Muu sähköinen liikkuminen kuin hlöautot

Arisoft

Hyperaktiivi
Toinen mikä tuossa voi olla tullut vastaan on se että ennen teho on määritelty vaihteellisen ajokin mukaan. Nyt kun mahdollisesti vaihteita ei ole niin tielanne on hiukan erilainen.

Sähkömoottorissa on laaja kierrosalue mutta kyllä joissain sähköautoissakin on silti kaksi vaihdetta. Sellaisen lisäämistä kyllä vältellään viimeiseen asti ihan kustannusten vuoksi.

Häkäpönttöbusseilla pääsivät aikoinaan mäkeä ylös kun matkustajat meni työntämään autoa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Hankinnan kuvaus

Lahden kaupunginkirjasto hankkii uuden, sähkökäyttöisen kirjastoauton. Kirjastoauton noin 70 pysäkin verkosto koko kaupungin alueella, niin taajamissa kuin haja-asutusalueilla, palvelee lahtelaisia päiväkoteja, kouluja ja aikuisasiakkaita kahdessa vuorossa joka päivä. Suurin osa auton käyttötunneista toteutuu pysäkeillä asiakaspalvelun merkeissä. Autolla ajetaan vuosittain noin 20 000 kilometriä.

Hankittavan kirjastoauton on kaikin tavoin toimittava Suomen ilmasto-olosuhteissa, ja se on otettava huomioon niin korin suunnittelussa, materiaalien ja varusteiden valinnassa kuin asennustyössä. Kirjastoauton henkilökunnan turvallisuus ja työolosuhteet tulee huomioida rakenteiden ja varusteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kirjastoautolla liikennöidään koulujen ja päiväkotien pihoilla sekä sorateillä ja muissa, ajoittain hankalissa ympäristöissä.

Kirjastoauton olennaisia ominaisuuksia ovat kirjastokäyttöön soveltuvan tasaisen lattiapinta-alan ja riittävän sisäkorkeuden, vähintään 2,0 m, määrä. Kirjastoautossa asioinnin on oltava esteetöntä ja sujuvaa, ja auton suunnittelussa on otettava huomioon myös kirjaston työprosessit.

Toimittaja vastaa siitä, että ajoneuvo on tarjouspyynnössä esitettyjen vähimmäisvaatimusten mukainen, ja että se saadaan rekisteröityä ja katsastettua tieliikennekäyttöön kirjastoautoksi.

Sekä kirjastoauton alustan että korin toimittajalla on oltava vähintään yksi huoltotoimipiste Suomessa. Huoltopisteen on sijaittava niin lähellä, että kirjastoauto voidaan 80 % latauksen avulla ajaa sinne osoitteesta Kirkkokatu 31, 15140 LAHTI ilman matkalla tehtävää latausta. Vaihtoehtoisesti huolto voi olla liikkuva ja tapahtua paikan päällä em. osoitteessa.

Tuolla kuvaus että mitä ollaan oltu hankkimassa.

Ja muita uutisia aiheesta:

Ja kommentti itse busseihin liittyen.... :D
1778687116564.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nojaa, ehkäpä näitä hankintoja tekevät väärät ihmiset. Jyväskylään suunnitellaan vedyllä liikkuvaa kirjastoautoa. Kaippa maailmanparantaminen on pääasia ja se että homma kuulostaa trendikkäälle realiteeteista piittaamatta.

Jyväskylän seuraava kirjastoauto hankitaan vuosina 2027–2028 ja siitä voi tulla koko maailman ensimmäinen vetykäyttöinen kirjastoauto.

Kaupunginhallitus päättää maanantaina vetykirjastoauton pilotointihankkeen edistämisestä ja rahoituksen hakemisesta.

 

Mikki

Hyperaktiivi
Voisi kyllä oikeasti ottaa Suomen IMFn talutusnuoraan. Ei julkinen raha kyllä järkevää käyttökohdetta löydä.

