Talon energiakulutus VILP:lla

[Matti56]

Tuttavani talo kyseessä. Onkohan tämä energiankulutus oikeassa haarukassa?
Kalenterivuonna 2019 sähköä meni 26000kWh + pellettiä ehkä n. 8000kWh edestä.
VILP on Jäspin Monoblock Basic 12kW kytkettynä pellettikattilan rinnalle talon lattialämmitykseen.
Talo rakennettu 2004 ja huoneistoalaa on 218 kahdessa kerroksessa + autotalli n. 25 neliötä. Sijainti Pirkanmaalla.
Talous 2 henkeä. Huonelämpötila ei tarkkaan tiedossa.
Käyttövesi lämmitetään suorasähköllä erillisellä varaajalla.
Puita ei ole poltettu.
Tuntuu tuo kulutus suurelta noin uuteen taloon?
Jäspin VILP on kaksi kertaa takuuseen mennyt puhaltimen siivet, kun ovat hakanneet jäähän. Sulatus epäonnistunut?

 

[Jolberious]

Vastaus kysymykseen, ei ole.

 

[pökö]

Tuossa vilp on toiminut negatiivisella copilla, kova kulutus.
Käyttösähkön osuus olis kiva tietää.

 

[VesA]

Tuossa vilp on toiminut negatiivisella copilla, kova kulutus.
Käyttösähkön osuus olis kiva tietää.

Oliskohan niin, että koska rinnalla on pelletti se VILP on laitettu tekemään vakiolämpöistä ja hyvin kuumaa - jota sitten shunttaillaan. Ja jos pyynti on kovin tapissa se käyttää vastuksia ahkerasti.

 

[roots]

Juu, takoo tosiaan varmaan LV tasoa koko ajan ja käyttää vastusta apuna...

 

[Mekaniker]

Meidän "harakanpesä" (2 keskivanhaa) vie vuodessa noin 20000 kWh ostettua sähköä isolla erillisellä autotallilla lämpimänä
Puuta toki saunassa ja autotallissa kun siellä tekee töitä/ ilppi muuten
Varmuudella voi sanoa että pellettiä menee liikaa ja muutenkin isäntä saisi nuukailla
22000 kWh alkaa olla jo hyvä lukema ostosähkölle

 

[Wespa]

Kova on lukema noin uudessa talossa, meillä halpis-VILPillä kahden pikkulapsen taloudessa suht samankokoisessa mutta wanhassa hökkelissä v. 2019 kokonaissähkökulutus 15818kWh. Lämmönjako pattereilla, sisälämpötila +21 eikä yläpohjan puhallusvillaa lukuunottamatta lisäeristyksiä. Ovi ja ikkunatkin (onneksi) pääosin alkuperäiset.

 

[Pasikookoo]

Talon kulutus suorana pitäis olla about 30000kwh. Jos käyttösähkö vesineen olis 7500kwh. Lämmitystä jää 22500kwh-8000kwh= 14500kwh jää Vilpille. Cop vaikks 2,7=5370 kwh Vilp kulutus.
Joten ostosähkö menis äböyt 13000kwh

 

[kaihakki]

On kova kulutus. Onkohan tuossa talossa jotain muuta kulutusta, joka selittäisi asiaa?
Voisi ensi töikseen ottaa VILPin pois käytöstä ja seurata mitä tapahtuu.

 

[Matti56]

Alkuperäiseen viestiin tarkennuksia. Käyttösähkön kulutus lienee "normaali" eli ehkä max 7000kWh. Tänään kun keli oli -1 aste oli VILPIssä havaittavissa jäätä hiukan kennon alaosassa ja lähinnä sisäpuolella.
Koko systeemiähän ohjaa Jäspin MCU, jonka asetuksista en ole vielä ottanut selvää.
Liitteenä piirros, minkä mukaisesti laitteet on putkitettu. Huomio kiinnittyi lattialämmityksen paluuveden lämpötila-anturin sijoitukseen, joka on shuntin lähellä kattilan päällä - onkohan oikeampi paikka paluuputkessa ennen takaiskuventtiiliä ja VILPille haarautumista.

