Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2026

Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
huugo sanoi:
Pörssin tehtävä on tasapainottaa markkina. Ja hinnan heilunta on oire markkinasta - ei pörssin vika. Samoin kuin korkea hinta ei ole pörssin vika - vaan markkinalla olevien pelureiden vika/ominaisuus.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei pörssihinnan vaihtelu huippuhintoihin tai vartin välein tuplaksi ja takaisin näytä tasapainottavan markkinaa, jossa kulutus- ja tuotantomarkkina ei montaa prosenttia tuona aikana muutu. Itse rinnastaisin sähköpörssin BID-säädön ja lämmitysjärjestelmän PID-säädön toisiinsa eli jos tuvan lämmöt nousee kattoon tai heiluu eestaas, niin se on PID-säädön vika, vaikka PID toimii juuri sillä algoritmilla kuin se on tehty,

Pelurien ominaisuus tuo on, mutta pelurit eivät ole kiinnostuneita sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta. Enemmän BID-säädössä pitäisi olla läpinäkyvyyttä ja reaalisuutta, jotta ongelmakohdat näkyisivät.
 
H

huugo

Vakionaama
Hempuli sanoi:
Pelurien ominaisuus tuo on, mutta pelurit eivät ole kiinnostuneita sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta. Enemmän BID-säädössä pitäisi olla läpinäkyvyyttä ja reaalisuutta, jotta ongelmakohdat näkyisivät.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pelurit mudostavat markkinan.

Ja pelurien tehtävä ei ole markkinan tasapaino. Se on pörssin tehtävä. Ja esim Fingridin tehtävä lyhemmässä pelissä.

Mutta on markkinan pelisäännöissä ongelmia, jotka aiheuttavat heiluntaa. Esim täällä keskustellut tasatunneittaiset tunnin mittaiset tarjoukset. Kaikki tuo jäykkyys näkyy nyt pykälinä.

Pykälät ovat oire ei syy. Syihin pitää pureutua ei oireisiin....
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
Joitakin asioita kuluttajapohjalta tulee mieleen, jotta voisi pureutua syihin ja seurauksiin
  1. Tuotannon -50 snt ja kulutuksen 400 snt tarjoukset. Ne eivät ole millään ajatuksella reaalisia ja yhtä hyvin voisi tarjota -5 tai -100 snt. Joku syy on tarjota tuollaisia yltiöpäisiä summia, jotka vahingossa voivat laittaa Fingridin soittelemaan langat punaisina.
  2. Blokkitarjoukset pitäisi jyvittää tarjousajanjaksolle varttitarjousten mukaan, siten että keskihinta säilyisi.
  3. Huipputarjoukset pitäisi olla näkyviä ja analysoida. Mikä on se kulloinkin kallein tuotantomuoto, jonka väitetään muodostavan pörssihinnan. Mikäli se on jo ostettu sähkö, jota tarjotaan pörssiin kalliimmalla itse siitä luopumalla, niin sen ei ptiäisi vaikuttaa pörssihintaan, vaan kansallisen toimijan tulisi maksaa se tasapainottamaan verkkoa ja ottaa ne kustit kantaverkkomaksuissa takaisin.
 
B

bungle

Vakionaama
huugo sanoi:
Sosiaalipolitiilkaa pitää harrastaa muualla kuin markkinan hinnanasetannassa. Ja tuossakin pitää olla tarkkana että hintasignaalin kautta kulkeva kapasiteettiviesti ei häviä liikaa
Klikkaa laajentaaksesi..
Toisaalta on sitä sähköä myyty ilman pörssiäkin ja hinnat oli tasaiset ja kapasiteetissa ei ollut valittamista. Ja edelleen myydään. Ei toki tarkoita, että pörssin syy, mutta voi olla yksi tekijä. Ei liene oikein muuta pörssiä tässä maailmassa, missä hinnat vaihtuu puolentunnin sisällä (+-)10x/100x kohtuu usein saati, että yhden ainoan lapun arvo tätä tekisi(?)
 
Viimeksi muokattu:
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Vihreä on kaunisväri. Varsinkin jos sen yhdistää punaiseen.

