkaanpa, että lukevat tuolle Neste Oil:lla poijaat aika kauhuissaan tämän ketjun tuloksia. :D Ja se on ihan oikein heille kun vedättävät kuluttarassukoita 6-0 näinä aikoina !! :-\

Jos tämmöinen poistoilmapohjainen lämmitys (ja jopa IVLP) yleistyy maassamme, niin sehän käytännössä poistaat lämmitysöljyn polton tarpeen kokonaan. Ja mikä tietysti parasta: polttoprosessien hiilidioksijätteet tippuvat minimiinsä kun ei pientalot enää tuprutakaan korsteenit täysillä syvätalven pakkasilla.

No, aika suuria ovat nuo tarvittavat perusremontit etenkin vanhemmissa taloissa jotta saadaan kiertoilma napattua kunnolla talteen ullakon välipohjista joten ehkä tähän kuluu vielä muutama vuosi ennen kuin asiaan kunnolla saadaan vauhtia ja pyörät pyörimään. :cool:
 

markusj

Aktiivinen jäsen
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

make53 sanoi:
Vertailun mukaan siihen toiseen kulutusmittariin joka näyttää varmasti oikein, toi digimittari näyttää n. 10% liian suurta lukemaa

Onko muuten kukaan muu testannut näitä pistotulppaan laitettavien kulutusmittareiden tarkkuutta. 10% tuntuu aika suurelta heitolta, ja ainakaan siinä minkä ostin tarjoustalosta, ei taidettu mainita mitään tarkkuudesta.
 
P

pumppu pettää

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

No, aika suuria ovat nuo tarvittavat perusremontit etenkin vanhemmissa taloissa jotta saadaan kiertoilma

onhan siinä vähän hommaa mutta paljon etujakin kun ilmanvaihto saadaan hallittua, säädeltäväksi, tuo kotten tuloilman järjestely huonekohtaisesti on aika kätevä siinä on samassa valinta venttiilin kautta säätöilmalle ja iso ilmanvaihto tuuletusluukku auki, lisäksi siinä saadaan vielä tuloilman suodatus+suurikokoinen suodatinpinta-ala joka näin keväällä tarpeellinen kun ilmassa on kaikenlaisia pölyjä...ei tarvi aivastella ja siivouskin helpottuu....
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

pumppu pettää sanoi:
No, aika suuria ovat nuo tarvittavat perusremontit etenkin vanhemmissa taloissa jotta saadaan kiertoilma

onhan siinä vähän hommaa mutta paljon etujakin kun ilmanvaihto saadaan hallittua, säädeltäväksi, tuo kotten tuloilman järjestely huonekohtaisesti on aika kätevä siinä on samassa valinta venttiilin kautta säätöilmalle ja iso ilmanvaihto tuuletusluukku auki, lisäksi siinä saadaan vielä tuloilman suodatus+suurikokoinen suodatinpinta-ala joka näin keväällä tarpeellinen kun ilmassa on kaikenlaisia pölyjä...ei tarvi aivastella ja siivouskin helpottuu....

Tuosta kuvasta: venttiili kannattaa laittaa luukun yläreunaan, jotta talvella kylmä ilma ehtii lämmetä alaspäin vajotessaan ennenkuin osuu lattiaa. Vähentää vetoa.

Itselläni on tuollaiset Velco-venttiilit ääniloukuilla ja suodatinkangas hyttysverkossa kiinni kaksipuolisella teipillä.
 
P

pumppu pettää

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Itselläni on tuollaiset Velco-venttiilit

millaisia käyttökokemukset olleet ilmanvaihdon suhteen toimiiko termostaattisäätö venttiilissä, hinnat näyttäs olevan ihan kohtuullisia (pelkkä venttiili 100mm)
 
H

Hemmo

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Hei pumppu pettää ja kotte :D

Kyll teijä pittää kehittää yhteine tuulitunnell.
Paatte siihe sitte ilppinne vastakkai, puhaltammaa keskenää niiko kilpaa.