Vai että vetykirjastoauto. Vieläkö ehtii kisaan mukaan, mulla olisi konseptiauto HattiWatti energialla toimivasta kiesistä. Se ei toimi edes alamäessä, mutta mitä väliä kun ei näiden julkiselle menevien autojen ole tarkoituskaan toimia.

Oliskohan Jyväskylässäkin huomattavasti järkevämpää ostaa vaikka ihan diesel auto ja tankata siihen vallan vain uusiutuvaa polttoainetta. Homma pelaa ja maailma pelastuu.
 

Jule

Vakionaama
Ongelmahan on oikeasti välityssuhteessa eikä tuossa moottorin tehossa. Ei tuo 135kw tietysti mikään raketti ole, mutta esim kasarilla vielä ihan tavallinen teho tuon kokoluokan kuorkeissa, eikä nekään nyt yleisellä tieverkolla mäkiin jääneeet.

Käytännössä helpon tapa ratkaista tuo olisi todennäköisesti laittaa autoon matalaprofiilirenkaat, jos vaan asustassa riittää säätövara.

E: ei onnistukaan tuo, kun siinä on jo matalaprofiilirenkaat.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Ainut kriteeri ollut hinta? Ko. yrityksellä 2024 sopivasti liikevaihtoa 780k€ 2024 ja siitä voittoa 49%. Tilattu halvin kiinalainen bussi ja myyty 2x kalliimmalla eteenpäin?
Mahdollisesti hinta ollut ainoa valintakriteeri, ellei vaatimuksissa ole ollut pisteytettäviä laatukriteerejä. Tuolloin kilpailutuksessa katsotaan, että kaikki tarjouspyynnön vaatimukset täyttävät tarjoukset ovat riittäviä tarkoitettuun käyttöön eikä kalliimpi tarjous voi voittaa, vaikka siinä olisi kullattu titaanikori ja tilaa kansallisarkistolle.

Mitä tulee kilpailutetun tuotteen tarkastukseen hankintasopimuksessa, niin siinä viitataan usein tarjouspyyntöön ja sopimuksille, liitteille ja muille asiakirjoille on laitettu keskinäinen prioriteetti. Varsinaista ostotarkastusta ei usein tehdä, eikä voidakaan tehdä, vaan toimittaja vastaa siitä, että tuote on vaatimustenmukainen. Esim. ohjelmistoprojekteissa tuotetta vasta räätälöidään vaatimustenmukaiseksi siinä vaiheessa, kun hankintasopimus tehdään, kun kakkospalkinnoille jääviltä ei voi edellyttää, että tekevät tarvittavat muutokset etukäteen.

Mitä tulee toimittajaan A, niin perheen lukuisista firmoista löytyy värikästä juttua Turun joukkoliikenteestä, kilpailutuksista, sopimusrikkeistä ja markkinaoikeudesta.

Voittaneella toimittajalla on se hyvä puoli, että on mahdollisuus pitkittää ja mutkistaa hankintaa kaikin keinoin, niin kilpailevat toimittajat nuolevat tyhjää tikkaria sillä aikaa ja yleensä saa itse lopuksi jonkinlaisen nahkapäätöksen, koska uusintakilpailutus vie aikaa ja rahaa.

Lain julkisista hankinnoista on tarkoitus estää korruptiota tai hyvä veljeyttä. Vastapainoksi on saatu jumalattoman hankala kilpailuttaminen, jonka tarkoituksena ei ole saada järkevältä toimittajalta järkevää tuotetta, vaan mahdollisimman halpa aloituspaketti, jota myöhemmin rahastetaan lisätöillä ja -hankinnoilla. Jatkuvuuttahan toimittajilla ei ole, vaikka kuinka hyvin homman hoitaisi.

Ei se ole herkkua yksityiselläkään, vaikka ei olekaan lehdissä. Eräs meriteollisuuden excel-johtaja päätti kilpailuttaa alihankkijat ja saikin siitä vähän tiristettyä hinnasta. Seurauksena hyvin muotoutunut alihankintaverkosto oli sekaisin pitkän aikaan, ennen kuin toimintatavat vakiintuivat.

Olen ollut muutamassa tarjouspyynnössä yhtenä asiantuntijanta tekemässä liitettä H, I tai J vaatimuksista. Tarkoitus niillä on saada, mitä halutaan, mutta vielä enemmän saada evättyä asioita, mitä ei haluta. Helppo homma, ei tarvitse olla kuin aiheesta huippuasiantuntija, tuntea EU-markkinat, olla parempi juristi kuin toimittajilla, taloudesta hyvät tiedot ja pisteenä vielä laudatur äidinkielestä jatkokurssina sopimustekstit.
 

kotte

Hyperaktiivi
Käytännössähän se moottoriteho määrittänee pitkälti sitä vääntömomenttiakin pienessä nopeudessa ja tuossa erikseen vielä mainitaan vääntö… Ehkä ne eivät sitten maininneet millaista mäkeä pitää nousta. Lahdessa lienee muitakin mäkiä kuin hyppyrimäki…
Lahdessa totta vie on mäkiä ja ilman muuta tarvitaan tehoakin, jos halutaan nousta jyrkkiä mäkiä muutoin kuin matelemalla. Momentti kuitenkin ratkaisee, pääseekä mäkeä ylös, jollei ole mahdollisuutta ottaa ennakolta vauhtia, millä voi puolestaan nousta kymmeniäkin metrejä pystysuorana korkeuserona pitkin hyvinkin jyrkkää rinnettä. Vaikka olisi tehoa miten paljon hyvänsä, tuo ei vielä riitä, ellei käytettävissä olevalla nopeudella moottorista irtoa riittävää momentti. Yleensähän asetelma on tuolloin sellainen, että moottorista ei edes saada ulos riittävästi tehoa käytettyä nopeutta vastaavalla pyörimisnopeudella. Sähköajoneuvojen huippunopeutta onkin siitä syystä usein rajoitettu, jotta saadaan siedettävä momentti alhaisilla nopeuksilla ilman vaihteistoa (perinteisesti matkustajajunien vetureiden huippunopeuskin on tuosta syystä selvästi korkeampi kuin tavarajunien vetureiden, vaikkakin on ratkaisuja, jotka soveltuvat molempiin tarkoituksiin).
 

kotte

Hyperaktiivi
Sähkömoottorissa on laaja kierrosalue mutta kyllä joissain sähköautoissakin on silti kaksi vaihdetta. Sellaisen lisäämistä kyllä vältellään viimeiseen asti ihan kustannusten vuoksi.
Tavalliset sähköpirssit ovat aika riisuttuja, mutta kaksivaihteisen auton laatikko ei kovin kalliiksi varmaan tulisi, kun sähkömoottoriin tyypillisesti joka tapauksessa kannattaa rakentaa alennusvaihde ja sopivalla planeettavaihteistoratkaisulla saisi molemmat "yhdellä iskulla". T-mallin Fordissakin oli tuollainen, eli lattiassa poljin, jota painamalla sai pienemmän vaihteen aktivoiduksi poljennan ajaksi, kun seurauksena jarrutti jotakin planeettapyörästön kehää tms. kiertävää osaa (en tunne tarkemmin, taisi olla jarrupoljin myös, muut toiminnot ehkä viiksillä?).
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Tavalliset sähköpirssit ovat aika riisuttuja, mutta kaksivaihteisen auton laatikko ei kovin kalliiksi varmaan tulisi, kun sähkömoottoriin tyypillisesti joka tapauksessa kannattaa rakentaa alennusvaihde ja sopivalla planeettavaihteistoratkaisulla saisi molemmat "yhdellä iskulla".
No uudessa GLB Mersussahan on 2-vaihteinen automaatti taka-akselilla

 

kotte

Hyperaktiivi
No uudessa GLB Mersussahan on 2-vaihteinen automaatti taka-akselilla
Saksalaiselle premium-merkille saattaa huippunopeudella ja vastaavalla sähkönkulutuksella olla suurempi merkitys kuin pelkällä kyvyllä polttaa kumia alemmilla kuin sikäläisillä moottoritienopeuksilla?
 

