Aurinkolämpöä vilpin ja puukattilan rinnalle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 5epi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

5epi

Aktiivinen jäsen
Moro,

Olen hommaamassa noin 10 neliötä tasokeräimiä ja pumppuyksikön.
Lämmönvaihdin tulee latauspiiriin, josta lämpö siirtyy 3000l varaajaan.
Arvoin pitkään tyhjiökeräinten ja tasokeräinten välillä ja kallistuin Hewalexin KS2100F TLP keräimiin.
Jossain vaiheessa ajattelin jopa tekeväni keräimet itse, mutta ei taida kiinnostus riittää.
Pumppuyksiköksi valikoitui Brightsolar SR21L-258.
Molemmat olivat sikapäivätarjouksia ja keräimet loppuivat kesken.
Keräimiä täytyy hommata lisää jostakin, ehkä niitä saa tilattua vaikka Puolasta tehtaalta?

Keräimet eivät tule katolle, vaan talon eteläpäätyyn kivijalkaan.
Kuinkahan paljon on vaikutusta sillä, jos kennot laittaa pystyyn, eikä kallistusta 45 astetta?

Onko noista Hewalexin keräimistä kokemuksia?
Tyhjiökeräimillä menee lämmöt todella korkealle, mitenköhän näissä?
Valmistajalla on ainakin hyötysuhde mainoksissa kova.

Pumppujen sähköt tulee pienestä offgrid systeemistä ja mitään ohjauksia en kytke vilppiin.

Kattoremontin jälkeen tulee sähköpanelit katolle, ennen ei kannata laittaa.
 
Voi ne kallistaa, ei se ole ongelma.
Talon eteläpäädyssä on kivijalan korkeus sopivasti 2m ja istuisi siihen niin huomaamattomasti pystyyn.
Ensin 5 lämpökeräintä ja viereen 4 sähkölle...
Mutta jos hyötysuhde menee ihan kuralle, niin täytyy kallistella.
Varaaja menee aina puilla kovin kuumaksi ja sitä saa aina vähän varoa.
Latauspiirissä on lämpötilan seuranta ja näkyy olleen 102C korkein lukema tälle talvelle.
Eli ei sellainen 100C ole ongelma tulolämpönä, mutta ilmeisesti tasokeräimien huippulämmöt jää kuitenkin alemmas kuin tyhjiö?
 
Viimeksi muokattu:
Aurinkokeräimien korkea lämpötila ei ole hyvä lämmönsiirtonesteelle pitkällä tähtäimellä, sekin kuluu kemiallisesti ja jatkuva kova lämpötila rasittaa muutenkin putkistoa ja varsinkin liitokset
90 astetta on ihan riittävä maksimi, jää se jatkuva kiehumisriski vähemmälle
 
Aurinkokeräimien korkea lämpötila ei ole hyvä lämmönsiirtonesteelle pitkällä tähtäimellä, sekin kuluu kemiallisesti ja jatkuva kova lämpötila rasittaa muutenkin putkistoa ja varsinkin liitokset
90 astetta on ihan riittävä maksimi, jää se jatkuva kiehumisriski vähemmälle

10m2 keräimillä nyt ei kovin herkästi mitään 3000L pyttyä korkeille lämmöille saa, vaatii jo päiviä ilman kulutustakin.
 
Kuinka paljon keräimien väli pitää olla, olemme asentamassa kummankin Stellatorin alle keräimen, ajattelen lämpöelämistä ?
 
Kyllä ne keräimet ihan toisiinsa kiinni tulee mulla.
Ajattelin hommata asennussarjan tuolta, maininta on joustavista väliliittimistä.

Pumppuyksikkö tuli, pitää vielä hommata neljä kennoa ja lämmönvaihdin.
Tulin siihen tulokseen että samalla taidan eristää kivijalan ja kallistan ne paneelit kuitenkin.
Paneeleille teen itse telineen, rautaa ja mikki löytyy.
Pitää vielä katsoa tuo tukipuoli tässä, jotain pientä tukea voi ehkä saada.
 
Järkevän pumppun ohjauksen saat helpoiten STC 1000 microcomputertermostaatilla, kotiin toimitettu n. 15 €. STC 1000 saa 12V,24 V ja 220 V täytyy mainita/ valita tilauksessa, mukana tulee lämpöanturi, voi kytkeä suoraan ohjaamaan pumppua/pumppuja Tilaus eBay mielellään euroopasta, tulee Hong gong:sta, ei tarvinnut tullata. Tilasin viimeiksi 2 kpl, eli n. 30 € yhteensä.
 
Mä hommasin tollasen:

En kyllä ole vielä ohjekirjaa selannut.
Joku anturipussi on laatikossa.
 
Vielä löytyy keräimien asentajia :-)


Itse laittamassa "jatkuvan kierron" keräimet, niin että keräimen neste kiertää lämmönvaihtimessa vasta kun lämpötilaeroa on riittävästi. Muuten kiertää katolta pannariin jatkuvasti.

Jotenkin ajattelen että se termostaatti siellä keräimessä on aika kovan luoton alla ja näin ei tarvitse siitä huolehtia. Ja bonuksena saan allaslämmityksen samasta kierrosta.

Pumppuna on tuossa uudempi alpha2, jossa se yökäyttö, jonka pitäisi hyvin laueta kun ilta tulee ja keräimet jäähtyy. Katotaan toimiiko kuvatusti.
 
Itse laittamassa "jatkuvan kierron" keräimet, niin että keräimen neste kiertää lämmönvaihtimessa vasta kun lämpötilaeroa on riittävästi. Muuten kiertää katolta pannariin jatkuvasti.
Miksi näin? Eihän tuonne keräimeen kuulu termostaattia laittaa jos sitä aristat
 
Aloin jo kyselemään paneelien perään. Ilmoittivat että paneeleiden saatavuus huono. Tulevat vasta heinäkuussa.
Tuntuu olevan tavara vähissä vähän kaikilla aloilla.
 
Olen jo yhden kennon maksanut Kärkkäiselle ja neljä JN-Solarille.
Ajattelin odottaa heinäkuulle ja rauhassa sitten lomalla laittaa paneelit paikoilleen.
Ja puuttuu vielä tuo pieni aurinkosähkö järjestelmä. Siihen on hilutkin olemassa.
 
Tänään oli vielä Kärkkäisellä Brightsolarin keräimet tarjouksessa niin pistin ostaen parin.
Mitäs pumppuyksiköitä ihmiset on käyttäneet? Tuo Brightsolarin SR21L-258 vaikuttaa olevan simppeli ja ilmeisesti ihan toimiva.
Tuossa on ilmeisesti virtausmittaus samassa? Osaako siis kertoa sen ja lämpötilojen perusteella tuotetun energian? Vai vaatiiko erikseen energiamittarin?

Onko tullut vastaan pumppuyksikköä, minkä ohjaimesta saisi suoraan jonkun liitännän kautta tiedot logitusta varten?
Muuten pitää sitten erikseen laittaa anturit sitä varten.
Ettei tartte pannuhuoneessa päivystää järjestelmän tilaa :D
 
Tänään oli vielä Kärkkäisellä Brightsolarin keräimet tarjouksessa niin pistin ostaen parin.
Mitäs pumppuyksiköitä ihmiset on käyttäneet? Tuo Brightsolarin SR21L-258 vaikuttaa olevan simppeli ja ilmeisesti ihan toimiva.
Tuossa on ilmeisesti virtausmittaus samassa? Osaako siis kertoa sen ja lämpötilojen perusteella tuotetun energian? Vai vaatiiko erikseen energiamittarin?

Onko tullut vastaan pumppuyksikköä, minkä ohjaimesta saisi suoraan jonkun liitännän kautta tiedot logitusta varten?
Muuten pitää sitten erikseen laittaa anturit sitä varten.
Ettei tartte pannuhuoneessa päivystää järjestelmän tilaa :D

Eipä näissä mitään niin hienoa ole... joudut laittamaan pollucomin yms piiriin jos haluat tuoton mitata :rolleyes:

Tuo vitausmittarikin on lisävaruste?

"Tämä toiminto edellyttää ylimääräisen digitaalisen virtausmittarin (FRT) asentamista aurinkolämpöjärjestelmän paluuputkeen. "
 
Eipä näissä mitään niin hienoa ole... joudut laittamaan pollucomin yms piiriin jos haluat tuoton mitata :rolleyes:

Tuo vitausmittarikin on lisävaruste?

"Tämä toiminto edellyttää ylimääräisen digitaalisen virtausmittarin (FRT) asentamista aurinkolämpöjärjestelmän paluuputkeen. "
Niinpä tietty.
Tyhmä kysymys, mutta mitä muuta tuotetun energian laskemiseen vaaditaan kuin meno- ja paluulämpö sekä virtaus?
 
Niinpä tietty.
Tyhmä kysymys, mutta mitä muuta tuotetun energian laskemiseen vaaditaan kuin meno- ja paluulämpö sekä virtaus?
Laskentaa, integraattori ja käyttöliittymä :p

EDIT: Tuo nykyohjain on käytännössä vain termostaatti ja näyttö. Energiamittari maksaa tuplat tuohon ja nostaisi tuotteen hinnan pilviin.
 
Viimeksi muokattu:
Laskentaa, integraattori ja käyttöliittymä :p

EDIT: Tuo nykyohjain on käytännössä vain termostaatti ja näyttö. Energiamittari maksaa tuplat tuohon ja nostaisi tuotteen hinnan pilviin.
Joo ymmärsin ettei tuosta purnukasta sitä tietoa saa. Kysymys oli ehkä enemmän teoreettinen. Eli mitä lähtötietoja juurikin tarvitaan, jos laskenta tehdään vaikka jossain linux purkissa :D
 
Tänään toi posti kennot pihaan.
Ei enää ehdi tälle kesälle, mutta on sitten keväällä heti iskussa...
Nyt pitää miettiä vielä kivijalan eristämistä.
Olen ajatellut 30mm finfoamia laittaa piiloon jäävälle osalle.
Tässä on vielä sekin hommeli, että ilppiä pitää vähän siirtää kennojen tieltä.
Pari omenapuuta kaataa ja kaikki muutkin puskat jyrää nurin.
Oikeastaan kaikki tarvikkeet on jo olemassa lämmönvaihdinta ja putkia lukuunottamatta.
 
Pitäisi pikkuhiljaa ruveta runkoa hitsaamaan ja samalla tuli mieleen se lämmönvaihdin.
Onko suosituksia ?
Teho siis 10Kw ja tarkoitus päästä heti hyötymään auringosta.

Jos tuollaisen 60 levyisen tai vastaavan hankkii?

Onko näkemystä?
 
Pitäisi pikkuhiljaa ruveta runkoa hitsaamaan ja samalla tuli mieleen se lämmönvaihdin.
Onko suosituksia ?
Teho siis 10Kw ja tarkoitus päästä heti hyötymään auringosta.

Jos tuollaisen 60 levyisen tai vastaavan hankkii?

Onko näkemystä?
Otin MG Engineeringilta 115kW levarin käyttöveden esilämmitykseen, oli mielestäni kilpailukylkyiset hinnat moniin muihin verrattuna. Heillä löytyy useampaa kokoa aina 660kW:hen asti. On ollut nyt muutaman vuoden kiinni tuossa käyttövesipiirissä ilman ongelmia.

 
Pohjanmaalla on ollut tällaien viritys muutaman vuoden. On kaksi eri kenttää, toinen aamuaurinkoon ja toinen päivään ja iltapäivään. Toimii keväällä ja syksyllä tehokkaammin, keskikesällä tulee jyrkälläkin kulmalla tarpeeksi.
Varaaja on 3000l, ei ole pelkoa kiehumisesta näillä kennomäärillä.
 

Liitetiedostot

  • IMG_0104.JPG
    IMG_0104.JPG
    72,9 KB · Lukukerrat: 201
Viimeksi muokattu:
Pohjanmaalla on ollut tällaien viritys muutaman vuoden. On kaksi eri kenttää, toinen aamuaurinkoon ja toinen päivään ja iltapäivään. Toimii keväällä ja syksyllä tehokkaammin, keskikesällä tulee jyrkälläkin kulmalla tarpeeksi.
Varaaja on 3000l, ei ole pelkoa kiehumisesta näillä kennomäärillä.
Tuossa lisättiin varaajaan toinen kierukka käyttöveteen, keräimien lämpö siirtyy lämmönvaihtimella.
 
Tuossa vielä sisuskalujen kuvia, keskellä näkyy reikäputkia jolla varaajan sisäinen virtaus on tehty.
Tuo viritys on toiminut nyt yli neljä vuotta.
 

Liitetiedostot

  • IMG_0096.JPG
    IMG_0096.JPG
    160,3 KB · Lukukerrat: 214
  • IMG_0106.JPG
    IMG_0106.JPG
    71,7 KB · Lukukerrat: 212
  • IMG_0107.JPG
    IMG_0107.JPG
    72,2 KB · Lukukerrat: 219
Onkohan kellään kokemusta että miten tuo seinän vierusta on kosteampi paneeleiden jälkeen?
Aurinko ei pääse samalla tavalla lämmittämään eikä tuulikaan pääse väliä kuivattamaan yhtä hyvin.
 
No, samaa ajattelin ja tulin siihen tulokseen, että en eristä sitä seinää.
Kaivan multaa pois sieltä seinän vierestä ja laitan sinne jotain soraa, tai seulottua pikkukiveä.
Paneelit kuitenkin koteloidaan päädyistä umpeen, alhaalta ja ylhäältä jää osittain auki ja ilma liikkuu.
Talvella sitten lumi kyllä tukkii.
 
Tänään alkoi koekäytöt.
Tuli ongelmia kennojen asennuksessa, kun pilvisenä sadepäivänä alkoikin aurinko paistamaan.
Joutui laittamaan vettä valumaan kennoihin, kun rupes sormet palaan putkiosia ruuvaillessa.
Harmikseni jäi kaksi liitosta tihkumaan ja pääsee vasta illalla avaamaan.
Ei sinne glykolia viitsi laittaa vuotamaan ja yöpakkasiakaan ei enää ole luvassa.
 
Niinhän siinä sitten käy, että yöllä on pakkasta ja heti aamulla alkaa aurinko paistamaan. Luonnollisesti ei ole mitään porakonepumppua tai muuta millä saisi glykolit helposti sisään. Vahvaa soveltamista alipaineen ja öljynvaihtopumpun kanssa, missähän vaiheessa Lidlin öljynvaihtopumpussa loppuu potku.
 
Meillä on n. 3 litran astia, joka on läpinäkyvä( tuli maalämpöpumpun toimituksen mukana), painekesto ainakin 3 bar, jossa on täyttökorkki päällä, josta saa etyleeniglykoli seoksen sisään paineistus yläosasta, jossa on autonrenkaan ilmaventtiili, johon painetaan ilma pumpattavalla käsipumpulla, jossa on painemittari Astian pohjasta yhdysletku putkistoon, välissä venttiili jolla säännöstellään putkiston paine, huomatkaa ettei ilmaa pääse putkistoon. Kun alkaa täyttämään astiaa, huomioikaa että astiassa ei ole painetta, ettei korkki lennä, täytössä voi olla myös venttiili
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös Bottom