Pienest riejist sitte mittailette erlaisii
potentiaalii, painovoimii, termovolyymii,
virtausvastuksii, kylmäkertoimii, kosteusprosenttei
häkäpitosuuksii ja kilopaskaloit.
Ja vaik mitä.

Se voittaa kenel männöö rahhaa ja aikaa enite.
Lisäpisteitä saapi siitä, jos pystyy pitämää energialaskun
edes samana mikä se oll enneko tuulitunnel kokkeilu alko ;D
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Hemmo sanoi:
Hei pumppu pettää ja kotte :D

Se voittaa kenel männöö rahhaa ja aikaa enite.
Lisäpisteitä saapi siitä, jos pystyy pitämää energialaskun
edes samana mikä se oll enneko tuulitunnel kokkeilu alko ;D

En kyllä pärjää millään näille, jotka joutuvat asentamaan taloonsa nykyisten ilmanvaihtomääräysten (kuulemma "käytännössä vaatiman") lämmöntalteenottokoneen. Lämpöpumppuni (jonka hankin aikoinaan halutessani hiljaisemman ja aikaisempaa pienitehoisemman jäähdytysilmastointilaitteen parempaan paikkaan kuin aikaisemman pääkoneen, mutta pidin vain asennuspaikan ja -tavan osalta mielessä jo pitkään olleita kokeiluideoita) ja muiden tarvikkeiden yhteishinta, mukaanlukien korvausivestointilaitteet, alkaa vasta nyt kolkutella tämmöisen lämmöntalteenottokoneen (yli-)hintaa -- tehokkaammista lämpöpumppupohjaisista laitteista nyt puhumattakaan. Aikamoinen rahamäärä menisi myös tuloilmakanavistoihin. Epäilen myös, että energiaa ei tällöin juurikaan säästyisi, ellei sitten tingi asumismukavuudesta (täällä mm. halutaan yksilöllisesti säädettävää lämpötilaa makuuhuoneisiin, jotkut tykkäävät nukkua viileämmässä kuin toiset ja oma järjestelyni onkin nimenomaan tähdätty tämäntyylisten asioiden toteuttamiseen energiatehokkaasti eri vuodenaikoina, jos sallitaan taas askel teknisempään asiaan). En ole tietoinen tavanomaisista tulo-/poistoilmajärjestelmistä, joissa asukas voisi säätää edes huoneeseen tulevan ilman määrää puhumattakaan nyt lämpötilan säädöstä!

Jäisin myös paitsi eteisaulaa talvella mukavasti lämmittävää ja lattiaa (pääosin säteilyn kautta) kuivattavaa lisälämmitintä (tilaratkaisun takia kun tähän ei ole ollut mahdollista asentaa radiaattoria). Ikkunaventtiilien vedontorjunta oli itse asiassa odottamaton etu, joka yllätti perusteellisesti itsenikin (sen toimivuus perustuu nimittäin jopa keskitalvella pääasiassa lämpöpumpun tuottamaan, pari astetta huonelämpötilaa lämpimämpään ilmakerrokseen katossa, kun kylmä ilma sekoittuu matkalla ylöspäin kohti lämpenevää ilmaa; en olisi ennen uskonut sitäkään, että tällainen kattolämmitystä muistuttava ratkaisu vähentää myös kylmyydentunnetta ikkunoista kovilla pakkasilla, kun alaspäin putoava kylmä ilma vetää mukaansa suojaavan lämminilmapatjan katosta ja sekoittumisen jälkeen keskimääräinen virtausta ylläpitävä paine-ero näin vähenee).

Energian marginaalikustannus 1000 kWh:lle on täällä alle 40 euroa, joten ilmastointiremontin takaisinmaksuaika on 0-korollakin satoja vuosia. Tulin jo kauan sitten siihen tulokseen, että ainakaan tällaiseen hommaan (ts. ilmanvaihtoremontti standardipohjalta) en ryhdy, vaan joko kokeilen jotakin itse tai sitten maksan välinpitämättömänä edelleenkin tällä hetkellä luokkaa 1000 euroa vuodessa olevia lämpölaskuja (lämpimän veden ja perusmaksujen kanssa) ja sillä sipuli. Kuten puheena olleista luvuista käy ilmi, lämpöä säästyy nytkin vain 150-200 euron marginaalikustannuksen verran ja joudun vielä uhraamaan tästä säästöstä sähköön puolet (kun on vielä näitä makuuhuoneen tuulettimiakin, nykyvirityksin n. 9 W kuluttavia kukin, ym.). Enkä säästä nettona hiiltä/öljyä/maakaasuakaan kuin n. 2000kWh vuodessa (4MWh - 1MWh pumppuun - 1MWh "sakko" sähköntuotannosta -- kombivoimalaitoksessa tuotettuna, kaukolämpötuotannon rajoittaman hyötysuhteen vallitessa), mikä säästö ei juurikaan tunnu omassa pussissani.

Kyseessä on siis itselleni lähes puhtaasti harrastus, kuten esim. golfinpeluu, purjehdus jne. joillekin (purjehdustunnelmaahan voi sanonnan mukaan simuloida menemällä vessaan kylmään suihkuun sadeasu päällä heittämään isommanpuoleisia seteleitä pyttyyn ja vetämällä kahvasta aina kun säiliö täyttyy).

Mutta vakavammin ottaen, tällaisella keskustelulla on muualla paikkansa, eli sähkölämmitykseen liittyen. Sanonpa omana mielipiteenäni, että tavanomainen lämmön talteenotto on suoran ja varaavan sähkölämmityksen yhteydessä typerää ja ihan samantyyppinen ympäristörikos, johon sähkölämmityksen osalta julkisuudessa viitataan (jos siis syyllistää halutaan). Maalämpöön en ota kantaa (kun sitä voi hyödyntää monella muullakin tavalla kuin kalliilla maalämpöjärjestelmällä; olen monesti mm. miettinyt maalämpökaivoon yhdistettyjen tuloilmapatterien kokeilua tuloilmaluukkujeni yhteydessä, jolloin sisään saisi melko samanlämpöistä ilmaa vuoden ympäri ja kesällä vielä pölyistä pestynä kondenssiveden avulla; on kuitenkin jäänyt tekemättä putkistovetojen hankaluuden takia), mutta poistolämpö kannattaa ottaa talteen lämpöpumpulla, jollei sähköä edullisempaa perusenergianlähdettä ole käytettävissä!
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

pumppu pettää sanoi:
Itselläni on tuollaiset Velco-venttiilit

millaisia käyttökokemukset olleet ilmanvaihdon suhteen toimiiko termostaattisäätö venttiilissä, hinnat näyttäs olevan ihan kohtuullisia (pelkkä venttiili 100mm)

Ihan toimivia ovat nuo Velcot. Tosin hiukan "nahistavat" eli termostaatin säätöliike menee ilmeisesti isompia harppauksia kerralla jostain pikku kanituksesta johtuen, ja päästää silloin (tosi pienen) napsahtavan äänen.

Vedon tunnetta ei noista juuri tule. Termostaatin säätöalue tosin loppuu jo aika pienellä pakkasella. Jos haluaa ilmaa tulevan vielä kovemmallakin pakkasella, pitää nollapistesäätöä muuttaa jolloin avautuma on sitten sama vaikka olisi kuinka kova pakkanen. Jos tuon "perussäädön" kääntää kovin isolle, voi kovilla pakkasilla vähän tuntua vetoa aivan venttiilin alapuolella.