1770461128144.png
 
T

tet

Hyperaktiivi
Hempuli sanoi:
Joitakin asioita kuluttajapohjalta tulee mieleen, jotta voisi pureutua syihin ja seurauksiin
  1. Tuotannon -50 snt ja kulutuksen 400 snt tarjoukset. Ne eivät ole millään ajatuksella reaalisia ja yhtä hyvin voisi tarjota -5 tai -100 snt. Joku syy on tarjota tuollaisia yltiöpäisiä summia, jotka vahingossa voivat laittaa Fingridin soittelemaan langat punaisina.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tuotannon -50 c ja kulutuksen +400 c ovat ns. hintariippumattomia tarjouksia.

Ostaja tekee hintariippumattoman ostotarjouksen, kun hän välttämättä tarvitsee haluamansa määrän sähköä. Hän on sitoutunut toimittamaan sähköä omille asiakkailleen tietyn määrän, eikä voi valita että ostaako vai jättääkö ostamatta.

Myyjä tekee hintariippumattoman myyntitarjouksen, jos hän tarvitsee välttämättä sähkölle ottajan, hinnasta viis. Silloin hänellä ilmeisesti tulee kalliimmaksi seisottaa tuotantolaitosta, kuin käyttää sitä. Tai sitten (ja varmaan useammin näin) kyse on siitä, että päästöttömän tuotannon alkuperätakuu tuottaa rahaa enemmän kuin negatiivinen myyntihinta sitä vie. Kun on epävarmaa, saako positiivisella hinnalla sähkönsä kaupaksi vain ei, kannattaa tarjota minimihinta -50 c, jos se kuitenkin tuottaa sentinkin plussaa alkuperätakuiden kautta.
 
A

Antero80

Vakionaama
bungle sanoi:
Toisaalta on sitä sähköä myyty ilman pörssiäkin ja hinnat oli tasaiset ja kapasiteetissa ei ollut valittamista. Ja edelleen myydään. Ei toki tarkoita, että pörssin syy, mutta voi olla yksi tekijä. Ei liene oikein muuta pörssiä tässä maailmassa, missä hinnat vaihtuu puolentunnin sisällä (+-)10x/100x kohtuu usein(?)
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei varmasti ole toista samanlaista pörssiä.
Mielenkiintoista että tuohon kuitenkin riittää kiinnostuneita pörssipelureita myös kuluttaja puolelta.
Kuluttajien käytös aika samanlaista kuin muissa "pörssipeleissä", silloin kun jää "voitolle" kehuskellaan ja tappion hetkellä syytetään pörssiä/markkinoita. Sama toistui kaikilla sijoitusfoorumeilla ja instrumenteilla.
 
T

tet

Hyperaktiivi
Hempuli sanoi:
Miksi -5 snt ja +100 snt eivät ole hintariippumattomia, kun sillä saa joka tapauksessa kaupat? Riski osua tuulettimeen on merkittävästi pienempi näppivirheen sattuessa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Eihän noilla aina kauppoja saa. Kyllä meillä on ollut tilanteita, joissa hinta on ollut alle -5 c tai yli +100 c. Vain minimihinta takaa myyjälle kaupat 100% varmuudella, maksimihinta taas ostajalle.
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
Yleensä aina saa kaupat -5 ja +100 hinnalla ja ellei saa, niin vahinko ei ole valtavan iso. Sen sijaan, jos joskus tarjous jää kiinni -50 snt tai +400 snt, niin tarjoaja ja sähkömarkkina on todella vaikeuksissa, kuten on nähty. En pidä tuollaisia tarjousta mitenkään reaalisena. Tuo viimeinen -50 snt oli selkeästi vahinko ja sitä piti mahtikäskyllä paikata. Jotain muuta kuin kaupan saaminen tuossa on takana, mutta mitä?
 
B

bungle

Vakionaama
tet sanoi:
Eihän noilla aina kauppoja saa. Kyllä meillä on ollut tilanteita, joissa hinta on ollut alle -5 c tai yli +100 c.
Klikkaa laajentaaksesi..
Miksi kauppa pitäisi aina saada? Kyllä 100 sentillä tuottajia tai käytöstä luopujia kaupoille saapuu (ja paljon alemmillakin) ja jos ei saavu, niin sitä joustoa ei yksinkertaisesti ole. Jos jonkun on tässä tilanteessa aivan pakko saada sähkönsä, niin eikö ole järkevämpää vaikka lyödä aggregaatti tulille?
 
