Mitoituslämpötila lämmitysmuotoa valittaessa

[pökö]

Ketju lohkaisu täältä // Espejot

Ison talon lämmitys muotoa valitsemassa

Niin kyllähän sen 180m kaivon kaivaisi varmaan tuolla 2900€:lla 280m syvyiseksi. Mutta entäs 280m kaivon, tekeekö samalla hinnalla siitä 380m syvän? Sama metrihinta se olisi minun porarillani ollut kun kallio on saavutettu, eli 29e metri josta kotivähennykseen kelpaa 26e metri.

lampopumput.info

Ja siitä ei pääse yli eikä ympäri, että vuositasolla VILP:llä repii enemmän lämpöä ilmasta, kuin MLP:llä kaivosta

Mitä jargonia nyt heitetään?
Eikö kumminkin molemmilla tehdä vain tarvittava määrä lämpöä, ei ylimääräistä.

Näyttäisi siltä, että ilmastoprofiili alkaa muodostua sellaiseks, ettäi ainakin eteläisessä Suomessa on aika sama millä lämmittää.

Älä nyt yhden poikkeavan tammikuun perusteella rakenna loppuelämääsi.

 

[Mikki]

Älä nyt yhden poikkeavan tammikuun perusteella rakenna loppuelämääsi.

En toki... mutta vaikka tuijottaa kuinka pitkälle tilastoja historiaan, en tiedä mistä se mitoituslämpö -26C on revitty koskemaan etelä-rannikkoakin. Taisi olla niin, että -15 vuorokauden keskilämmötkin on tosi tosi tiukassa.

Vuodesta 1975 on Helsingin Kaisaniemessä ollut 48 päivää, jolloin keskilämpö on ollut alle -20C. Edellisen kerran vuonna 2016 ja sitä ennen vuonna 2006. Tekeehän tuo reilun päivän per vuosi.

Kannattaa siis ehdottomasti laskea kaikki lämmitysjärjestelmän kannattuvuuslaskelmat sen mukaan, että -26C päiviä on paljon etenkin useita putkeen että niillä olisi oikeasti merkitystä. Eikun....

 

[pökö]

Vuodesta 1975 on Helsingin Kaisaniemessä ollut 48 päivää, jolloin keskilämpö on ollut alle -20C. Edellisen kerran vuonna 2016 ja sitä ennen vuonna 2006. Tekeehän tuo reilun päivän per vuosi.

No sinä teit sitten oikean ratkaisun kun valitsit 750-PILP, etkä ilmeisesti mitoittanut sitä talvikäyttöön.
Nyt sitten ihmetelet täällä kun +5 asteessa kuumat vedet loppuu ja suunnittelet varaajan hankintaa ja kehität mielessäsi mitä ihmeellisempiä putkistoja ullakolle lämmintä ilmaa ottamaan.

Vähän tuo tuntuu kummalta kun olet tuosta MLP-tappajasta kuitenkin kymppitonnin maksanut ja se on silti vajakki.

 

[Mikki]

Ohhoh.. vähän paksua tekstiä. Ei kuumat vedet mihinkään loppunut ole. Mistä sellaista keksit? Aika kattavasti kirjoitin että miksi kuuman veden tuotto kompuralla ei mielestäni vaikuta hyvältä sen kestävyyden kannalta. Tasan sama koskee MLPtä.

Tuo F750 on muuten juuri passeli tämän koon uudiskohteeseen. MLP olisi ihan ylimitoitettu helposti.

Mutta se että se on ihan passeli, ei poista sitä ettenkö harrastuksena virittelisi jotain lisääkin. Miksen virittelisi?

Mitä tulee pakkasiin... Joo herran jestas pitää lämmittää vastuksia. Tai sitten takkaa tai ILPiä. Ihan kauheaa.

 

[Mikki]

Tämän ketjun aihe on muuten ihan hyvä keskusteluun. On tiedossa että talon pitää pysyä lämpimänä alueen mitoituslömmössä. Mutta kun niitä lämpöjä oikeasti ei ole, niin laskelmia pitäisi tehdä jollain muulla tavalla.

Esim PK-seudulla kova pakkanen alkaa olemaan -10C ja siitä kylmemmät kelit lasketaan yksittäisin päivin.

Näin pitkällä aikavälillä tilastot osoittaa.

