Varttitase

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Luukku
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tuo juuri kiinnostaisi, että miksi on huono? En ole löytänyt vastausta, siksi avasin aiheen.
Isoin ongelma tulee siinä, että nyt tuntitase mahdollistaa tunnin sisällä sähkön kumulatiivisen hyödyntämisen, eli suomeksi tuntitase = 1h virtuaaliakku, johon voi "ladata" sähköä ja ottaa sitä "ulos". Muutoksen johdosta aikaikkuna supistuu neljännekseen, joka tekee taseen hyödyntämisestä huomattavasti vaikeampaa. Yhden vartin tuotto voi olla romahtanut parin isomman pilven takia, mutta tunnissa vaihtelua on enemmän ja täten se tasaa muutoksia pientuottajalle.
 
Tuo juuri kiinnostaisi, että miksi on huono? En ole löytänyt vastausta, siksi avasin aiheen.
Nyt kun keität kattilallisen vettä, sinulla on tunti aikaa tuottaa se sähkö ilman että tarvitsee maksaa siirrosta tai myynnistä. Varttitaseessa sitä aikaa on 15 minuuttia. Vuorokauden tase olisi hyvä niin voisi yöllä käyttää päivällä tehdyt sähköt.
 
Varttitaseella myyntituotot kasvaa jos spothinta korkea, mutta omakäyttö kuitenkin pitkässä juoksussa parempi vaihtoehto ja se siis huononee
kun siirrytään 1 tunnin jaksosta 15 minsaan.
 
Aurinkosähköllä jos saa vaikka nyt tunnin aikana varaajan täyteen mutta varttitaseella pitääkin pidentää lämmitysaikaa 8 tuntiin mutta niin että vastus päällä 7 ja puolen minuutin pätkissä käy kontaktorin päälle.
 
nuo kaikki taseet ja netotukset on sieltä ja syvältä missä ei aurinko paista
kannatan reilua ja rehellistä realiaikaista laskutusta ilman mitään keinotekoista hömppää
tällähän on taasen saatu keinotekoinen taloskasvun (yritysten lobbauksella) askel.....mittarit..apit..hubit.....kakkaa
 
Aurinkosähköllä jos saa vaikka nyt tunnin aikana varaajan täyteen mutta varttitaseella pitääkin pidentää lämmitysaikaa 8 tuntiin mutta niin että vastus päällä 7 ja puolen minuutin pätkissä käy kontaktorin päälle.
Ei se nyt noin mene, jos tunnin aikana ½ tuntia päällä saa täyteen (tuota kait tarkoitit, niin varttitaseella se ottaa saman ajan ja kontti kopsahtaa 4 kertaa eikä se millään lailla ole ongelma. Jos taas tarkoitit että 1h kokoajan päällä ja varaaja täynnä niin ei se sitten varttitaseella muutu miksikään.
 
Ei se nyt noin mene, jos tunnin aikana ½ tuntia päällä saa täyteen (tuota kait tarkoitit, niin varttitaseella se ottaa saman ajan ja kontti kopsahtaa 4 kertaa eikä se millään lailla ole ongelma. Jos taas tarkoitit että 1h kokoajan päällä ja varaaja täynnä niin ei se sitten varttitaseella muutu miksikään.
Tarkoitin yhteensä 1 tunnin vastusaikaa jos tosiaan termostaatti kytkeytyneenä vaikka sen puoli tuntia nyt putkeen tuntiin mahtuu monenlaista pilveilyä ja varjostusta mutta yksi hinta tulevassa varttitaseessa pitääkin pätkiä tuota vastuksen mahdollista päälläolon aikaa kahdeksaan osaan että ollaan samassa suhteessa
 
Olen miettinyt varttitaseen muutoksen että kun nyt automaation seurantajakso on 15min niin varttitaseessa se kutistuu 5min jaksoon.
Ainoa että kontaktorit alkaa napsumaan entistä tiheämmin kun joskus historiassa se oli yö/päivä-ohjauksessa kerta suuntaan
 
Olen miettinyt varttitaseen muutoksen että kun nyt automaation seurantajakso on 15min niin varttitaseessa se kutistuu 5min jaksoon.
Ainoa että kontaktorit alkaa napsumaan entistä tiheämmin kun joskus historiassa se oli yö/päivä-ohjauksessa kerta suuntaan
Miksi se olisi 5min jatkossa ja nyt ollut 15min?
 
