Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2026

Hempuli

Töllintunaaja
Tällaisina päivinä sitä vain ihastelee, kuinka hienosti pörssisähkön volatiliteetti saa kulutuksen ja tuotannon täsmäämään sekä tasoittumaan.
1772207289469.png
 

Arisoft

Hyperaktiivi
kuinka hienosti pörssisähkön volatiliteetti saa kulutuksen ja tuotannon täsmäämään

Vaikka ajatuksesi olikin ehkä satiirinen, niin täytyy muistaa että kysyntää on muutakin kuin tuo punainen lanka. Kilpailemme mm. ruotsalaisten kanssa samasta tuotannosta tuon punaisen langan alapuolella näkyvällä tyhjällä alueella.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Noniin huomenna halpenee! Mutta oikeesti onhan tää hinnoittelu aika vitsi. Eka on 5cnt ja vartin päästä 23cnt...
Ei sitä muuten saada kulutusta ja tuotantoa tasapainoon. Kysynnän ja tarjonnan laki. Kun sähkön kulutus lisääntyy tai tuotanto vähenee, niin tietenkin hinta nousee, ei tässä ole mitään epäselvyyttä.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Onko jokaisen tunnin alkavilla varteilla aina kulutuspiikkejä jotka hiipuu sitten lopputuntia kohden?
Kyllähän tuolla saa kerättyä hieman enemmän voittoa. Ihmiset katsovat että nyt tulee halpaa ja antavat mennä myös sen parin erittäin ylihintaisen vartin myös, varsinkin autojen latauksissa.
 

huugo

Vakionaama
Onko jokaisen tunnin alkavilla varteilla aina kulutuspiikkejä jotka hiipuu sitten lopputuntia kohden?
Eikös tähän ollut yksi selitys Estlinkin rajoitettu säätymisnopeus? Per tunti sai säädettyä oliko se 300MW? Ja onkohan tuosta lopputuloksena vielä että tosiaan tunneittain säädetään?

Kesällä sitten vastaavia pomppuja tulee aurinkosähkön suhteen aamulla ja illalla kun jotkut tuottajat toimivat tyyliin tunnin syklissä. Sahareunaa sitten sen mukaan.

Mikä lie syynä tuohon Estlinkin säätämisnopeuden rajoitukseen... Tunneittainen säätö lienee ihan operatiivinen päätös
 

Hempuli

Töllintunaaja
Niinpä vartin tasejaksoon siirryttäessä olisi pitänyt siirtyä 6h pörssihinnoitteluun ja tarjoukset 4h ennen hinnoittelujakson alkua. Ei uusiutuvaa tuotantoa voi ennustaa vartin tarkkuudella vuorokautta etukäteen kuin huonolla tarkkuudella.
 

klapikalle

Aktiivinen jäsen
Niinpä vartin tasejaksoon siirryttäessä olisi pitänyt siirtyä 6h pörssihinnoitteluun ja tarjoukset 4h ennen hinnoittelujakson alkua. Ei uusiutuvaa tuotantoa voi ennustaa vartin tarkkuudella vuorokautta etukäteen kuin huonolla tarkkuudella.
Tarkoitat varmaan aurinko ja tuulivoimaa, eli tuurivoimaa. Uusiutuva energia on esimerkiksi haketta,biokaasua,etanolia, jne. Joka on ennustettavaa tuotantoa.
 

Husky

Hyperaktiivi
Pohjustetaan asiantuntijan toimesta tulevia pösähintoja. Mitä veikataan? Itse veikkaan että tulevana talvena saa olla 10 astetta lämpimämpää kuin viime talvena ja hinnat samat kuin nyt oli tammi-helmi.

"Vesitilanne heijastuu suoraan Suomeen, sillä olemme riippuvaisia Ruotsin ja Norjan vesivoimasta. Kun vettä on vähän, koko sähköjärjestelmän joustovara pienenee, toteaa Vattenfallin sähkömarkkina‑asiantuntija Peter Strandberg."

Ja vielä jutussa mainittu ilmastonmuutos, joka pahenee koko ajan, niin sehän huonontaa pösä-tilannetta entisestään = lisäperuste nousulle.

 

Hempuli

Töllintunaaja
Norjan vesitilanne näyttää graafin mukaan olevan hieman alempi kuin 20 vuoden mediaani. Viime talvena se oli maksimissaan eikä ollut suurta rummutusta, että vesivoimaa riittää. Miksi nyt on aihetta median kirjoittaa vesitilanteen romahduksesta historiallisen heikoksi, kun se suurimmat varastot sijaitsevassa Norjassa ei ole lähelläkään 20 vuoden minimiä. Samoin Ruotsissa ja Suomessa ollaan lähempänä mediaania kuin minimiä.
1772693911094.png
 

Mekaniker

Vakionaama
Energiasaatavuuden kokonaisvaltainen nopea seuranta ja reagointi taitaa olla retuperällä EU:ssa?

Ja sillä tarkoitan tapahtumat maailmassa juuri nyt jotka tulee lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä vaikuttamaan energiasaatavuuteen sekä säätila-muutokset jotka vaikuttavat lyhyellä aikavälillä jopa rajusti.

Ei se ole mihinkään kirjoitettu että pohjoismaissa tulee vettä taivaalta kesällä, ihan hyvin meillä voi olla kuivin kesäkausi miesmuistiin ja missä olemme silloin?
 

kotte

Hyperaktiivi
Norjan vesitilanne näyttää graafin mukaan olevan hieman alempi kuin 20 vuoden mediaani.
Trendi on ollut poikkeuksellisen nopeasti laskeva. Tuosta seurannut hintojen nousu on osaltaan hillinnyt sähkön vientiä ja nostanut Norjan hintoja lähemmäs vientimaiden tasoa. Kaiken ohella lunta on kertynyt vuorille huonosti kuluvana talvena, eli tilanteen korjautuminen ei ole näkyvillä.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Norjan vesitilanne näyttää graafin mukaan olevan hieman alempi kuin 20 vuoden mediaani. Viime talvena se oli maksimissaan eikä ollut suurta rummutusta, että vesivoimaa riittää. Miksi nyt on aihetta median kirjoittaa vesitilanteen romahduksesta historiallisen heikoksi, kun se suurimmat varastot sijaitsevassa Norjassa ei ole lähelläkään 20 vuoden minimiä. Samoin Ruotsissa ja Suomessa ollaan lähempänä mediaania kuin minimiä.
katso liitettä 114612

Tuosta kun tilastotieteilijöiden yleisesti käyttämällä Paint-sovelluksella tuota käyrää jatkaa, niin kovasti kohti minimiä on menossa. Oikeneeko, ja jos oikenee, niin missä kohtaa ja kuinka ylös ennen seuraavaa isompaa kulutusta?

1772697018536.png
 

Hempuli

Töllintunaaja
Itse ennustaisin tulevaa mieluummin viimeisen viikon kuin tammikuun tilanteen mukaan, kun alkuvuosi oli säiden puolesta poikkeuksellinen. Vappuna ollaan viisaampia alimmasta saavutetusta pisteestä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjan vesitilanne näyttää graafin mukaan olevan hieman alempi kuin 20 vuoden mediaani. Viime talvena se oli maksimissaan eikä ollut suurta rummutusta, että vesivoimaa riittää. Miksi nyt on aihetta median kirjoittaa vesitilanteen romahduksesta historiallisen heikoksi, kun se suurimmat varastot sijaitsevassa Norjassa ei ole lähelläkään 20 vuoden minimiä. Samoin Ruotsissa ja Suomessa ollaan lähempänä mediaania kuin minimiä.
katso liitettä 114612
Katsopa eteläisimmän ja pohjoisimman aluiden tasot. Etelässä vettä ei ole, mutta pohjoisessa on.

Lisäksi koko taseeseen pitää ottaa huomioon sulavan lumen määrä. Johonkin ketjuun olen postannut kuvan siitä hiljan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Etelässä vettä ei ole, mutta pohjoisessa on.
Norjasta lisäksi puuttuvat siirtoyhteydet etelän ja pohjoisen väliltä. Pitkin Ruotsia on siirretty, mutta ruotsalaiset eivät ole saaneet noita yhteyksiä tarvetta vastaavaan kuntoon (siksi sähköä sitten tuodaankin Suomeen ja viedään edelleen Viroon siltä osin kuin riittää, vaikka joskus myös kaapelin kautta Etelä-Ruotsiin, jos Suomessa tuulee hyvin).
 

-Teme-

Vakionaama
Vuonna 2025 meillä oli 7.3 mennessä hinta ollut 15h (60 varttia) pakkasella, 2024 vastaava luku oli 46h (184 varttia), 2026 vain ulkolämpömittarista voinut nähdä pakkaslukemia.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Huomenna kallista. Mistä johtuu moinen? Tuulta on, ja jos muistellaan viime vuotta samoilla keleillä oli halpaa. Eikai mitään hyvää tuotantoa ole lakkautettu tässä välissä? Miksi hinnat nousee? Tuulivoimaa tulee kokoajan lisää, varmaan muuallakin.
 

HelaKammo

Vakionaama
Huomenn kyllä illaksi tuuli tyyntyy lähes nolliin, eikä päivälläkään mitään järisyttävää puhuria ole. Hinta pyörii tuossa nykyisten kiinteiden paikkeilla koko virka-ajan. Illalla vaan pitä nollata kulutus hetkeksi.
 

huugo

Vakionaama
Huomenna kallista. Mistä johtuu moinen? Tuulta on, ja jos muistellaan viime vuotta samoilla keleillä oli halpaa. Eikai mitään hyvää tuotantoa ole lakkautettu tässä välissä? Miksi hinnat nousee? Tuulivoimaa tulee kokoajan lisää, varmaan muuallakin.
Lyhyt on miehen muisti. 9c /kwh on keskiarvo. Helmikuun keskiarvo oli 17c/kwh.

Oletko tehnyt analyysiä naapurimaiden tuulista? Onko alle 1000MW tuulta Suomessa paljon vai vähän?

Kannattaa vähän tutkia ei vaan kysellä. Saattaisi asiat saada selityksiä.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Lyhyt on miehen muisti. 9c /kwh on keskiarvo. Helmikuun keskiarvo oli 17c/kwh.

Oletko tehnyt analyysiä naapurimaiden tuulista? Onko alle 1000MW tuulta Suomessa paljon vai vähän?

Kannattaa vähän tutkia ei vaan kysellä. Saattaisi asiat saada selityksiä.
Ihan sen takia että juuri huomisen kaltainen päivä ei vuosi sitten aiheuttanut tuollaista hintaa, varsinkaan sellaista kuin illalla.
1000MW on melko vähän.
Olenhan minä tutkinut, on ollut säästössä screenshotteja sähköseuranta-apista, joista pystynyt toteamaan ettei aiemmin tarvittu "myrskyä" jotta hinnat pysyivät alhaalla tällaisella plussakelillä. Et voi kiistää etteikö hinnat ole nousemassa, ja melko paljon jopa.
Viime vuoden helmikuun keskiarvo oli 5,93 c/kWh. Miksi ilmeisesti muiden maiden tilanne on alkanut vaikuttamaan enemmän meihin kuin aiemmin?
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Ihan sen takia että juuri huomisen kaltainen päivä ei vuosi sitten aiheuttanut tuollaista hintaa, varsinkaan sellaista kuin illalla.
1000MW on melko vähän.
Sähkö on kaikkialla muualla kallista, paitsi Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa. Puolassa olisi keskipäivällä halpaa, mutta siirtojohdot eivät taida vetää tuosta suunnasta.
 

tet

Hyperaktiivi
Olenhan minä tutkinut, on ollut säästössä screenshotteja sähköseuranta-apista, joista pystynyt toteamaan ettei aiemmin tarvittu "myrskyä" jotta hinnat pysyivät alhaalla tällaisella plussakelillä.

Onko niissä screenshoteissa myös tieto sen hetkisestä tilanteesta kuinka laajalti, onko edes Suomen tuulivoiman määrä näkyvissä? Vai ihanko vaan ulkomuistista muistelet, ettei kyseisen kuvan tallennushetkellä ollut kovakaan tuuli pihalla? Tuskin niissä kuitenkaan koko pohjoismaiden tuuli- ja ydinvoiman tuotantotilannetta on näkyvissä, tai siirtolinjojen mahdollisia rajoituksia kuvanottohetkellä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Baltiaa lukuun ottamatta tuulituotanto on tällä hetkellä vähäistä Pohjolassa. Lisäksi Ruotsissa ydinvoimaa on paljon seisokissa (tuotantoa vai nsaman verran kuin Suomessa). Etelä-Norjan heikko vesitilanne vetää hinnat ylös, kun Britanniaankin menee paljon sähköä. Sen sijaan Suomesta ei juuri nyt viedä sähköä Baltiaan, vaan sieltä poikkeuksellisesti tuodaan.
 

Duffi

Aktiivinen jäsen
Tämä sama kysely/keskustelu toistuu aina vain uudestaan. Vastauskin pysyy yleisesti ottaen samana, eli kannattaa katsoa myös sen oman seuranta-äpin ja etenkin Suomen ulkopuolelta hieman laajemmin. Kuten tuossa mainittiin niin tuulta on laajalti vähän, ydinvoimaa on huollossa Ruotsissa ja alenevat varastoltaiden tasotkin alkavat vaikuttaa. On melko turhaa muistella että "samassa tilanteessa" oli jotakin, kun tilanteet eivät kuitenkaan kaikki palikat laajemmin huomioiden ole oikeasti koskaan samoja. Esimerkiksi kaasun varastotasot Euroopassa olivat viime vuonna varsin eri tasolla kuin tällä hetkellä.

Ja tosiaan sitä Suomen tuulituotantoa on tällä hetkellä alle 500MW, ja koko sähköntuotanto on lähes 2500MW miinuksella. Siihen nähden hinta on ihan normaali eikä mitenkään erityisen kallis.
 

Ärjy

Aktiivinen jäsen
Ja huomenna ei olosuhteissa muutosta ainakaan Suomessa ja hinta vain murtoosaa tämän päiväisestä. Ja tämän päivän kovin hinta kun tuulta pitäisi ennusteen mukaan yli 2500.
 

Helkoo

Aktiivinen jäsen
"Kantaverkkoyhtiö Fingridin yksikön päällikkö Maarit Uusitalo kertoo Iltalehdelle, että yksi hintapiikkiin vaikuttava tekijä on Etelä-Ruotsissa sijaitsevan ydinvoimalaitoksen huolto.
Ruotsin suurin ydinreaktori Oskarshamnissa pysäytettiin 23. helmikuuta ja nyt se on vuosihuollossa. Ydinreaktori on pois käytöstä toukokuun loppuun asti.
Viikonlopun aikana toinenkin ydinvoimalaitos pantiin vuosihuoltoon, Uusitalo kertoo.
– Tuotantopuolelta puuttuu tuotantomahdollisuuksia.

Tämä näkyy myös Suomen sähkön hinnoissa.
Uusitalo sanoo, että illalla liikutaan hintojen puolesta samassa suuruusluokassa Etelä-Ruotsin ja Keski-Euroopan kanssa.

Toinen syy hintapiikkiin on iltaisin kasvava sähkönkulutus, Uusitalo kertoo.
– Tuo on kellonaikaa, kun normaalistikin kulutus nousee.
---
Uusitalo sanoo, että tavallisesti pörssisähkön hintaa heiluttaa tuulivoima, mutta se ei selitä tämän illan piikkiä. Päiväsaikaan hintaan vaikuttaa myös auringonpaiste."
 

Hempuli

Töllintunaaja
Pörssisähkön hintaan vaikuttaa niin moni tekijä, että hintapiikeille harvoin löytyy yksittäistä syytä. Aina on joku arvaamaton poikkeus menossa: voimala huollossa, vesi matalalla, aurinko paistaa, illalla kulutus on suurempaa, tuulee tai on tyyntä.

Systeemi vaan on sellainen, että MW-luokan voimalan huolto jossakin vaikuttaa Nordpoolin GW-luokan tuotantoon niin, että hinta hyppelee välillä kuin aropupu. Hinnan hyppely taas vaikuttaa kulutukseen kuin kilpikonnan pomput. Tämän kanssa on vaan elettävä.
 
Back
Ylös Bottom