Liitteessä on piirros, miten laitteet on kytketty.

 

[Matti56]

Tässä vielä lisätietoja talon koosta, mikä on hiukan enempi kuin alkuperäisessä viestissä:
Huoneistoala 218 neliötä, kerrosneliöitä 242 ja talon kuutioita 750 rakennuslupakuvissa.
Lisäksi autotalli jossa jonkinmoinen lämpö myös n.35 neliötä ja kerrosneliöt 39,5.

 

[Killi10]

On kova kulutus. Jos säädöt olisi kunnossa, niin pelletin poltto vähentään oikein ajoitetuna erittäin paljon. Max 18000kwh + pelletti voisi ollakkin mahdollista.

Kattilan kytkennät kiinnostaisi.

Laittaisin tuohon puskurivaraajan, tai kytkenä suoraan kattilaan. Nyt ei ole selvää saako tarpeeksi voimaa sulatukseen ja ahdistaako muutenkin? Jos paluuanturi on kolmitieventtiilin säätimen, niin sitten se on oikeassa paikassa.

 

[pamppu]

Ensimmäisenä todentaisin että käykö se vilppi, tekeekö se lämpöä kiertoon ja vettä allensa. Jos tekee, niin sitten jonnekin häviää paljon lämpöä. Toinen vaihtoehto on että se ei toimi ollenkaan ja jossain tuhisee vastustehoja. Tai ehkä vilp lämmittää vain kompurantehon verran, cop 1, eli on sökönä.

 

[Matti56]

Tuo paluuanturi kytkeytyy MCU40 ohjausyksikköön ja on Jäspin ohjeessa heti paluulinjassa ennen takaiskua. Kyseinen ohje on öljykattilan yhteyteen kytketylle vilpille, mutta päteekö sama pellettikattilalle.
Eihän tuo vilp nyt töitä tee kunnolla - vettä tulee niukasti ja myös sulatuksessa on ongelmaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kalenterivuonna 2019 sähköä meni 26000kWh + pellettiä ehkä n. 8000kWh edestä.
VILP on Jäspin Monoblock

Koska monoblock, niin siinähän ei itsessään ole lämmitysvastuksia. Lämmitysvastukset jotka ovat tuohon kulutukseen syyllisiä löytynevät kattilasta. Mikä ne sitten lie mahtanut ohjata päälle ja miksi. Mikä ohjaa pellettipolttimen päälle ?

Pumppuhan ei selvästi ole toiminut ilmeisesti käytännössä ollenkaan. Voisiko olla että kattilan vastukset on ohjattu kytkeytymään päälle jo ennen kuin pumppu edes käynnistyy. Tai sitten pumppu on säädetty niin alhaiselle lämpötilalle että suntti vetää koko ajan kattilasta lisälämpöä. Lähteekö pelletti palamaan automaattisesti esim. kun pakkanen kiristyy alle tuon VILPin toimintarajan vai mikä sen polttamiseen on käskyttänyt? Jos propeli on pyörinyt ja mennyt rikkikin, se lienee joskus yrittänyt käydä. Jos siinä on jokin käyrä, joka nostaa VILPin pyyntiä, näin voisi käydä pakkasella. Vastus ei jaksa yksin pitää kattilaa kuumana ja lämpötilan pudotessa VILP on välillä herännyt henkiin. Jos VILP olisi rikki, se todennäköisesti ei suostuisi käymään ollenkaan mutta vikojakin voi varmaan olla monenlaisia.

Sinällään eväät pitäisi olla hyvät, kun on pellettikattila. VILPillä lämmmitys jonnekin -10 tai -15 °C saakka ja sitten pelletillä. Pari tonnia pellettiä vuodessa riittää varmasti mainiosti tukilämmitykseen ja tarvittaessa voi vähemmälläkin pärjätä. Periaatteessa pelletin polttaminen on kannattavaa, kun pumppauksen COP putoaa kakkosen paikkeille ja tuo tapahtuu todennäköisesti jossakin -15 °C paikkeilla.

Tuo esittämäsi kytkentä mahdollistaisi pelletin käytön apuna pumpun käynnin ohessa mutta tämä on mielestäni jokseenkin turhaa. Kuten @Killi10 jo kommentoi, parempi olisi kytkeä VILP suoraan kattilaan. Tällöin lämmitys olisi sitten joko VILPillä tai pelletillä. Kylmällä ilmalla tai sähkön ollessa erityisen kallista voisi sitten säästää ja lämmittää pelletillä. Muun ajan VILP hoitaisi lämmityksen helpolla.

Kattilassa lienee kierukka? Jos niin sähkövaraajan vesi kannattaisi esilämmittää kattilassa. Voi edellyttää pieniä putkimuutoksia. Haalistettua vettä vosi johtaa myös kylmän asemasta esim. pesutiloihin.

Tuossa kytkennässä voi muodostua jo sulatukset ongelmaksi, kun VILP ei saa vettä riittävästi ja muuloinkin virtaus on pienenlainen. Lattialämmitys tuskin on vaatinut tai edes sietänyt kovin kuumaa vettä. Jotenkin olettaisin, että kattilaa on jokin pitänyt siinä määrin lämpimänä, että Jäspi on vain tyytyväisenä huilannut, kun lämmintä on sen mielestä riittävästi.

Käyttövesi lämmitetään suorasähköllä erillisellä varaajalla.

Eihän tuo vilp nyt töitä tee kunnolla - vettä tulee niukasti ja myös sulatuksessa on ongelmaa.

Sulatuksen ongelmat voisivat juontaa juurensa juuri vähäisestä lattialämmityksen kiertomäärästä.

Ensin tarkastaisin käykö kone. Kai tuon jo nollakelillä pitäisi käydä jatkuvasti. Kennon pitäisi huurtua koneen käydessä ja lauhalla kostella säällä siitä pitäisi tippua runsaasti lauhdevettä. Jos se pyörii ja näin ei tapahdu, se on rikki.

 

[Killi10]

Mistä kohtaa paluu lämmitysverkosta kattilaan on kytketty? Helppo kytkentä on asentaa kattilan paluuseen ja lähtöön t-liitin. Ja varuiksi yksi takaisku toiseen. Kylmää otetaan verkosta, tai kattilan pohjasta. Lämmintä tungetaan verkkoon, tai kattilaan. Ja kattilan vesitilavuus takaa kunnollisen sulatuksen.

 

[Suunnittelija75]

Eiköhän tommoset takaiskut varmista sen, että tulee mitä mielikuvituksellisimpia vikamahdollisuuksia. Älkää siis laittako, vesi kiertää vesipumpun käskemänä ihan ilman takaiskujakin. Lisäksi takaiskussa on selvä painehäviö, joka haittaa veden pumppaamista.

Vesipumppuja ei tulisi laittaa myöskään sarjaan, kuten tuossa raapustuksessa on laitettu. Mitenkähän on Jäspissä virtausvahtien laita, kuvassa ei ole piirretty?

 

[Matti56]

Mistä kohtaa paluu lämmitysverkosta kattilaan on kytketty?

En tutkinut tarkemmin, mutta tuossa kattilan päällä on nelitieventtiili ja oletin sitä kautta olevan paluun kattilaan.
Liitteenä Jäspin versio kuvasta.

 

[Jolberious]

Jäspin mitoitukset ja periaatekaaviot ovat ennenkin olleet pitkin sitä itseään. Saako pannarista ihan valokuvan?

 

[oilman]

Tosiaan, miksi kaksi pumppua sarjassa?
Onko paisuntasäiliötäVILP:lle, jos kattilan suntti on täysin kiinni?