Tuo ei muuten tule käyttöön todellisuudessa vielä arviolta ainakaan pariin vuoteen, vaikka siihen tehdäänkin nyt alustavat muutokset ja mahdollisuus mitata varttitunnin syklissä.
Kyllä se tulee tänä keväänä käyttöön taseselvityksessä, mutta se ei koske normikuluttajaa mitenkään. Kaupankäynnissä tulee käyttöön sitten joskus myöhemmin, silloin alkaa koskea.
 
En ole asiantuntija tuohon onko varttihinnoitteluun siirtyminen sähkönjakelun varmistamiseen hyödyllinen vai ei mutta kuluttajan kannalta on tulossa kahvipaketti-ilmiö jossa samaa tuotetta myydään pienemmissä pakkauksissa mutta hinta nousee.Ennen tuon voimaantuloa pitää varmistaa että kaikilla on mahdollisuus kuormanohjaukseen hinnan ja kulutuksen perusteella sähkön myyjän palveluna.
 
En ole asiantuntija tuohon onko varttihinnoitteluun siirtyminen sähkönjakelun varmistamiseen hyödyllinen vai ei mutta kuluttajan kannalta on tulossa kahvipaketti-ilmiö jossa samaa tuotetta myydään pienemmissä pakkauksissa mutta hinta nousee.Ennen tuon voimaantuloa pitää varmistaa että kaikilla on mahdollisuus kuormanohjaukseen hinnan ja kulutuksen perusteella sähkön myyjän palveluna.
Aika näyttää miten käy hintojen, mutta uskon, että volatiliteetti kasvaa, joka tarkoittaa hyvää niiden osalta, jotka voivat ohjata kuormia automaattisesti.

Varttitaseen odotan muutoinkin tuovan yhä useammalle kotiautomaatiot, edellä mainitusta syystä.
 
Aidon, jonka meille laittoivat, on muistaakseni speksattu 5 minuutin jaksoon asti - on tässä vielä varaa thentääkin. Veikkaan, että 15 min jakso näkyy aamulla kun firmat heräilevät vähäm eri tahtiin. Samoin ruokatuntikuopasta voi tulla erilainen.
 
nuo kaikki taseet ja netotukset on sieltä ja syvältä missä ei aurinko paista
kannatan reilua ja rehellistä realiaikaista laskutusta ilman mitään keinotekoista hömppää
tällähän on taasen saatu keinotekoinen taloskasvun (yritysten lobbauksella) askel.....mittarit..apit..hubit.....kakkaa
Jos sinulla on aurinkovoimala, niin netotuksesta on kyllä valtava hyöty pientuottajalle. Minulla puhelimen voimala-äppi ei netota, ja näyttää reaaliajassa oston ja myynnin suhteen. On useita tilanteita, joissa samalla hetkellä sekä myyn, että ostan, johtuen vaiheiden "epätasapainosta". Netotuksen jälkeisen tilanteen näkee sitten aina 1 vuorokauden kuluttua sähkömyyjän äpistä. Vai muuttavatko nämä esimerkit ajatustasi "hömpästä"?

1.4.
Tuotto 32,60 kWh
Omakäyttöaste ilman netotusta 82,8%
Omakäyttöaste netotuksen kanssa 97,5%

2.4.
Tuotto 32,56 kWh
Ilman netotusta 90,2%
Netotuksen kanssa 98,3%

7.4.
Tuotto 31,37 kWh
Ilman netotusta 84,4%
Netotuksen kanssa 97,0%

Kyllä näillä numeroilla on paljonkin merkitystä, kun tarkastellaan kahden vuosikymmenen käyttöajanjaksoa. Varttitase vie tämän kuluttajalle epäedullisemmaksi, mutta on silti "reaaliaikaista laskutusta" paljon parempi.
 