Viimeksi muokattu:
H

HelaKammo

Vakionaama
Huominen on kuin kaikki olisi tarjonneet samaa, ja lisäksi nuo pomput päälle. Kaikki hinnat on osineen 13,05. Miten edes pn mahdollista, että puolet vuorokuden varteista on noin tasan samoja?
 
H

huugo

Vakionaama
HelaKammo sanoi:
Huominen on kuin kaikki olisi tarjonneet samaa, ja lisäksi nuo pomput päälle. Kaikki hinnat on osineen 13,05. Miten edes pn mahdollista, että puolet vuorokuden varteista on noin tasan samoja?
Klikkaa laajentaaksesi..
Siellä on joku sama tarjoaja, koka on saanut pätkissä kaupat. Osa mennyt ohi. Riippuen voimalatyypistä ongelma tai sit ei....
 
T

tet

Hyperaktiivi
bungle sanoi:
Miksi kauppa pitäisi aina saada? Kyllä 100 sentillä tuottajia tai käytöstä luopujia kaupoille saapuu (ja paljon alemmillakin) ja jos ei saavu, niin sitä joustoa ei yksinkertaisesti ole. Jos jonkun on tässä tilanteessa aivan pakko saada sähkönsä, niin eikö ole järkevämpää vaikka lyödä aggregaatti tulille?
Klikkaa laajentaaksesi..

No eivät kaikki tarjoukset ole hintariippumattomia. Ostotarjouksista valtaosa on, koska valtaosa haluaa sähkönsä välttämättä saada. Täälläkin palstalla porukka huutaa että sähkö on kansalaisten perusoikeus, eikö sitä silloin pitäisi saada aina niin paljon kuin tarvitsee? Kuluttajakaupassa sitä saakin, en ainakaan tiedä että millään firmalla olisi kuluttajille ehdollisia sähkösopimuksia - "suotamme toimittaa, suotamme olla toimittamatta".
 
B

bungle

Vakionaama
Espejot sanoi:
Mitä kohtaa selityksistä et ole ymmärtänyt?
Klikkaa laajentaaksesi..
Itse en ymmärrä, miten esim. alkutammikuussa ei ollut kolminkertaiset hinnat tai monena muuna täysin identtisenä hetkenä. Tai siis ymmärrän, sen niin, että kun pörssi kerran sekoaa, niin sieltä ulosmitataan pitkään satumaisia voittoja. Mikä mekanismi tämän käynnistää ja mikä sen lopettaa? Se tuntuu monesti olevan aika satunnaista ja välillä jopa haiskahtaa. ChatGPT on samaa mieltä, että useat epäilee NordPoolin toimintalogiikkaa sen kriisiytyessä. Osa toki puolustaa. Voisi tehdä kunnolla tutkimusta, millä löydettäisiin parempia mekanismejä kuin että laitetaan pää pussiin ja todetaan nykyisen olevan täydellinen.
 
B

bungle

Vakionaama
bungle sanoi:
Voisi tehdä kunnolla tutkimusta, millä löydettäisiin parempia mekanismejä kuin että laitetaan pää pussiin ja todetaan nykyisen olevan täydellinen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Esim. arvopaperipuolella on kaupankäynnin keskeytys ja -katkos mekanismeja. Esim. tämän sunnuntain järkyttävä volatiliteetti varmasti laukaisisi näitä. En osaa sanoa onko sovellettavissa, mutta ainakin hillitsisi laukalle lähtöä.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Minulla on todella huono kutina huomisista hinnoista tämän viikonlopun sekoilun jälkeen.

Meneekö jo euro rikki...
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
pökö sanoi:
Kiihkeämmät pösän käyttäjät puolustaa pörssiä loppuun asti vaikka se kusettaisi heiltä viimeisetkin pennoset.
Klikkaa laajentaaksesi..