 

[jmaja]

En toki... mutta vaikka tuijottaa kuinka pitkälle tilastoja historiaan, en tiedä mistä se mitoituslämpö -26C on revitty koskemaan etelä-rannikkoakin. Taisi olla niin, että -15 vuorokauden keskilämmötkin on tosi tosi tiukassa.

Vuodesta 1975 on Helsingin Kaisaniemessä ollut 48 päivää, jolloin keskilämpö on ollut alle -20C. Edellisen kerran vuonna 2016 ja sitä ennen vuonna 2006. Tekeehän tuo reilun päivän per vuosi.

Kannattaa siis ehdottomasti laskea kaikki lämmitysjärjestelmän kannattuvuuslaskelmat sen mukaan, että -26C päiviä on paljon etenkin useita putkeen että niillä olisi oikeasti merkitystä. Eikun....

Eikö sen idea ole pakottaa rakentamaan niin, että hiukan epätavallisemmissakin olosuihteissa talossa tarkenee sen normaalin lämmitysjärjestelmän voimin? Toinen juttu sitten tekeekö lämmityksen osin tai jopa kokonaan vastuksilla silloin. Mistä kaivoit tuon datan? Vilkaisin nopeasti tästä. 2002/2003 vuodenvaihteessa Kaisaniemessä oli -19 - -27 C yli viikon ajan. Ei tuolla varmasti suurta rahallista merkitystä ollut, mutta kylmä tuli, jos lämmitysjärjestelmässä ei riittänyt potkua. En jaksanut katsoa läheskään jokaista vuotta, joten saattaa olla paljon pahempiakin pakkasia. 80- ja 90-luvulla ainakin oli. -98 tai -99 oli varsin kylmä jakso. Tuolloin onnistuin saamaan parina aamuna auton jäähdytysnesteet jääsohjoksi Espoossa. Oiskohan -87 ollut useampi päivä -30 C ja kylmempääkin Espoossa? Mieleen jäänyt, kun ensimmäinen autoni ei jaksanut pyörittää. Otin öljytikun pois ja mukaan tuli tanko kiinteää öljyä. Oiskohan ollut 20W50?

Kaisaniemi on lähellä aina avoinna olevaa merta. Selvästi kylmempää on jo 10 km pohjoisempana. Vaikkapa tuo sama jakso Helsinki-Vantaalla -21 - -31 C.

 

[Mikki]

Vuorokauden alin ja keskilämpötila voi olla aika erilaiset.

Keskilämpötila merkkaa talon jäähtymisen kannalta eniten, ei yön kylmimmät tunnit.

Katselin lukuja FMI datan päälle tehdyltä sivustolta, täältä:

Säähavaintoarkisto - Kuukausitilastot - FMI Avoin data

kilotavu.com

 

[pökö]

Nyt kun viisautta on niin @Mikki mihin lämpötilaan mitoittaisit nyt?

Ja mitä tekisit kun tulee 3 pakkaskuukautta peräkkäin ja kun kaikki on samassa tilanteessa, silloin halkokauppias myy tyhjää?

Olet kuitenkin tehnyt yli 300ke talon mutta säästänyt 3 tuhatta alimitoittamalla lämmityksen?

 

[jmaja]

Vuorokauden alin ja keskilämpötila voi olla aika erilaiset.

Keskilämpötila merkkaa talon jäähtymisen kannalta eniten, ei yön kylmimmät tunnit.

Tuolta mun linkistä löytyy ihan käyrät, josta näkee päivittäin miten lämpötila vaihteli. Siis tuon 2002/2003 vuodenvaihteen aikana ei yhtenäkään hetkenä ollut lämpimämpää kuin -19 C viikkoon. Aika pientä oli tuolloin vaihtelu yön ja päivän välillä.

Näkee tuolta FMI Avoin datasta yhtä tarkasti? En heti löytänyt.

 

[IJN]

MLP vs VILP: Jos ja kun maalämmön pumppaaminen viileästä maasta kesällä tuntuu hölmöltä, miksei voisi olla lisänä kesäkierto erikseen. Kesäkierto kaivon jatkeena jossain katolla tai tontin reunalla lämpimässä, tai rakentamalla sille rohkeasti oma "ulkoyksikkö" puhaltimen kanssa Syksyn tullen sitten vain kesäkierron pois ohitus. Onko joku tehnyt?

 

[Mikki]

Nyt kun viisautta on niin @Mikki mihin lämpötilaan mitoittaisit nyt?

Ja mitä tekisit kun tulee 3 pakkaskuukautta peräkkäin ja kun kaikki on samassa tilanteessa, silloin halkokauppias myy tyhjää?

Olet kuitenkin tehnyt yli 300ke talon mutta säästänyt 3 tuhatta alimitoittamalla lämmityksen?

Miten saa rakennusluvan talolle jossa on alimitoitettu lämmitysjärjestelmä? Ei ainakaan täälläpäin onnistu.

3kk pakkasjakso vetäisi sähköverkon lujille. Voi olla että tulisi etenkin takattomissa MLP taloissa kylmä. Onneksi niin hölmöjä ei kai ole jotka pelkkään sähköön nojaa lämmityksessä.

Vähän lapsellista vänkäämistä, kun lopulta kaikki lämpöpumpputalot lämpiää sähköllä. Vain COP vaihtelee.

Täysin COP ykköseen ei ihan hevillä tämän talon lämmitys mene. Vuositasolla ei lähellekään.

 

[roots]

Mitä jargonia nyt heitetään?
Eikö kumminkin molemmilla tehdä vain tarvittava määrä lämpöä, ei ylimääräistä.

Joo kyllä @Mikki on nyt keksinnön keksinyt kun kuvitellaan 20MWh lämmittämisenergiaa imevän taloa VILP:llä ja MLP:llä missäpäin tahansa Suomessa. Totuutta liki olevat lukemat hyvinkin vois mennä niin että VILP scop2 saa ilmasta 10MWh/10MWh sähköö ja MLP scop4 kaivaa maasta 15MWh/5MWh sähköö.
Ei millään kyllä normitalossa saa aikaiseksi että Suomessa VILP sais ilmasta suurempaa vuotuista energiapaukkua, ehkä jossain huomattavasti etelämpänä...

 

[jmaja]

Tämän ketjun aihe on muuten ihan hyvä keskusteluun. On tiedossa että talon pitää pysyä lämpimänä alueen mitoituslömmössä. Mutta kun niitä lämpöjä oikeasti ei ole, niin laskelmia pitäisi tehdä jollain muulla tavalla.

Maalämmöllehän tuo laskelma on helppo ja sen voi tehdä vaikkapa Bergheatillä itse. Tunnettua on, että melko reilullakin alimitoituksella vastus-kWh:t jäävät aika pieneksi. Tuossa omassa tapauksessa MUT-teho on 9 kW ja sillä pitäisi tulla 30 500 kWh, josta 24 000 kWh kaivosta. 8 kW MLP ottaisi vastuksilla vain 50 kWh. 6 kW MLP:llä tulisi vastuksilla 1250 kWh ja kaivosta 23 000 kWh. 4,5 kW:lla 4000 kWh ja 20 000 kWh. On-off-MLP ei siis kannattaisi olla 6-8 kWh suurempi. Kaivon syvyys ei tuosta juuri muutu, joten taitaa tuossakin 8 kW olla parempi hankinta kuin 6 kW, koska laitteen hintaero tulee takaisin muutamassa vuodessa.

VILPissä teho ja COP ovat voimakkaasti ulkolämpötilan funktioita, joten niillä laskelma ei onnistu yhtä helposti.

 

[jmaja]

Täysin COP ykköseen ei ihan hevillä tämän talon lämmitys mene. Vuositasolla ei lähellekään.

Siis PILP? Sehän menee heti ykköseen, kun ulkoilma on yhtä kylmää kuin jäteilma. Siis verrattuna hyvään LTO:hon. Poistoilma COPit ovat aivan eri juttu kuin ulkoilmasta tai maasta otettu COPi.

 

[Mikki]

Ei millään kyllä normitalossa saa aikaiseksi että Suomessa VILP sais ilmasta suurempaa vuotuista energiapaukkua, ehkä jossain huomattavasti etelämpänä...

Ei saakkaan jos taloa vain lämmitetään. Siksi totesinkin että jos vaikka ulkouima-allasta lämmitetään on VILPn kaivo lähes rajaton, kun taas joku 200-300m kaivo ei ole.

Jossain tulee raja vastaan että kaivoja tarvitaan lisää jos kaivoa kunnolla kuritetaan.

 

[Italian ihme]

MLP vs VILP: Jos ja kun maalämmön pumppaaminen viileästä maasta kesällä tuntuu hölmöltä, miksei voisi olla lisänä kesäkierto erikseen. Kesäkierto kaivon jatkeena jossain katolla tai tontin reunalla lämpimässä, tai rakentamalla sille rohkeasti oma "ulkoyksikkö" puhaltimen kanssa Syksyn tullen sitten vain kesäkierron pois ohitus. Onko joku tehnyt?

Kun nyt kun kaikki tietävät MLP vahvuudet keruupiirin lämpötilan vuoksi keskitalvella ja vastaavasti VILP siellä +7-10 lämpötilasta eteenpäin niin saisiko tämmöistä hybridiratkaisua teknisesti tehtyä? Kun mennään pakkaselle ja alkaa VILP teho hiipumaan niin maapiirin litkut vaihtimeen pyörimään.

Mitä teknisiä yksityiskohtia ratkaistava yleisen kannattavuuden lisäksi?

 

[pökö]

3kk pakkasjakso vetäisi sähköverkon lujille. Voi olla että tulisi etenkin takattomissa MLP taloissa kylmä.

Kyllä, ainoastaan mlp-taloissa.

Mutta kai verkko kestää sen 1 kW kompuran kun se kestää kuulemma sähköauton lataamisenkin joka pihassa.

 

[Mikki]

Siis PILP? Sehän menee heti ykköseen, kun ulkoilma on yhtä kylmää kuin jäteilma. Siis verrattuna hyvään LTO:hon. Poistoilma COPit ovat aivan eri juttu kuin ulkoilmasta tai maasta otettu COPi.

Mutta talo ei mene. Toshiba pumppaa kovemmilla pakkasilla sitten lisää lämpöä jollain COPlla.

No talvi on lämmin toistaiseksi. Ei ole ILP vielä päällä, ja vastukset estetty.

 

[roots]

Ei saakkaan jos taloa vain lämmitetään. Siksi totesinkin että jos vaikka ulkouima-allasta lämmitetään on VILPn kaivo lähes rajaton, kun taas joku 200-300m kaivo ei ole.

Jossain tulee raja vastaan että kaivoja tarvitaan lisää jos kaivoa kunnolla kuritetaan.

Ihan sääntöperiaate suhteessa VILP/MLP pelaa vaikka se energian kulutus olis 100MWh/vuosi normitalossa, kaivoja tehdään sen mukaan mitä talo tarvii jne...

 

[roots]

3kk pakkasjakso vetäisi sähköverkon lujille. Voi olla että tulisi etenkin takattomissa MLP taloissa kylmä. Onneksi niin hölmöjä ei kai ole jotka pelkkään sähköön nojaa lämmityksessä.

Vastaavasti takattomissa VILP/PILP tulisi vielä pitempi kylmä... MLP sentään pysyy normaalissa matalassa sähkönkulutuksessa myös sen pakkasjakson ajan ja ohi...

 

[Mikki]

Ihan sääntöperiaate suhteessa VILP/MLP pelaa vaikka se energian kulutus olis 100MWh/vuosi normitalossa, kaivoja tehdään sen mukaan mitä talo tarvii jne...

Kyllä kyllä... Rahalla saa mitä vain. Mutta jos vaikka 20kW lämmitystehon haluaa uima-altaaseen, niin valintani olisi heittämällä 10kEUR monoblock VILP eikä MLP parilla kolmella kaivolla.

Talon lämmitykseen taas ehdottomasti MLP, koska se 20KW tarvittaisiin silloin kun VILP ei jaksa.

 

[Mikki]

Vastaavasti takattomissa VILP/PILP tulisi vielä pitempi kylmä... MLP sentään pysyy normaalissa matalassa sähkönkulutuksessa myös sen pakkasjakson ajan ja ohi...

Käsittääkseni sähköverkossa ei ole älyä, millä tehoa voitaisiin rajoittaa talojen lämmitysmuodon mukaan.

Jos me PILPaajat kaadetaan sähköverkko, niin kyllä MLP taloistakin sähkö loppuu.

 

[Espejot]

Meillä on mitoituslämpötilassa tehontarve 8 kW ja menovesi 39C ja virtaama noin kuutio. Viimmetalvena ei käyty lähelläkään, puhumattakaan tästä talvesta - joka ei siis ole vielä edes ohi. Viimeisen 8 vuoden aika on ollut keskilämpötila ollut -20...22C yhteensä 5 vrk:na ja yhtenä päivänä -25C. Tuona päivänä lämmitykseen on menneyt reilu 80 kWh kun ILP on huutanut hoosiannaa ja PILP vaikertanut taakansa alla. Valitettavasti ei ole tietoa paljonko vastukset kuluttivat sähköä. Takassa on varmasti ollut tuli.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Syksyn tullen sitten vain kesäkierron pois ohitus. Onko joku tehnyt?

Joskus muinoin tätä itsekin esitin ideana. Ei herättänyt innostusta. Liian pieniä joulukaloiksi. Kaivon latauksesta kuitenkin puhutaan ja kai tuo sitäkin tekisi. Propeli tietysti kuluttaisi jonkin verran sähkövoimaa. Kaivon lataus pitää oppimani mukaan ottaa sisältä, ei ulkoilmasta.

Mitä tulee ketjun aiheeseen, tuo täystehomitoitus on perin ajankohtainen myös maalämmölle. Tuosta täystehosta yleensä nipistetään ensimmäisenä. Laskennallisesti sitten energiapeitto MLP:lla jotain 99% ja VILP 98%. On siinä tietty iso ero ! Tästä syystä minä sen kattilan puolesta olen puhut. Sillä yleensä lämpiää, vaikka olisi 40 pakkasta. Kattilalla on kätevä keittää myös ilmat ja hapet vesistä, se kun ei pumppaamalla onnistu. Kattila piippuineen on järeä peli varalle hankittavaksi, mutta kun sellainen vielä aika monella on eikä huolimattomuuttaan tuhotun kattilan uusiminenkaan toimivaan ole paha juttu vanhan tilalle, niitä kun on kaikki torit täynnä uloskantohintaan.

 

[jmaja]

Kyllä kyllä... Rahalla saa mitä vain. Mutta jos vaikka 20kW lämmitystehon haluaa uima-altaaseen, niin valintani olisi heittämällä 10kEUR monoblock VILP eikä MLP parilla kolmella kaivolla.

Ihan noin vain ajatuksena, millainen uima-allas tarvitsee 20 kW lämmitystehon? Kun meille nyt tullee uima-allas käyttöön, siinä on 4,5 kW vastukset ja samaa suuruusluokkaa olevaa lämmönvaihdinta kaavailen. Sillä ylläpitää altaan lämpötilaa 1-2 tuntia/vrk käytöllä. 20 kW teholla 20 m3 uima-allas lämpenee vuorokaudessa yli 20 C. Kaipa tuollainen teho on tarpeen, jos laskee uima-altaan täyteen 5 C vettä ja seuraavaksi päiväksi on saatava 25 C vettä.

Sama onnistuu kyllä sillä 12 kW MLP:lläkin ellei tarkoitus ole viikottain laittaa uutta 5 C vettä lämmitettäväksi. Tuossahan aikaisemmin juuri todettiin, että "20 kW" VILP ja "12 kW" MLP antavat aivan samat tehot, ainakin Nibellä. Kyllä se kaivo kestää tuollaisen muutaman kerran vuodessa. Vaikea kuvitella jatkuvampaa tuollaista tarvetta. Eihän tuo 20x24 ole "kuin" 480 kWh.

Joku voi tietysti pitää allasta lämpimänä talvellakin, mutta sitten jää kyllä kämppä lämmittämättä, jos allas on peittämätön ja yhdellä VILPillä yrittää pärjätä. Peitetty ja hyvin eristetty allas ei paljoa vie.

 

[Mikki]

Ulko-allas

 

[VesA]

Kun nyt kun kaikki tietävät MLP vahvuudet keruupiirin lämpötilan vuoksi keskitalvella ja vastaavasti VILP siellä +7-10 lämpötilasta eteenpäin niin saisiko tämmöistä hybridiratkaisua teknisesti tehtyä? Kun mennään pakkaselle ja alkaa VILP teho hiipumaan niin maapiirin litkut vaihtimeen pyörimään.

Mitä teknisiä yksityiskohtia ratkaistava yleisen kannattavuuden lisäksi?

Onhan näitä aina välillä ideoitu. Tuo minunkin MLP:ni on keskieuroopassa VILP - pihalla seisoo pömpeli jossa kiertää vesi. Mutta sitten kun laskee mitä maksaa edes romiksesta haettu kuorma-auton syyläri, putkivedot erinäköisine venttiileineen jne .. ja laskee miten kauan sitä hökötystä COP-erolla maksetaan kun laitetta käytetään vain sillä osalla kautta jolla ei oikeastaan lämmitetä sillä MLP:lläkään - niin tulos on aina ollut masentava.

Parhaiten varmaan menisi talossa jossa on jo ollut vesiulkona VILP - silloin olisi jo jotain valmiina.

 

[janti]

Täältä vaan 5 viimeiseltä vuodelta lähimmän mittauspisteen tuntilämpötilat. https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/
Tuosta sitten vaikka sittem 500. alinta lämpötilaa voisi käyttää lämpöpumpun lämmitytehon tarvetta arvioituessa hyväksi. Tämä tarkoittaa että 5 viimeisen vuoden aikana sähköä tai muuta lisälämpöä olisi tarvitta keskimäärin noin 100 h (eli 4-5 päivää).
Jos haluaa isompaa kattavuutta niin sitten esim. 100. alin tuntilämpötila (noin 1 vrk/vuodessa pitäisi käyttää lisälämpöä)

Hyvinkäällä tuo lämpötila 500. alin keskituntilämpötila olisi esim. -17C . Vastaavasti 100. alin keskituntilämpötila olisi -23,5C.

 

[jmaja]

Ulko-allas

Kyllä kyllä, mutta missä tilanteessa tarvitaan edes 10 kW tehoa ulkoaltaaseen. Vai puhutaanko nyt stadikan altaasta eikä kotipihojen altaista?

 

[Pasikookoo]

Onhan näitä aina välillä ideoitu. Tuo minunkin MLP:ni on keskieuroopassa VILP - pihalla seisoo pömpeli jossa kiertää vesi. Mutta sitten kun laskee mitä maksaa edes romiksesta haettu kuorma-auton syyläri, putkivedot erinäköisine venttiileineen jne .. ja laskee miten kauan sitä hökötystä COP-erolla maksetaan kun laitetta käytetään vain sillä osalla kautta jolla ei oikeastaan lämmitetä sillä MLP:lläkään - niin tulos on aina ollut masentava.

Parhaiten varmaan menisi talossa jossa on jo ollut vesiulkona VILP - silloin olisi jo jotain valmiina.

Mikä mlp tuo sitten on?

 

[VesA]

Mikä mlp tuo sitten on?

Tuo signaturen 14kW Vaillant VWS141/3, mallisto on kyllä jo muuttunut parikin kertaa. Sillä on nyt pumpattu maasta noin 181MWh.

 

[roots]

Kyllä kyllä... Rahalla saa mitä vain. Mutta jos vaikka 20kW lämmitystehon haluaa uima-altaaseen, niin valintani olisi heittämällä 10kEUR monoblock VILP eikä MLP parilla kolmella kaivolla.

Mopo vähä karkailee, 20kW uima-allas ei nyt ihan normihommia ole, itseasiassa aikamoinen SPA jos sisäsemmonen...ulkoversioo en edes sotkisi talon lämmityksiin vaan jollain aurinkolämmöllä tai allasVILPillä hoitaisin. Tämmöset sisäallas hommat hoituu kevyesti siinä MLP sivuhommina, eivät kaipaile mitään isoja tehoja energioita ja sisällä ovat nekin energiat.

 

[roots]

Käsittääkseni sähköverkossa ei ole älyä, millä tehoa voitaisiin rajoittaa talojen lämmitysmuodon mukaan.

Jos me PILPaajat kaadetaan sähköverkko, niin kyllä MLP taloistakin sähkö loppuu.

Valitettavasti, mutta se hoituu automaattisesti sitten kun sitä aletaan tehdä, eli liikaa kuluttavalta leikataan ja matalalla profiililla menevä MLP pitää omistajansa tyytyväisenä...
Siihen sitä tuskin päästetään että pien-suurkuluttajien annettais kaataa sähköverkko...kyllä ne limitoidaan aikaisemmin tehoiltaan alemmas...eli vilu tulee valikoiden.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tämmöset sisäallas hommat hoituu kevyesti siinä MLP sivuhommina, eivät kaipaile mitään isoja tehoja energioita ja sisällä ovat nekin energiat.

Voisi sen sisäaltaankin pitää VILPillä edes 350 päivää vuodessa sen verran lämpimänä, että voi varpaita siinä uitella. Siinä sivussa sitä allashuonetta. Ei vaikuta mitoitukseen. Mutta jos pitää olla joka päivä 365, sitten MLP.

 

[kotte]

En toki... mutta vaikka tuijottaa kuinka pitkälle tilastoja historiaan, en tiedä mistä se mitoituslämpö -26C on revitty koskemaan etelä-rannikkoakin. Taisi olla niin, että -15 vuorokauden keskilämmötkin on tosi tosi tiukassa.

Vuonna 1987 oli kylläkin luokkaa kolme viikkoa tammi-helmikuussa, kun pääkaupunkiseudulla oli päivittäin n. -25 astetta pakkasta (välillä viikon verran "vain" runsas -15^oC). Merenlahti oli noin kilometrin etäisyydellä paikasta, missä säätä tarkkailin. Kyllä tällaisia kelejä on ollut, minäkin muistan moista kokeneeni. Muistan nähneeni Paimiossa Turun lähellä tielaitoksen kelimittarissa lukeman -36^oC. Dieselautoilu oli tosi vaikeuksissa, kun arktinen nafta alkoi loppua kaikkialta (eikä sitä silloin edes saanut pääkaupunkiseudulta kuin jostakin Keimolan läheltä).

Tuolloin säätilaan vaikuttivat jotkin poikkeukselliset tulivuorenpurkaukset Kauko-Idässä, Pohjois-Amerikassa tai jossakin muualla kaukana. Tuollaiset tekijät eivät ole mitenkään ainutlaatuisia ja pahempiakin tapauksia tunnetaan historiasta. Joka vuosi noita ei tietenkään satu.

 

[jmaja]

Piti kaivaa tuo FMI datasta. 9-12.1.1987 oli Kaisaniemessä 4 vrk keskilämpötila -30 - -32 C ja Helsinki-Vantaalla -32 - -34C.

-98/-99 ei löytynyt erityisen kylmää, vain -25C paikkeilla hetken.

 

[Mikki]

Tietenkin talon pitää pysyä lämpimänä, kun on kylmempää. Viimekädessä se on sähkövastus, jolla tuo pitää kattaa ellei muu auta.

Varmasti osa taloista muuten jäähtyy normaalin lämmön alle, kun on tuollaista raikasta keliä. Siitäkin useimmat selviää ilman traumoja.

Näin PK-seudulla jos voisi valita laitteen jolla on COP 7 välillä +20C ja -10C, mutta muuten COP 1, niin lonkalta sanoisin että se olisi parempi kuin MLP COP 5 aina.

(Ensimmäistä vain ei ole olemassa, jälkimmäinen on)

 

[Kellarinlämmittäjä]

edit: Ja siinä kohtaa kannattaa olla sitten täystehoinen pumppu, ettei vastuksia tarvita

Tai se kattila joka on nostettu romulavalle toimivana !

Nestekaasu on myös melko hyvä varalämmin. 11 kg pullo ei maksa juuri enempää kuin sähkökään ja jo yhdella pullolla selättää isossakin talossa yhden päivän. Kaasulämmitin ei maksa satastakaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Miten kaasulämmittimen kosteuskäyttäytyminen?

Kosteus varmaan ongelma, mutta tuskin taloa lahoaa yhden sähkökatkon aikana.

 

[sulo_s]

Minulla hajosi öljykattila -32 pakkasella. Sain uuden kattilan seuraavalle päivälle ja vuorokauden päästä se taas tohisi. Pakkanen tippui sinä aikana -28, odotteluaika/asennusaika lämmitettiin kahdella sisätilalämmittimellä (2x2kw). Sisälämpö tippui 22 => 18, kauimmaisessa makkarissa 16. Talo 80-luvulla rakennettu 128 neliöö lämmitettänä eli ei se hirveitä tehoja tarvi parin päivän ylläpitoon.