Jos sinulla on aurinkovoimala, niin netotuksesta on kyllä valtava hyöty pientuottajalle. Minulla puhelimen voimala-äppi ei netota, ja näyttää reaaliajassa oston ja myynnin suhteen. On useita tilanteita, joissa samalla hetkellä sekä myyn, että ostan, johtuen vaiheiden "epätasapainosta". Netotuksen jälkeisen tilanteen näkee sitten aina 1 vuorokauden kuluttua sähkömyyjän äpistä. Vai muuttavatko nämä esimerkit ajatustasi "hömpästä"?

1.4.
Tuotto 32,60 kWh
Omakäyttöaste ilman netotusta 82,8%
Omakäyttöaste netotuksen kanssa 97,5%

2.4.
Tuotto 32,56 kWh
Ilman netotusta 90,2%
Netotuksen kanssa 98,3%

7.4.
Tuotto 31,37 kWh
Ilman netotusta 84,4%
Netotuksen kanssa 97,0%

Kyllä näillä numeroilla on paljonkin merkitystä, kun tarkastellaan kahden vuosikymmenen käyttöajanjaksoa. Varttitase vie tämän kuluttajalle epäedullisemmaksi, mutta on silti "reaaliaikaista laskutusta" paljon parempi.
juuri tätä tarkoitin, yhä
olet siipeilijä, käytät meidän kaikkien kustantamaa siirtokapasiteettia olemalla siinä saamapuolella
tähänkin asiaan saa käsityksen ja se aukeaa ääriajattelulla jos kaikki käyttää 15min samanhetkisesti ja tuottaa sitten eri vaiheeseen missä ei kulutusta ja seuraavan vartin päinvastoin on koko sähköverkko sekaisin
anteeksi suora palaute mikä ole suinkaan henkilökohtainen vaan yleisesti täsmennän sanomani

perustelen
jos ostat kolme leipää niin eihän sitä sitä kolmatta voi kustannuksitta palauttaa puolentunnin päästä kauppaan itse leipomalla leivällä, siitä syntyy kuluja kaupalle
 
juuri tätä tarkoitin, yhä
olet siipeilijä, käytät meidän kaikkien kustantamaa siirtokapasiteettia olemalla siinä saamapuolella
tähänkin asiaan saa käsityksen ja se aukeaa ääriajattelulla jos kaikki käyttää 15min samanhetkisesti ja tuottaa sitten eri vaiheeseen missä ei kulutusta ja seuraavan vartin päinvastoin on koko sähköverkko sekaisin
anteeksi suora palaute mikä ole suinkaan henkilökohtainen vaan yleisesti täsmennän sanomani

perustelen
jos ostat kolme leipää niin eihän sitä sitä kolmatta voi kustannuksitta palauttaa puolentunnin päästä kauppaan itse leipomalla leivällä, siitä syntyy kuluja kaupalle
Aasia kunnossa. :cool:
 
Onko aurinkovoimalan omistaja "normikuluttaja".
On. Taseselvitys tarkoittaa sitä, kun pörssistä suoraan ostavat tahot selvittävät, miten ostetun aikajakson kulutukset ja tuotannot oikeasti menivät. Kauppa käydään etukäteen, totuus voikin olla sitten jotain muuta, siksi tarvitaan selvitys mikä oli toteuma. Etukäteen ostetun ja toteutuneen erotus ostataan tai myydään sitten säätösähkönä tasesähkönä. Sähköyhtiöiden ja suurten kuluttajien hommaa siis. Itse olen töissä rakennellut asiakkaan raportointijärjestelmään valmiutta varttitaseelle. Heillä kuluttajana (joskus harvoin myös tuottajana) asia ajankohtainen, mutta sähköliityntä onkin suoraan Fingridin sähköasemalta ja liityntäteho yli 100 MW.

edit: korjattu termivirhe.
 
Viimeksi muokattu:
Jos sinulla on aurinkovoimala, niin netotuksesta on kyllä valtava hyöty pientuottajalle.
Riippuu niin paljon kohteesta ja kuinka vinoon on sähköt laitettu tai minkälaisia kulutuksia, omalla kohdalla netotusmäärä on luokkaa 3% kokonaissiirrosta taloon päin, eli aikas mitätöntä.
 
On. Taseselvitys tarkoittaa sitä, kun pörssistä suoraan ostavat tahot selvittävät, miten ostetun aikajakson kulutukset ja tuotannot oikeasti menivät. Kauppa käydään etukäteen, totuus voikin olla sitten jotain muuta, siksi tarvitaan selvitys mikä oli toteuma. Etukäteen ostetun ja toteutuneen erotus ostataan tai myydään sitten säätösähkönä. Sähköyhtiöiden ja suurten kuluttajien hommaa siis. Itse olen töissä rakennellut asiakkaan raportointijärjestelmään valmiutta varttitaseelle. Heillä kuluttajana (joskus harvoin myös tuottajana) asia ajankohtainen, mutta sähköliityntä onkin suoraan Fingridin sähköasemalta ja liityntäteho yli 100 MW.
Hyvä, nautitaan tuntinetotuksesta sen aikaa kun se kestää.
Ja kiitos hyvästä vastauksesta, taas tiedän jotain lisää.
 
Viimeksi muokattu:
Vierekkäisten varttien hintaero ei varmaan tule olemaan suuri niin kuin nyt ei vierekkäisten tuntien mutta kuluttajille suunta huononpaan.Otetaan esimerkiksi tämän päivän klo 19-20 ja 20-21 hinnat vertailuun nyt ja "tulevaisuudessa" 19-20 hinta tänään 6,27c ja hinta tänään 20-21 6.58c kello 21 putoaa tunniksi 6.24c mutta mutta jos oltaisiin varttihinnoissa menisi ehkä näin:
19.00-19.15 6,27c
19.15-19.30 6.58c
19.30-19.45 6.58c
19.45-20.00 6.58c
20.00-20.15 6.58c
20.15-20.30 6.58c
20.30-20.45 6.58c
20.45-21.00 6.24c
tuon kahden tunnin aikana olisi kuluttajalle sähkö 0.15 c/kwh kalliinpaa keskimäärin varttihinnoittelussa tämä vain arvailua mutta suunta lienee oikea.
 
Vierekkäisten varttien hintaero ei varmaan tule olemaan suuri niin kuin nyt ei vierekkäisten tuntien mutta kuluttajille suunta huononpaan.Otetaan esimerkiksi tämän päivän klo 19-20 ja 20-21 hinnat vertailuun nyt ja "tulevaisuudessa" 19-20 hinta tänään 6,27c ja hinta tänään 20-21 6.58c kello 21 putoaa tunniksi 6.24c mutta mutta jos oltaisiin varttihinnoissa menisi ehkä näin:
...
tuon kahden tunnin aikana olisi kuluttajalle sähkö 0.15 c/kwh kalliinpaa keskimäärin varttihinnoittelussa tämä vain arvailua mutta suunta lienee oikea.
No ei mitenkään. Tuohan edellyttäisi jonkinlaista ohjailua, jotta saataisiin kalliit hinnat aina suurimmalle osalle tunnin varteista. Siinäkin vaiheessa, kun hinnat menevät vartin jaksolle, ne määräytyvät edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, aivan kuten nytkin. Toki joskus voi olla noin, mutta vastaavasti toisinaan taas toisinpäin, suurin osa tunnin varteista onkin sitä halvempaa. Kukaan, siis ei todellakaan kukaan, pysty ohjailemaan Euroopan kokoisen markkinan ostajia ja myyjiä niin, että saisi jotenkin korkean hinnan jaksot maksimoitua. Koko ajatuskin on naurettava.
 
No ei mitenkään. Tuohan edellyttäisi jonkinlaista ohjailua, jotta saataisiin kalliit hinnat aina suurimmalle osalle tunnin varteista. Siinäkin vaiheessa, kun hinnat menevät vartin jaksolle, ne määräytyvät edelleen kysynnän ja tarjonnan mukaan, aivan kuten nytkin. Toki joskus voi olla noin, mutta vastaavasti toisinaan taas toisinpäin, suurin osa tunnin varteista onkin sitä halvempaa. Kukaan, siis ei todellakaan kukaan, pysty ohjailemaan Euroopan kokoisen markkinan ostajia ja myyjiä niin, että saisi jotenkin korkean hinnan jaksot maksimoitua. Koko ajatuskin on naurettava.
En todellakaan osta tuota väitettäsi että ei ohjailla hintaa tuotantoa ei ehkä pystytä säätelemään vartin välein tai pystytään mutta hintaa kyllä tuosta on todiste se että aina lauantaisin saunomisten aikaan illalla on korkeampi hinta vaikka sähköntuotanto/ siirtokapasiteetit sitä ei edellytä . Muutos on aina mahdollisuus etenkin nostaa hintaa oli sitten kyse kahvipaketista tai sähkön hinnoittelusta molemmissa varsin huomaamattomasti.
 
En todellakaan osta tuota väitettäsi että ei ohjailla hintaa tuotantoa ei ehkä pystytä säätelemään vartin välein tai pystytään mutta hintaa kyllä tuosta on todiste se että aina lauantaisin saunomisten aikaan illalla on korkeampi hinta vaikka sähköntuotanto/ siirtokapasiteetit sitä ei edellytä . Muutos on aina mahdollisuus etenkin nostaa hintaa oli sitten kyse kahvipaketista tai sähkön hinnoittelusta molemmissa varsin huomaamattomasti.
Mistä sinä tiedät, ettei tuotanto sitä edellytä? Onko sinulla koko puolen Euroopan laajuisen markkinan kaikki tuotanto- ja kulutustiedot käytettävissä, joista laskeskelet, että mikä olisi "oikea" hinta kyseiseen kohtaan? Näkyykö niistä tiedoistasi, että minkään sellaisen tuotantolaitoksen sähköä ei Euroopassa osteta tuossa lauantai-iltana, jota ei ostettaisi jo päivällä tai vielä yöllä?
 
Mistä sinä tiedät, ettei tuotanto sitä edellytä? Onko sinulla koko puolen Euroopan laajuisen markkinan kaikki tuotanto- ja kulutustiedot käytettävissä, joista laskeskelet, että mikä olisi "oikea" hinta kyseiseen kohtaan? Näkyykö niistä tiedoistasi, että minkään sellaisen tuotantolaitoksen sähköä ei Euroopassa osteta tuossa lauantai-iltana, jota ei ostettaisi jo päivällä tai vielä yöllä?
Ei minulla tietoa tulevasta mutta jokainen näkee tuolta miten kulutus ja hinta ovat käyttäytyneet https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ mainittu lauantai-illan kulutuksen nousu näkyy nykyään hieman vaimenneen kuluttajat ovat muuttaneet osin pakosta käyttäytymistään mutta hintaa vedetään ylös kuten aina ennenkin
 
Luin taannoin Fingrid'in sivuilta tätä varttitase asiaa. Näyttää perustuvan EU asetuksiin. Mielenkiintoiseksi asian tekee se kuka tai mikä taho on varttitaseeseen siirtymisen takana ja kumpi taho sähkön tuottaja vai sähkön käyttäjä hyötyy tästä muutoksesta (tuntitaseesta varttitaseeseen) enemmin. Valistunut veikkaus on ettei ainakaan sähkön käyttäjät. ;D
 
Luin taannoin Fingrid'in sivuilta tätä varttitase asiaa. Näyttää perustuvan EU asetuksiin. Mielenkiintoiseksi asian tekee se kuka tai mikä taho on varttitaseeseen siirtymisen takana ja kumpi taho sähkön tuottaja vai sähkön käyttäjä hyötyy tästä muutoksesta (tuntitaseesta varttitaseeseen) enemmin. Valistunut veikkaus on ettei ainakaan sähkön käyttäjät. ;D
Ei ainakaan käyttäjät, jos saisin päättää käyttäjänä niin mulla olis edelleen vanha kiekkomittari!! :cool:
 