Ei pörssiä puolustella vaan sitä pelataan. Samalla tavalla voit ostaa osakkeita ja ihmetellä kun kurssit heiluu tai sijoittaa rahastoihin, jos yksittäisen osakkeen heiluminen on liian hermostuttavaa. Jotkut tyytyvät pelkkään korkoon tilillä.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
bungle sanoi:
Itse en ymmärrä, miten esim. alkutammikuussa ei ollut kolminkertaiset hinnat tai monena muuna täysin identtisenä hetkenä. Tai siis ymmärrän, sen niin, että kun pörssi kerran sekoaa, niin sieltä ulosmitataan pitkään satumaisia voittoja. Mikä mekanismi tämän käynnistää ja mikä sen lopettaa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Joo, tälläinen sääilmiö oli viimeksi parikymmentä vuotta sitten että vaikea uskoa että vuonna 2000 oli identinen hetki. Pullonkaulamaksut nosti viimeksi sähkönhiinan tappiin ja algoritmiäkin on muutettu että identinen hetki on soopaa.

bungle sanoi:
Se tuntuu monesti olevan aika satunnaista ja välillä jopa haiskahtaa. ChatGPT on samaa mieltä, että useat epäilee NordPoolin toimintalogiikkaa sen kriisiytyessä. Osa toki puolustaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Se kait on syteemin oominaisuus joka on tiedossa että sähkön hinta nousee rajusti jos tuotannossa on pulaa ja siirtoyhteydet kovilla. Joten minä en ymmärä mitä tässä ei ymmäretä.

bungle sanoi:
Voisi tehdä kunnolla tutkimusta, millä löydettäisiin parempia mekanismejä kuin että laitetaan pää pussiin ja todetaan nykyisen olevan täydellinen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ongelma on että se täydelinen systeemi maksaa eikä maksu miehiä löydy kovin helposti. Vai kuka on valmis maksamaan ydinvoiman hintalisää?
 
M

Mase

Aktiivinen jäsen
Varttitunnin hinnoittelu tuntuu markkinoille vieläkin vaikealta. Miten edelleenkin tunnin ensimmäisen neljänneksen hinta on usein myöhempiä selvästi korkeampi? Onko siihen joku tuotannon tai kulutuksen rakenteesta johtuva syy?
 
B

bungle

Vakionaama
Arisoft sanoi:
Samalla tavalla voit ostaa osakkeita ja ihmetellä kun kurssit heiluu tai sijoittaa rahastoihin, jos yksittäisen osakkeen heiluminen on liian hermostuttavaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Sitähän juuri sanoin. Jos yksittäinen osake heiluisi saman malliin kuin sähkönhinta nyt sunnuntaina. Sen kaupankäynti yksinkertaisesti keskeytettäisiin, koska hinnoittelumekanismi ei toimi. Osakepörssissä tällainen sunnuntain heiluminen ottaa helposti vuoden, mitä nyt nähdään tapahtuvan vartissa (ja koko päivän - mieti vaikka Nokian osaketta, jonka hinta olisi 10€, vartin päästä 20€–100€ ja sitten taas vartin päästä 10€ ja tätä jatkuisi koko päivän ja tämä olisi vielä pientä vaihtelua sähköpörssiin nähden). Eikä taida olla siellä myöskään niin, että kaikki kaupat vartin sisällä toteutetaan kalleimman toteutuneen mukaan. Toinen näyttää toimivan huomattavasti vakaammin.
 
Viimeksi muokattu:
T

-Teme-

Vakionaama
pökö sanoi:
Kiihkeämmät pösän käyttäjät puolustaa pörssiä loppuun asti vaikka se kusettaisi heiltä viimeisetkin pennoset.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pösä on erinomainen kun siellä on maksimaalinen päivänsisäinen hintavaihtelu. Kun vaihtelu tapahtuu 20 ja 80 välillä, niin itsellä on syytä olla kv soppari käytössä.
Kesällä kun hinta seilaa -0.5 ja 2 välillä, on syytä itse olla pösä asiakas.
Järjestelmä on hyvä, mutta sitä pitää osata käyttää hyväksi
Tasainen flätti pörssihinta ei ole käyttäjän unelma, jos sitä toivoo on syytä valita kiinteähintainen soppari.
 
T

-Teme-

Vakionaama
Mase sanoi:
Varttitunnin hinnoittelu tuntuu markkinoille vieläkin vaikealta. Miten edelleenkin tunnin ensimmäisen neljänneksen hinta on usein myöhempiä selvästi korkeampi? Onko siihen joku tuotannon tai kulutuksen rakenteesta johtuva syy?
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuota tapahtuu molempiin suuntiin.
Nousevalla trendillä ensimmäinen vartti tyypillisesti kallein ja viimeinen halvin, laskevalla taas toisinpäin. Tämä toistuu siis tunnin sisällä ja täällä ryhmässä ja tässäkin ketjussa vatvottu aika moneen kertaan.
Kiteytettynä että osa tarjouksista tehdään edelleen tunnin tasolla
 
Viimeksi muokattu:
B

bungle

Vakionaama
-Teme- sanoi:
Pösä on erinomainen kun siellä on maksimaalinen päivänsisäinen hintavaihtelu.
Klikkaa laajentaaksesi..
Niin on. Pelureille ja keinottelijoille. Kummallakin puolen pöytää. Suomelle taloudellinen katastrofi. Sen sijaan, että on halpaa energiaa, sähköt pitää antaa ilmaiseksi tukipakettien muodossa tai vaihtoehtoisesti kärsiä Euroopan korkeimmasta työttömyydestä, tai Suomen kohdalla toki molemmista samaan aikaan.
 
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Arisoft sanoi:
Ei pörssiä puolustella vaan sitä pelataan. Samalla tavalla voit ostaa osakkeita ja ihmetellä kun kurssit heiluu tai sijoittaa rahastoihin, jos yksittäisen osakkeen heiluminen on liian hermostuttavaa. Jotkut tyytyvät pelkkään korkoon tilillä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Sellainen ero on, että yritykset keskimäärin tuottavat jotain voittoa. Lisäksi yhtiöiden markkina-arvo tuppaa kasvamaan euromääräisesti inflaation syödessä rahan arvoa, lisäksi yritys saattaa itsekin kasvaa kokoa. Osakkeiden kurssien manipulointi edellyttää suuria pääomia ja on hyvin epävarmaa saada siitä mitään hyötyä. Varsinkaan pörssiyritys itse ei asialle voi tehdä oikein yhtään mitään. Tilille maksettava korko harvoin ylittää inflaatiota ja korosta menee vielä pääomatuloverokin.

Tässä sähkökaupassa tuottajilla on täysi vapaus säännöstellä markkinoille tulevaa tuotantoa ja nykyisin myös mahdollisuus kuluttaa sitä itse kaukolämmöksi. Fortumhan oli myynyt tämän vuoden tuotannon noin 4 sentin hintaan ja toisaalta edellä taisi ollakin uutinen, että Mikkelissä hakkeen poltto loppuu, jos sähköä saa neljää senttiä halvemmalla. Mikkelissä tämä saattaa jopa toteutuakin, että savut alkaa nousemaan hinnan kohottessa mutta sama ei päde kaikkiin sähkökattiloihin. Sähkölle on monta ottajaa mutta vain yksityisessä kulutuksessa on maksukykyä ja pätevä riippuvuussuhde. Muilla on vaihtoehtoja korvata sähkö ja yksi parhaita on sopimus ja jonnekin +4 sentiin. Ainakin Fortum on näitä tehnyt ja myynyt siis oman kertomansa mukaan 3/4 osalle tämän vuioden tuotannostaan. Eihän tuo kaukana ole omanikaan, jos hinta on 6,49 eli verottomana ~5,2 s/kWh.
 
I

Intolento

Jäsen
Mase sanoi:
Varttitunnin hinnoittelu tuntuu markkinoille vieläkin vaikealta. Miten edelleenkin tunnin ensimmäisen neljänneksen hinta on usein myöhempiä selvästi korkeampi? Onko siihen joku tuotannon tai kulutuksen rakenteesta johtuva syy?
Klikkaa laajentaaksesi..
Kutsuisin nykyistä sähköpörssin hinnanmuodostusongelmaa 'systeemiviaksi'. Nykyinen malli lienee mahdollista saada tomivaksi, mutta ilmeisesti se vaatii paljon aikaa ja töitä. Voisi olla helpompaa ja nopeampaa päästä haluttuun lopputulokseen luomalla uusi hintojen määräytymismalli tyhjältä pöydältä.

Mielestäni tuo hintojen keskiarvoa voimakkaampi muutos alkavalla tai päättyvällä tunnilla johtuu pääasiassa tarjoustentekijöiden matemaattisten kaavojen virheistä/ominaisuuksista.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
bungle sanoi:
Itse en ymmärrä, miten esim. alkutammikuussa ei ollut kolminkertaiset hinnat tai monena muuna täysin identtisenä hetkenä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kun katsoo, mitä Fingridin "Voimajärjestelmän tila" näyttää tammikuun alun ja tämän hetken tilanteesta, niin ei tuossa mitään silmiinpistäävää eroa ole kuin tilanteissa, missä tuulee liukuvana keskiarvona hyvin (tänään tuulee vain "melko" huonosti ja hinnatkin ovat alempana, kun viime viikkoina on yleensä tuullut "todella" huonosti). On ollut pitkään kylmää ja sähköä on poltettu rakennusten lämmittämiseen. Jos tuuli on ollut heikkoa, sähkön kulutus on ollut sitäkin korkeampaa.

Olen itse asiassa odottanut (tai pelännyt) nyt vallitsevan tilanteen kehittymistä jo vuosia. On suorastaan luonnon laki, että näin käy, kun rakennusten lämmitystavasta on päätetty lyhyen aikavälin kustannusoptimoinnin ja faktoista irrotetun toiveajattelun näkökulmasta ja hyvä tuuri pettää.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mase sanoi:
Varttitunnin hinnoittelu tuntuu markkinoille vieläkin vaikealta. Miten edelleenkin tunnin ensimmäisen neljänneksen hinta on usein myöhempiä selvästi korkeampi? Onko siihen joku tuotannon tai kulutuksen rakenteesta johtuva syy?
Klikkaa laajentaaksesi..
Takana täytyy olla jonkinlainen virhe (veikkaisin kulutuspuolta). Tuntimittausten ja tuntipohjaisen optimoinnin käyttö edelleenkin tulee kalliiksi jollekulle, joka vieläkin perustaa päätöksensä moiselle puutteelliselle datalle.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
-Teme- sanoi:
Pösä on erinomainen kun siellä on maksimaalinen päivänsisäinen hintavaihtelu. Kun vaihtelu tapahtuu 20 ja 80 välillä, niin itsellä on syytä olla kv soppari käytössä.
Kesällä kun hinta seilaa -0.5 ja 2 välillä, on syytä itse olla pösä asiakas.
Järjestelmä on hyvä, mutta sitä pitää osata käyttää hyväksi
Tasainen flätti pörssihinta ei ole käyttäjän unelma, jos sitä toivoo on syytä valita kiinteähintainen soppari.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pörssin tarkoituksenahan on nimenomaan sopeuttaa kulutus ja tuotanto keskenään mahdollisimman edullisin kokonaiskustannuksin myynti- ja ostotarjousten perusteella. On itsestään selvää, että kun tuotantoa on vähän ja kulutusta paljon suhteessa ennakoituun, hinnat nousevat kuin raketti ja poukkoilua on mukana. Vastaavasti välillä käy toisin päin ja hinnat painuvat upoksiin. Ei tuo tilanne sähkökattiloiden tai vastaavien osalta sanottavasti muutu, paitsi että negatiiviset ja noillatason hintajaksot leikkautuvat.

Jollei ole moista valmis hyväksymään ja/tai oma kulutus korreloi voimakkaasti kohoavien pörssihintojen kanssa eikä ole valmis sijoittamaan "hintapiikkipujotteluun", on paras miettiä muita energiatariffeja (mieluiten täysin kiinteitä sopimuksia) eli maksaa tavallaan vakuutuksesta myyjälle, joka sälyttää riskiä hintamuutoksista edelleen. Sama on tilanne jopa Fortumin kaltaisen sähköntuottajan tuotantodivisioonan kannalta, eli ei ole järkevää saattaa yritystä likvideettikriisin partaalle, jos sattuisikin eteen useampi kovatuulinen ja leuto vuosi peräjälkeen.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom