Puukattila ja VILP järkevä kytkentä

[JuusoB]

Hei foorumilaisille!

Olen tehnyt vuonna 1955 valmistuneeseen omakotitalooni laajamittaista energiaremonttia ja homma on vihdoin edennyt siihen vaiheeseen, että lämmitysjärjestelmää päästään asentelemaan. Vanhan öljylämmityksen tilalle valikoitui Daikinin VILP (ERGA08EVA/EHBX08E9W)
ja sen kaveriksi löysin kohtuu vähän käytetyn Arimax 240 puukattilan ja 1850litraisen varaajan.

Sain VILP:n myyjältä todella huonosti tietoa miten järjestelmä kytketään yhteen, joten pyytäisin täältä apua tilanteen selkeyttämiseksi, että pystyn varmistumaan oikeasta kytkentätavasta.

Piirtelin pääpiirteittäisen kaavion mukaan selkeyttämään, joten jos mahdollista pystyisikö joku jatkaan kuvaan VILP ja lattialämmityksen osalta tarvittavat komponentit ja kytkennät.

Myyjä kertoi hänen mielipiteen kytkentään, mutta haluaisin kuulla ensin foorumilaisten mielipiteitä ja ajatuksia ennenkuin lähden keskustelemaan asennustavasta. Pieni tiivistelmä ehdotetun kytkentätavan lisäksi kelpaisi näin maallikon näkökulmasta. Kiitoksia!

 

[Kellarinlämmittäjä]

Daikin Hydrobox 8 kW +sähkövastus 0-9kW ERGA08EVA/EHBX08E9W

Minkähänlainen tuo Daikinin hydoroboxi mahtaa olla ?

Noin yleisesti se VILPin asennus suureen varaajaan yhdessä puukattilan kanssa voisi näyttää suunnilleen tältä.

 

[JuusoB]

Minkähänlainen tuo Daikinin hydoroboxi mahtaa olla ?

Noin yleisesti se VILPin asennus suureen varaajaan yhdessä puukattilan kanssa voisi näyttää suunnilleen tältä.

EHBX-E9W / ERGA04-08EVA | Daikin

EHBX-E9W / ERGA04-08EVA

www.daikin.fi

Tuossa tarkempia tietoja laitteesta, eli pannuhuoneeseen ison varaajan viereen jää seinälle tämä laite ja lämminvesivaraaja tulee erillisenä laitteena kodinhoitohuoneen puolelle.
Myyjän suullisesti esittämä kytkentätapa ei vastannut tuota esittämääsi kytkentää lähellekkään, tästä syystä halusinkin kysellä täältä mielipiteitä järkevästä asennuksesta. Vaikken tarkkaan osaa sano miten hän olisi laitteet kytkemässä jäin siihen käsitykseen, että inverteripumppuja ei voisi kytkeä noin suureen varaajaan ainakaa suoraan? Ja en ole saanut mitään kaaviota tästä asennuksesta, joten aloin vain epäilemään mahtaako olla suunniteltu nyt oikein.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vaikken tarkkaan osaa sano miten hän olisi laitteet kytkemässä jäin siihen käsitykseen, että inverteripumppuja ei voisi kytkeä noin suureen varaajaan ainakaa suoraan?

Erikoinen on näkemys. Invertteriin tuo ei liity mutta on toki mahdollista, että softa ei varaajaa ymmärrä. Sitten kuten kuvasta näet, vain noin puolet varaajan kapasiteetista olisi suoraan VILPin käytössä ja yläosa vain silloin kun jokin sen jäähdyttää.

Logiikassa ei pitäisi olla mainittavaa eroa, onko varaaja suuri vain pieni jos jonkin kokoinen ylipäänsä on.

 

[JuusoB]

Erikoinen on näkemys. Invertteriin tuo ei liity mutta on toki mahdollista, että softa ei varaajaa ymmärrä. Sitten kuten kuvasta näet, vain noin puolet varaajan kapasiteetista olisi suoraan VILPin käytössä ja yläosa vain silloin kun jokin sen jäähdyttää.

Logiikassa ei pitäisi olla mainittavaa eroa, onko varaaja suuri vain pieni jos jonkin kokoinen ylipäänsä on.

Näin minulle kovasti väitettiin, että kun invertteripumppu on kyseessä ja varaaja on noin iso laite käy tavallaan kokoajan täydellä teholla, eli perinteinen on/off vilppi olisi toimivampi jopa? Ja itse taas ajattelin, että pakollakin se vesi siellä varaajassa jossain kohta lämpenee ja käyntijaksot tasoittuvat. Eihän sieltä energiaa mihinkään katoa enempää kuin mitä lämmitysverkko kuluttaa + pieni häviö varaajan kuoresta ja putkistosta.

Tällä myyjän esittämällä tavalla pumppu makaisi puolet vuodesta käyttämättömänä kun lämmityskausi ei ole päällä, isoa varaajaa pitäisi aina lämmittää puulla jos haluaa esilämmittää käyttövettä (tai pitää sähkövastusta päällä joka on +-0, koska suorasähköllä se lämminvesivaraajakin sen veden lämmittää) enkä oikein ymmärtänyt shunttauksia tai muuta teknistä tietoa tästä asennustavasta, mutta kovasti oli laitteita tulossa ja lisähintaa asennukseen :/

Myyjälle on kerrottu kyllä jo tarjouspyyntö vaiheessa nämä puukattilan ja varaajan tiedot ja luotin siihen, että ammattilainen osaa valita oikean laitteen kyseiseen järjestelmään. Olisiko esimerkiksi joku monoblock laite sopinut paremmin tähän kohteeseen?

 

[Tuokko]

Tällaiseen Vilpin ja puukattila / varaaja -yhdistelmään ei ole valmiita kytkentöjä. Laitteen toimittajat myyvät omaa pakettimallia jossa sisä- / ulkoyksikkö ja siitä sitten jako talon lämm. järjestelmään.
Jokainen Vilppi / puu yhdistelmä tulee miettiä erikseen niistä lähtökohdista jotka ovat olemassa.
Minuä laitoin puulämmityksen rinnalle Nibe monoblokin ja se on toiminut hyvin. Suunnittelin itse ja juuri tätä FOORUMIA / asiantuntemusta hyödyntäen.
Muutamia perusasioita: -varaaja matalalämpöinen 28-32, kun on lattialämmitys. Käyttöveden esilämmitys kierukoilla ja tulistus sähkövaraajalla. Monoblok asentaa site, että vapaakierto toimii sähkökatkon aikana. Anturit ja vilpin putket kytketään varaajaan ”oikealle” korkeudelle. Paljon voi asentaa itse...sähkömies kytkee ohjauksen laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti...

 

[Tuokko]

Minulla Vilpin tulo varaajan puoliväliin. Kun taas puukattilalta tulo on varaajan yläosaan.
Selvä työnjako minulla ja Nibellä.

 

[pökö]

Näin minulle kovasti väitettiin, että kun invertteripumppu on kyseessä ja varaaja on noin iso laite käy tavallaan kokoajan täydellä teholla

Mitens tuo sitten eroaa siitä kun lämpö ajetaan talon lattiavaluun mikä on vielä hiukka isompi varaaja?

Kyllä noiden myyntitykkien osaaminen on niin ohutta ettei voi kuin ihmetellä noita juttuja.

 

[Hempuli]

Tällaiseen Vilpin ja puukattila / varaaja -yhdistelmään ei ole valmiita kytkentöjä. Laitteen toimittajat myyvät omaa pakettimallia jossa sisä- / ulkoyksikkö ja siitä sitten jako talon lämm. järjestelmään. Jokainen Vilppi / puu yhdistelmä tulee miettiä erikseen niistä lähtökohdista jotka ovat olemassa.

Komppaan @Tuokko näkemystä. Laitetoimittajilla on vankka usko, että heidän vekottimensa hoitaa talon lämmityksen ajasta ikuisuuteen pakettikytkennällä eikä muita lämmitysmuotoja tarvita eli heillä ei ole kokemusta usean lämmönlähteen kombosta. Eri vilppien toiminnan ohjaus anturien perusteella vaihtelee, joten soveltamiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Esim. Nibe käyttää asteminuutteihin perustuvaa ja monet muut hystereesiin perustuvaa ohjausta.

Yhtä kaikki, niin foorumilla on useita toimivia ratkaisuja eri kokoisilla varaajilla ja eri valmistajien laitteilla.

Kannattaa alunperin varautua muutoksiin kytkennöissä, kun kokemukset kombon toiminnasta karttuvat. Vähintään varaajan kaikkiin yhteisiin venttiilit, jotta kytkentää muutettaessa ei systeemiä tarvitse tyhjentää vedestä.

Täällä on invertteripumppu ja se käy tarpeenmukaisilla kierroksilla eli huhtikuussa on käytännössä olleet minimissä ja tällä kaudella Lounais-Suomessa ei maksimissa käyty kuin hetkellisesti. Periaatteessa on/off pumppu on ihan ok varaajan kanssa, mutta eipä niitä juuri ole markkinoilla. En ole keksinyt mitään perustetta sille, että vilppi pyörisi maksimissaan varaajan kanssa enkä toden totta usko pumppumyyjänkään sellaista löytävän kuin jossain poskettomassa kytkennässä.

Kannattaa varmaan ensin tutustua Daikinin tapaan vilpin ohjauksessa ja miten lämpöanturit on tarkoitus sijoittaa. Tuon joutuu joka tapauksessa tekemään ennemmin tai myöhemmin. Myöhemmin on toki helpompaa, kun näkee systeemin toiminnan, mutta ennemmin mahdollistaa kytkennän olevan bueno heti alusta asti.

 

[mokin]

Itsellä puuliesi ja VILP, toki hetkellisesti kaksi energivaraajaa, mutta käytännössä Vilp ottaa veden pohjalta/lattialämmityksen paluusta (t-haara) ja syöttää nyt välilaipion yläpuolelle, pitkään tuota pohdin ja päädyin lopulta tuohon. Tarkkaa syytä en enää muista, moni on laittanut välilaipion alapuolelle ja saattaa olla parempi tapa, en osaa nyt varmaksi sanoa. Liesi ottaa varaajan pohjalta ja syöttää varaajan yläosaan. Pattereille lähtee varaajan yläosasta ja tulee alaosaan. Lattialämmitykselle lähtee varaajan välilaipion alapuolelta ja palaa pohjalle.

Välilaipion alapuolelta lattialämmitykselle sen takia, ettei liedellä vettä lämmittäessä liian kuumaa vahingossakaan lähtisi lattiaan. VILPin putket lähtee mustalla rautaputkelle kattoon ja vähän matkaa kattoa pitkin, kunnes muuttuu PEX-putkeksi.

Kaupallisten VILP-asentajien mukaan järjestelmä ei toimi, ulkoyksikön kompura leikkaa kiinni välittömästi (liian iso vesitilavuus), monoblock jäätyy heti pakkasilla ja ainoa oikea tapa on hävittää ihan kaikki vanhat järjestelmän osat ja mennä sillä ainoalla oikealla ratkaisulla, eli VILP hoitaa ihan kaiken, käyttövedestä lähtien. Joku minimaalinen puskurivaraaja tietysti tarvitaan, mutta hyvin pieni että laite kestää.

Toki kun on katsellut muiden laitteistoja ja kytkentöjä, niin jollain ihmeen kaupalla ne laitteet taitavat kestää. Vastoin kaikkia odotuksia. Tietysti jos katsoo kuinka paljon täällä ihmiset ovat perehtyneet asiaan, niin voi miettiä että kuinka paljon tietämys kasvaa pelkästään laitteita myymällä ja/tai asentamalla. Versus se että harrastuksenomaisesti oikeasti paneutuu asioihin ja kuuntelee tietävämpiä, sekä muodostaa näiden kaikkien perusteella oman mielipiteensä.

Yksi työkaveri oli kuulemma syksyllä ottanut VILPin ja kovilla pakkasilla (se viikon jakso) joutui polttamaan kokoajan takkaa että kämppä pysyi lämpimänä. Juurikin valmis ainoa oikea ratkaisu ja avaimet käteen tietysti.

 

[5epi]

Itsellä on 3000l varaajassa 10Kw Green Versati 2 split kone ja kytkentä on puukattilan latauspiirissä kattilan rinnalla.
Kun vilppi on päällä, niin kattilan sulku on kiinni ja toisinpäin.
Varsinkin puuta poltettaessa voi lähtevän veden lämpö olla yli sadan asteen ja en halua riskeerata vilppiä.
Nyt on viides käyttövuosi menossa ja täysin ongelmitta on toiminut.

 

[kurre orava]

AP:lla on kaikki edellytykset saada aikaiseksi hyvin toimivan järjestelmän. Onko mikä varaaja kyseessä? Tuo 1850l tilavuus tuo itselleni lähinnä mieleen Jämän "Kantikas" tai "Pakki" mutta tuossa kun on piirretty kuitenkin pyöreätä varaajaa niin saattaahan tuo olla mikä vaan. Varaajan olemassaolevista yhteistä ja kierukoista riippuu toki millaisia eri käytännön mahdollisuuksia tuohon toteuttamiseen loppujen lopuksi löytyy.

Myyntimies ei välttämättä tiedä laitteista ja niiden sielunelämästä sekä toiminnoista sen enempää kun se kuuluisa sika satelliitista. Hän vaan myy, lähinnä tehtaan tai maahantuojan valmiiden esimerkkien mukaan ja mielellään niin että kaikki vanha puretaan pois, saadaan purkurahatkin ja sen lisäksi saadaan myydä maksimaalisesti uutta kamaa tilalle. Ja kauppahan se tunnetusti on joka kannattaa. Jotkin uskomukset ja luulot elävät näköjään sitkeästi vaikka ne olisi kuinka todistettu valheellisiksi. Ja ihmisellä on lisäksi tapana tehdä omia päätelmiä josta tulee myöhemmin jollain tavoin totuus tai olisiko se sit sitä kuuluisaa muunneltua totuutta? Olivathan ihmiset aikanaan kun ensimmäiset rautatiet tulivat maailmaan vakuuttuneita siitä ettei moinen kyyti (olikohan 25km/h vaiko peräti 35km/h) ole pidemmän päälle keholle terveellistä. Tuosta uskomuksesta ollaan sentään päästy mutta myyntimiehet pitävät sitkeästi kiinni siitä että iso varaaja on sopimaton kaveri VILP:lle. No, ehkä tuokin korjaantuu vuosien saatossa.

Tuolla edellä tuli jo hyviä neuvoja eli muutoksiin kannattaa varautua heti alkuun, kaikkiin yhteisiin sulut ja lisäksi tekisin ainakin alkuun putkiston jollain sellaisella menetelmällä mikä mahdollistaa putkiston helpon purun myöhemmin kun haluaa noita muutoksia toteuttaa. Eli en lähtisi puristusliitoksilla tekemään tuota ensimmäistä versiota ainakaan. Tai no, saahan senkin purettua vaikka puukkosahalla mutta lysti on myös kallista tuon osalta. 8kW pumpulle riittänee esimerkiksi 22mm kuparia ja siihen sopivat puserrusliitokset. Osia saa melkein mistä vaan ja tuossa kokoluokassa ovat vielä kohtuuhintaisia. Toki 28mm:n kokoluokkaa olisi varmemman päälle mutta hintakin pompsahtaa, saatavuus on heti hiukan heikompaa ja tarvitaan isompia työkaluja mitä monella löytyy normaalisti kotona. Muutoksiin kannattaa muutenkin varautua sillä että viljelee noita sulkuventtiilejä ympäri järjestelmää sopiviin kohteisiin, ei ole sen ikävämpää tilannetta kun se kun jonkun muutoksen haluaisi toteuttaa mutta sitä toteuttaakseen täytyisi päästää vedet useamman kerroksen pattereista kun jostain jäi aikanaan sulku puuttumaan.

Käytännössä ja kokeilemalla löytyy sit yhteiden oikeat paikat ja antureiden paikat. Täälläkin lataan 800l varaajaa Nibellä ja samaan varaajaan on liitetty myös Jäspin VPK20 biokattila. Autotallissa paikallaan on myös lisäksi 1000L Ovali mutta se ei ole vielä mukana kierrossa. Tarkoitus on myöhemmin kytkeä nuo kaikki yhteen, jonkinlainen ajatuskin löytyy siitä miten tuo toteutetaan. Mutta oikein nätisti Nibe näillä lämpötiloilla lataa varaajaa 32 - 40 hertsin käyntinopeudella, ulkolämpötila on sen verran kolea ettei Niben softa anna sille näköjään lupaa asettua pidemmäksi aikaa matalille kierroksille. Muutenkin olen blokannut pois nuo kaikista alimmat taajuudet el 25-29hz. Mutta joo, ei se varaaja mitenkään johda siihen että pumppu kävisi "perserkkia", eihän se VILP oikeasti tiedä sitä lataako se varaajaa vaiko lattialaattaa. Varaajan lataaminen lienee sille kyllä käytännössä helpompaa verrattuna siihen että patteripiiriin pitäisi ajaa suoraan ja hanskata siitä myös sulatukset.

 

[JuusoB]

Noniin. Täällähän on käynyt varsin aktiivinen keskustelu. Kuten pökö sanoi en jotenkin ota uskoakseni myyjän ideologiaa varaajan koosta, sillä onhan ne lämmitysputket myös massan ympäröiminä. Samanlaisena massana tuo vesisäiliö toimii.

Puukattilan saa tässä tapauksessa erillisenä kiertona varaajaan, joten tuon kuuman veden johtuminen vilpiin on varmasti helposti estettävissä.

Sulkujen lisääminen yhteisiin ennen täyttöä on erittäin hyvä huomio.

Täytyy alkaa tutkimaan noita dokumentteja tarkemmin ohjauksesta ja lämpöanturien sijoittelusta.

 

[JuusoB]

AP:lla on kaikki edellytykset saada aikaiseksi hyvin toimivan järjestelmän. Onko mikä varaaja kyseessä?

Varaaja on myös Aritermin valmistama pyöreä malli. (Kuva liitteenä)

Muutoksiin kannattaa muutenkin varautua sillä että viljelee noita sulkuventtiilejä ympäri järjestelmää sopiviin kohteisiin, ei ole sen ikävämpää tilannetta kun se kun jonkun muutoksen haluaisi toteuttaa mutta sitä toteuttaakseen täytyisi päästää vedet useamman kerroksen pattereista kun jostain jäi aikanaan sulku puuttumaan.

Kyllä, tämä otettiin tuolta aiemmasta viestistä jo korvan taakse, että muutoksia saattaa joutua tekemään.

Eihän se VILP oikeasti tiedä sitä lataako se varaajaa vaiko lattialaattaa. Varaajan lataaminen lienee sille kyllä käytännössä helpompaa verrattuna siihen että patteripiiriin pitäisi ajaa suoraan ja hanskata siitä myös sulatukset.

Tämä oli myös oma näkemys asiasta, vaikken lämpöpumpuista hirveästi tiedäkään.

 

[Markush]

Yhteitä sinulla taitaa olla käytössä hyvin. Minä olen nyt viikon verran koeajellut vastaavaa setuppia. 3 kuution varaaja, josta juuri niinkun sinunkin kuvassa, on otettu sitten kierukalta haalistus käyttövesivaraajalle. Minulla on veden otto pumpulle haaroitettu ihan säiliön alhaalta samasta lähdöstä puukattilan kanssa, ja pumpun paluulle löysin yhteen hiukan keskivälin yläpuolelta varaajasta. Näyttäisi toimivan oikein hienosti. Kerrostuminen loppui, eli vesi on nyt tasalämpöistä koko varaajassa. En koe tätä ongelmaksi. Haalistuminenkin tuli käytännössä todettua toimivaksi kun yksi hana jäi vahingossa vielä kuuman veden osalta sille puolelle kiinni. Tekee semmoista kädenlämpöistä vettä käyttövesivaraajalle valmiiksi. Tosiaan kun tuo vesi varaajassa nyt sekoittuu täysin, niin luulen että palautus voisi ihan yhtä yhtä hyvin olla varaajan ylätasollakin ja tulos olisi sama. Minulla on pumpussa käyrään ja ulkolämpötilaan perustuva ohjaus. Näyttää toimivan sekin tosi hienosti. Nyt kun yöllä selkeesti kylmää niin kone tekee öisin reilu 30 asteista, ja sitten huilailee päivällä tosi pitkään kun tarve putoaa useamman asteen, ja varaajassa vielä lämmintä piisaa. Tänään koitan tehdä huvikseni 50 asteiseksi varaajan kun on pörssisähkössä ilmainen pätkä nyt päivällä. Se menee varmaan huomiseen asti sitten sillä.

 

[JuusoB]

Yhteitä sinulla taitaa olla käytössä hyvin. Minä olen nyt viikon verran koeajellut vastaavaa setuppia. 3 kuution varaaja, josta juuri niinkun sinunkin kuvassa, on otettu sitten kierukalta haalistus käyttövesivaraajalle.

Uskoisin, että noilla yhteillä pääsee rakentamaan toimivan järjestelmän. Alakierukan jätän vielä käyttämättä käyttöveden lämmitykselle, sillä hieman kiinnostaisi tulevaisuudessa kokeilla aurinkokeräimiä. Tämä toki saa vielä odottaa muiden projektien valmistumista.

Minulla on veden otto pumpulle haaroitettu ihan säiliön alhaalta samasta lähdöstä puukattilan kanssa, ja pumpun paluulle löysin yhteen hiukan keskivälin yläpuolelta varaajasta. Näyttäisi toimivan oikein hienosti. Kerrostuminen loppui, eli vesi on nyt tasalämpöistä koko varaajassa.

Tuossa omassa varaajassa on hieman puolivälin yläpuolella vastusyhde, siihen voisi pumpulta tulevan veden ohjata ja tuolla alhaalla löytyy myös vastusyhde vapaana.

Haalistuminenkin tuli käytännössä todettua toimivaksi kun yksi hana jäi vahingossa vielä kuuman veden osalta sille puolelle kiinni. Tekee semmoista kädenlämpöistä vettä käyttövesivaraajalle valmiiksi.

Hienoa kuulla. Tätä toivoisin omalta järjestelmältäkin. Käyttöveden esilämmitys puolittaisi käytännössä varaajan energiankulutuksen jos sen saa nostettua tuonne 30-35 asteen tietämille ja tulistettua sähkövaraajassa.

Tosiaan kun tuo vesi varaajassa nyt sekoittuu täysin, niin luulen että palautus voisi ihan yhtä yhtä hyvin olla varaajan ylätasollakin ja tulos olisi sama. Minulla on pumpussa käyrään ja ulkolämpötilaan perustuva ohjaus. Näyttää toimivan sekin tosi hienosti. Nyt kun yöllä selkeesti kylmää niin kone tekee öisin reilu 30 asteista, ja sitten huilailee päivällä tosi pitkään kun tarve putoaa useamman asteen, ja varaajassa vielä lämmintä piisaa. Tänään koitan tehdä huvikseni 50 asteiseksi varaajan kun on pörssisähkössä ilmainen pätkä nyt päivällä. Se menee varmaan huomiseen asti sitten sillä.

Mielenkiintoista. Tosiaan itsellä tuo sähkösopimus vielä toistaiseksi voimassa kiinteähintaisena, joten en ainakaan vielä lähde pörssisähköllä hakemaan säästöä. Tärkeintä olisi saada toimiva järjestelmä, mistä on hyötyä ympärivuotisesti.

Tahdon jo tässäkohtaa kiittää kaikkia avustaneita tahoja opastuksesta. Asiantuntemusta selkeästi löytyy täältä foorumilta enemmän kuin markkinamiesten taskuista.

 

[Hempuli]

Pari nyanssia. Foorumilla on usein vilpiltä paluu kytketty varaajan keskelle, jotta viileät sulatusvedet ei häiritse. Isoilla varaajilla kokemukset ylimmistä yhteistä ovat toimineet, kun vesimassaa löytyy. Puukattilan kanssa lämpötilat nousee reilusti, joten paisuntasäiliössä saa olla tilavuutta, kun moni puukattila on mitoitettu 1.5 bar paineelle.

 

[JuusoB]

Pari nyanssia. Foorumilla on usein vilpiltä paluu kytketty varaajan keskelle, jotta viileät sulatusvedet ei häiritse. Isoilla varaajilla kokemukset ylimmistä yhteistä ovat toimineet, kun vesimassaa löytyy. Puukattilan kanssa lämpötilat nousee reilusti, joten paisuntasäiliössä saa olla tilavuutta, kun moni puukattila on mitoitettu 1.5 bar paineelle.

Paisari tuli tuon varaaja+kattila combon mukana ja se on 150litrainen lattiamalli. Olisiko syytä lisätä vielä toinen pienempi paisari esim 50litrainen tuohon seinälle?
Puukattila tosiaan on mitoitettu 1.5barille ja nykyään niihin vaaditaan tuo terminen varolaite joka sisältää paineensäätöventtiilin. (Jäi uupumaan alkuperäisestä postauksen kaaviosta.) Puukattilan valmistaja ehdottaa käytettäväksi syr 5067
Ajattelin tämän laitteen hoitavan myös koko järjestelmän täytön ja veden lisäyksen sitä mukaa kun ilmaa poistuu järjestelmästä. Tuonne varaajan päälle tulee myös yksi ilmapoistaja, siellä on yhdekin sille. Putkimiehen kanssa tuumattiin, että toinen ilmanpoistaja laitetaan kattilan päältä lähtevän putken ylimmäiseen kohtaan. Tuo 42mm rautaputki kun on tarkoitus viedä eristettynä kellarin holvin yläpuolella varaajalle. Kellarissa alkaa muuten päät kolisemaan putkiin.

 

[mokin]

Itsellä kyllä varaaja kyllä kerrostuu jollain tasolla, ennenkuin VILP pärähtää käyntiin, niin ylhäällä n. 35c ja alhaalla 25c. Eli kerrostuu, mutta huonosti. Pyynti 31c ilman käyrää ja start-delta -3c ja stop-delta +4c. Toki nyt kun pumppu äsken pysähtyi (vartti sitten), niin ylhäällä lämmöt 37c ja alhaalla 34c

 

[Hempuli]

Mulla ei ole laskutaitoa paisuntasäiliön mitoitukseen. 500 ltr varaajan kanssa 50 ltr paisari (0.5 bar) nosti paineet 0.7 -> 1.4, kun lämmöt 35 -> 70C. Kesäkaudella tulossa isompi pytty.

 

[pökö]

Mulla 900 litran varaajassa 100 litran paisari 0.3 bar esipaineella. Olen täyttänyt systeemin niin että n 20 asteisella varaajalla paisarissa ei oikeastaan vettä ole ja paine ei juurikaan nouse koko varaajan ollessa yli 80 asteinen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Paisari tuli tuon varaaja+kattila combon mukana ja se on 150litrainen lattiamalli. Olisiko syytä lisätä vielä toinen

Veden laajenema 10 ... 100 °C on 76 litraa. Jos järjestelmän paine on mahdollista pitää VILPin lämmöillä lähellä nollaa ja säätää vesimäärän niin että paisarissa on kylmänä vain hyvin vähän vettä, 150 litran paisarilla tulee silloin 100 °C:ssa vähän päälle 1 barin ylipaine. Eli toimii mutta paine vaihteee suuresti ja vesimäärä pitää olla tarkalleen oikein. Vuotovaraahan tuohon ei tarvitse laskea. Puukattilassakin lienee vettä varaajan lisäksi ?

Puukattilan kanssa varmaan kannattaa varautua vähintään tuohon 100 asteen maksimilämpötilaan.

 

[Markush]

Vaihdatin vanhat paisarit, 2 kpl 80 litrasia, nyt yhteen 180 litraiseen. Oli viime talvena tilanne juuri semmoinen että ei yli 70 asteen oikeen voinut puulla lämmittää kun alkoi paineet nousta. Mutta ainakin toinen noista vanhoista paisareista oli jo vainaa. Tosin tuo 70 astetta piisaa aika hyvin vuorokaudeksi aika kovillakin pakkasilla. 0.9 esipaine sinne laitettiin nyt.

 

[JuusoB]

Vaihdatin vanhat paisarit, 2 kpl 80 litrasia, nyt yhteen 180 litraiseen. Oli viime talvena tilanne juuri semmoinen että ei yli 70 asteen oikeen voinut puulla lämmittää kun alkoi paineet nousta. Mutta ainakin toinen noista vanhoista paisareista oli jo vainaa. Tosin tuo 70 astetta piisaa aika hyvin vuorokaudeksi aika kovillakin pakkasilla. 0.9 esipaine sinne laitettiin nyt.

Selvä. Sulla oli tuo 3 kuution varaaja ,joten uskaltaisin sanoa tuon perusteella 150litraisen paisarin riittävän omaan n.2kuutioiseen järjstelmään ainakin aluksi. Enpä tiedä onko siinä enää kalvokaan ehjä kun käytetty, mutta kokeillaan nyt aluksi sillä.

 

[Tuokko]

Paisunta-astian koko karkeasti mitoitettuna kokonaisvesitilavuudesta on noin10 %. Täytyy huomata, että kalvopaisunta-astiassa itsessään sitten on tuota ”hyötytilavuutta” noin 85 %.

 

[Kellarinlämmittäjä]

500 ltr varaajan kanssa 50 ltr paisari (0.5 bar) nosti paineet 0.7 -> 1.4, kun lämmöt 35 -> 70C.

Minulla on tuo kattila + hapenpoistoreaktori 470 litraa. Ennen oli 50 litran paisari ja se riitti juuri ja juuri öljykattilan lämmöillä ja jos oli vähänkin liikaa esipainetta, varoventtili alkoi tiputtelemaan. Vaihdoin syksyllä 80 litraisen ja se vaikuttaa piisaavaan oikein hyvin. Pelkälle 250 litraiselle öljykattilalle tuo 50 litrainen riitti aikoinaan oikein hyvin.

Esipaineella on suuri merkitys tuohon kalvopaisarin "kapasiteettiin". Jos esipaine on pieni alle 0,2 ylipainetta, se voi ottaa puolet sen pytyn tilavuudesta laajenevaa vettä sisäänsä mutta yhden barin esipaineella ei paljoakaan jos paine ei saa nousta kuin jonnekin 1,4 bariin.

 

[Harrastelija]

Puulämmityksen yhteydessä puhutaan paisarin kooksi jopa 15% vesitilavuudesta. Puulämmityksessä tarvitaan suurimmat paisarit koska veden lämpötila vaihtelee eniten.
Öljyn ja pumpun kanssa riittää vähempikin.

 

[mokin]

Joskus ainakin kuulin että jos on kellarillinen talo ja sitten kaksi kerrosta vielä yläpuolella, esipaine saisi olla 0.8bar. Jolloin tietysti se paisarista ei pysty niin isoa osaa käyttämään.

Itsellä 1000l ja 500l varaajat nyt käytössä ja 100l ja 150l paisarit. Toki nyt kun VILP on käytössä, lämpötilat mene kesäisin ihan niin alas, eli joku 10c riittää. Vielä ei ole kunnolla koitettu että miten paineet nousee, kun ei vesiliettä hirveästi ole tullut poltettua. Ja tuo 150l paisunta saattaa vuotaa, vettä ei tule venttiilistä ja sielu vaihdettiin, kun vuoti ilmeisesti siitä ennen. Pitää jossain kohtaa tyhjentää sen haara ja katsoa miten paineet on pysyneet.

Mutta eikö teorian tasolla varaaja ja paisuntasäiliö kannata ottaa niin isoina kuin mahdollista? Tietysti jotkut rajat huomioiden, mutta jos paikalle mahtuu 200l paisari, niin ei siitä haittaa luulisi olevan verrattuna 100l paisariin

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eipä siitä haittaa ole, maksaa enemmän ja vie tilaa. Vesi laajenee monin verroin enemmän siellä kuumassa päässä ja on jokseenkin sama laskeeko +10 vai +20 °C alkulämpötilan mukaan mutta sillä on paljonkin merkitystä onko se kuuma 90, 100 vai kenties 110 °C. Itselläni myös lämpöpatterit hiukan justavat (ehkä pari kolme litraa) mutta asialla ei ole merkitystä suuren varaajan kanssa.

 

[pökö]

Mulla on hanan takana noin 75 litran hst avopaisari, sitä käytin pari ekaa vuotta. Se riitti hyvin aurinkolämpökäytössä kun vaihtelua on 20-90 asteen välissä.

 

[kotte]

Isoilla varaajilla kokemukset ylimmistä yhteistä ovat toimineet, kun vesimassaa löytyy.

Suurta varaaja käytetään puukattilan kanssa myös mahdollistamaan taukojen pitämisen lämmitysjaksojen välillä. Jos lämpöpumppu painaa haaleahkoa vettä aivan varaajan yläosaan, puukattilan aikaan saama kuumuus tasaantuu, jolloin se ei enää riitä käyttöveden tulistumiseen ja toisaalta varaajan alaosan lämpötila nousee vähitellen siihen nähden, mihin se nousisi, jos lämpöpumppu työntää vetensä alemmas.

Erityisesti puukattilan yhteydessä lämpöpumpun tuottaman veden syöttäminen varaajan yläosaan voi aiheuttaa haittaa. Jos vaihtoehtoiset lämmönlähteet ovat toisia, haitat lämpöpumpun veden syötöstä varaajan ylimpään osaan lienevät vähemmän haitallisia. Pitäytyisin Kellanrinlämmittäjän ensimmäiseen peruskaavioon, ellei ole aivan erityistä syytä muuhun kytkentään.

 

[Markush]

Minulla on juu keskellä varaajaa paluu. Mutta näyttää siltä että tuo VILPin kierto tosiaan minun setupissa tasaa koko varaajan aivan tasalämpöiseksi silti. Minun ja tuon Juuson tapauksessa se ei ole niin nökistä, kun on erilliset tulistusvaraajat, ja tuon ison varjaan tärkein homma on vain yleensäkin varata energiaa. Olen nyt tässä eilen ja tänään hyödyntänyt varaajaa niin, että ajelin eilen varaajan pelkillä siirtohinnoilla 50 asteeseen kun sähkö oli ilmaista. Tänään ei olisi pumpun tarvinnut käydä sitten ollenkaan, mutta huomasin että sähköhinta vähän nousussa, ja juuri nyt oli matala hinta, niin laitoin taas muutaman asteen latautumaan talteen. Huomenna varmaan VILP huilailee koko päivän taas näillä latauksilla, ja käynnistynee sitten jossain vaiheessa kun lämpötila varaajassa putoaa sille asetetulle käyrälle ulkolämpötilan mukaan...

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mutta näyttää siltä että tuo VILPin kierto tosiaan minun setupissa tasaa koko varaajan aivan tasalämpöiseksi silti.

Siihen tuloputken päähän pitäisi laittaa semmoinen pää, että se latauskierron puhallus ei pääse sekoittamaan sitä varaajaa. Sama periaatteessa siihen lämmityksen paluuseenkin, mikäli VILPille meno ei liity siihen ennen varaajaa.

 

[5epi]

Itsellä menee varaaja sekaisin vilpin kanssa.
Kun puita polttaa, on kerrostuminen selkeä.
Ilmeisesti vilpin kiertovesipumppu on todella paljon tehokkaampi.
Mitään haittaa ei itselläkään ole, koska kierukan perässä on tulistusvaraaja.

 

[roots]

Kannattaa ny ekana lukea ko. vehkeen asennusmanuaali ja referenssimanuaali joista selvinnee mahdollisesti varaajakytkennän vaatimat lisäjutut.

Joskus vastaavan tyylistä komboa daikinin mlp + varaaja tutkiskelin ja maahantuoja oli silloin ihan pihalla ja viimein jostain löysin vaatimukset tommosen ylikuumaan varaajaan liittämiseksi, siinä oli montaa rekkulaa varmistamassa ettei kuuma pääsisi daikinin vaihtimelle... lieneekö paperia.

Eli lukuharjoitukset ensimmäisenä vehkeistä...

 

[Markush]

No minun pumpun materiaalissa ei ile moiseen otettu mitenkään kantaa. Kun laite on tarkoitettu itse tuottamaan 70 asteeseen saakka, niin uskon että homma lentää ihan hienosti minulla kun lämmitän puulla 60-70 asteeseen asti, ehkä joskus on mennyt jo 80 mutta siitä yli ei enää koskaan. Riittää mainiosti vuorokauden tarpaisiin pakkasilla.

 

[kotte]

^ Joka tapauksessa lämpöpumpun tuottosuhde laskee, jos puulämmityksen aikaisemman lämmön päästää turhaan lämmittämään myös varaajan alaosaa tai muuta imukohtaa, aivan riippumatta siitä, lyhentääkö tuo laitteen kestoikää (mikä on tyypillistä) vai ei.

 

[JuusoB]

No minun pumpun materiaalissa ei ile moiseen otettu mitenkään kantaa. Kun laite on tarkoitettu itse tuottamaan 70 asteeseen saakka, niin uskon että homma lentää ihan hienosti minulla kun lämmitän puulla 60-70 asteeseen asti, ehkä joskus on mennyt jo 80 mutta siitä yli ei enää koskaan. Riittää mainiosti vuorokauden tarpaisiin pakkasilla.

Joo. Ei täälläkään ole tarkoituksena alkaa puulla kiehuttamaan varaajaa. Vain talvisin poltella puuta pakkasjaksoilla pesällinen silloin kun ennättää, ettei VILPin tarvitse sähkövastuksilla mennä pidempiä jaksoja. Samalla tulee tehtyä käyttöveden esilämmitys. Talossa on suurikokoinen tiilihormi joka pakkasella olisi hyvä pitää lämpimänä. Tämän takia ajattelin puukattilan olevan hyvä lisä Vilpille.

Muiden kytkentäkuvia kun nyt katsellut olen jotain osviittaa saanut, mutta olisiko joku ystävällinen piirtämään tuohon ensimmäisen postauksen kuvaan ehdotuksen (+mielellään selostamaan) mitä laitteita vielä tarvitaan ja miten kytkisit nuo loput osat. Puukattilan puoli oli simppeli, koska siihen löytyi valmistajalta ohjeet. Daikinin 300 sivuisen asennusohjeen tässä lueskellut silmämääräisesti läpi ja ei jäänyt kun tuppo hiuksia käteen.

 

[Markush]

Se on aika hyvin piirretty tuolla Kellarinlämmittäjän liittämässä kuvassa. Sen mukaan tein itse. Sihti sinne ottopuolelle ehdottomasti. Vanhassa varaajassa taatusti sakkaa tms mujua. Ja sulkuja joka väliin. Itsellä kun on Monoblokki niin laitoin vielä tyhjennyshanatkin joilla saan tarvittaessa laskettua VILPIn tyhjäksi pannuhuoneen puolelta. Minulla on tuossa Vilpissä oma kiertovesipumppu, joten sitä en tarvinnut. Tarvitsekohan sinä?

 

[mokin]

Voin huomenna töissä katsella tai laittaa hieman siten miten itsellä on. Selostuksena keskellä olevasta vapaasta yhteestä lattialämmityksen meno, lattialämmityksen paluu ja Vilpille meno alimmasta vapaasta yhteestä (t-haaralla toteutettu) ja paluu siltä joko ylimpään vapaaseen yhteeseen (itsellä keskellä vapaa, niin laitoin siihen). T-haara, sulkuja, kartioliittimiä, putkia+mutkia / pex-putkea. Ja se muta-magneettisihti tietysti. Jos rautaputkella vetää, niin se haitariletku.

Monoblock oli itsellä ainakin suhteellisen helppo asentaa, ilmaus kusi itsellä, toki se on kokoajan itsellä ollut murheenkryyni, kun hieman liian laiska on