Luin taannoin Fingrid'in sivuilta tätä varttitase asiaa. Näyttää perustuvan EU asetuksiin. Mielenkiintoiseksi asian tekee se kuka tai mikä taho on varttitaseeseen siirtymisen takana ja kumpi taho sähkön tuottaja vai sähkön käyttäjä hyötyy tästä muutoksesta (tuntitaseesta varttitaseeseen) enemmin. Valistunut veikkaus on ettei ainakaan sähkön käyttäjät. ;D
Energiatuotanto on enemmän aurinko- ja tuulivoimaan perustuvaa, joka ei ole niin tasaista kuin aiemmin, tällöin tarvitaan markkinoilta nopeampaa reagointia. https://yle.fi/a/3-12634406
 
Ei minulla tietoa tulevasta mutta jokainen näkee tuolta miten kulutus ja hinta ovat käyttäytyneet https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/ mainittu lauantai-illan kulutuksen nousu näkyy nykyään hieman vaimenneen kuluttajat ovat muuttaneet osin pakosta käyttäytymistään mutta hintaa vedetään ylös kuten aina ennenkin

Toki markkinatalous toimii aina siten, että kysynnän lisääntyessä tarjoaja voi pyytää enemmän, ja usein niin tekeekin. Sähkömarkkinan tapauksessa tuossa on sellainen riski, että voi milloin tahansa jäädä nuolemaan näppejään, jos pyytää liikaa. Silloin voi joku toinen tehdä halvemman tarjouksen, ja liikaa pyytävän sähkö jää myymättä. Varsinkin nyt kevään koittaessa, kun ei olla enää tuotantokapasiteetin rajoilla, noin käy helposti jos alkaa ahnehtia.

Luin taannoin Fingrid'in sivuilta tätä varttitase asiaa. Näyttää perustuvan EU asetuksiin. Mielenkiintoiseksi asian tekee se kuka tai mikä taho on varttitaseeseen siirtymisen takana ja kumpi taho sähkön tuottaja vai sähkön käyttäjä hyötyy tästä muutoksesta (tuntitaseesta varttitaseeseen) enemmin. Valistunut veikkaus on ettei ainakaan sähkön käyttäjät. ;D

Varttitase auttaa sähköjärjestelmää pysymään pystyssä, vaihtelevan uusiutuvan energian määrän heiluessa. Taseriski ainakin kasvaa pörssistä ostavilla yhtiöillä. Se on sitten yhtiöstä kiinni, miten sitä riskiä pyrkivät pienentämään, ja miten se näkyy heidän asiakkaana oleville kuluttajille.
 
Varttitase auttaa sähköjärjestelmää pysymään pystyssä, vaihtelevan uusiutuvan energian määrän heiluessa. Taseriski ainakin kasvaa pörssistä ostavilla yhtiöillä. Se on sitten yhtiöstä kiinni, miten sitä riskiä pyrkivät pienentämään, ja miten se näkyy heidän asiakkaana oleville kuluttajille.
Aivan, jäi tuo välittäjäporras pois tuosta sähkön tuottajan ja kuluttajan välistä. Osa näistä välittäjistä on osoittautunut koijareiksi ja osa jopa mennyt konkurssiin. Herää kysymys, näitä välittäjiäkö tällä varttitaseella yritetään pelastaa tai asemaa parantaa?

Tuo väite että varttitase auttaa pitämään sähköjärjestelmää pystyssä on mielestäni absurdi. Sähköjärjestelmä pidetään pystyssä voimantuotannon avulla joka jakautuu pääosiltaan kahteen tai oikeastaan kolmeen ryhmään, perusvoimaan, säätövoimaan ja maan rajoja ylittävään tuontisähköön joka voi olla myös säätövoimaa. Tuulivoima on tässä tarkastelussa ikäänkuin "häntä joka heiluttaa koiraa". Jos seurra esimerkiksi Fingrid'in sivuja ja grafiikkaa niin tuulivoiman tuotanto on kuitenkin aika stabiilia tunnin,kahden tai kolmen tarkasleluvälillä joten aika harvakseltaan onneksi tuo "häntäkin heiluu".

Varttitase ei ole käsittääkseni kuluttajien edun mukainen ja jos ei ole niin sen täytyy olla joko sähkön tuottaja tai ja välittäjän haluama muutos jolla kaiketi halutaan edistää heidän taloudellista etuaan kuluttajien kustannuksella.

:grandpa:
 
Viimeksi muokattu:
Energiatuotanto on enemmän aurinko- ja tuulivoimaan perustuvaa, joka ei ole niin tasaista kuin aiemmin, tällöin tarvitaan markkinoilta nopeampaa reagointia. https://yle.fi/a/3-12634406
Tuulivoima on koko valtakunnan tehossa mitattuna varsin tasaista ja hitaasti säätyvää tunnin parin aikajänteellä ehkä yhden ydinvoimalan teho aika huonossa hapessa on Suomen sähköverkko jos ei tuohon pysty säätymään, suuret aurinkovoimalat joita on tulossa voi pudottaa tehonsa murto-osaan muutamassa minuutissa tai toiseen suuntaan siksi näihin pitääkin velvoittaa omistajien liittää sen huipputehoon suhteutettu akusto,ei tämä ole kuluttajien asia ollenkaan.Päinvastoin pitäisi siirtyä kuluttajille vartin sijasta kahteen tuntiin sähköntuottajat ja myyjät voivat pyöritellä keskenään eurot tässäkin uudelle hallitukselle yksi uusi tehtävä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuulivoima on koko valtakunnan tehossa mitattuna varsin tasaista ja hitaasti säätyvää tunnin parin aikajänteellä ehkä yhden ydinvoimalan teho aika huonossa hapessa on Suomen sähköverkko jos ei tuohon pysty säätymään, suuret aurinkovoimalat joita on tulossa voi pudottaa tehonsa murto-osaan muutamassa minuutissa tai toiseen suuntaan siksi näihin pitääkin velvoittaa omistajien liittää sen huipputehoon suhteutettu akusto,ei tämä ole kuluttajien asia ollenkaan.Päinvastoin pitäisi siirtyä kuluttajille vartin sijasta kahteen tuntiin sähköntuottajat ja myyjät voivat pyöritellä keskenään eurot tässäkin uudelle hallitukselle yksi uusi tehtävä.

Iso syy varttitaseeseen siirtymiseen on myös yhteispohjoismainen sähkömarkkina. Tunnin intervallilla toimiva maiden välinen myynti- ja ostosykli on liian pitkä, joten se on ollut myös driverina muutokseen.
 
Myös aurinkopanelistit ovat tuon varttitaseen häviäjiä nyt kun kuormituksia on päällä pilveilystä tai varjostuksista huolimatta koko tunti menee tuotannon puolelle varttitaseessa osa varteista voi olla päivälläkin ostosähköä siksikin tätä pitää vastustaa viimeiseen saakka.
 
Viimeksi muokattu:
Myös aurinkopanelistit ovat tuon varttitaseen häviäjiä nyt kun kuormituksia on päällä pilveilystä tai varjostuksista huolimatta koko tunti menee tuotannon puolelle varttitaseessa osa varteista voi olla päivälläkin ostosähköä siksikin tätä pitää vastustaa viimeiseen saakka.
Kyllä, totta. Tuota tosin voi osittain kiertää automaatiolla ja lopputuloksena releet naksuvat huomattavasti tiiviimmin.
 
Tuo väite että varttitase auttaa pitämään sähköjärjestelmää pystyssä on mielestäni absurdi. Sähköjärjestelmä pidetään pystyssä voimantuotannon avulla joka jakautuu pääosiltaan kahteen tai oikeastaan kolmeen ryhmään, perusvoimaan, säätövoimaan ja maan rajoja ylittävään tuontisähköön joka voi olla myös säätövoimaa.
Tuontisähköä ei voi eritellä omaksi ryhmäkseen, koska toimimme monikansallisella markkinalla. Säätösähkön tarve suhteessa perusvoimaan kasvaa, kun uusiutuva tuotanto lisääntyy. Voimajärjestelmän vakaana pitämiseen on olemassa kaksi vaihtoehtoa, keskusjohtoinen malli tai markkinamalli. Meillä on jälkimmäinen, joten markkinoiden täytyy seurata volatiliteetin kasvua, siksi tasejakso lyhenee.

Otetaan esimerkki - kärjistetty ja varmaan epäaito, mutta auttaa asian hahmottamista. Jos vaikka suuri aurinkovoimapuisto jää pilven taakse varjoon, ja panelikentän teho romahtaa, tarvitaan äkkiä jostain ylössäätöä. Säätöhinta pompsahtaa sfääreihin, jolloin ne toimijat, joilla on nopea reagointikyky, reagoivat - joko lisäävät tuotantoa, tai vähentävät kulutusta. Tällä hetkellä se tarkoittaa, että säätösähkön hinta on taivaissa tunnin ajan, vaikka pilvi voi olla pois auringon edestä jo 10 minuutin kuluttua, ja tilanne normalisoitunut. Varttitaseen tapauksessa säätöhinta tulee alas pian pilven väistyttyä, eikä aiheuta suuria säätösähkökustannuksia niille, jotka joutuvat normaalissa tehotilanteessa myöhemmin saman tunnin aikana sitä ostamaan.
 
Tuontisähköä ei voi eritellä omaksi ryhmäkseen, koska toimimme monikansallisella markkinalla. Säätösähkön tarve suhteessa perusvoimaan kasvaa, kun uusiutuva tuotanto lisääntyy. Voimajärjestelmän vakaana pitämiseen on olemassa kaksi vaihtoehtoa, keskusjohtoinen malli tai markkinamalli. Meillä on jälkimmäinen, joten markkinoiden täytyy seurata volatiliteetin kasvua, siksi tasejakso lyhenee.

Otetaan esimerkki - kärjistetty ja varmaan epäaito, mutta auttaa asian hahmottamista. Jos vaikka suuri aurinkovoimapuisto jää pilven taakse varjoon, ja panelikentän teho romahtaa, tarvitaan äkkiä jostain ylössäätöä. Säätöhinta pompsahtaa sfääreihin, jolloin ne toimijat, joilla on nopea reagointikyky, reagoivat - joko lisäävät tuotantoa, tai vähentävät kulutusta. Tällä hetkellä se tarkoittaa, että säätösähkön hinta on taivaissa tunnin ajan, vaikka pilvi voi olla pois auringon edestä jo 10 minuutin kuluttua, ja tilanne normalisoitunut. Varttitaseen tapauksessa säätöhinta tulee alas pian pilven väistyttyä, eikä aiheuta suuria säätösähkökustannuksia niille, jotka joutuvat normaalissa tehotilanteessa myöhemmin saman tunnin aikana sitä ostamaan.
Mielestäni tuo yllä oleva aurinkovoiman tuotannon labiilisuus ei voi olla todellinen syy vattitaseeseen siirtymiseen ja muutoinkin aurinkovoiman tuotannon vetäminen tähän ei ole mitenkään relevanttia jos siirrytään reaalimaailmaan ja arvioidaan sitä miten sähkön käyttäjien yhtäaikaiset mahdollisuudet ovat "huojuttaa sähköverkkoa" tiputtamalla tai kytkemällä kuormitusta pois varttitunnin välein kaikille samaiaikasen sähkön hinnan vaikutuksen perusteella. MIelestäni tämän vaikutus vuorokauden 24 tunnin aikana on moninkertainen verrattuna aurinkovoivan huojuntaan vain noin 6 tunnin aikana vuorokaudessa.

Edelleen on kysymysmerkki, kuka tai mikä taho hyötyy tästä varttitaseen siirtymisestä. Tuskin sähkön käyttäjät ovat tätä varttitasetta halunneet?
:grandpa:
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom