Datakeskukset

[Arisoft]

Kun näitä keskuksia rakennetaan, ei todellakaan pihistellä pennejä... näihin tulee kyllä aivan mahdottoman järeät ratkaisut joka osa-alueelle ja käytännössä mitään ei jätetä sattuman varaan, vaan moninkertaisesti varmistellaan.

Uudet datakeskukset, joita täällä näkyy rakennetun sinne tänne, sisältävät järjestään komean piippurivin. Niissä on moottorivoimaloita vähintään puoli tusinaa ja isohko tankki.

Keskustelua siitä, mitä sähköpulatilanteessa näistä prorisoidaan ei oikein ole näkynyt. Liekö ovat mukana jollain tapaa sähköpörssissä eli voisivat omaehtoisesti myydä ostamansa kulutuksen hyvään hintaan kun sellainen tilaisuus osuu kohdalle. Sillä tapaa saattaisi olla mahdollisuus jopa kattaa osa noiden voimaloiden kustannuksia.

 

[Mikki]

Tuollaisessa Azuren tapaisessa keskuksessa on paljon enemmän kuin puolen tusinaa moottorivoimalaa. Käytännössä siis tähän Suomen Azure keskukseen tulee kaikkiaan 11 erillistä datakeskusrakennusta. Näissä jokaisessa on ihan omat sähkönsyötön varmistukset yms.

Nuo on luokkaa valtavia nuo Azure/AWS/Google datakeskukset

 

[Arisoft]

Tuollaisessa Azuren tapaisessa keskuksessa on paljon enemmän kuin puolen tusinaa moottorivoimalaa.

Toki. Mitä isompi sitä enemmän. Tässä yksi ihan keskellä kaupunkia oleva, jossa on 16 voimalaa, jos laskee piippujen määrän. Saattaa tulla aika paljon pakokaasua jos noi käynnistää. Ehkäpä ei sellaiseen jatkuvaan ajoon ole edes lupaa keskellä kaupunkia?

Mutta pienemmät toimijat tekevät pienempiä keskuksia ja piiputkin on pienempiä. Tässä ihan uusi, jossa näyttäisi olevan vain kolme piippua ja ilmakuvasta näkee niiden kolme tankkia, jotka on tuossa umpinaisen aidan osan takana.

 

[pamppu]

Tossa esimerkiksi Wärtsilä 18MW (sähköteho) kaasupannu, muutamassa minuutissa lähtee täyteen lauluun. Ja noitahan on iso kasa yhdessä keskuksessa.

Wärtsilä 50SG gas engine for power plant - Wärtsilä Energy

Wärtsilä 50SG is a gas engine generating set for power plants. It has a fast-starting capability, in rapid response to fluctuations in renewable generation.

www.wartsila.com

790MW voimala 42 moottorilla: https://enertec.fi/wartsila-vahvist...ksasissa-seuraavassa-datakeskuskeskittymassa/

 

[pökö]

Toki. Mitä isompi sitä enemmän. Tässä yksi ihan keskellä kaupunkia oleva, jossa on 16 voimalaa

Esim. Myllykosken hylätyn tehtaan nurkille tehdää datakeskusta jossa on 32 dieselgenua, yksi genu on aina linja-auton kokoinen

 

[Mikki]

Pitäisi kyllä ottaa järki käteen ja ostaa Fingridin haltuun reippaasti tuollaisia Wärren moottoreita. Kaasuverkon varteen ja kytkettynä kaukolämpöön.

Edelleenkin se olisi aika pieni kustannus ajaa noita tuottamaan inertiaa verkkoon pienellä teholla ja valmiina nostamaan tehoa, jos verkon tasapaino sitä vaatii.

Kaasuverkko on vielä sopivasti etelä-suomessa, missä ei ole liiaksi tuotantoa.

Jos joku virkaköpi soittaa Brysselistä, että tämä vääristää markkinaa, niin painaa punaista luuria, että linja tuuttaa varattua ja ongelma on ratkaistu.

 

[kotte]

Edelleenkin se olisi aika pieni kustannus ajaa noita tuottamaan inertiaa verkkoon pienellä teholla ja valmiina nostamaan tehoa, jos verkon tasapaino sitä vaatii.

Pelkän inertian tekeminen millä tahansa fossiilivoimalla on historiaa. Jos uusia inertiaa tukevia laitoksia tehdään, ne ovat sähköllä toimivia, eli synkronikompensaattoreita tai modernimpia sopivalla ohjausohjelmistolla varustettuja akkusähkövarastoja (järeiden tasavirtavoimansiirtojärjestelmien ohella). Poikkeuksellisen tehopulan paikkaaminen sen sijaan sopii moottorivoimalalle (juuri muita järkeviä ratkaisuja ei kaasuturbiinien ja sähkön "orkestroidun" säädön ohella olekaan),

 

[korsteeni]

eihän sähkön hinta ole mikään ongelma, sitä vaan käytetään sitten sen mukaan toisin taasen saatavuus on. elämä on valintoja, toiset varautuvat ja toiset pistävät sen summan dubain matkaan......vuosittain ja kitisevät sitten ja yrittävät elintasonsa maksattaa muilla veronmaksajilla.

 

[pamppu]

Näin datakeskusketjussa, niin jos jokaisella datakeskuksella on rivissä omaa tarvetta vastaavat Wärtsilät takapihalla pakkoinvestointina, eli siis ne joka tapauksessa on oltava palvelun turvaamiseksi, niin sittenhän niiden käyttö ei enää ihan hirveästi sen päälle kustanna silloin kun tehopulaa on (verrattuna pahimpiin sähkön hintapiikkeihin). Eli eikö ole oletettavaa, että kaikki datakeskukset osallistuu säätövoimana, kyvyllä pudottaa itsensä verkosta. Eli eivät lisää piikkiteho-ongelmaa. Toisaalta kuluttavat kyllä halpaa puhdasta voimaa, jos sellaista on, silloin wärret sammutettuna.

Kysymykseksi jää vaan, että mistä se kaasukin mahtaa tulla, kun on haasteita siellä ja täällä… No, ehkä pitäisi käyttää synteettisiä polttoaineita, joita tehdään sen ylituotannon aikana. Tosin ylituotantoa ei pitkään aikaan ole, jos ne datakeskukset syö sen…

 

[Mikki]

Toisaalta joku tässä mättää että Wärtsilä toimittaa parissa vuodessa 42kpl moottoreita, yhteisteholtaan 790MW, yhteen ainoaan datakeskukseen USAssa, että se keskus pyörii kaikissa oloissa.

Mutta vastaavaa määrää ei voida hommata kokonaisen valtion sähköverkon varmistamiseen. Suomessa ei ole modernia varavoimaa nimeksikään

 

[LosD]

Wärtsilä toimittaa moottorivoimaloita USA offgrid datakeskuksiin sähköntuotantoon, sen lisäksi niihin tulee generaattorit varalle.

 

[LosD]

Datakeskuksien genut on varalle, 24-48h polttoainesäiliöllä. Osa generaattoreista tulee kulutusjoustoon mukaan lähivuosina.

 

[Mikki]

Wärtsilä toimittaa moottorivoimaloita USA offgrid datakeskuksiin sähköntuotantoon, sen lisäksi niihin tulee generaattorit varalle.

Taitaa olla tosiaan näin. Eli data on niin arvokasta, että kannattaa ajaa kunnon vehkeillä sähköä, eikä olla riippuvainen sattumasähköstä.

Tosin USAssa sähköverkko on kanssa mikä on. Ei nuo suuret datakeskukset edes voi liittyä tuolla teholla siihen verkkoon.

 

[LosD]

Taitaa olla tosiaan näin. Eli data on niin arvokasta, että kannattaa ajaa kunnon vehkeillä sähköä, eikä olla riippuvainen sattumasähköstä.

Tosin USAssa sähköverkko on kanssa mikä on. Ei nuo suuret datakeskukset edes voi liittyä tuolla teholla siihen verkkoon.

Lisäksi luulen, että noilla wärtsilän moottoreilla voidaan käyttää myös vetyä polttoaineena tulevaisuudessa, monella isolla toimijalla on vetymoottoreita ja vetykennoja testissä, tämän lisäksi vielä BESS akkuja siihen kylkeen. Akkuvarastot yhdistetty uusiutuviin on tulevaisuuden näkymä, Suomessakin. Tosin hinta on 10+x generaattoreihin.

 

[Jule]

Toisaalta joku tässä mättää että Wärtsilä toimittaa parissa vuodessa 42kpl moottoreita, yhteisteholtaan 790MW, yhteen ainoaan datakeskukseen USAssa, että se keskus pyörii kaikissa oloissa.

Mutta vastaavaa määrää ei voida hommata kokonaisen valtion sähköverkon varmistamiseen. Suomessa ei ole modernia varavoimaa nimeksikään

Siis onhan meidän sähköverkossa nuo voimalat jo olemassa, juurikin varmistamassa sähköntuotantoa.

 

[Arisoft]

Mutta vastaavaa määrää ei voida hommata kokonaisen valtion sähköverkon varmistamiseen.

Verkon varmistukseen on kaasuturbiinigeneraattoreita. Mutta ne ovat vain hätätilanteisiin. Niiden kokonaismäärästä en löytänyt enää tuoretta tietoa. Kaasuturbiineja käytetään kaiketi siksi että laite on halvempi kuin moottorivoimala per tuotettu piikkiteho.

Lisäksi luulen, että noilla wärtsilän moottoreilla voidaan käyttää myös vetyä polttoaineena tulevaisuudessa

Wärtsilän mainosteksteissä sanottiin että vetyä voi sekoittaa maakaasun joukkoon. Ilmeisesti pelkkä vety ei kelpaa siihen malliin. Liekö liian ohutta.

 

[kkk]

Käynee ammoniakkikin ?

 

[kotte]

Kaasuturbiineja käytetään kaiketi siksi että laite on halvempi kuin moottorivoimala per tuotettu piikkiteho.

EI taida olla halvempikaan, minkä lisäksi kuluttaa enemmän polttoainetta per tuotettu sähkömäärä varsinkin osateholla (moottorivoimala koostuu tyypillisesti usean pienemmän yksikön rinnankytkennästä) ja käynnistyy nopeammin. Pikemminkin kyse on perinteestä, eli haettiin aikanaan suurta yksikkökokoa, mille tietenkin oli perusteensa vanhan yksinkertaisemman automaation aikoina.

Wärtsilän mainosteksteissä sanottiin että vetyä voi sekoittaa maakaasun joukkoon. Ilmeisesti pelkkä vety ei kelpaa siihen malliin. Liekö liian ohutta.

Puhtaan vedyn käyttö on mahdollista, mutta vaatii muutoksia moottorin rakenteeseen (lisämoduulien asentamista; noista on toistaiseksi aika vähän kaupallista kokemusta). Samoin tarvitaan lisämoduuleja, jos on tarkoitus käyttää metanolin, etanolin tai ammoniakin kaltaisia suhteellisen yksinkertaisesti valmistettavissa olevia uusiutuvia polttoaineita, mutta nuo lienevät helpompia kuin puhdas vety ja kaupallisestkin jo saatavilla.

 

[Jule]

Suurin syy siihen että vety ei ole suoraan tuettuna on tietysti se että oikeasti kukaan ei halua polttaa vetyä noissa. Ei se mun tietääkseni vaadi kuin isomman suuttimen, muutenhan se käyttäytyy kuten maakaasukin.

 

[kotte]

Ei se mun tietääkseni vaadi kuin isomman suuttimen, muutenhan se käyttäytyy kuten maakaasukin.

Vedyn paloprosessi polttomoottorissa eroaa huomattavasti maakaasusta. Palorintama etenee nopeammin ja syttymiskelpoisen seoksen alue on paljon laajempi. Lisäksi vedyn lämpöarvo kaasun tilavuusyksikköä kohden käytettävissä olevilla paineilla on vain nähäinen murto-osa metaanista käytössä olevilla moottorin puristuspaineilla. Kaikki nuo vaikuttavat paljon asiassa, mutta en tunne tarkkoja yksityiskohtia siitä, mitä muutoksia moottorikonstruktioon on tehtävä. On vielä tehtävä ero varsinaisen kaasumoottorin ja monipolttoainemoottorin välillä (edellisesä kaasu syötetään paineistettuna sylinteriin, jälkimmäisessä imuilman mukana ja sytytys pienellä määrällä esim. uusituvaa dieseliä tavanomaisen polttoaineenruiskutuksen tapaan). En osaa sanoa, soveltuuko 100% vedyn syöttö ollenkaan jälkimmäisille.

 

[Harrastelija]

Mutta vastaavaa määrää ei voida hommata kokonaisen valtion sähköverkon varmistamiseen.

Pitää muistaa että korkea hinta ja sähköpula ovat kaksi eri asiaa. Toki yleensä (aina) sähköpulan lähestyessä hintakin tuppaa nousemaan.
Ne valtion generaattorit ovat vain sähköpulaa varten eli jos vaarana on sähkön loppuminen ja verkon kaatuminen.

Esim talvella hinnat voivat olla korkealla vaikka pulaa sähköstä ei olisikaan. Sähkölaitoksellakin löytyy joku viisas joka ymmärtää että pakkasella voi pyytää enemmän kun pakko lämmittää taloja.

Ne 2-4€ hinnat on jotain manipulointia. Maksaako joku tuotantotapa oikeasti noin paljon? Tuottaja jättää myynti tarjouksen pienestä osasta tuotantoa max hinnoilla. Senkin osan voisi myydä halvemmalla mutta miksi myydä kun on mahdollisuus saada huikeat voitot. Aika harvoin tuo onnistuu mutta kun onnistuu niin sitten saakin koko tuotannolle huippuhinnat tuon pienen kalliin osan ansiosta.
Mikä lie pörssissä pienin myytävä sähköteho? 1 kW?

 

[LosD]

Suurin syy siihen että vety ei ole suoraan tuettuna on tietysti se että oikeasti kukaan ei halua polttaa vetyä noissa. Ei se mun tietääkseni vaadi kuin isomman suuttimen, muutenhan se käyttäytyy kuten maakaasukin.

Vetymoottoreita ja kennoja on koekäytössä datakeskuksien varavoimana jo nyt, kaupalliset ratkaisut ei kaukana

 

[LosD]

Luulen että BESS ratkaisut yhdistettynä 20-30MW wärtsilämoottoriin olisi hyvä vaihtoehto varavoimaksi. Tuolloin voisivat tuottaa osan sähköstä omilla akuilla sähköverkon maksimikuormitustilanteessa ja ladata akut uusiutuvalla tai moottorivoimalalla. Tällöin ei tarvisi asentaa tyhjänpantiksi yli 1000 MW generaattoreita

 

[Mikki]

Pitää muistaa että korkea hinta ja sähköpula ovat kaksi eri asiaa. Toki yleensä (aina) sähköpulan lähestyessä hintakin tuppaa nousemaan.
Ne valtion generaattorit ovat vain sähköpulaa varten eli jos vaarana on sähkön loppuminen ja verkon kaatuminen.

Esim talvella hinnat voivat olla korkealla vaikka pulaa sähköstä ei olisikaan. Sähkölaitoksellakin löytyy joku viisas joka ymmärtää että pakkasella voi pyytää enemmän kun pakko lämmittää taloja.

Ne 2-4€ hinnat on jotain manipulointia. Maksaako joku tuotantotapa oikeasti noin paljon? Tuottaja jättää myynti tarjouksen pienestä osasta tuotantoa max hinnoilla. Senkin osan voisi myydä halvemmalla mutta miksi myydä kun on mahdollisuus saada huikeat voitot. Aika harvoin tuo onnistuu mutta kun onnistuu niin sitten saakin koko tuotannolle huippuhinnat tuon pienen kalliin osan ansiosta.
Mikä lie pörssissä pienin myytävä sähköteho? 1 kW?

Tätä juuri tarkoitan... ei kenelläkään ole tuotantokustannus käytännössä yli 20 senttiä. Siksi valtiolla pitäisi olla tukeva määrä voimalaitoksia, joista vaikka puolet olisi vain varalla ja puolet olisi markkinalla vaikka +25snt tarjouksella joka päivä, sanotaan kiinteällä 1000MW tarjouksella.

Ei tuo olisi markkinan vääristämistä, vaan kansalaisten ja yritysten suojelemista. Yhtälailla kuin pistetään kymmeniä miljoonia "drooni"-havainnointiin ja mobiili-appiin. Nuo on teoreettisia riskejä, mutta ylihintainen sähkö on aivan jatkuva ongelma talvisin.

 

[Ton1A]

Ne 2-4€ hinnat on jotain manipulointia. Maksaako joku tuotantotapa oikeasti noin paljon? Tuottaja jättää myynti tarjouksen pienestä osasta tuotantoa max hinnoilla. Senkin osan voisi myydä halvemmalla mutta miksi myydä kun on mahdollisuus saada huikeat voitot.

Teepä pieni laskuharjoitus ja kerro mihin lopputulokseen pääsit seuraavilla oletuksilla:

• kiinteiden ja muuttuvien kustannusten suhde 50/50, jos käyttöaste on 90%
• muuttuva kustannus 10 snt / kWh
• käyttöaste 5% ajasta

Paljonko sähköstä pitää saada että ei tule persnettoa?

 

[kotte]

Ne 2-4€ hinnat on jotain manipulointia. Maksaako joku tuotantotapa oikeasti noin paljon? Tuottaja jättää myynti tarjouksen pienestä osasta tuotantoa max hinnoilla. Senkin osan voisi myydä halvemmalla mutta miksi myydä kun on mahdollisuus saada huikeat voitot. Aika harvoin tuo onnistuu mutta kun onnistuu niin sitten saakin koko tuotannolle huippuhinnat tuon pienen kalliin osan ansiosta.

Nuo huippuhinnat eivät niinkään johdu tuottajien hintapyynnöistä (suostuisivat tuottamaan sen, mihin pystyvät halvemmallakin, eli tarjous menisi lävitse joka tapauksessa ja pörssialgoritmi nostaa hinnat), vaan kuluttajien kyvyttömyydestä säästää sähköä tilanteessa, kun tuotanto ei kykene vastaamaan luonnollista kysyntää. Vesivoimalla ja kaukolämmön yhteistuotannolla mahdollisesti pysty hetken tuottamaan vähän enemmänkin ja noiden marginaalitarjoukset saattavat olla hinnoiteltuja korkeiksi, mutta tuotakaan kautta ei kovin paljon lisää tule. Sähköpörssin määrittelemä pudotuspeli sitten nostaa hintaa, kunnes kulutus putoaa saatavilla olevan tuotannon tasolle. Esimerkiksi ydinvoiman tuottajat voivat sammuttaa suuria teollisuuskoneitaan ja myydä säästyvän sähkön korvaamaan puuttuvaa muuta tuotantoa. Sähkökattilat ja vastaavat ovat pudottautuneet kulutuksesta jo paljon ennen. Sähköä kuluttajille välittävät myyjät tyypillisesti tarjoavat todennäköisimmän kulutusarvionsa perusteella ostamastaan sähköstä pörssin maksimihinnan, koska kuluttaja-asiakkaiden sähkönostoehdot ovat sellaiset, että vain pääsulakkeet ääritilanteessa rajoittavat kulutetun sähkön määrää ja maanlaajuisesti liittymien yhteiskapasiteetti on lukuisia kertoja suurempi kuin mahdollisuudet toimittaa tavalla tai toiselle moinen määrä sähköä.

 

[Mikki]

Tuo mitä kirjoitat pitää paikkaansa @kotte. Mutta ei tämä kyllä toimi, jos 4-5kk vuodesta on vain yksinkertaisesti liian vähän tuotantoa tarjolla. Ei tuosta tule hevonh..ttiä, jos tuotantolaitoksia yms on pakko ajaa alas/sammutella.

Jatkossa entistä enemmän kun datakeskukset on pohjakuormaa tuomassa. Ei ne datakeskukset siirry diesel-voimaan hinnan takia, niillä on sopparit kunnossa ja toisekseen ei niiden business siihen kaadu jos on välillä kalliimpaa sähköä. Ne imee sähköä niin kauan kun hölmölästä sitä on tarjolla.

Lisää sääriippumatonta energiantuotantoa hetipaikalla. Wärtsilältä saa niitä moottorivoimaloita tilattua ja Examplar laivan sopparia voinee jatkaa. Jos kaasulaivakin voidaan rahoittaa pitkälti yhteiskunnan rahoilla niin miksei sitten perusvoimaa pakkasjaksoille.

 

[Arisoft]

Mutta ei tämä kyllä toimi, jos 4-5kk vuodesta on vain yksinkertaisesti liian vähän tuotantoa tarjolla.

Tarkoitatko kotimaista tuotantoa? Nythän on tuotantoa ollut tarpeeksi kun naapurimaat myyvät sähköä sen puuttuvan osan.

 

[Mikki]

Tarkoitatko kotimaista tuotantoa? Nythän on tuotantoa ollut tarpeeksi kun naapurimaat myyvät sähköä sen puuttuvan osan.

Kyllä... ei me voida olla kirjaimellisesti letkuissa talvikausia.

 

[Arisoft]

Kyllä... ei me voida olla kirjaimellisesti letkuissa talvikausia.

Eikös sitä olla oltu likimain aina tuonnin varassa? Aiemmin puuttuvat osat tuli Venäjältä.

Ja se sähköpulakin on vielä jäänyt näkemättä, mitä se tosiasiassa olisi.

Samoin kuin yhdistyksien tuissa on leikkauskelpoista menoa niin onhan sähkön kulutuksessakin samalla tavalla.

 

[Mikki]

Eikös sitä olla oltu likimain aina tuonnin varassa? Aiemmin puuttuvat osat tuli Venäjältä.
Ja se sähköpulakin on vielä jäänyt näkemättä, mitä se tosiasiassa olisi.
Samoin kuin yhdistyksien tuissa on leikkauskelpoista menoa niin onhan sähkön kulutuksessakin samalla tavalla.

Juu... mutta eihän sähkönkulutusta olla leikkaamassa, vaan kasvattamassa jokaikiselllä sektorilla yhteiskunnassa. Tässä ei nyt kyllä mene järkeen se, että talvikauden ongelmaa ei oteta vakavasti.

En tiedä paljonko Wärren moottorivoimalat maksaa, mutta jos YKSI datakeskus voi ostaa niitä 42kpl, niin saisikohan Suomeen niitä vaikka 100kpl ja yhteisteholtaan about 2500MW. Jos investoinnin jakaa vaikka 20 vuodelle, niin tuskin on hirmuisen monta kymmentä miljoonaa per vuosi niiden investointi ja käyttökulut.

Tuon keräisi huoltovarmuusmaksuilla heittämällä. Ja sitten puolet kapasiteetista on markkinalla sillä 25snt tarjouksella ja toinen puoli hätävarana. Polttoaineena ensisijassa kotimaiset biokaasut ja toissijaisesti LNG.

 

[Arisoft]

En tiedä paljonko Wärren moottorivoimalat maksaa, mutta jos YKSI datakeskus voi ostaa niitä 42kpl, niin saisikohan Suomeen niitä vaikka 100kpl ja yhteisteholtaan about 2500MW. Jos investoinnin jakaa vaikka 20 vuodelle, niin tuskin on hirmuisen monta kymmentä miljoonaa per vuosi niiden investointi ja käyttökulut.

Ja miten näiden tuotanto sitten jaettaisiin? Olisiko se Valtion Voimala Oy, jolta kuluttaja voisi ostaa sähköä kohtuu hintaan, mutta datakeskus ei? Jotenkin ymmärrän että haluaisit korvamerkitä tuon tuotannon omiin tarpeisiisi?

 

[Mikki]

Ja miten näiden tuotanto sitten jaettaisiin? Olisiko se Valtion Voimala Oy, jolta kuluttaja voisi ostaa sähköä kohtuu hintaan, mutta datakeskus ei? Jotenkin ymmärrän että haluaisit korvamerkitä tuon tuotannon omiin tarpeisiisi?

Ei vaan tuo myytäisiin pörssissä aina joka ikinen päivä 25snt tarjouksella. Jos ei mene kaupaksi, niin ei mene. Ja tuo olisi läpinäkyvästi ja kiinteästi aina, niin markkinatoimijat voisi sopeutua siihen.

Kaupallisesti ei tämmöistä fossiilista/biokaasu laitosta pyörittää. Siksi se pitäisi olla huoltovarmuuskeskuksen operoima ja huoltovarmuusmaksuilla rahoitettu.

 

[LosD]

Suomessa yhdessä datakeskuksessa on oma sähköntuotanto mukana suunnitelmissa.

 

[Arisoft]

Ei vaan tuo myytäisiin pörssissä aina joka ikinen päivä 25snt tarjouksella. Jos ei mene kaupaksi, niin ei mene. Ja tuo olisi läpinäkyvästi ja kiinteästi aina, niin markkinatoimijat voisi sopeutua siihen.

Tuntematta asiaa lainkaan olen silti ihan varma että tuo on jollain tavalla kielletty esim. valtion tukena jos yritys toimisi tappiolla.

 

[Mikki]

Tuntematta asiaa lainkaan olen silti ihan varma että tuo on jollain tavalla kielletty esim. valtion tukena jos yritys toimisi tappiolla.

Ihan varmaan... mutta siksi se ei saisikaan olla yritys, vaan huoltovarmuuskeskuksen operaatio yhteiskunnan toimintavarmuuden vuoksi. Samalla lailla kuin varastoidaan ruokaa ja polttoaineitakin. Ei nekään voitollista toimintaa ole.

 

[Mase]

Löytyisikö huipputeho- ja varateho-ongelmaan ratkaisuksi yhteiset yksiköt kaupallisen sähkön tuottajan ja Fingridin, tai jonkun muunkin varmasta sähkön saannista huolehtivan kesken? Kummallakin olisi oikeus käynnistää varavoimayksikkö poikkeustilanteessa oman tarpeensa vaatiessa. Tarpeet saattavat jopa olla usein samasta syystä johtuvia, esimerkiksi suuren tuotantoyksikön vika. Kustannuksia jakaisi silloin kaksi toimijaa.

 

[Antero80]

Ei tuosta tule hevonh..ttiä, jos tuotantolaitoksia yms on pakko ajaa alas/sammutella

Ja jos saavat paremman korvauksen alassäädöstä kun omasta tuotannosta, niin voi vaan miettiä mitkä ovat heidän intressit..

 

[kotte]

Asiaan varmaan löytyy jonkinlainen kaupallinen ratkaisu ennustettavan kulutuksen vaihtelun pohjalta. Sen kaltainen rajoja hipova tilanne kuin viime tammi-helmikuun vaihteessa menee jo alueelle, jossa markkinaehtoinen hallinta alkaa pettää (kansantaloudellisesti halvin ratkaisu olisi varmaankin, että sähkönlämmitteiset kiinteistöt rakentaisivat itselleen vaihtoehtoisen lämmönlähteen, jolloin voisivat ääritilanteessa kuluttaa kovalla pakkasella jopa vähemmän sähköä kuin keskimäärin; ratkaisumahdollisuuksia olisi erilaisia ja olisi toisaalta mainio mahdollisuus kotimaiselle liiketoiminnalle kohderyhmänä kuluttajat). Hiukan vierastan ajatusta, että valiovallan pitäisi taata kansalaisille ja osalle elinkeinoelämää "pullamössöä", jolla saa mielenrauhan sähkön hinnan heittelystä. Suoranainen sähkön huoltovarmuustarve puolestaan kuuluu valtiovallan kontrolloimalla reviirille, vaikka ostettaisiinkin palveluna tai rahoitettaisiin muullakin tavoin kuin nykyisin osana sähköveroa.

Yleisesti ottaen markkinaehtoiset ratkaisut ja eri kuluttajakategorioiden omat ratkaisut voivat edistää kulutusta tasaavan teknologian käyttöönottoa ja tuo tietenkin hillitsee sähkön hintojen heiluntaa samalla, kun halventaa sen soveltajan keskimääräisiä sähkönostokustannuksia (toimintahan sopii parhaiten ostajan reviirille, sillä tarkoituksena on hillitä korkeimpien hintojen vaikutusta ja tuostahan kuluja voisi säästää eniten; tuottajan intressinä taas olisi halvimpien hintojen kohottaminen, jolloin tuotannon kannattavuus paranisi).

Vaihtoehtona on kulloinkin hyväksyä sähkön hintojen hillitön heilunta ja tottua laskemaan se osaksi sähkön hankintakuluja.

 

[kotte]

Ja jos saavat paremman korvauksen alassäädöstä kun omasta tuotannosta, niin voi vaan miettiä mitkä ovat heidän intressit..

No, jotakin sähkön hinnan kannalta kriittistä toimintaa kuten puuhiokkeen jauhamista tai metallien puhdistuksen elektrolyysilaitoksen ajoa ei välttämättä kalleimman sähkön jaksoilla, jos laitoksen kapasiteetti riittä keskimäärin. Ylimääräisen kapasiteetin investointikustannukset kilpailevat aina sähkön varastoinnin tai vaihtoehtoisen säästä riippumattoman tuotannon kustannusten kanssa.