Suomen hallitus ja talouspolitiikka

Kansakunnalle olisi kaikkein parasta, kun tämä katastrofaalinen hallitus ei suunnittelisi enää yhtään mitään.
Kyllä se verojarrun ja kehitysapujarrun vois vielä keksiä, muutoin kulman takaa ilmestyy semmonen hallitsijakarhu joka laittaa veroja veron päälle vero^4 ja lähettää ne kehitysapuun, jos kallubit sekä kommentit paikkansa pitää... 😉🫨
 
Siis miksi ei ole tavoite tasapainossa? Ainainen kasvu, ikuinen lisää ja lisää? Jotenkaan en ymmärrä, että jos inflaatio tässä Koronan myötä laukkasi, niin, että hinnat kipusi prosetteja vuodessa, tai nyt Iranin, ehkä Kanadan, sun muiden kautta, niin hitunenkin, edes PIENI paluu edelliseen, on täysi katastrofi. Kaiken pitää kallistua, ja aina, jos jotain pääsee joskus toieseen suuntaan, niin eräät paskoo uima-altaaseensa.

Inflaatio voi olla siis ties mitä, ihan sama, kunhan ikinä ei ole deflaatiota, vaikka se kompensoisi sitä edellisen kvartaalin takia.

Silti nuristaan perus vuosikorotuksista.
 
Jee jee 😒
”Työryhmässä käytyjen keskustelujen jälkeen hallitus päätti kevään 2025 puoliväliriihessä, että rahoitus kerätään sähkönkäyttäjiltä erillisen tariffin avulla”

Ensin tuetaan ihan yltiöpäistä tuulivoiman rakentamista ja kun huomataan ettei se perhana tuulekaan talvipakkasilla, niin sitten aletaan tukemaan jotain joustohimmeliä, kun jo ihan alun alkaenkin tästä oltaisiin selvitty sillä että jatkettaisiin vain niitä sääriippumattoman sähkötuotannon investointeja, mutta kun ei niin ei. Ja aina ollaan sieltä sähkön käyttäjän lompakolta yhä vain lisää kaivamassa näiden kaikenmaailman megalomaanisten Caruna munausten jälkeenkin :mad:
 
Jep, alkaa tämä talouskasvu jo tympimään, toivottavasti seuraava hallitus jatkaa taas julkisen velan ja massan paisuttamista :sormet:

Oletko huomannut mitä tämä hallitus tekee, ottaa ennätysmäisesti velkaa, ja tekee kaikkensa jotta työttömyys olisi ennätystasolla.
kannattaa avata silmät. Sairaalloisella leikkauskiimalla laittoivat vaan vauhtia velkaantumiseen.

Ihmiset eivät toimi kuten Excel taulukon laskelma.
 
Oletko huomannut mitä tämä hallitus tekee, ottaa ennätysmäisesti velkaa, ja tekee kaikkensa jotta työttömyys olisi ennätystasolla.
kannattaa avata silmät. Sairaalloisella leikkauskiimalla laittoivat vaan vauhtia velkaantumiseen.

Ihmiset eivät toimi kuten Excel taulukon laskelma.
Kyllä se työttömyys, tai sen kasvu, johtuu ihan muusta, katso vaikka niistä taulukoista mutta älä vaan sano ääneen mitä selvisi ettei ala eräät kortit viuhumaan ;)
 
Oletko huomannut mitä tämä hallitus tekee, ottaa ennätysmäisesti velkaa, ja tekee kaikkensa jotta työttömyys olisi ennätystasolla.
kannattaa avata silmät. Sairaalloisella leikkauskiimalla laittoivat vaan vauhtia velkaantumiseen.
Se velanottojuna kun on edellisten toimesta laitettu oikein kunnon vauhtiin, niin eihän se nyt hetkessä pysähdy mitenkään. Totuus kuitenkin on että jossain vaiheessa ne pitää maksella takaisin ja se tulee tekemään kipeetä kun nyt jo naristaan näistä leikkauksista - eikä tuossa ole vasta kuin velkajarrua, sen velanoton pysäyttämisestä, saati sitten peruuttamisesta vielä puhumattakaan.
 
Se velanottojuna kun on edellisten toimesta laitettu oikein kunnon vauhtiin, niin eihän se nyt hetkessä pysähdy mitenkään. Totuus kuitenkin on että jossain vaiheessa ne pitää maksella takaisin ja se tulee tekemään kipeetä kun nyt jo naristaan näistä leikkauksista - eikä tuossa ole vasta kuin velkajarrua, sen velanoton pysäyttämisestä, saati sitten peruuttamisesta vielä puhumattakaan.
Joo, nimenomaan velkavauhtipyörä on saanut vauhtinsa aikaisemmin eikä vähiten viime kaudella...
 
Tämä "räikkä" vertaus kyllä osuu ja uppoaa:

loppu tuosta linkistä:

1787639157737.webp
 
Siis miksi ei ole tavoite tasapainossa? Ainainen kasvu, ikuinen lisää ja lisää? Jotenkaan en ymmärrä, että jos inflaatio tässä Koronan myötä laukkasi, niin, että hinnat kipusi prosetteja vuodessa, tai nyt Iranin, ehkä Kanadan, sun muiden kautta, niin hitunenkin, edes PIENI paluu edelliseen, on täysi katastrofi.

Kun koko yhteiskunta on rakennettu sen ikuisen kasvun varaan sen muuttaminen on todella kivuliasta, varsinkin kun enemmistö päätäntävallasta painottuu sille porukalle joka tuon ikuisen kasvun purusta kärsisi eniten.

Ensin tuetaan ihan yltiöpäistä tuulivoiman rakentamista ja kun huomataan ettei se perhana tuulekaan talvipakkasilla, niin sitten aletaan tukemaan jotain joustohimmeliä, kun jo ihan alun alkaenkin tästä oltaisiin selvitty sillä että jatkettaisiin vain niitä sääriippumattoman sähkötuotannon investointeja, mutta kun ei niin ei. Ja aina ollaan sieltä sähkön käyttäjän lompakolta yhä vain lisää kaivamassa näiden kaikenmaailman megalomaanisten Caruna munausten jälkeenkin :mad:

Toisaalta ainakin tällähetkellä se on juuri se tuulivoima joka sähkön hintaa painaa alaspäin, koska tuulivoiman etuna n se että primääri energia on ilmaista..

Carunasotkut taas ei liity aiheeseen mitenkään.. Tai kyse on samasta asiasta kun syyttäisi bensan hinnan noususta tien auraamista, kummatkin kyllä liittyvät autoon hyvin kiinteästi, mutta bensan hinta ei aiheuta lumisadetta sen enempää kuin tien auraaminen ei käytännössä nosta benan hintaa.

Sairaalloisella leikkauskiimalla laittoivat vaan vauhtia velkaantumiseen.

Miten velkaantumista voisi hillitä vähentämättä kuluja?
 
Miten velkaantumista voisi hillitä vähentämättä kuluja?
Yksinkertainen vastaus on tietysti: lisäämällä tuloja.

Valtiontaloudessa se ei tietysti ole kovin suoraviivaista, koska esim. veronkorotukset joiden voisi äkkiä kuvitella lisäävän tuloja saattavatkin todellisuudessa alentaa niitä, tai niillä voi olla muita haitallisia vaikutuksia.
 
Yksinkertainen vastaus on tietysti: lisäämällä tuloja.

Valtiontaloudessa se ei tietysti ole kovin suoraviivaista, koska esim. veronkorotukset joiden voisi äkkiä kuvitella lisäävän tuloja saattavatkin todellisuudessa alentaa niitä, tai niillä voi olla muita haitallisia vaikutuksia.
Maan hallituksella on hyvin rajallinen mahdollisuus lisätä tuloja niin että se saa yhtään laajemman hyväksynnän.

Käytännössä ainoat tavat lisätä laajasti tuloja on nostaa alvia (joka jo nyt ihan huippua) tai nostaa keski- ja pientuloisten veroja.

Tämä suurtuloisten verohelpotus oli sinänsä paskamainen teko, mutta valtion tulojen kannalta kuitenkin aika pieni, koska niitä suurtuloisia joiden on pakko veronsa suomeen maksaa on niin vähän.
 
Niin, eivät ne leikkauksetkaan kai kovin laajasti ole innostusta herättäneet. Suomen valtiontalouden ongelma on täysin ylimitoitettu julkinen puoli, ja kun siitä leikataan, leikataan pääasiassa väärästä paikasta eli niistä joiden pitäisi oikeasti tehdä tuottavaa työtä, eikä monimutkaisesta hallinnosta.
 