Varsinainen huippu tuossa systeemissä on kuitenkin tuo suodatin. Kerran vuodessa olen vaihtanut suodatinmatot, ja ovat siinä vaiheessä ulkopuolelta tumman harmaita, lähes mustia. Myös sisäpuolella näkyy tummempia läikkiä, lika on siis hyvin lähellä kankaan sisäpintaa siinä vaiheessa mutta ei vielä läpi. Suodattimia vaihtaessa aina äimistelee, että tuokin p...a olisi talossa sisällä ja osa siitä keuhkoissa jos ei olisi suotimia. :D
 
P

Pottu

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Kannattaa muistaa lämpöpumpun toimintaperiaate: Karrikoidusti se imee ulkoilmaa 10 kuutiota ja jäähdyttää sitä yhden asteen. Tästä saatu lämpö siirretään sisälle ja sillä lämmitetään 1 kuutio ilmaa kymmenen astetta (- poislukien häviöt).

Poistoilmaa hyödynnettäessä tilanne pysyy täsmälleen samana; ulkoyksikön läpi menevä ilma jäähdytetään saman verran ja lämpö siirretän sisälle. Ainoa hyöty tulee siis siitä, että pumpun toiminnan hyötysuhde on lämpimällä ilmalla parempi (ja kuten mainittiinkin, sulatusjaksoja on harvemmin). Lämpöpumppu ei siis varsinaisesti 'ota talteen' poistoilmassa olevaa energiaa, se vain toimii paremmalla hyötysuhteella kun ottoilma on lämpimämpää! Lisäksi tietenkin vähän lämpimämpi ottoilma pidentää hyödyllistä käyttöaikaa, eli päiviä, jolloin ilpoa ei voi käyttää, on vähemmän.

Jos halutaan ottaa koko poistoilman lämpöenergia talteen, se pitäisi jäähdyttää ulkoilman kanssa samaan lämpötilaan. Tämänhän oikea pilpo periaatteessa tekeekin (taitavat nykyiset kuitenkin jättää plussan puolelle, ettei jäätyisi? ja jäähdyttävät lähelle nollaa vaikka ulkoilma on plussan puolella?)

Tämä ei nyt tarkoita, että poistoilman käyttö ilpon kanssa olisi hyödytontä, päinvastoin. Siihen kuitenkin sopii paremmin pilpo, jossa ilmavirtaus ottopuolella on sama kuin antopuolella.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Pottu sanoi:
Jos halutaan ottaa koko poistoilman lämpöenergia talteen, se pitäisi jäähdyttää ulkoilman kanssa samaan lämpötilaan. Tämänhän oikea pilpo periaatteessa tekeekin (taitavat nykyiset kuitenkin jättää plussan puolelle, ettei jäätyisi? ja jäähdyttävät lähelle nollaa vaikka ulkoilma on plussan puolella?)

Tämä ei nyt tarkoita, että poistoilman käyttö ilpon kanssa olisi hyödytontä, päinvastoin. Siihen kuitenkin sopii paremmin pilpo, jossa ilmavirtaus ottopuolella on sama kuin antopuolella.

Jos viittaat siihen ilmalämpöpumppuviritykseen, jonka minä kuvasin todettakoon pääkohdat:

1) Laitetta on modifioitu niin, että ulkoyksikön puhallin on lämmityskäytössä pois käytöstä. Kotelointi ja pienen virtaaman (kanava-)puhallin muuttavat tyystin toimintaolosuhteita.

2) Laite tosiaankin kykenee periaatteessa jäähdyttämään poistoilman hetkellisesti jopa n. -15 asteen paikkeille, asumattomassa talossa ja pakkasella (jolloin ilma kuivaa) hyvinkin pitkäksi aikaa. Laitteesta on siis tullut PILP.

3) Laitteeseen on lisätty säädin, joka pitää huolen siitä, että yleensä ei toimita jäätyvän höyrystimen alueella. Tämä ennen muuta siksi, että kohde on kaukolämmitystalo, jossa lämmöntalteenoton on toimittava vähintään n. tuottosuhteella 2,5 (marginaalituotto), jotta talteenotto kannattaa rahallisesti laisinkaan.


Jos vielä kerrataan, miksi tavallinen ILP on hyvä kanditaatti modifioitavaksi myös PILPiksi:

a) Laite voidaa asentaa pääosin ulos, vain sisäyksikkö vie tilaa sisällä. Vie siis katettua tilaa muita lämmöntalteenttoratkaisuja vähemmän.

b) Jäähdytystehoon kesäkäytössä ei ole tarpeen puuttua ainakaan sanottavasti

c) ulkoyksikön patteri on pinta-alaltaan todella muhkea tyypillisiin PILP-laitteisiin verrattuna: pieni lämpövastus etenkin hankintahintaan verrattuna.

d) invertteri on ainakin periaatteessa kätevä laite PILPissä (vaikka tässä tapauksessa sen mahdollisuuksia on vaikea hyödyntää, sillä tarvittaisiin tavallistakin pienempi pumppu, jolloin jäähdytystehokin olisi vaatimaton, eikä tämän kokoluokan koneilla ole juuri kysyntää).
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Tekaisin itsellekkin tuollaisen ja ainakin nyt ulkona -1,7'c eikä sulatuksia yhtäkään. Kenno täysin kuiva ja huurteeton. Ei tämä nyt turha tainnut sittenkään olla. Ja luntakin satelee...
 

Liitteet

  • 20121128_214134.jpg
    20121128_214134.jpg
    68,3 KB · Katsottu: 892

Mikkolan

Vakionaama
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Juu

tollasta olen itekkin pohtinut. Juurikin tuo tuulettuva yläpohja sais vähän boostia tuuletukseen tuolla ilpin imulla. Puhumattakaan kun kevätaurinko alkaa lämmittää yli 200m2:n peltikattoa niin siinä olis aika hyvä "passiivinenaurinkolämpöpaneeli", investointi 0 € per neljö! Maaliskuussa kun lykkii lumet pois etelälappeelta nii´vot sullaa ja lähtöö loputtii lumet kert´heitol mänemää ja ilmast enerkijaa tulloo nii jot karsta laest karisoo! :p

Siis piti sanoa että mieluumin yläpojasta kuin alapohjasta! Asia ilpitön. ;)


Näije ukkoloije keral miul nii lystii olj:

Hemmo sanoi:
Hei pumppu pettää ja kotte :D

Kyll teijä pittää kehittää yhteine tuulitunnell.
Paatte siihe sitte ilppinne vastakkai, puhaltammaa keskenää niiko kilpaa.

Pienest riejist sitte mittailette erlaisii
potentiaalii, painovoimii, termovolyymii,
virtausvastuksii, kylmäkertoimii, kosteusprosenttei
häkäpitosuuksii ja kilopaskaloit.
Ja vaik mitä.

Se voittaa kenel männöö rahhaa ja aikaa enite.
Lisäpisteitä saapi siitä, jos pystyy pitämää energialaskun
edes samana mikä se oll enneko tuulitunnel kokkeilu alko ;D
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Tois puol jokke sanoi:
Tekaisin itsellekkin tuollaisen ja ainakin nyt ulkona -1,7'c eikä sulatuksia yhtäkään. Kenno täysin kuiva ja huurteeton. Ei tämä nyt turha tainnut sittenkään olla. Ja luntakin satelee...
Odota vaan 15 asteen pakkasia ;) . Jos tuota voisi käyttää aina kelistä riippuen, niin eipä ongelmaa olisi.
 
M

make53

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen


Tervehdys pitkästä aikaa hyvät foorumilaiset.
Siitä on näköjään yli viisi vuotta kun tämän aiheen keskustelua aloiteltiin
Kirjoitin silloin tähän ketjuun muutaman kerran pitkästi rakennelmistani .

Nyt yli viiden vuoden kokemuksen jälkeen voin kertoa että en ole kertaakaan katunut tekosiani.
Kaikki aikaisemmin kerrottu toimii tänäänkin samoin kuin kerroin silloin vuosia sitten.
Kertaakaan näiden vuosien aikana ei ole tarvinnut käydä ulkoyksikköä sulattelemassa eikä minkäänlaisia käyntihäiriöitä ole ollut koko aikana.
Mielestäni hienointa asiassa on edelleen se, että tuolla nollan tietämillä ja pikkupakkasilla kun pumput yleensä sulattelevat tiheään
( en tiedä nykymallien sulatustiheyttä, mutta ainakin nuo 5 vuotta vanhat sulattelivat n. kerran tunnissa nollan keleillä) ei sulatuksia tuon poistoilman takia ole ollenkaan.

Sen verran tuunausta on jatkettu että olen tuolle ulkoyksikön sulatuskaapelille laittanut noin 4 vuotta sitten yksikön kylkeen katkaisimen jolla saan kaapelilta virran pois.
Koska tuo poistoilma puhaltaa yksikölle " lämmintä" ilmaa myös sulatuksen aikana (sulatus tehokkaampaa)ei tuota vastusta tarvitse kytke päälle kovillakaan pakkasilla.
Tuollaisilla yli 20 asteen pakkasilla olen kyllä kytkenyt sulatuskaapelin varmuudeksi päälle ettei tarvitse seurata ulkoyksikön toimintaa. näitä tällaisia pakkasia on niin harvoin että olen näin toiminut.
Kokeillut olen kyllä ilman kaapelin kytkentääkin, mutta mielestäni nuo kovat pakkaset kannasttaa ajaa kaapeli päällä
Tuo kaapelihan on aina päällä ilman katkaisua noin 7 lämpöasteesta lähtien eli käytännössä koko lämmityskauden ilman katkaisumahdollisuutta.

Kerroin lisäksi, että teen toisen läpiviennin seinään kesäkäyttöä varten joka selvitetty jutuissani jos ketään kiinnostaa.
Tuo toimenpide on jäänyt tarpeettomana tekemättä.
Ulkoyksikön pesen kerran vuodessa kesäaikaan, siinä kaikki.
Sisäyksikkö kaipaa kokemukseni mukaan puhdistuksen meidän tapauksessa n. kahden kuukauden välein.

Kaikki aikaisemmin kertomani löytyy tämän ketjun aikaisemmilta sivuilta, jos se ketä kiinnostaa.

Ps. siitä en ole tietoinen, kuinka rakennelmani täyttää rakennus- ja palomääräykset, mutta kun tuo poistoilma johdetaan talon ulkopuolelle samalla ilmastointiputkella kuten ennekin niin minä luotan siihen. Mahdollinen palotarkastus, jos sellainen tulee voi aiheutta ainakin keskustelua asiasta.

make53 sanoi:
Tervehdys.
Kirjoittelin aikaisemmin 4.5 kokemuksiani tuosta ilmastoinnin poistoilman hyödyntämisestä.
Koska asia ei herättänyt keskustelua Jantia lukuunottamatta ja kirjoituksesta jäi hiukan muitakin hyötyjä laittamatta, kirjoittelen hiukan lisää.

Tuo ulkoyksikön pohjan talvivarustuksena tuleva lämpövastus joka koneellani kuluttaa 75 vattia /h pysyy myös pois päältä sinne -1-2 asteeseen saakka jossa koneen huurtuminen siinä mitassa alkaa että sulatukset alkavat.
Lisäksi olosuhteissa jos ulkoyksikkö pysähtyy sen takia , että huoneistossa on riittävä lämpötila tuo vastus myös sammuu pakkaskeleilläkin muutamassa minuutissa koska yksikön läpivirtaus yksikön tuulettimen pysähdyttyä pysähtyy ja yksikölle johdettu poistoilma tulee edelleen ulkoyksikön taakse lämmittäen siellä ulkoyksikköä ja lämpövastuksen tunnistinta.
Eihän se paljon rahassa mitaten ole, mutta kun tästäkin turhasta kulutuksesta näin toimien pääsee eroon.
Lisksi sulatustapahtuma toimii kokemuksen mukaan moitteetta. Olenkin tukkinut ulkoyksikön takana ja vasemmalla sivustalla olevat pitkulaiset vesien poistoreijät ja vesi tulee pois yksiköltä vain siitä yhdestä pyöreästä poistoreijästä josta vesi on helppo johtaa vanerilevyn avulla kauemmas kivijalasta.

Tuossa kirjoittelussa pumpun sijoittamiseksi välikattoon on käyty mielenkiintoista keskustelua välikattoon muodostuvan lämpimämmän ilman hyödyntämisestä.
Uskon hyvin kaveria jolla on kokemuksia tastä asiasta. Tosin tuon Lämpimämmän välikattoilma voi helposti hyödyntää yksikköä sinne viemättäkin.
Itselläni on jo rakennusvuonna 87 laitettu Ilmastointikoneelle ullakkotilan kautta pihalta tulevaan putkeen haarakappale ulakkotilassa, joten voin kevättalvella kun aurinko lämmittää mustan huopakaton alla olevaa ullakkotilaa kääntää "sulkimella" ilman tulemaan ilmastointikoneelle välikattotilasta.
Ullakko lämpiää aurinkoisella kelillä todella hyvin ja ilmastointikoneelle tuleva ilma on paljon lämpimämpää kuin ulkoa otettu joten tätä kautta saatu hyöty on uskomukseni mukaan hyvä. Lisähyötynä ullakon ilmanvaihto paranee.

Sitten vielä noista kulutusmittareista joista on ollut paljon mielipiteitä.
Varmasti toimivan ja oikein näyttävän kulutusmittarin sain omalta sähkölaitokselta ilmaiseksi. Kyseessä on vaihtovirta-kulutusmittari joita sähkölaitokset vaihtavat kaukoluettaviin mittareihin. Sähkölaitokselta kerrottiin kun kyselin mittareista , että heillä on autokuorma hylkyyn meneviä ehjiä mittareita joille heillä ei ole mitään käyttöä. Luulisin, että tilanne on sama kaikilla sähköyhtiöillä.
Tuo mittarihan näytää vain siihen kertyvät kilovattitunnit ja lisäksi siinä pyörii se kiekko jonka pyörimisnopeudesta voi laskea hetkittäisen kulutuksen. Niin monta kierrosta kuin se mituutissa kiertää on vastaava määrä satoja vatteja.
Lisäksi minulla on vielä pistorasian yhteydessä tuon edellä mainitun mittarin vieressä Etech- merkkinen digitaalinen kulutusmittari jka näyttää mm, suoraa senhetkistä kulutusta.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

-3 ulkona ja kenno kuiva ja puhdas, tuli siis pakollinen sulatus. oliko se nyt 2h40min. aiemmin näillä keleillä on ollut huurteessa selkeästi. puhallus on 52 nopeus 3, ottotehomittari rojujen takana kesän jäljiltä, pitänee tehdä kulkureitti jotta näkee meneekö pienemmällä...
edit:
1300 otto, suurinpiirtein sama kuin ennenkin, sulatusvastus ei käytössä vielä.

ps trotec bx11 tehomittari ei toimi ilman pattereita. nerokasta /a080
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Nyt poistoilmaa lisätty ja eilisen lumimyräkän jäljiltä tuo kennon pääty (josta poistettu ripoja) johon yleensä on jäätynyt peltiin jäätä kiinni yleensä on nyt kuiva ja puhdas. Tuo kennon epätasaisesti paljaana pysyminen ihmetyttää. Miten tuo kylmäaine kiertää tuolla kennossa, onko mikä parhain paikka kohdistaa tuo poistoilma, nyt mennään jo pitkälti yli 4h ilman sulatusta, ulkona -4.
 

Liitteet

  • Pumperos.jpg
    Pumperos.jpg
    131,7 KB · Katsottu: 738
M

make53

Vieras
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Tervehdys.

Minulla on tuonne poistoputken päähän laitettu sama säädettävä venttiili (levittäjä) jota ilmastoinnin sisäänpuhalluksessa käytetään huoneissa. se vaan niin kauas auki kuin säädössä on varaa niin levittää sen minkä pystyy.
Ei synny tuollaista sulatettua aukkoa kuin tuossa kuvassasi.
Sitä venttiilin peltiähän pystyy rakentelemaan suuremmaksi ja muotoilemaan tarpeeseen sopivaksi jos haluaa askarrella asian kanssa.
Ota huomioon, että kun sinne ulkoyksikölle johdetaan sitä lämmintä ilmaa niin sinne tietysti kertyy sitä kuuraa kun on reilummin pakkasta. Sulatus hoitaa sen mutta siellä nollan keleillä kun normaalisti sulatuksia tulee tiheästi, näin toimien sulatusvälit ovat todella harvassa.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Mietin samaa mutta jätin pois koska nyt tuo pitää tuon alareunan varsin sulana. Jos puhalluksen sammuttaa niin kuuraantuu tasaisesti jokapuolelta. Siksi siis kyselin miten putkitus menee kennossa. Se että puhaltaa tasaisesti koko kennolle vs "tulistaa" tietyssäkohtaa ennen kompuraa...
Ja tuo puhalluksen pyörylä on ollut vapaa huurteesta kelissä kuin kelissä,saunan suihkun ja sellasten jälkeen.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Tois puol jokke sanoi:
Mietin samaa mutta jätin pois koska nyt tuo pitää tuon alareunan varsin sulana. Jos puhalluksen sammuttaa niin kuuraantuu tasaisesti jokapuolelta. Siksi siis kyselin miten putkitus menee kennossa. Se että puhaltaa tasaisesti koko kennolle vs "tulistaa" tietyssäkohtaa ennen kompuraa...
Ja tuo puhalluksen pyörylä on ollut vapaa huurteesta kelissä kuin kelissä,saunan suihkun ja sellasten jälkeen.

Tätä ei ole helppo mitata, mutta huurtumisessa asteet kymmenyksetkin näkyvät.. pystyisittekö mittaamaan tempun vaikutista jotenkin ? itse koittaisin ainakin 0-keleillä pitää huolta siitä ettei mikään kohta kennossa pääse erityisen kylmäksi koska sinne se jää sitten hanakammin kertyy.
 

Tois puol jokke

Vakionaama
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Tarkoitatko ottotehon muutosta vai jotain muuta? nyt nollassa ja oli kyllä suht lumisen oloinen muualta paitsi tuosta pyörylästä. Siis tihkuttaa lunta myös taivaalta..
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Poistoilman hyödyntäminen

Tois puol jokke sanoi:
Tarkoitatko ottotehon muutosta vai jotain muuta? nyt nollassa ja oli kyllä suht lumisen oloinen muualta paitsi tuosta pyörylästä. Siis tihkuttaa lunta myös taivaalta..

Lämpötiloja lähinnä ajattelin.. siis kennon, koska siinä pienikin lämpötilan nousu auttaa. Ottotehon nousuhan laskee kennon lämpötilaa ja pahentaa jäätymistä, tuo sitten ihan hiukkasen sitä lämmittää ja lieventää jäätymistä. Pitäisi siis saada ulkoilma - kenno - ottoteho kolmikoita tai ulkoilma-puhallusilma-ottoteho.. mutta helppoa se ei ole. Aikoinaan totesin ettei ainakaan noiden Argojen puhallusilman lämpötilaa pysty mittaamaan yhdellä mittarilla, ja sama koskee kennoa. Kalliila lämpökameralla otetut videot yhdessä tiuhan tehomittauksen kanssa voisi toimia :'(
 
Back
Ylös Bottom