Meillä oli edellisessä älymittarissa ohjaus joka tuli taulun kontaktoreihin - kaipa se oli lähinnä yösähköohjaus, mutta olisi sillä voimut muutakin tehdä - vaikkapa tuossa MLP:ssä on sellainen tulo josta verkkoyhtiö voisi kieltää sitä käymästä. Voi se olla tuossa uudessakin HAN-mittarissa kytkettynä johonkin. Ja ehkä se jopa yrittäisi tehdä jotain, koska meillä on yö/päiväsiirto.
Kulutusjoustoja vai kiertäviä sähkökatkoja
- Viestiketjun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloituspäivämäärä
Hempuli
Töllintunaaja
Tiedän, että sähkömarkkinoiden hallintaan tarvittavan sovelluksen toteuttamiseen ja varmistamiseen ei tarvita samanlaista armeijaa, kuin todella suurten transaktiomäärien sovelluksiin. Mahtaako suhteellisesti tarvita edes komppaniaa. Lisäksi voidaan arvioida sähkömarkkinoissa liikkuvaa rahamäärää, kun pienen tarjousvirheen aiheuttama tappio on ollut julkisuudessa. Jos tuosta laskee sen 2% minimipanostuksen tietotekniikkaan, niin sekin on iso pino rahaa. Maailmalla tehdään paljon monimutkaisempia asioita kuin esim. kulutusjouston digitalisaatio sähköpulan uhatessa , silloin kun on halua.
Kenen etu on nostaa sähkön pörssihinta kymmeniin sentteihin sen sijaan, että maksettaisiin muutama sentti kulutusjoustosta? Eikä kymmenen tai kymmenien gigawattien tehosta muutaman sadan megawatin joustaminen vaadi ydinfyysikon osaamista.
"Tehtyjen analyysien ja verkkoyhtiöille tehdyn kyselyn perusteella AMR-mittareiden ohjausaika-
tauluun kytketyn ohjausreleen kautta on ohjattavassa yli 1 000 MW pääosin erilaista sähköläm-
mitys- ja lämminvesivaraajakuormaa. Tämä ohjattavissa oleva kuormitus olisi otettavissa käyt-
töön hyvinkin nopeasti, ja hyödynnettävissä esim. day-ahead (Elspot) -markkinoilla toimittaessa."
tauluun kytketyn ohjausreleen kautta on ohjattavassa yli 1 000 MW pääosin erilaista sähköläm-
mitys- ja lämminvesivaraajakuormaa. Tämä ohjattavissa oleva kuormitus olisi otettavissa käyt-
töön hyvinkin nopeasti, ja hyödynnettävissä esim. day-ahead (Elspot) -markkinoilla toimittaessa."
Jotakin porkkanaa tuosta siis on kuluttajallekin. Ymmärtääkseni Fortum ja Fingrdi uskoivat noihin sähkönkulutusta säätäviin "virtuaalivoimaloihin" aika paljon, mutta ruotsalaiset ja norjalaiset eivät tykänneet ajatuksesta, että sähkölämmityksen nopeasta säädöstä kasattaisiin "virtuaalivoimala" (jossa "tuotanto" on myöhemmin pakko korvata kasvattamalla kulutusta). Tuohan on eräänlainen "käänteinen akku", eli puretaan ensin ja lunastetaan myöhemmin takaisin, minkä lisäksi toiminta vaatii keskimäärin jatkuvaa sähkön käyttöä lämmitykseen. Ruotsalaisten ja norjalaisten mielestä tuo vaatii lisäämään samalla vesivoiman tehoa toimiakseen, toki hitaammalla jaksotuksella. Säätösähkömarkkinoiden sääntöjä taidettiin muuttaa niin, että menetelmän kannattavuus väheni akkuratkaisuihin verrattuna.
Mikä ero noissa on?
Siitähän sähkön loppumisessa juuri on kyse, että riittäisi monessakin loppumiskohdassa, jos osan kulutuksesta vain saisi siirrettyä eri hetkeen. Esim. päivällä tehtaiden kuluttaessa rankasti, voisi kotien lämmitystä hieman vähentää. Ja sitten kun teollisuus hiljenee niin kodeissa voisi kuluttaa vastaavasti enemmän. Tai vastaavasti vihreän energian kanssa, jossa kulutus joustaisi enemmän sähkön tuotannon mukaan. Valtaosan ajasta mitään säätöjä ei tarvittaisi.
Tuossa on jo hyötyjinä kuluttajat ja yritykset. Varmaan sähkön tuottajat myös tykkäisi. Kuka vänkää vastaan? Siirroyhtiöt? Sähköyhtiöt?
Viimeksi muokattu:
Voisi tästä olla hyötyä myös muulloin. Esim. joka aamu ja ilta tuntuu toistuvan sähkön kulutuksen ja hintojen piikki. Voisko tätä piikkiä lieventää ja tasata.
Periaatteessa juuri noin, mutta käytännössä tasausta pitää tehdä niin pitkän ajanjakson ylitse, että sähköllä lämmitettävän varaajan joustokyky ei riitä alkuunkaan. Yksittäisten kuluttajien kahvikeittimien tai leivänpaahtimen aiheuttama satunnaisstatistisesti suodatettu kulutusvaihtelu toki tulee hoidetuksi samoin kuin monien teollisten laitteiden käynnistypiikit. Lämmitystarpeen vaihtelu sähkölämmitteisissä rakennuksissa tai tuulivoiman vaihtelu sen sijaan eivät tule alkuunkaan hoidetuksia noin vähillä säätöresursseilla, sillä vaihtelu on todella suurta minimin ja maksimin välillä. Tarvittaisiin todella suuret määrät pumppuvoimaa ja niille poikkeuksellisen suuret altaat, kulutusjoustavaa teollista kulutusta (vain laajamittainen vedyn valmistus joustavaan tuotantoon kykenevillä elektrolyysereillä ja kaukolämmön teko sähkökattiloilla suureen lämpövarastoon), joilla olisi edes periaatteessa päästä varastolta tarvittaviin energiamääriin ja tehoihin. Nuokaan ei ole halpoja ratkaisuja. Akut ovat ainakin toistaiseksi vielä ylivoimaisesti noita kalliimpi vaihtoehto, käytännössä tällä hetkellä aivan epärealistinen.
Kuinka pitkistä ajanjaksoista puhut? Jos olen ymmärtänyt täällä puheitasi, niin monesti syytät kuluttajia ja sähkölämmittäjiä. Jos et suoraan heitä, niin lämmitystapaa. Sisältäen varaajat ja mahdollisesti sähköllä toimivat lämpöpumput. Eikö näistä saada koottua riittävää säätövaraa? Jos ei, niin kelle pallo sitten pitäisi heittää? Käsittääkseni pörssissä monesti ero 100x hinnalle on joitain satoja megawatteja.
Aamuisin teollisuuden ja palvelujen puolella varmaan käynnistetään (esim. vakiintuneen työvuorokäytännön takia) erilaisia suuria ja paljon sähköä kuluttavia koneita. Päivän mittaan kulutuspiikit tasoittuvat. Toisaalta monet käyvät kotona suihkussa aamulla ennen töihin tms. menoa ja jos vesi lämmitetään sähköllä, kulutettu lämmin vesi korvataan heti perään. Illalla varmaan kansalaisten ruoanvalmistus liesillä ja uuneissa aiheuttaa piikkejä, perään käynnistetään tiskikoneita, pesukoneita ja kuivaimia ja jotkut lämmittävät sähkösaunaa olkoon viikonpäivä mikä hyvänsä. Aikaisemmin valaistus lisäsi kulutusta ammuin ja illoin talvisaikaan, mutta valaistuslaitteiden lähes vallankumouksellinen energiatehokkuuden kehitys lienee vähentänyt asian merkitystä.
Ihmisten päivärytmiä on vaikea muuttaa työelämän käytäntöjen takia. Jollekin ylemmän asteen opiskelijalle tai eläkeläiselle tuo voisi olla helpompaa, mutta usein nuo ryhmät eivät ole kovimpia kuluttamaan sähköä.
Aivan, annetaan tämän kulutuksen tapahtua, mutta samalla tiputetaan sähkölämmitys pois (siirretään myöhemmäksi tai joissain tapauksissa aikaisemmaksi). Ei enää piikkiä? Kaikkien rytmi pysyisi ennallaan ja harva edes huomaisi mitään. Toisin kuin nykyisin: ”jaa tänään ei kannata keittää kahvia aamulla”.
Viimeksi muokattu:
Ei noista riittävästi käytännössä saa, kun kyse on nimenomaan rakennusten sisätilojen lämmityksestä. Käyttöveden lämmitys ei ole mikään ongelma ja sehän on vuoden mittaan melko tasaista keskimääräisen päivittäisen tehon kannalta. Käyttöveden lämmitys on kuitenkin vain murto-osa rakennusten sisätilojen sähkölämmityksen kulutukseen nähden.
Ongelmana on, että kun on kylmä, yleensä on kylmä suuressa osassa maata tai kakkialla ja kaikkien sähkölämmityskuluttajien tarve osuu noihin kausiin. Eivätkä kylmät jaksot ole tyypillisesti tuntien mittaisia (kuten tällä hetkellä melkein), vaan puhutaan useasta päivästä, joiden aikana kuluu erittäin paljon sähköä useimmissa talouksissa samaan aikaan. Ei tuota voi kulutusjoustolla korjata sähkölämmittäjien kesken, kun kaikkien tarve muuttuu saman aikataulun mukaan riippuen lämmitystarveluvusta.
Lämpöpumput toimivat saman aikataulun mukaan, mutta täystehomitoitettu maalämpö kuitenkin vie vain murto-osan suorasta sähkölämmityksestä ja kulutuksen muoto ei kasva kovin paljoa lämmitystarvelukua jyrkemmin. Sen sijaan ivlp (vilp) on tosi epeli, kun COPpi laskee lämmitystarveluvun kasvaessa kuin lehmän häntä. Kaiken huipuksi lämpöpumppu kovilla pakkasilla joko lakkaa kokonaan tuottamasta tai COPpi ei ole suoraa sähkölämpöä parempi.
On ihan riittävän vaikeaa etsiä sähköntuotannon puskurointivaihtoehtoja tuulivoiman muuttuvalle tuotannolle. Yhdistettynä sisätilojen sähkölämmitykseen yhtälö on suorastaan karmea talvipakkasilla.
Sähkölämmitys olisi aivan ongelmatonta, jos rinnalla olisi jokin toinen sähköstä melkein riippumaton lämmönlähde, joka voitaisiin ottaa käyttöön, kun sähköstä on pulaa, sähkölämmön lähteen (kuten ivlp) teho ei enää riitä tai sähkölämmön hinta nousee niin korkeaksi, ettei sitä kannata käyttää. Viimeksi mainittu kaiken lisäksi estäisi pörssisähkön hinnan tolkuttoman kohoamisen kovan valtakunnanlaajuisen lämmöntarpeen oloissa.
Viimeksi muokattu:
Ei se noin mene. Ei mulla huuda vastukset punaisena kovilla pakkasilla pitkin päivää (jos siis käyttäisin niitä ja olenkin). Aivan hyvin voi olla vastukset kiinni vaikka aamulla klo. 6-10 (oletettu piikki), jonka jälkeen useat jopa poistuvat asunnostaan päiväksi. Siinä on aikaa ajottaa ja lämmittää. Silloin kylminä 2€ päivinä jengi veti lähes kaikki sähköt pois pitkäksi aikaa eikä lämpötilat pudonneet merkittävästi isolla osalla. Eikä sitä vajettakaan kurottu kaksin käsin sen jälkeen. Testasin -50c päivänä kuinka nopeesti saan vastuksilla kämpän lämpötilan nousemaan ja se tapahtui todella nopeasti. Niinkin paljon muutamassa tunnissa ettei vuorokauteen kahteen tarvinnut juuri lämmittää.
Viimeksi muokattu:
Täällä ilpit hoitaa lämmityksen 99% ajasta ja niitä ei kyllä kannata sammuttaa kovilla pakkasilla sen enempää etäohjauksena kuin muutenkaan. Tammikuussa käytin pattereita päällä kahtena pahimpana pakkaspäivänä kun sisälämpö laski 16 asteeseen. Kyllä paras vaihtoehto vain on, että ne joustavat joita hinta kirpaisee liikaa ja ne hyötyvät, jotka joustoihin kykenevät. Ja jos on niin pöljä, että on pörssisähkön ottanut ilman mahdollisuutta joustoihin niin silloin sietääkin maksella korkeampia hintoja.
Viimeksi muokattu:
2€ päivänä monet sammuttivat ILPit. Itsekin sammutin molemmat. COP taisi olla myös lähellä ykköstä. Ei mitään ongelmaa.
Vuosi sitten ei muita saanutkaan. Tai sai vielä pöljempää 30c/kWh per 2 vuotta sopparia. Joustamattomuus ei varsinkaan mitään mainittuja ongelmia ratkaise. Olisiko 2€ päivänä, jos kukaan ei olisi joustanut (vaan maksanut kiltisti) niin kaikilta katkennut?
Viimeksi muokattu:
K
korsteeni
Vieras
ihminen ei tee yhtään mitään vapaaehtoisesti yhteisen edun hyväski jollei itse hyödy siitä
jos itse hyötyy enempi kuin muut ihminen tekee jo aika paljon
jos hyötyy itse ja siitä seuraa muille kustannuksia ihminen tekee jo taas tuplaten enempi
mitä enempi saa muille, etenkin jollekin fimalle tai yhteiskunnalle aiheutettua kustannuksia ollaan kyllä taas mukana vaikkei itselle hyötyä oliskaan kuin nimeksi
jos sähkön hinta on korkeampi kuin oma kiinteä sopimus kulutetaan surutta
jos taasen alhaisempi huudetaan sopparin purkua
joillekin jopa pörssisopparin hintaa pitäisi kompensoida hintojen ollessa keskitason yläpuolella
miten olisi lisänä/vaihtoehtona tällaiset sopimukset ihan vaan pseudona,
rautalangasta väännettynä osimmoilleen näin
ph = pörssihinta
mrg = marginaali (tämäkin voisi olla muuttuva)
r = riskin sieto, 1 = 1snt, 2 = 2snt, 3 =3snt....jne
1.
hinta = ph (min 5snt, max 15snt) + r1 + mrg
- jos ph =10snt, hinta = 11snt
- jos ph =20snt, hinta = 16snt
- jos ph =0snt, hinta = 6snt
- jos ph =-10snt, hinta = 1snt
2.
hinta = ph (min 0snt, max 20snt) + r3 + mrg
- jos ph =10snt, hinta = 13snt
- jos ph =20snt, hinta = 23snt
- jos ph =0snt, hinta = 3snt
- jos ph =50snt, hinta = 23snt
a.
hinta = ph ( max 30snt) + r5 + mrg
- jos ph =10snt, hinta = 15snt
- jos ph =20snt, hinta = 25snt
- jos ph =0snt, hinta = 5snt
- jos ph =-10snt, hinta = -5snt
- jos ph =50snt, hinta = 35snt
b.
hinta = ph ( max 15snt) + r5 + mrg
- jos ph =10snt, hinta = 15snt
- jos ph =20snt, hinta = 20snt
- jos ph =0snt, hinta = 5snt
- jos ph =-10snt, hinta = -5snt
- jos ph =50snt, hinta = 20snt
jos itse hyötyy enempi kuin muut ihminen tekee jo aika paljon
jos hyötyy itse ja siitä seuraa muille kustannuksia ihminen tekee jo taas tuplaten enempi
mitä enempi saa muille, etenkin jollekin fimalle tai yhteiskunnalle aiheutettua kustannuksia ollaan kyllä taas mukana vaikkei itselle hyötyä oliskaan kuin nimeksi
jos sähkön hinta on korkeampi kuin oma kiinteä sopimus kulutetaan surutta
jos taasen alhaisempi huudetaan sopparin purkua
joillekin jopa pörssisopparin hintaa pitäisi kompensoida hintojen ollessa keskitason yläpuolella
miten olisi lisänä/vaihtoehtona tällaiset sopimukset ihan vaan pseudona,
rautalangasta väännettynä osimmoilleen näin
ph = pörssihinta
mrg = marginaali (tämäkin voisi olla muuttuva)
r = riskin sieto, 1 = 1snt, 2 = 2snt, 3 =3snt....jne
1.
hinta = ph (min 5snt, max 15snt) + r1 + mrg
- jos ph =10snt, hinta = 11snt
- jos ph =20snt, hinta = 16snt
- jos ph =0snt, hinta = 6snt
- jos ph =-10snt, hinta = 1snt
2.
hinta = ph (min 0snt, max 20snt) + r3 + mrg
- jos ph =10snt, hinta = 13snt
- jos ph =20snt, hinta = 23snt
- jos ph =0snt, hinta = 3snt
- jos ph =50snt, hinta = 23snt
a.
hinta = ph ( max 30snt) + r5 + mrg
- jos ph =10snt, hinta = 15snt
- jos ph =20snt, hinta = 25snt
- jos ph =0snt, hinta = 5snt
- jos ph =-10snt, hinta = -5snt
- jos ph =50snt, hinta = 35snt
b.
hinta = ph ( max 15snt) + r5 + mrg
- jos ph =10snt, hinta = 15snt
- jos ph =20snt, hinta = 20snt
- jos ph =0snt, hinta = 5snt
- jos ph =-10snt, hinta = -5snt
- jos ph =50snt, hinta = 20snt
Tämä sama pätee yrityksilläki... siel on iha sama juttu hyötyjen maksimointiin muiden kustannuksilla
Ja toiset irtautuvat huonoista määräaikaisista, ihan eduskunnassa esitetyllä mallilla. Ilman mitään korvauksia tai sopimusrikkomusta. Ja toiset saalistaa pelolla.
Ja yritykset eivät tee mitään vapaaehtoisesti, jos se ei nosta omistaja-arvoa (tai luule sen nostavan).
Ei tuollainen meininki valtakunnan sähkön riittävyyttä erityisesti edistä (vaikka moiseen itse uskoisikin). Jos vastuksissa on tehoa ja jaksaa odottaa iltayöhön, toki tilanne on noin parempi kuin jos palauttaisi lämmöt jo alkuillasta (jota pahempaa on vaikea edes kuvitella). Rakennus varaa lämpöä ja hyvin eristetty sellainen luovuttaa sitä ulos melko pitkään ja tasaisesti. Lämmityksen katkaiseminen päiväksi ei etenkään pohjoisessa säästä sähköä juuri yhtään, vaan aiheuttaa entistä suurempia piikkejä ja tuskin eri käyttäjien aikataulut ja tavat tuossa suhteessa eroavat tasaisesti (valitettavasti).
Suboptimoinniksi menee. Tammikuun mustanperjantain selvisi paahtamalla kaikki mitä irti lähtee betoniin ja ILPillä edellisenä to-iltana/-yönä. La-yönä piti taas tehdä sama että sai kodin lämmöt normaaleiksi. Hintaa tuossa juostiin karkuun tunnetusti, ei kWh käyttöä. Entä jos lauantaina olisi ollut oikeasti pulaa verkossa, pakko olisi ollut kuluttaa jotain, edelleen jopa paljonkin. Jos ja jos meillä olisi jotain 1-2 vrk tulipalopakkasia ja sitten lauhtuu niin mikäs siinä olisi kikkaillessa mutta yleensä kai "kylmät rintamat" kestänee vaihtelevasti pidempäänkin
Jotenkin se arvio meni vaan ydinvoimalaitoksellisen pieleen (yläkanttiin). Miksi näin? Siksi, että pieni murto-osa kotitalouksista säästi? Vai siksi, että tarjouksissa ei jotenkin huomioitu isoa teollisuutta, joka sammutti koneensa (mikä olisi vielä oudompaa)? Tuulista / säästä se ei ollut kiinni silloin. Vastaavasti -50c päivänä se murto-osa kotitalouksista nosti sitä kulutusta sen gigawatin. Ja mitään älyttömiä piikkejä ei seuraavina päivinä nähty. Ts. jos se oli kotitalouksien säästöistä, niin siellä on silloin aika hyvä potentiaali. Kuten noissa muissakin sanotaan, että vois lyötyä gigawatti joustoa. Saati sitten mitä se olisi, jos tämä olisi laajemmin käytössä (tyyliin 100% pörssisähkösopimuksia tai 100% etäohjauksessa).
Ja ei automaatiossa ole kyse käyttäjien tavoista. Lamput saisi edelleen palaa ja ruokaa tehdä. Mutta se varsinainen lämmitys olisi kriisitilanteessa ohjailtavissa (se mikä sitä sähköä juuri kuluttaa). Ja jos se ei riitä, niin sitten normaalisti katkoja, jolloin ei edes lamput pala. Ihmiset oppisivat ajan mittaan varautumaan ja puun poltto tapahtuisi ns. kehoituksella.
Viimeksi muokattu:
Mutta systeemi kriisiytyy ehkä vain muutaman kerran vuodessa. Suurimman osan ajasta sähköä riittäisi järjettömällä käytöllä ja hintaa saisi alas ja tasaisemmaksi järkevämmällä käytöllä.
Luultavasti pääasiassa kuluttajien säästöjen takia, koska sähkön myyjät eivät osanneet ennakoida, että kuluttajat haluavat ja kykenevät säästämään niin paljon kuin toteutui. Myyjät tietenkin perustavat söhkönkulutuksen ennustemallinsa historialliseen kokemukseen ja ostavat mallin osoittaman määrän sähköä tukkumarkkinoilta, mutta kun moisia hintoja ei ole ennen nähty ja auktoriteetit vetosivat muitakin säästämään tulos oli mikä oli. Jos viitataan teollisiin pörssissä toimiviin sähkönostajiin (eikä kuluttajan ehdoilla toimivaan pienteollisuuteen), noilla ei oikeastaan ole lupa säästää, vaan joko ostettu ja käyttämättä jäävä myydään vapaaehtoisesti päivän sisäisillä markkinoilla (tuolloin valtavalla tappiolla) tai sitten kantaverkkoyhtiö lunastaa käyttämättä jääneen sähkön samaa luokkaa olevalla hinnalla (tässä siis halvalla).
Ja tässä se ongelma juuri piileekin. Koko systeemi on lukuisten ennustajien soppa, jota vielä säät sekoittaa. Ehkä tuo, että tiedettäisiin suunnilleen paljonko voidaan automaattisesti säätää, eikä ainoastaan arvella, mitä ihmiset tekevät, toisi tähän hieman enemmän ennakoitavuutta eikä tällaista 1GW metsään meininkiä ja samalla hinnat kaakkoon. Mitään ei välttämättä opittu ja seuraava tilanne on taas omalla tavallaan poikkeus, jota ei osattu laskea ennalta. Systeemissä on aivan liikaa muuttujia, jotka perustuvat hattuvakioon.
K
korsteeni
Vieras
viinakortti takas....eikun sähkökortti
jokainen ostaa kulutuksensa ennakkoon, ruksailee perheenkesken vielä tunneittai kulutuksen niinkuin lottorivit kuponkiin
tämän tietysti voi tehdä nykyisin netissä kuten lottoamisenkin ja tunnistautua, lotossa se on jo monen vaiheen takana
ja tulevaisuudessa sitten nelinkertainen homma, varttikilowattineljännestunti
ylimeneviltä kilowateilta....tai 250wateilta sitten oikein kunnon sakkomaksut ja moninkertainen hinta
jokainen ostaa kulutuksensa ennakkoon, ruksailee perheenkesken vielä tunneittai kulutuksen niinkuin lottorivit kuponkiin
tämän tietysti voi tehdä nykyisin netissä kuten lottoamisenkin ja tunnistautua, lotossa se on jo monen vaiheen takana
ja tulevaisuudessa sitten nelinkertainen homma, varttikilowattineljännestunti
ylimeneviltä kilowateilta....tai 250wateilta sitten oikein kunnon sakkomaksut ja moninkertainen hinta
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Olisihan tuo kohtuullisen hyvin ennustettavissa. Sitä vaan ihmettelen, että sähkön myyjiä ei vaikuta vieläkään pätkän vertaa kiinnostavan millaiseen paikkaan se sähkö menee, vain se vuosikulutusarvio. On siellä niitä talonkuva ja lämmitysvaihtoehtoja mutta ne eivät vaikuta hintaan. Ennen kriisiytymistähän oli niitä todella kiinteitä, että ostit vaikkapa 5000 kWh vuodeksi ja se on siinä. Ylimenevästä lisähinta hiukan kalliimpi kuin se kiinteä osuus ja jos ostit liikaa se oli oma häpeä.
K
korsteeni
Vieras
ei ketään/mitään kiinnosta mikään kun sen joku maksaa
kiinnostus herää kun itse maksaa ja hintavaihtelun pitää olla jotain muuta kuin sentti tai kaksi
kuten huomasimme, euro pari niin pieni ryhmä = pörssisähköläiset vaikuttivat jo kulutukseen
kuvitteellisesa tilanteessa jos kaikki kotitaloudet ja pienyritykset olisivat olleet pörssäreitä......??
Asiaa ei kuitenkaan voi kovin muulla tavalla tehdä ja mm. siitä syystä sähköpörssi on määritelty niin kuin on. Koko vuorokausimarkkinoiden idea on, että pyritään edellisenä päivänä ratkaisemaan, mitkä voimalaitoksen tarvitaan seuraavana päivänä, jotta sähköä riittää, turhien voimaloiden käynnissäpitoa pyritään välttämään ja sammutettavat ovat niitä, joiden tuottama sähkö on liian kallista muihin nähden. Jos kulutus arvioidaan liian suureksi, sitten jotakin sähköntuotantoa täytyy sulkea tai käyttää osaeteholla, mutta tuo on yleensä mahdollista varsin monilla laitoksilla, kun taas määrän aliarviointi johtaa helposti siihen, että sähkö ei riitäkään, jollei jotakin lämpövoimalaa ole ruvettu käynnistelemään ja illalla tai viimeistään yön aikana. Tilanne on tietenkin käynnyt vaikeammaksi, kun on lisänä tuulituotantoa, jonka määrä on ennustettava (lisää ei ainakaan saa, himmailu onnistuu), ydinvoimaloita ei mielellään säädellä ja kuormamäärä heittelee osittain ennustamattomasti.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Ennen muinoin yösähköä käyttävien laitteiden kytkeytymista ohjasi keskuksessa oleva kello.
Vaikka yösähköhinta tuli voimaan klo 22 alkaen, laitteet saatettiin kytkeä päälle esim 22;30. Joka talossa kellonaika oli hieman eri joten verkon kuorma nousi ”pikku hiljaa”.
Sitten kun tuli ensimmäisen kierroksen älymittarit niin näyttäisi että laitteet kytketään joka ilta eri aikaan. Joku satunnaislukugeneraattori varmaankin arpoo ajan. Mutta missä tuo generaattori sijaitsee? Itse mittarissa vai tuleeko joka ilta komento ulkoa päin eli komentaako siirtoyhtiö?
Yhteys mittareille taitaa olla aika hidas? Ainakin jos kulkee sähköverkon kautta.
Riittääkö kapasiteetti jos jokaiselle mittarille pitäisi pikaisesti saada ”sammuta lämmitys” komento?
Toki jos verkko tukee broadcast tyyppisiä lähetyksiä niin yhdellä komennolla saisi kaikkia mittareita ohjattua. Sen jälkeen pitäisi varmaan mittarikohtaisesti tarkistaa onko komennot menneet läpi mutta tuohon voisi käyttää enemmän aikaa. Ei ole niin kriittinen jos jollakulla lämmitys sammuu tai palaa hieman myöhemmin.
Toivon että sähkölaitoksen ja mittarin välillä ei käytettäs normi internettiä vaan jonkinlaista sisäverkkoa. Ihan vain tietoturva syistä. Toki vaatii myös että siirtoyhtiön päässä ei ole hölmöilty ettei yhtiön internet ja sisäverkko ole keskenään suorassa yhteydessä.
Vaikka yösähköhinta tuli voimaan klo 22 alkaen, laitteet saatettiin kytkeä päälle esim 22;30. Joka talossa kellonaika oli hieman eri joten verkon kuorma nousi ”pikku hiljaa”.
Sitten kun tuli ensimmäisen kierroksen älymittarit niin näyttäisi että laitteet kytketään joka ilta eri aikaan. Joku satunnaislukugeneraattori varmaankin arpoo ajan. Mutta missä tuo generaattori sijaitsee? Itse mittarissa vai tuleeko joka ilta komento ulkoa päin eli komentaako siirtoyhtiö?
Yhteys mittareille taitaa olla aika hidas? Ainakin jos kulkee sähköverkon kautta.
Riittääkö kapasiteetti jos jokaiselle mittarille pitäisi pikaisesti saada ”sammuta lämmitys” komento?
Toki jos verkko tukee broadcast tyyppisiä lähetyksiä niin yhdellä komennolla saisi kaikkia mittareita ohjattua. Sen jälkeen pitäisi varmaan mittarikohtaisesti tarkistaa onko komennot menneet läpi mutta tuohon voisi käyttää enemmän aikaa. Ei ole niin kriittinen jos jollakulla lämmitys sammuu tai palaa hieman myöhemmin.
Toivon että sähkölaitoksen ja mittarin välillä ei käytettäs normi internettiä vaan jonkinlaista sisäverkkoa. Ihan vain tietoturva syistä. Toki vaatii myös että siirtoyhtiön päässä ei ole hölmöilty ettei yhtiön internet ja sisäverkko ole keskenään suorassa yhteydessä.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Kyllähän tuommoisen lämmitystä pätkivän lakipykälän väsäämisen luulisi olevan helppo nakki. Monenlaista muutakin lakia tuntuu olevan tulossa hallituksen suunnalta.
Siirtoyhtiöt toteuttaa ja jollain aikavälillähän se näkyy kuluttajahinnoissa. Nyt kun mittarit on menossa vaihtoon niin samalla voisi tuonkin muutoksen tehdä. Olisi halvempi toteuttaa kuin että erikseen lähetetään asentajat muutoksia tekemään. Taitaa vain tulla liian lyhyellä varoitusajalla kun monella yhtiöllä vaihtotyöt on jo käynnissä.
Siirtoyhtiöt toteuttaa ja jollain aikavälillähän se näkyy kuluttajahinnoissa. Nyt kun mittarit on menossa vaihtoon niin samalla voisi tuonkin muutoksen tehdä. Olisi halvempi toteuttaa kuin että erikseen lähetetään asentajat muutoksia tekemään. Taitaa vain tulla liian lyhyellä varoitusajalla kun monella yhtiöllä vaihtotyöt on jo käynnissä.
K
korsteeni
Vieras
ohjaa yhä, se älymittari, vaikkei yösähköä enää olekaan
kaverille laitettiin muutama viikko sitten mekaaninen lisäkello jolla voi siirtää alkamisajankohtaa kun yhtiöllä ei ollut intoa/haluja sitä siirtää mittarista, vai onko peräti jollain etäohjauksella, ei tiedetä
vastuksia ei saa päivällä päälle ei millään
mittari e450
yritin itselle kun nuo mittarit 2013 tuli saada pulssin kaapelilla kun se oletetusti ei ollut konffattu mittariin
saamatta jäi, pitkän väännön jälkeen tulin siihen tulokseen ettei siellä energiayhtiössä kukaan edes ymmärrä mitään niiden mittarien päälle
sitten he tarjosivat 300€/vuosi jollain aikaviiveellä, oliko tunti vai kaksi online seurantaa, sanoin että olen jo vuosia logittanut ja näen ilman viiveitä livenä kulutukseni, olisin vain halunnut sen piuhaa pitin ulos.
miljoonia vaan tuloutetaan ja monopoliyhtiön työntekijöille tulospalkkaus!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
En kyllä ymmärrä tätä. Kokonaisveroaste huitelee 40 prosentissa iso tuloisimmalla reilusti ylikin. Heti kuluttaja ensimmäisen maksajana ja kärsijänä. Eiköhän nyt olisi syytä hoitaa ettei se sähkö lopu ja lopettaa maksimaalisten voittojen ahne keräys. Ilohan se on veroja maksella, kun tiet aurataan, pidetään kunnossa, osaavaan lääkäriin, joka ymmärtää kieltäsi, pääsee heti, vanhukset hoidetaan ihmisarvon mukaisesti ketään jätetä makaamaan tunneiksi paskat housuissa... hups sitten heräsin...
Pakkasta -30 hups Olkiluoto alhaalla hups Loviisa alhaalla hups Ruotissa joku ydintörppö alhaalla. No ei hätää katkaistaan sähköt kuluttajilta ja maailma pelastuu... Ehkäpä noilta miljardeja tahkoavilta yrityksiltä pitäisi vaatia vastuuta. Mutta eihän heillä rahaa ole, kun kaikki osingot ja optitot on jo jaettu...
Tälläiseen malliin, kun lähtee miettii vaan mitä varten se Ukraina taistelee tai varustaudutaan naapurin uhkaa varten Siellähän on jo toimiva systeemi kulutusjoustoille sähköt poikki vaan koko kaupungista jos ei riitä tai kaukolämpö poikki vaan...
No hiukan lähti kierroksille. Mutta pihvi on tämä sähköyhtiöidenkin loputon ahneus ja me maksetaan.
Pakkasta -30 hups Olkiluoto alhaalla hups Loviisa alhaalla hups Ruotissa joku ydintörppö alhaalla. No ei hätää katkaistaan sähköt kuluttajilta ja maailma pelastuu... Ehkäpä noilta miljardeja tahkoavilta yrityksiltä pitäisi vaatia vastuuta. Mutta eihän heillä rahaa ole, kun kaikki osingot ja optitot on jo jaettu...
Tälläiseen malliin, kun lähtee miettii vaan mitä varten se Ukraina taistelee tai varustaudutaan naapurin uhkaa varten Siellähän on jo toimiva systeemi kulutusjoustoille sähköt poikki vaan koko kaupungista jos ei riitä tai kaukolämpö poikki vaan...
No hiukan lähti kierroksille. Mutta pihvi on tämä sähköyhtiöidenkin loputon ahneus ja me maksetaan.