Takaisku pois, toinen kv-pumppu pois, sitten VILP lattialämmön paluun ja kattilan suntin väliin. Lisäksi puskurivaraajaa...
Taikka sitten pumppu suoraan kattilaan kiinni.

 

[cossuesco]

Jäspin kuvassa pumppu on tulopuolella ja toisessa lähtöpuolella...

 

[Matti56]

Jäspin kuvassa pumppu on tulopuolella ja toisessa lähtöpuolella...

Paljonko vaikuttaa asiaan?
Entä kun lattialämmityksen paluulämpötilan mittaus MCU40:lle on shuntin vieressä eikä varsinaisessa paluuputkessa ennen takaiskua. Mitähän vaikuttaa MCU40 tiedon käsittelyyn?

Tosiaan, miksi kaksi pumppua sarjassa?
Onko paisuntasäiliötäVILP:lle, jos kattilan suntti on täysin kiinni?
Pannarista löytyy nyt yksi kalvopaisunta-astia, eikä toista kuten oheisessa Jäspin kuvassa taida olla ollenkaan.
Otan jokin päivä tarkempia valokuvia pannarista.

 

[pamppu]

Mua epäilyttää väistämättä isohkon pumpun laittaminen lämmityskierron varaan. Jos se kierto ahdistaa, seuraa kaikenlaisia ongelmia. Kone katkoo ylipaineissa yms ja sotkee coppinsa tai ei käy lainkaan. Se on ensimmäinen mitä en olisi itse tehnyt.

Toiseksi tuosta ei nyt lainkaan näy mistä viilennyt vesi kattilaan menee, mutta kaipa se sieltä lattian paluusta myös tulee.

Kolmanneksi kuvassa ei ole selittäviä tekijöitä kovalle sähkönkulutukselle, eli piileekö jossain vastuksia ja mikä niitä ohjaa.

 

[Matti56]

Kattilassa Ariterm Biomatic+ on olemassa 6kW vastukset, joten on mahdollista, että nekin ovat olleet ehkä kytkettynä.
Pannarissa nyt yksi paisunta-astia ja todennäköisesti ei VILPille.

 

[ahpe]

periaatekaaviot ovat ennenkin olleet pitkin sitä itseään

Asensin sähköt yhteen Nibe2120 joka oli kytketty em. ohjeen mukaan, siinä oli lisäksi puskurivaraaja, olivat jälkeenpäin kuitenkin joutuneet muuttamaan putkien kytkentää, kun ei ollut oikein toiminut.

 

[janhunen]

Asensin sähköt yhteen Nibe2120 joka oli kytketty em. ohjeen mukaan, siinä oli lisäksi puskurivaraaja, olivat jälkeenpäin kuitenkin joutuneet muuttamaan putkien kytkentää, kun ei ollut oikein toiminut.

Osaatko sanoa, mistä johtui tuo toimimattomuus? Kiinnostaa sikäli kun, itsellä on vastaavan ohjeen mukaan asennettu ja myös lisäksi tuo puskurivaaja ja mielestäni toimii hyvin, ei tosin f2120, vaan f2040. En tiedä tietysti toimisiko paremmin, jollain toisella kytkennällä, mutta nyt on 1.5 lämmityskautta menty tällä.

 

[ahpe]

Osaatko sanoa, mistä johtui tuo toimimattomuus?

En tiedä mikä oli syynä ja miten olivat muuttaneet ja oliko tullut parempi, täytyypä kysyä.

lisäksi tuo puskurivaaja ja mielestäni toimii hyvin

Silloin ei kannatte muuttaa kun toimii.

 

[Matti56]

Mistä kohtaa paluu lämmitysverkosta kattilaan on kytketty? Helppo kytkentä on asentaa kattilan paluuseen ja lähtöön t-liitin. Ja varuiksi yksi takaisku toiseen. Kylmää otetaan verkosta, tai kattilan pohjasta. Lämmintä tungetaan verkkoon, tai kattilaan. Ja kattilan vesitilavuus takaa kunnollisen sulatuksen.

Kattilan päällä on 4-tieshuntti, josta ehkä yksi haara menee kattilan alaosaan ja tähän tuloveteen sekoitetaan lämmintä lähtövettä - olisko näin?

Kattilassa Ariterm Biomatic+ on olemassa 6kW vastukset, joten on mahdollista, että nekin ovat olleet ehkä kytkettynä.
Pannarissa nyt yksi paisunta-astia ja todennäköisesti ei VILPille.

Kattilan vastukset eivät ole Biomaticin lokin mukaan olleet yhtään päällä ja eivät ehkä ole koskaan olleet kunnossakaan.

Saako pannarista ihan valokuvan?

Liitteenä olis yleiskuva. Etualalla olevat kaksi kupariputkea ovat käyttövesivaraajan, joka on vasemmalla. Eristeet puuttuu vielä.

 

[Matti56]

Lisää tietoa:
Edellisessä kuvassa on kaksi sinkityn väristä putkea VILPille: vasen paluu ja oikea meno.

Tällaista hälytystä näytti MCU40: korkeapainehälytys (220).

tilanteessa pellettikattila oli päällä ja sen termostaatti asetettu arvoon 80 astetta.
Liitekuvana myös yksi sivu kattilan ohjekirjasta.

 

[pamppu]

Tällaista hälytystä näytti MCU40: korkeapainehälytys (220).

Just pari viestiä sitten tätä epäilin. Kierto puutteellinen, kone ei käy kunnolla.

 

[Killi10]

Muutamalla mutkalla sais pellettikattilan lv-kierukan käyttöön. Ilmeisesti (kuvassa tulpattu). Jos vilpin kytkisi suoraan kattilaan, niin säästyisi vielä 2000kwh vuodessa lisää energiaa. Ja vilp ei ahdistaisi, saisi kattilan vedestä energiaa sulatukseen, eikä perättäisiä kiertovesipumppuja.

Ammattimies päiväksi kytkemään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Meinasin sanoa että vuotaa mutta löysimpä kuvan edellisistä. Nuo tuommoiset tulpat ei kyllä vettä pidä. Sähkön säästö voi olla parin sadan luokkaa vuodessa. Ei paha homma tehdä itsekään.

 

[Matti56]

Joo tuo käyttövesiliitännät on vain teipillä suljettu, jottei sinne mene törkyä. Jol kyllä ne varmaankin kytketään lämmittämään käyttövettä ennen sähkövaraajaa ja sitten vielä täytyy ohjelmoida käyttöveden kierrätys minimiin vuorokaudessa.
Tarkoitus ottaa yhteyttä asennusliikkeeseen, kun olen saanut täältä hyvää tietoa tarvittavista muutoksista.

Vielä askarruttaa tuo lattialämmitysveden paluun lämpötila- anturin sijoitus, joka poikkeaa Jäspin ohjeesta. Ohjausyksikkö MCU40, jos olettaa mittaustiedon olevan oikea, mutta toteutuksessa anturi mittaa vilpiltä tulevan veden lämpötilaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Joskus kokeilin laittaa Setän varaajan anturin kiehuntayhteeseen. Alla olikin kierukka joten anturi jäikin ylös. Kävi minuutin tai pari ja pyssäs. Ei hyvä.

 

[janhunen]

Vielä askarruttaa tuo lattialämmitysveden paluun lämpötila- anturin sijoitus, joka poikkeaa Jäspin ohjeesta. Ohjausyksikkö MCU40, jos olettaa mittaustiedon olevan oikea, mutta toteutuksessa anturi mittaa vilpiltä tulevan veden lämpötilaa.

Jos lämpöpumppu toimii, niin silloinhan tuo paluuveden anturi näyttää väärin, koska se saa myös vilpiltä lämmitettyä vettä, niin kuin kirjoitit. Eri asia on se, käytetäänkö tuota anturia mihinkään. Jossain ketjuissa noista on juteltu ja käsittääkseni yleinen konsensus on tällä hetkellä se(ainakin tossa Niben puolella, tämä käsittääkseni on täysin sama laite?) että tuo menoveden anturi ohjaa asteminuutteja ja paluuveden anturi ei ohjaa mitään. Ei siinä varmaan väärin tee, jos siirtää sen anturin siihen paluulinjaan, ohjeen mukaiseksi

 

[Matti56]

(ainakin tossa Niben puolella, tämä käsittääkseni on täysin sama laite?)

Ymmärtääkseni tämä Jäspi monoblock Inverter M12 on sama kuin Nibe 2040 ja ohjausyksikkö MCU40 myös.

 

[Matti56]

Ei ole vielä järjestelmää saatu oikein toimimaan paitsi paluuveden lämpötila-anturi on siirretty oikeaan paikkaan.
Käyttöveden haalistusta ei ollut kytketty, koska Biomatic 20 kattilassa ei ole kuparikierukkaa vaan toisenlainen lämmönvaihdin ja sen oma pumppu epäkunnossa.

Asennuksen tehnyt LVI-yritys ehdotteli 100 litran puskurivaraajan asennusta: Kuinkahan se oikeaoppisesti kytkettäisiin järjestelmään? Onko koko sopiva? Talossahan on lattialämmitys ja lähes kaikissa vesikiertopiireissä on termostaattiventtiilit. Tuossa liitteenä on Jäspin ohjekuva minkä mukaan putkitus on rakennettu.

Nyt 26.2. kun pakkasta yöllä -10 ja päivällä 0 ja vain VILP lämmittämässä oli ohjauskeskuksessa MCU40 oli liitteen mukainen hälytys. Nyt ei ulkoyksikköön ollut kertynyt jäätä kuten useasti aiemmin, mutta kokonaissähkön kulutus n.120kWh/vrk.

 

[pökö]

Nyt 26.2. kun pakkasta yöllä -10 ja päivällä 0 ja vain VILP lämmittämässä oli ohjauskeskuksessa MCU40 oli liitteen mukainen hälytys. Nyt ei ulkoyksikköön ollut kertynyt jäätä kuten useasti aiemmin, mutta kokonaissähkön kulutus n.120kWh/vrk.

120 kWh tuntuu pirun isolta. Joku vastus käytössä kuitenkin?
Tai muu vilpin väärinkäyttö, yrittääkö tuo nyt tehdä myös 55 ast käyttöveden?

 

[kurre orava]

Oliskohan kattilassa 6kW:n vastus joka on säädetty lyömään päälle turhan "aikaisin". Vastus kun napsahtaa päälle niin vaihekohtainen kuormitus nousee heti vajaa 10A. Jos kompuran käyttämässä vaiheessa on muitakin suuria kuluttajia niin käy herkästi niin että kompuralle jää niin vähän virtaa käyttöön että lämpö tehdään käytännössä lähes kokonaan vastuksella.

Teoriaa tukee nuo havainnot siitä ettei ulkoyksikkö huurru ja ilmoitus siitä että kompuraa on rajoitettu pidemmän ajan kovien vaihekuormien takia.

Ensi töikseen kannattanee paikallistaa ko vastuksen / vastukset ja miettiä siihen paremmat säädöt.

 

[ahpe]

Ensi töikseen kannattanee paikallistaa ko vastuksen / vastukset

Laske Vilpin lämmityskäyrää hyvin alas, jos talo ei jäähdy silloin energiaa tulee jostain muualta.

Oliskohan kattilassa 6kW:n vastus

Tuon vrk kulutuksen mukaan keskiarvoteho tunnissa on 5 kW (120kWh/24h), ei Vilppi noin paljoa kuluta vaikka kävisi täysillä kokoajan.