Jule

Vakionaama
Tavalliset sähköpirssit ovat aika riisuttuja, mutta kaksivaihteisen auton laatikko ei kovin kalliiksi varmaan tulisi, kun sähkömoottoriin tyypillisesti joka tapauksessa kannattaa rakentaa alennusvaihde ja sopivalla planeettavaihteistoratkaisulla saisi molemmat "yhdellä iskulla". T-mallin Fordissakin oli tuollainen, eli lattiassa poljin, jota painamalla sai pienemmän vaihteen aktivoiduksi poljennan ajaksi, kun seurauksena jarrutti jotakin planeettapyörästön kehää tms. kiertävää osaa (en tunne tarkemmin, taisi olla jarrupoljin myös, muut toiminnot ehkä viiksillä?).

Joo, mutta tyypillisessä sähköautossahan ei ole tuollaista ylimääräistä vaihteistoa kuin T fordissa, ja vaikkei se nyt paljoa maksakaan, niin on se silti ylimääräinen kulu, jolle ei normaalissa sähköhenkilöautossa ole tarvetta. T-fordiin oli pakko tuollainen laittaa, koska polttomoottorin kierrosalue nyt luonnostaan on melko kapea. Lisäksi t-fordissa oli aika paljon parempi teho-painosuhde kuin tuossa kirjastossa.

Se että t-fordissa vaihteita ohjattiin polkimin, ei sinänsä liity mihinkään, tämä nykyään normaali järjestely hallintalaitteille esiteltiin vasta luokkaa vuosikymmen myöhemmin. Teknisesti se vaihdevalitsin olisi kyllä ollut mahdollista toteuttaa käsikäyttöisenäkin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Teknisesti se vaihdevalitsin olisi kyllä ollut mahdollista toteuttaa käsikäyttöisenäkin.
Toki olisi, mutta vaihdevipu liittyy hammaspyörävaihteistoihin. Perinteinen automaattilaatikko perustuu tyypillisesti useampaan planeettapyörästöön ja vaihteet valitaan automatiikan ohjaamina teknisessä mielessä samaan tapaan kuin T-mallin Fordissa jarruttamalla yksittäisten ulkokehien tai planeettaryhmien liikettä. Jarrutukset ja vaihdot ovat varsin nopeita, joten ohella on yleensä myös momentin muunnin, joka toisaalta tekee mahdolliseksi tulla toimeen pienemmällä määrällä vaihdepykäliä.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Saksalaiselle premium-merkille saattaa huippunopeudella ja vastaavalla sähkönkulutuksella olla suurempi merkitys kuin pelkällä kyvyllä polttaa kumia alemmilla kuin sikäläisillä moottoritienopeuksilla?
Huippunopeuden ja liikkeellelähtömomentin (vetokoukun vetomassa lähinnä) suhdettahan siinä taidetaan lähinnä tavoitella. Vaikea uskoa että se sähkömoottorin kierrosluvun lasku taloudellisuuttakaan olennaisesti parantaisi, mutta turvaa kovemman huippunopeuden kyllä liikkeellelähdöstä tinkimättä. Toisinsanoen suomalaiselle se ei tarjoa yhtään mitään ja kenties siksi taitaa ainoastaan sakemannin näiden kanssa kikkailla.

Raskaassa kalustossa moniportainenkin vaihteisto on sitten yleisempi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vaikea uskoa että se sähkömoottorin kierrosluvun lasku taloudellisuuttakaan olennaisesti parantaisi,
Lähinnä vaihteisto (kahdella vaihteella) parantaisi kompromissia sähkömoottorin hyötysuhteelle alhaisilla nopeuksilla ja moottorin laakereiden ym. kestävyydelle suurilla nopeuksilla. Esimerkiksi kestomagneettimoottoreilla on vaikea saavuttaa kovin suuria kierrosnopeuksia, kun tarvittava jännite nousee aivan valtavaksi ja haastaa käämien eristeet. Toisaalta monilla moottorityypeillä (jossakin määrin kestomagneettimoottoreillakin) tarvittavan hitaasti muuttuvan magneettikentän riittävän voimakkuuden ylläpito pakkaa hukkaamaan energiaa (kun suprajohtavien moottorikääminen käyttäminen on monista syistä aivan utopistinen ajatus), jos moottorin pitäisi tukea myös hyvin korkeaa kiertonopeutta.
 

Jule

Vakionaama
Kysehän on oikeastaan kierrosalueesta. Ylipäätään tuo vaihteettomuushan on mahdollista silloin kun voimanlähde antaa voimaa myös paikallaan. Sen jälkeenhän kyse on voimanlähteen tuottamasta vääntökäyrästä. Ei höyryvetureissakaan ollut vaihteistoa, höyry autoista en tiedä oliko jossain, yleensä ei.

Toki olisi, mutta vaihdevipu liittyy hammaspyörävaihteistoihin. Perinteinen automaattilaatikko perustuu tyypillisesti useampaan planeettapyörästöön ja vaihteet valitaan automatiikan ohjaamina teknisessä mielessä samaan tapaan kuin T-mallin Fordissa jarruttamalla yksittäisten ulkokehien tai planeettaryhmien liikettä. Jarrutukset ja vaihdot ovat varsin nopeita, joten ohella on yleensä myös momentin muunnin, joka toisaalta tekee mahdolliseksi tulla toimeen pienemmällä määrällä vaihdepykäliä.
No t-fordissahan oli vain kaksi vaihdetta joka oli tietääkseni toteutettu yhdellä planeettapyörällä, kun poljin painettiin lattiaan auto lähti liikkeelle hitaalla välityksellä, ja kun poljin nostettiin täysin ylös kytkeytyi normaali, eli nopea välitys. Asia ei sinänsä liity hallintalaitteeseen mitenkään, ja olisi voitu yhtälailla toteuttaa käsikahvallakin, tai jopa automatisoida, mutta mitään yleistä käytäntöähän tuossa ei vielä tuolloin ollut, ja ford nyt sattui aivoittelemaan että jalkavaihde ja "käsikaasu" on hyvä ratkaisu.

"Käsikaasu" koska t-fordissa ei ollut kaasuläppää.

t-fordin aikaisissa sähköautoissahan oli yleensä nopeuden ja suunnan valinta yhdellä käsikahvalla, toki varmasti myös polkimella ohjattavia oli.

Tämä nykyinen standarditapa sijoitella hallintalaitteet esiteltiin 1916 Cadillacissa. Fordissahan oli alunperin "käsivaihteisto, mutta t-mallissa oli siirrytty jalkavaihteeseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kysehän on oikeastaan kierrosalueesta. Ylipäätään tuo vaihteettomuushan on mahdollista silloin kun voimanlähde antaa voimaa myös paikallaan. Sen jälkeenhän kyse on voimanlähteen tuottamasta vääntökäyrästä. Ei höyryvetureissakaan ollut vaihteistoa, höyry autoista en tiedä oliko jossain, yleensä ei.
Vaihteettomuus on kuitenkin samalla merkityksellinen kompromissi hitaiden nopeuksien kiihtyvyyden ja huippunopeuden välillä. Tuostahan jo jauhettiin edellä myös höyryvertureihin viittaavalta osin (tavarajunilla ja pikajunilla oli eri veturit eri tavoin välitettynä, eli erihalkaisijaiset vetävät pyörät).
 

Jule

Vakionaama
Vaihteettomuus on kuitenkin samalla merkityksellinen kompromissi hitaiden nopeuksien kiihtyvyyden ja huippunopeuden välillä. Tuostahan jo jauhettiin edellä myös höyryvertureihin viittaavalta osin (tavarajunilla ja pikajunilla oli eri veturit eri tavoin välitettynä, eli erihalkaisijaiset vetävät pyörät).
Joo, mutta onko tuo kirjuri vaihteeton?

Miten sähköbussit yleensä ovat? En ole koskaan ollut aähköbussin kyydissä. Kuorma-autoissa käsittääkseni vaihteisto normaalisti on.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miten sähköbussit yleensä ovat? En ole koskaan ollut aähköbussin kyydissä.
Ei ole vaihteistoa -- eivätkä kulje yli 80 km/h, vaikka ei olisi rajoittimiakaan. Noissa kuulee hyvin selvästi, että moottori kiertää aika kovilla kierroksilla luokkaa 70 ... 80 km/h vauhdissa, jota olen itse useasti todistanut kyydissä. Sinällään nuo (järjestään kiinalaisperäiset) ovat matkustajan kannalta miellyttävämpiä kuin dieselbussit yleensä (paremman jousituksen takia).
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Voi se ilmajousituskin pintakova olla.

Toki voi olla, vaikkei tarvitsisi. Mutta jos autossa on akkujen vuoksi massaa niin se pintakovuus rikkoutuu silloin helpommin.

Tai sitten niihin vain ei laiteta sitä pintakovaa jousitusta että akku kestäisi. Matkustajistahan ei niin väliä.
 

Jule

Vakionaama
Toki voi olla, vaikkei tarvitsisi. Mutta jos autossa on akkujen vuoksi massaa niin se pintakovuus rikkoutuu silloin helpommin.

Tai sitten niihin vain ei laiteta sitä pintakovaa jousitusta että akku kestäisi. Matkustajistahan ei niin väliä.
Onhan se toki mahdollista, mutta noin sellaisella semimutulla sanoisin että 25v sitten bussit olivat pehmeämpiä.. Voi tietysti olla että aika kultaa muistoja ja luut kovettuneet iän myötä, mutta ei tuollainen 8-12tonnia painava ilmajousitettu auto kova siksi ole että se olisi liian kevyt.
 

Harrastelija

Hyperaktiivi
Ilmajousitus taitaa olla liian kova jos on painoon nähden) liian pienet pussit tai liikaa ilmaa. Jälkimmäisen taitaa määrätä auton ”maavara”. Olisiko että akkujen painoa on kompensoitu lisäämällä painetta eikä miettimällä pussin kokoa?
 

kotte

Hyperaktiivi
Onhan se toki mahdollista, mutta noin sellaisella semimutulla sanoisin että 25v sitten bussit olivat pehmeämpiä.. Voi tietysti olla että aika kultaa muistoja ja luut kovettuneet iän myötä, mutta ei tuollainen 8-12tonnia painava ilmajousitettu auto kova siksi ole että se olisi liian kevyt.
Itsellänikin on muistikuva, että pitkän matkan bussit ja turistibussit olisivat samalla lailla "pehmeän" oloisia kuin tyypilliset sähköbussit ja niissähän on ilmajousitus ollut tyypillinen matkustusmukavuuden takia. Vanhoista kaupunkibussista on ehkä mitoitettu joustovarat olemattomiksi (ainakin noista, joita tuodaan tilalle, kun sähköbussit eivät riitä), jotta korkeus standardilaitureista pysyy speksien rajoissa. Ilmajousituksen kanssahan moinen ei ole ongelma. "Niiaavat" bussit ovat melko harvinaisia, mutten ole kiinnittänyt huomiota, ovatko nuo pehmeämpiä (ja onko joustot yleensäkään toteutettu niissä ilmajousilla).
 

HelaKammo

Vakionaama
Nää HSL bussit, onko niissä jositus kilpailutuksen kriteerinä ensinkään? Iskiasvaivaisena joutui joskus menemään autolla kun se Hakaniemen ja kurvin alue oli kuin olisi vetänyt harjateräksellä selkärankaan. Ei ole tosiaan ilmajousitusta tai mitään pehmentävää, pahimmat romut löytyy Koiviston autolta, menen ennen junalla, jos voi. Autolla en menisi, jos nuo romut näkisi suoraan sovelluksesta.

Pitkän matkan bussit on ihan eri asia, paikallisliikenteessä on juuri sellaisia halvimpia, että kuskitkin pääsee eläkkeelle jo varhain, tunnen pari, kun selkä ei kestä. Kuskin penkit on jousilla, asikkaiden ei!
 

Jule

Vakionaama
Nää HSL bussit, onko niissä jositus kilpailutuksen kriteerinä ensinkään? Iskiasvaivaisena joutui joskus menemään autolla kun se Hakaniemen ja kurvin alue oli kuin olisi vetänyt harjateräksellä selkärankaan. Ei ole tosiaan ilmajousitusta tai mitään pehmentävää, pahimmat romut löytyy Koiviston autolta, menen ennen junalla, jos voi. Autolla en menisi, jos nuo romut näkisi suoraan sovelluksesta.

Pitkän matkan bussit on ihan eri asia, paikallisliikenteessä on juuri sellaisia halvimpia, että kuskitkin pääsee eläkkeelle jo varhain, tunnen pari, kun selkä ei kestä. Kuskin penkit on jousilla, asikkaiden ei!

Kyllä siellä se ilmajousitus on, bussissa on pakko olla jousitus joka pitää ajokorkeuden vakiona, tai sitten se toimii kuten bussit ennenvanhaan ja kulkee 30cm korkeudessa tyhjänä. Ja oikeasti täysin ilman jousitusta se ei voi olla, jousituksen yksi tarkoitus on myös pysäyttää renkaan resonanssit. Joku vanha 30 kulkeva traktori vaatii joskus hidastamista ettei loikkaa pois ajoradalta, kun se lähtee pomppimaan.

Todennäköisesti se alustarakenne on kuitenkin halvin mahdollinen. Paikallisliikenteen linja-autoissahan tapahtui merkittävä muutos n. 20v sitten. Siihen asti liikennöitsijät pyrkivät mahdollisimman pitkään elinkaareen autoissa, jonka takia niiden korit ruostumatonta, rakenteet olivat tukevampia, (parempi jousituskin varmaan astää osaltaan autoa ravistamasta itseään pilalle) ja autohin tehtiin elinkaaren aikana laajempia ylläpitoremontteja. n. 20v sitten kilpailutettu paikallisliikenne kuitenkin alkoi vaatimaan tietyn ikäistä kalustoa. Joko ihan suoraan ikävaatimuksena, tai sitten päästönormin kautta.

Tuo tietysti tarkoittaa sitä että jos bussilla ei voida ajaa enää kuin luokkaa neljäsosa siitä mitä ennen, sen bussin on oltava reilusti halvempi. Tuosta paikallisliikenteen kilpailutuksesta kuitenkin selvästi suurinosa määrittelee päästöluokan eikä ikää, joten liikennöitsijän voisi olla perusteltua sähköbussi hankkia taas vanhalla logiikalla, joka voisi selittää parempilaatuisen auton. Eri asia on voisiko bussivalmistaja ehtiä siihen noin nopeasti reagoida.

Linkkerillähän oli silloin ajatuksena että olisivat myös sähköistäneet vanhoja dieselbusseja, mutta taisi olla liian vähän liian myöhään. Ne viimeiset "laadukkaat" lähiliikennebussit olivat kai jo pitkälti hävitetty silloin, ja Linkkerin tekniikka edellytti jatkuvaa välilataamista. Ilmeisesti itse tuotteetkaan eivät olleet erityisen toimintavarmoja.
 
Back
Ylös Bottom