VILP öljylämmityksen tilalle

[Koivu017]

Moi,

Suunnitelmissa korvata nykyinen öljylämmitys ilmavesilämpöpumpulla. Maalämpö- forumilla 'tomppeli' (https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=9467.0) ystävällisesti teki mitoituslaskelmaa. Mitoitus tehtynä talon tiedoilla versus öljynkulutustiedot eivät ihan kohdanneet mutta kulutustiedot ovat faktaa ja jo iäkkään talon rakenteet ehkä hieman mysteeri. Parina viime talvena on pattereiden menoveden lämpötila ollut maksimissaan 54 astetta ja kylmimpinä talvina 60 astetta. Kiertovesipumppu on minimikierroksilla.

Tähän mennessä tarjottu ratkaisuksi Jäspi tehowatti air split 8kw ratkaisua hintaan 12k€ avaimet käteen asennuksena. Ei ollut innokas tarjoamaan Nordic- mallia koska siinä kiertää vesi ulkona ja ovat yleensä laittaneet juurikin tuota split-mallia. Tätä keskustelupalstaa luettuani en ole kovin huolissani tuosta jäätymisestä.

Niben edustaja on tulossa ensi viikolla käymään. He ovat laittaneet muutaman 'polar'- ratkaisun mutta kertoi, että ei ole ollut kovin suosittu. Johtunee siitä, kun arvioi puhelimessa järjestelmän hinnaksi 15k€-17k€.

Tuo tarjottu Jäspin ratkaisu on ainakin kallis ja lienee alimittainen? Itseäni kiinnostaisi tuo Nibe Polar- ratkaisu. Riittäisikö 8kw systeemi vai tarvitaanko 12kw:n versio?

Pannuhuoneeseen sopii hyvin myöskin puskurivaraaja ja ajattelin sinne joko 100 litran taikka 200 litran versiota. Palstalla ollut keskustelua käyttöveden haalistamisesta puskurivaraajan käyttövesikierukassa mutta tämän etua en ihan ymmärrä. Eikös se VILP lämmitä kuitenkin sen käyttövedenkin niin mitä etua haalistamisesta on?

Olisi varmaan viisain heti asennuksen aikana laittaa tarvittavat mittarit, jotta järjestelmän toimintaa pystyy seuraamaan. Mikä olisi sellainen järkevä minimisetti mittareille, jotta seuranta onnistuisi ja järjestelmän saisi säädettyä kohdalleen?

 

[jmaja]

60 asteen menovesi on aika paha lämpöpumpuille. Kannattaisi miettiä pattereiden vaihtoa tehokkaampiin. Nehän ei aivan hirveästi maksa, ehkä 2500 € tuolle 110 m2 alalle. Siis pelkät patterit. Vaihtotyö sitten päälle.

Menoveden tiputus vaikkaoa 45 asteeseen parantaa COPia merkittävästi, jolloin tuo voi jo sen puolesta olla taloudellisesti kannattavaa. Luultavasti myös pidentäisi lämpöpumpun käyttöikää.

Voihan se menovesi tietysti laskea merkittävästi jo virtaamaa kasvattamallakin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eikös se VILP lämmitä kuitenkin sen käyttövedenkin niin mitä etua haalistamisesta on?

Otetaanpa nuo Tomppelin ansiokkaasti laskemat mitoitustiedot tähän:
OULU (Pohjois-Pohjanmaa)
VUOTUINEN LÄMMITYSTARVE: PATTERILÄMMITYS - COP -laskennassa 46 °C - menovesi lämpötila max 54 °C
LÄMMITYSTARVE ILMAN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ - MUT = -33 °C
- Talo 1976: Patterilämmitys, 22°C, 152 m2, 380 m3: 6,63 kW 22 492 kWh
RAKENNUKSEN LÄMPÖHÄVIÖT YHTEENSÄ 6,63 kW 22 492 kWh

• Kiinteistö, 152 m2, 380 m3 3,4 COP 6,31 kW 22 492 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,14 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,10 kW 4 400 kWh
- Yhteensä 3,3 SCOP 7,4 kWh 26 892 kWh
- Vähennetään taloussähkön lämmitysvaikutus -1 416 kWh 0,39 kW 25 476 kWh
- Ei huomioitu mitään lisälämmitysmuotoja 0 kWh 0,00 kW 25 476 kWh
- Maalämmöllä tuotetaan 7,40 kW 25 476 kWh

Veden lämmityksen kannalta haalistus on hyvä, koska se tekee silloin osan siitä veden lämmityksestä samalla hyvällä muun lämmityksen COPilla. Eli tuon 4400 kWh korkean lämpötilan pumppausta saisi suoraan pudotettua puoleen ja toteutuksesta riippuen jopa allekin. Lopputulistuksen voisi sitten tehdä joko pumppaamalla huonommalla COPilla tai suorasähköllä. Haalistuksen kanssa on myös lisävaihtoehtona johtaa haalistettu vesi kylmän asemasta pesutiloihin ja miksei muillekin vesipisteille. Meillä vain keittiöön tulee kylmä kylmänä eikä sitä kylmää ole muualla kukaan koskaa kaivannut. Kun kylmä tulee jo lähes suihkulämpötilassa, sitä kuumaa tarvitaan vain vähän nostamaan ja säätämään se suihkun lämpötila sopivaksi. Ero on suuri, tekeekö suihkun termostaatti suihkuveden kuumasta ja haaleasta vai kuumasta ja kylmästä. Näin se veden lämmityksen COP voi nousta yli 2:n vaikka sen tulistaisi loppuun suorasähköllä. Toteutuksen mahdollisuudet riippuvat siitä, miten vesiputkistot on rakennettu eli voiko esim. keittiön jättää kylmälle vedelle. Jos VILPin ottaa sisäyksiköllä, se lämittää veden kokonaan. Sisäyksikkö on aika kallis paketti, joskin asennuksessa suoraviivainen ratkaisu.

Oulussa saattaisi tukilämmitykselle olla tarvettakin, ja pohtisin mahdollisuutta jättää se kattila varalle ellei se ole jo tuhoon tuomittu. Se olisi samalla varaaja ja työsäiliö VILPille. Varaaja tehokkaalla kierukalla voi olla jopa kattilaa parempi, mutta kyllä jotain 200 litraista tai ehkä suurempaakin varaajaa tuohon katselisin jos erillisen varaajan laittaa. Kattilan kytkennöistä ja rakenteesta riippuu paljon, miten sen pumpun siihen saisi kytkettyä. Jos lämmöntarve -33 °C on 7,4 kW, jossakin -20 paikkeilla se voisi olla jotain 5 kW luokkaa. Tuommoisia on runsaasti tarjolla ja Niben koneista F2120-12 antaisi -20°C:ssa juuri tuon 5 kW lämmitystehoa eikä tuossa tinkimisvaraa alaspäin enää ole.

Pattereiden vaatimaa lämpötilatasoa voisi saada alas, kun poistaisi termostaatit ja lisäisi kiertoa niin että patterit ovat alas asti lämpimiä. Öljyllä tähän optimointiin ei ole ollut tarvetta, kun termostaatit ovat säätäneet viime kädessä huonelämpötilan vaikka lämmönsäätäjä selvästi piirissä kuulostaa olevan. VILPillä lämmön säätö tapahtuisi säätämällä lämmityksen kierron lämpötilaa ja ne termostaatit voisi vaikka ottaa suurimmaksi osaksi pois.

 

[janti]

Otetaanpa nuo Tomppelin ansiokkaasti laskemat mitoitustiedot tähän:
• Kiinteistö, 152 m2, 380 m3 3,4 COP 6,31 kW 22 492 kWh
- Lämmin käyttövesi, varaajatilavuus 0,14 m3 / 50 °C 2,8 COP 1,10 kW 4 400 kWh
- Yhteensä 3,3 SCOP 7,4 kWh 26 892 kWh

Se kannattaa huomioida että kylmimpinä vuosina on todellisuudessa kulunut aloittajan mukaan 2200 litraa öljyä, 85% hyötysuhteella lämpönä noin 19000 kWh. => tuon verran on siis eroa laskennan ja todellisen kulutukse välillä (noin 8 000 kWh)

 

[Koivu017]

Kiitoksia 'kellarinlämmittäjä' seikkaperäisestä selostuksesta. Nyt meni jakeluun.

Jäspin Nordic laitteisto näyttäisi olevan reilut viisisataa euroa halvempi kuin Nibe Polar laitteet. Onko noissa käytännössä muuta eroa kuin, että Nibe:llä paremmat takuuehdot?

 

[VesA]

60 asteen menovesi on aika paha lämpöpumpuille. Kannattaisi miettiä pattereiden vaihtoa tehokkaampiin. Nehän ei aivan hirveästi maksa, ehkä 2500 € tuolle 110 m2 alalle. Siis pelkät patterit. Vaihtotyö sitten päälle.

Menoveden tiputus vaikkaoa 45 asteeseen parantaa COPia merkittävästi, jolloin tuo voi jo sen puolesta olla taloudellisesti kannattavaa. Luultavasti myös pidentäisi lämpöpumpun käyttöikää.

Voihan se menovesi tietysti laskea merkittävästi jo virtaamaa kasvattamallakin.

Noista öljyn kanssa esiintyneistä lämpötiloista ei välttämättä kannata olla huolissaan - öljysysteemit säädetään kuumalle ja sitten rajoitetaan pattereilla kiertoa. Meidän patterit ovat papereiden mukaan +90C/-30C -mitoituksella, mutta lämpöpumpulla mennään.

 

[staari]

60 asteen menovesi on aika paha lämpöpumpuille. Kannattaisi miettiä pattereiden vaihtoa tehokkaampiin. Nehän ei aivan hirveästi maksa, ehkä 2500 € tuolle 110 m2 alalle. Siis pelkät patterit. Vaihtotyö sitten päälle.

Menoveden tiputus vaikkaoa 45 asteeseen parantaa COPia merkittävästi, jolloin tuo voi jo sen puolesta olla taloudellisesti kannattavaa. Luultavasti myös pidentäisi lämpöpumpun käyttöikää.

Voihan se menovesi tietysti laskea merkittävästi jo virtaamaa kasvattamallakin.

Olin säätämässä naapurissa puukattilan tilalle laitettua MLP:a vanhaan taloon. Muistaakseni laitettiin jyrkähkö lämpökäyrä max 45C menovedellä. Lämpö ajettiin vanhaan isoon varaajaan. Sitten termarit auki yksilehtisistä ja suurempi virtaus pumpulle.
Ei soiteltu perään joten ilmeisesti toimi. Ohjeistin kyllä että max lämpötilaa voi muutamilla asteilla nostaa testaten portaittain, jos tarvis mutta ei paljon yli 50C tai mennään huonolle copille tai vastuksille.

 

[Koivu017]

Kiitoksia avustavista kommenteista.

Kokeilen ensin ainakin nykyisillä pattereilla. Patteriremontti pitää tehdä tässä jonkin ajan päästä niin laitetaan sitten VILP ystävällisemmät patterit.

Sitten lisää kyssäriä.

Pesutiloissa siis sähköinen lattialämmitys ja vesikiertoinen lattialämmitys on ainoastaan laajennetussa asuintilassa, jossa makuuhuone, vessa ja vaatehuone. Lämpimän kelin aikaan siis voi olla sekä patterit että vesikiertoinen lattialämmitys aikalailla pois päältä. Ehdottivat ettei laitettaisi vesikiertoisella lattialämmitykselle omaa sunttijärjestelmää vaan kytketään lattialämmitys patterikierron paluuseen. Tietenkin rajoitetaan ettei mene liian lämmintä vettä lattialämmitykseen.

Tuossahan säästäisi jonkin verran, kun ei tarvitsisi ostaa sunttijärjestelmää mutta onkohan toimiva systeemi? Onko kenelläkään kokemusta moisesta?

 

[VesA]

Tuossahan säästäisi jonkin verran, kun ei tarvitsisi ostaa sunttijärjestelmää mutta onkohan toimiva systeemi? Onko kenelläkään kokemusta moisesta?

Siitä ei oikein vielä tiedä mitä paluuseen laitto mahtoi tarkoittaa teknisesti, mutta matala menoveden lämpö pattereissa edellyttää sitä että vesi kiertää senverran lujaa että koko patteri on lämpöisenä. Se taas tarkoittaa sitä ettei paluuta saa paljon kuristaa tai patteripuolella palellaan - lattialämmön laitto paluuseen ei välttämättä sovi tämän kanssa yhteen millään kovin hyvin hallittavalla tavalla.

 

[staari]

Sitten lisää kyssäriä.

Pesutiloissa siis sähköinen lattialämmitys ja vesikiertoinen lattialämmitys on ainoastaan laajennetussa asuintilassa, jossa makuuhuone, vessa ja vaatehuone. Lämpimän kelin aikaan siis voi olla sekä patterit että vesikiertoinen lattialämmitys aikalailla pois päältä. Ehdottivat ettei laitettaisi vesikiertoisella lattialämmitykselle omaa sunttijärjestelmää vaan kytketään lattialämmitys patterikierron paluuseen. Tietenkin rajoitetaan ettei mene liian lämmintä vettä lattialämmitykseen.

Tuossahan säästäisi jonkin verran, kun ei tarvitsisi ostaa sunttijärjestelmää mutta onkohan toimiva systeemi? Onko kenelläkään kokemusta moisesta?

Patterien jatkoksi en kytkisi.
LL vain kolmessa huoneessa joten voisi mennä halvalla ihan LL-piirin shunttiventtiilillä omalla pumpulla, ilman moottoria ja automatiikkaa venttiiliin. Voi saada ehkä säädöt kohdalleen.
Itse en saanut toimimaan näin, mutta LL oli koko 1krs ja patterit 2krs. Lisättiin jälkeenpäin shunttiventtiiliin moottori ja automatiikka, nyt toimii hyvin ja säätö onnistuu.

 

[pamppu]

Tuossahan säästäisi jonkin verran, kun ei tarvitsisi ostaa sunttijärjestelmää mutta onkohan toimiva systeemi? Onko kenelläkään kokemusta moisesta?

Kuristamalla saa aikaan keskeltä kylmän lattian. Eikä sitä ilman sunttia voi estää ettei sinne menee kuumaa vettä, jos patterit vaatii 50 astetta. Oma vilpitön mielipiteeni on, että tuo systeemi on ihan peestä ja väärä paikka säästää. En ymmärrä miksi noita tyrkytetään, luulis että putkareillekin kelpais rahat kunnollisen systeemin tekemisestä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Itselläni on patterilämmitys ja lattialämmitys erillisillä piireillä. Edellisten asukkaiden jäljiltä ei ollut kuitenkaan lämmönsäädintä lattialämmössä. Oli aika vinkeä säädettävä ja hyvin nopeasti löysin siihen Torilta käytetyn Tiimi lämmönsäätimen. Vaikea tuohon on kuvitella mitään muuta järkevää tapaa kuin pumppu ja suntti lämmönsäätimellä.

 

[VesA]

Itselläni on patterilämmitys ja lattialämmitys erillisillä piireillä. Edellisten asukkaiden jäljiltä ei ollut kuitenkaan lämmönsäädintä lattialämmössä. Oli aika vinkeä säädettävä ja hyvin nopeasti löysin siihen Torilta käytetyn Tiimi lämmönsäätimen. Vaikea tuohon on kuvitella mitään muuta järkevää tapaa kuin pumppu ja suntti lämmönsäätimellä.

Meillä on myös sekä pattereita että lattiaa - lattiapiirissä on oma pumppu+shuntti joita MLP säätää erikseen, patterivesi koitetaan tehdä suoraan sopivaksi MLP:n käyrällä. Eli voi se shuntin ohjaus tulla sitten VILPistäkin jos hyvin käy.

 

[roots]

Täällä molemmille ihan omat shunttipiirit, pattereille 4-tie venttiilillä ja lattioille 3-tie venttiilillä ja molempien shunttimoottorien ohjaus maalämmöltä omilla lämpökäyrillään...hyvältä ratkaisulta tuntuu.

 

[Adamooppeli]

Niben vilp näyttää maksavan melkein saman kuin mlp kaivolla. Onko mlplle tontilla jokin este, vain miksi on päädytty vilppiin? Kysyn asiaa kun en tunne tapauksen taustoja.

 

[Koivu017]

Talo sijaitsee maalämmön osalta ns heikomman potentiaalin alueella ns Muhoksen muodostuma. Kallio on keskimääräistä syvemmällä ja johtaa lämpöä keskimääräistä huonommin. Maalämpö on harkinnassa mutta kaikki energiakaivon poraajat eivät suostu operoimaan tällä alueella. Maalämpö on laitettu esim kiinteistöön joka on noin 50 metrin päässä ja siellä kallio tuli 26 metrin syvyydessä.

Tuumailinkin, että lattialämmitys vaatii oman ohjauksensa. Ei ole mitään järkeä alkaa kikkailemaan saman piirin kanssa.

 

[janti]

Ei MLP-keskustelua tälle alueelle.
MLP-foorumilla voi jatkaa keskustelua tuosta aiheesta, siellä on tälle valmis aloitus.

Mitoituspyyntö omakotitalo Oulu

Mitoituspyyntö omakotitalo Oulu

www.maalampofoorumi.fi

Halutessaan aloittaja voi myös tehdä uuden aloituksen MLP-vaihtoehdosta tuonne MLP mitoitus ja valinta alle.

MLP mitoitus ja valinta

MLP mitoitus-, suunnittelu- ja valintakeskustelua

lampopumput.info