Maan hallituksella on hyvin rajallinen mahdollisuus lisätä tuloja niin että se saa yhtään laajemman hyväksynnän.
Siltä se on tuntunut jo pitkään. Miljoona sinne miljoona tänne. Ja kauhea poru niistä parista miljoonasta joka kerta, kun iso kuva on miljardeissa. Liikkumavara miljoonissa, ongelmat miljardeissa. Ovat ehkä oman rakennelmansa vankeja.
 
Perusongelma on, että Suomessa oikein mikään ei tahdo kannattaa ilman tukiaisia. Verot nostavat painetta kattilassa ja eurot vuotavat paineellisesta kattilasta ulkomaille ja toisaalta johdetaan valtion pohjattomaan kirstuun. Suomen talouteen eurot eivät jää kiertämään. Tukiaisilla on saatu kannattavaksi asioita, jotka eivät tuota lisäarvoa mutta tuottavat yhteiskunnalle kustannuksia.

Yksi keskeinen juurisyy on metsäteollisuuden tuotteiden arvon suhteellinen aleminen ja jopa tuotantomäärien väheneminen. Tämä puujalka, joka perinteisesti pystyi maksamaan kaikki kulunsa vientihinnoillaan, on nyt heikossa hapessa eikä kykene pitämään taloutta pystyssä. Muille aloille on kehittynyt perin niukasti uutta liiketoimintaa, joka olisi vientikelpoista tai edes kotimarkkinoilla tuontia korvaavaa.
 
Suomessa julkishallinnon kustannukset ovat 57,56% bruttokansantuotteesta (https://www.statista.com/statistics/263220/public-spending-ratio-in-eu-countries/). EU:n keskiarvo on n. 49,5%. Ero EU:n keskiarvoon on siis n. kahdeksan prosenttiyksikköä. Suomen bruttokansantuote on n. 280 miljardia euroa. Kahdeksan prosenttia siitä on n. 22,4 miljardia. Tarvittavan sopeutuksen kooksi on arvioitu 8-11 miljardia. Jos hallinnon kustannuksia saisi tiputettua vaikkapa neljä prosenttiyksikköä n. 53,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, saataisiin kasaan n. 11,2 miljardia, ja silti Suomi olisi edelleen EU:ssa neljänneksi eniten julkishallintoon kuluttava maa (suhteessa bruttokansantuotteeseen).
 
Suomessa julkishallinnon kustannukset ovat 57,56% bruttokansantuotteesta (https://www.statista.com/statistics/263220/public-spending-ratio-in-eu-countries/).
Tuo on siis suhdeluku eikä osuus, jonka äkkinäinen siitä ottaa ihan nimipoliitikkoja myöden. Suhteen mittaamisen järkevyys on kiistanalainen, kun kyseessä on kaksi täysin eri asiaa, mutta voidaan toki verrata vaikka tomaattisadon suhdetta perunasatoon tai autojen määrään. Julkishallinnon koko Suomessa on ihan samalla hehtaarilla muiden pohjoismaiden kanssa.

Vertailun vuoksi voidaan ottaa taustatietona yksityisen sektorin menot suhteessa bkt:hen, esim. IS vuonna 2014:
Samoilla mittareilla mitattuna yksityisen sektorin menot suhteessa bkt:hen ovat 239 prosenttia. Jos tätä ei ymmärrä, voi helposti erehtyä uskomaan, että julkisen sektorin koko söisi suoraan kasvutilaa yksityiseltä.
 
Tärkeämpää olisi erotella julkisesta sektorista se pelkkää hallinnollista byrokratiaa pyörittävä porukka siitä "tekevästä" porukasta.
 
Tärkeämpää olisi erotella julkisesta sektorista se pelkkää hallinnollista byrokratiaa pyörittävä porukka siitä "tekevästä" porukasta.
Työelämässä sain seurata ns. excel/powerpoint-tyyppejä positiosta toiseen ja heidän siirtymisiään julkiselle tai yksityiselle. Kyseinen lajityyppi sopeutuu hyvin niin julkiselle kuin yksityisellekin, mutta suosii isompia organisaatioita.
 
Suomen julkisella sektorilla työskentelee tiettävästi noin 650 000–700 000 henkilöä. Julkinen sektori kattaa noin 27 prosenttia maan kaikista työllisistä. Tämän lisäksi julkinen puoli on huomattava erilaisten palveluiden ja materiaalin tilaaja: terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, rakennusalalla, kiinteistöhuollossa ja maanpuolustuksessa.
Rahaa jaetaan myös suoraan tukina ja etuuksina ulkomaille, yrityksiin, yhdistyksille ja tietysti yksityisille ihmisille.
 
Lisäksi julkiset hankinnat ovat n. 40 miljardia euroa vuodessa.
On kyllä liikemiehet onnistuneet putsaamaan julkiselta puolelta isot rahat.
Tässä joitain esimerkkejä järjettömistä hinnoista Vantaalla.
 
Näytä liitetiedosto 117164
Mikäs termi tuo nyt taas on...ei kai vaan...:huh2:
Mikä lie sammakko, sillä tuo ei tule toteutumaan, koska ei ole yhteisiä koko valtakunnan kattavia vesiverkkoja, kuten on esim. sähköverkot. Vettä ei siis voi siirtää mitään "vesiverkkoa" pitkin paikkakunnalta toiselle, saati koko Suomessa pohjoisesta etelään. Tai no päijännetunneli nyt on tavallaan tälläinen, mutta sekin on vain syöttövettä PK-seudun käyttöön. Ollaan siis hyvin kaukana mistään "vesimarkkinasta" siinä mielessä miten sähkömarkkinat toimii. Pullovesi sitten tietty erikseen ihan omana tuotteenaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tilanne taitaa olla Riitta Purran märkä uni, mitä enemän leikkaat niin sitä enemän on leikattava kun kulutus hyytyy. Tästä taitaa tuloksena olla veronkorotuksia koska leikatava loppuu.

Onneksi SDP on paikalla ja tekee reilut veronkorotukset sekä keksii uusia veroja, koska "kaiken voi tehdä reilummin" ;D Samalla toki leikkaukset toissijaisiin menoihin perutaan, joten luvassa on lisää veronkorotuksia ja uusia innovatiivisia veroja, jotta kaikki hömppä voidaan rahoittaa kun uutta velkaa ei todnäk enää myönnetä, tai se on liian kallista jopa kommunisteille..
 
Viimeksi muokattu:
"Uuden talousajattelun keskus" ja SAK:n Patricio Laina

Tämä on vain jotain Ylen mielellään esittämää vasemmistoideologiaa, jota ei kannata kovin vakavasti ottaa.
 
Tuo räikkämalli kuvaa hyvin talouspolitiikan mekanismia. Itse olen 70-luvulta lähtien seurannut politiikkaa enemmän/vähemmän ja räikkämalli on ok. Laskin tuossa palvelua myyvän yrittäjän taloustilannetta. Jos tavoitteena on 4000 euron kuukausipalkka, niin kun laskee eläke-, ym. maksut ja lisää alvit päälle, niin suunnilleen niin menee, että laskutuksesta 1/3 jää käteen ja 2/3 menee yhteiskunnan rattaisiin. (Joku yrittäjä voisi laskea tarkemmin).
Kyllähän noilla luvuilla pää tulee vetävän käteen. Ei ole ihme, että työnantajapuoli pyrkii kaikin keinoin alentamaan palkkoja. Ei ole varaa maksaa. Pienissä palkoissa suhdeluvut ovat paremmat.
 
Työelämässä sain seurata ns. excel/powerpoint-tyyppejä positiosta toiseen ja heidän siirtymisiään julkiselle tai yksityiselle. Kyseinen lajityyppi sopeutuu hyvin niin julkiselle kuin yksityisellekin, mutta suosii isompia organisaatioita.
Tsiisus! Oi aikoja, kun tämmönen koko työuran julkisella tehnyt konttorirotta löytää hengenheimolaisen piinkovasta ruotsalaistuneesta liikemiehestä, mitä tulee suurten organisaatioiden pullean keskijohdon tarpeellisuuteen.
 
Ainakin omassa taloudessa leikataan menoja kun rahat loppuu, kai tämän pitäisi olla päivän selvää myös valtion taloudessa?
Jatkuvassa verojen lisäämisessä tulee luu jakajan käteen, näivettää kaiken, yritykset ja kotitaloudet ensin.
30 vuotta myöhässä nämä leikkaukset ja velkajarrut. Taisi Sipilä sitä yrittää mutta kansa halusi leivän lisäksi sirkushuveja ja kehitys apua afrikkaan, kreikkaan, italiaan .....
Eikä meidän velkajuna ole ainoa, monta muutakin junaa on syöksymässä rotkoon.
Minen ehdi suomea pelastaa, täytyy mennä keräämään talveksi risuja, niistä on verokin jo maksettu.
 
Nytkin kansalaiset nurkuvat, että Ruotsin meitä vakavaraisempaa ja kestävästi pitkään hiodettua valtiontaloutta kaitseva hallitus on korvannut ulkomaisten sekopäiden keskinäisestä ja yhteisestä sodasta seuraavan fossiilipolttoaineiden hinnan nousua veronalennuksin ja Norjan upporikasta valtiota johtava hallitus sitoutunut kompensoimaan liian korkeaksi määritellyn markkinoiden heilutteleman hinnan pomppuja yläsuuntaan kuluttajille (tuo puolestaan on yhden kolmannen sekopään aiheuttaman sodan seurausta aika pitkälle -- vaikkakin upporikas valtio tässä tapauksessa nettoaa kummankin sodan seurauksena entistä enemmän) eikä Suomessa tehdä vastaavasti verojen alentamiseksi.

Verojen alentaminen kuitenkin Suomen tapauksessa tarkoittaisi, että puuttuvat rahat lainataan jostakin, eli korkoja ja lyhennyksiä olisi sitten tulevaisuudessa varmuudella putoamassa entistä enemmän (eikä kyse ole siitä, että annettaisiin kansalaisillekin roposia takaisin ulkomailta nettona saaduista satumaisista fossiilienergian kallistumisesta seuraavista lisävoitoista). Suomessa jatkuvasti vain mangutaan lisätukea valtiolta joko suorina tukina tai veronalennuksina mihin tahansa mieltä painavaan ongelmaan ollenkaan välittämättä siitä, miten tämä lisää sekä omaa, mutta varsinkin seuraavien sukupolvien taakkaa tulevina vuosina.
 
Verojen alentaminen kuitenkin Suomen tapauksessa tarkoittaisi, että puuttuvat rahat lainataan jostakin
Tämän vuoksi en juuri henkeäni pidättelisi että Purralta noihin polttoaineiden hintoihin mitään kansalaista helpottavaa tulisi, vaikkakin yrityksille sieltä jotain tippuisikin. Toki se yrittäjän tukeminen laskee kasvaneista kuljetuskustannuksista muodostuvaa yleistä hintojen nousupainetta = vaikuttaa inflaatiota laskevasti. Näin tuo tuki olisi neulan terävä helpotus juuri sinne mihin kuuluukin ja olisi siten vaikutukseltaan maksimaalinen minimaalisin kuluin. Kun taas jos tuosta tulisi yleinen myös kuluttajia helpottava veroale tms. niin se maksaisi mansikoita ja tuntuisi pumpuilla siltikin vain joitain centtejä.
 
Verojen korotuskierre alkoi siitä tilapäisestä autoverosta. On todella helppoa kerätä valtion kassaan rahaa pienilläkin verokorotuksilla. Siksihän siitä on tullut kierre, jota on vaikea katkaista. Kaikki hallitukset ovat paikanneet alijäämäänsä veronkorotuksilla ja hyvin harvoin menoja karsimalla.
Tilapäisestä autoverosta alkaen kirstun vartijoilla on ollut lista, jossa mahdolliset verotettavat kohteet ovat aakkosjärjestyksessä; a > auto, asunto, b> bensa jne. Kun aina ei voi autoilua verottaa niin vuorovuosina otetaan kohde listan loppupäästä; ö> öljy. Eräs hallitus käytti mielikuvitusta ja kolikolla arpomisen sijasta ilmeisesti heitti listaa tikalla ja osui sokeriin, ei huono.
Korkea verokanta huonontaa kilpailutilannetta muihin nähden, kohta kukaan ei halua suomalaista jäänmurtajaa tai droonia kun hinta on liian korkea.

Ei se Purran räikkäkään jousta yhtään taaksepäin.
 
....... Kun aina ei voi autoilua verottaa niin vuorovuosina otetaan kohde listan loppupäästä; ö> öljy.......
Polttoainevero (valmistevero) on kiinteä euromääräinen vero, mikä tarkoittaa, että sitä maksetaan aina saman verran jokaista polttoainelitraa kohden. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelut eivät vaikuta polttoaineveron määrään
 
Takaisin
Ylös Bottom