Sama henkilö ehdotti myös aivan fantastisen typeriä koukeroita sähköenergian tukkuhinnoitteluun Ukrainan sodan shokin iskettyä. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat (enkä viittaa puoluesseen, vaan varsinaiseen työnantajaan tai kutsuttaisiinko tuota toimeksiantajaksi, en tiedä tarkkaa hallinnollista/sopimusteknistä organisointia).
Fingrid: Suomen sähkönkulutus voi kasvaa pian jopa 40 prosenttia
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
Jep , kaikki ovat huolissaan pelkästään sähkön hinnan noususta..ja ne joilla hyvä soppari eivät siitäkään .
Lyhytnäköistä , kuten kaikki nykyään.
Sen verran tärkeää tuo sähkö on että jos Sähkön hinta nousee niin nousee myös KAIKKI muukin pienellä viiveellä!!
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Miksipä se ei voisi olla sama toimija, joka bygaa sen datakeskuksen ja siihen viereen jonkin SMR-sähkövoimalan
Asia vain menee markkinataloudessa niin, että jos on kysyntää halvalle sähkölle, tuotantoa rakennetaan lisää. Ydinvoiman rakentaminen valitettavasti vie kauan, luokkaa lähes vuosikymmenen parhaassakin tapauksessa nykynäkymin, mutta datakeskusten kaltaiselle prosessiteollisuudelle tuotanto- ja kulutusprofiilin yhteensovitus olisi täydellinen (ja jos kerran datakeskuksia rakennetaan maksoi mitä maksoi kuten edellä on väitetty, vain datakeskusten omistajilla on rahkeita maksaa ydinsähköstä riittävästi). Uusiutuvien kohdalla tarvitaan puskurointia vaihtelevan tuotannon tasapainotukseen, mutta toisaalta seurauksena oleva ajoittainen ylituotanto tarjoaa hyvät edellytykset suhteessa suuremman akkukapasiteetin rakentamiseen kannattavasti tuotantopuistojen sähköasemien yhteyteen tuotannon ja kulutuksen ajottaisen epätasapainon hallintaan, jos uusiutuvaa kapasiteettia ja etenkin tuulivoiman kaltaista talvisaikaankin käyttökelpoista kapasiteettia rakennetaan vastaamaan uutta tasaista kulutusta vähintään tilastollisen keskiarvon mukaisesti.
Mikä pysyy ongelmana, on sähkölämmityskulutuksen profiili, johon mikään sähkötuotantomuoto paitsi ehkä maakaasuun pohjautuva kaukolämmön yhteistuotanto kaasuturbiini- tai moottorivoimaloilla nyky-Suomessa vastaa kohtalaisen hyvin. Sähkölämmitys yleistyi Suomessa, kun pitkälti kuntien omistamat energialaitokset aikoinaan haistoivat sähkön ja lämmön yhteistuotannon kannattavuuden ja lämmitettiinpä rakennuksia sitten kaukolämmöllä tai sähköllä, raha kilahti aina kirstuun. Sittemmin valtiovalta sotki kuvion haistamalla laajan monitasoisen verotusmahdollisuuden (kytkemällä myös CO2-päästöt keppihevoseksi suppean sektoripohjaiselle päästöoptimoinnille). Perintönä sitten on tasapaino-ongelma, josta ei helposti yli enää päästäkään.
Jep ja sen näkee jo hitaampikin, että nyt ollaan jo aivan liian myöhässä uuden tuotannon rakentamisen suhteen. Taitaa olla jopa niin, että edes tuulivoimaa ei rakenneta tällä hetkellä (korjatkaa jos oon pahasti väärässä). Eli uuden kapasiteetin rakentaminen on täysin seis ja uutta kulutusta rakennetaan käytännössä hallitsemattomasti.
Korkeita on sähkön hinnat tälläkin hetkellä jo eikä lämmityskausi oo edes alkanut...
Tuulivoiman tuotanto
www.fingrid.fi
Niin on olleet ennenkin syksyllä ennen kuin yhteistuotantovoimalat alkavat tuottaa lämpöä ja sähköä. Nyt ei kun lämmölle ole kysyntyää niin pelkkää sähköä ei saa halvalla.
Talven hinnat lienevät edelleen "tuulesa temmattuja" eli riippuvat siitä tuuleeko vai ei. Pakkanenkaan ei ole aiemmin ollut ongelma jos tuulee.
Miksipä se ei voisi olla sama toimija, joka bygaa sen datakeskuksen ja siihen viereen jonkin SMR-sähkövoimalan
Hätäisimmät SMR-rakentajat länsimaissa taitavat löytyä Kanadasta, meinaavat saada jonkin padan tällä vuosikymmenellä käyntiin. Loput länsimaiset projektit (pari, kolme) on aikataulutettu maaliin johonkin kohtaan 2030-luvulle. Eli ei varmaan ihan äkkiä kukaan pykää sitä SMR-voimalaa siihen datakeskuksen kupeeseen, datakeskusfirma eikä kukaan muukaan.
Ydinvoima, oli se sitten perinteinen tai SMR, ei tarjoa apua mihinkään akuuttiin lisäenergian tarpeeseen.
Suurten datakeskusten rakentamiseen menee kuitenkin käytännössä ainakin pari, kolme vuotta alkupaukusta, ennen kuin tietokoneet alkavat yleensäkään kuluttaa merkittävästi sähköä ja suunnitellun kapasiteetin saavuttamiseen kuluu tyypillisesti vielä vuosia sen jälkeen. Tuulivoimaa on sen verran täysin valmiiksi luvitettuna, että vielä tuota ehtii hyvin hätiin, jos piakkoin aloitetaan rakentaminen. Suomen uusiutuvat ry:n mukaan tällä hetkellä olisi rakenteilla hieman yli 900MW:n edestä tuulivoimatehoa, https://suomenuusiutuvat.fi/tuulivoima/hankkeet-ja-voimalat-suomessa/rakenteilla-olevat-hankkeet/.
ATK kyllä, mutta datakeskukset ei. Niitä pyörittää kourallinen huoltoukkoja ja järjestelmiä ylläpidetään muualta. Kävin juuri kuuntelemassa Mikkisoftan hehkutusta näistä parista hassusta työpaikasta. Ja ei, en vastusta datakeskuksia. Minua pelottaa, että homma kusee kuten muuallakin ja laskun maksaa kansalaiset sähkön muodossa. Siinä on bensan hinnasta vinkuminen pientä, kun sähkösoppareiden hinnat nousevat 20c - 30c kWh.
Sähköyhtiöt myi sähköä pitkään helvetin halvalla, koska tuotantoa oli paljon/liikaa. Kasvava kysyntä ei lisää heti tuotantoa, vaan vasta kun se saadaan myytyä kalliilla ja pitkillä soppareilla jollekin toimijalle, esim. konesalitoimijalle tai muulle teolliselle firmalle. Sähkön kysyntä ja siitä seuraava puute on sähköyhtiöille erittäin hyvä tilanne, kun hinnoitteluvoimaa riittää. Sähköpörssi ja siirtoliittymät eivät lisää todellista kilpailua, koska täällä on aina ollut halvempaa kuin muualla. Ei kukaan myy tänne halvalla silloin, kun sähköä todella tarvitaan.
Ymmärrän myös, että Fingrid pyrkii varautumaan kantaverkon kestävyyteen ja sähkön riittävyytteen. Siihen se ei kuitenkaan pysty ja kaikkea tarvittavaa sähköä (tilannekohtaista, Suomi on sähkön suhteen vuositasolla omavarainen ja sähkön nettomyyjä) ei kuitenkaan ikinä tuoteta Suomessa, vaan sitä ostetaan muualta ja silloin tällöin nähdään näitä euron parin hintoja per kWh. Ukrainen sodan alkamisen jälkeen näitä on ollut joka vuosi. Vaikea kuvitella, että sähkön kulutuksen merkittävä kasvu voisi millään tapaa laskea sähkön hintaa. Suomessa osa isoista toimijoista, kuten metsäteollisuus on tuottanut oman sähkönsä ja lämpönsä ja vuosikymmeniä. Mm. UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja. Toivoisi tällaista lähestymistapaa muiltakin toimijoilta. Jenkeissä monet kantaverkon ylläpitäjät ovat jäädyttäneet uudet konesaliliitymät kokonaan. Esim. AWS on sen takia rakentamassa jäätävän kokoista 7600 MW kaasulaitosta sähköä tuottamaan.
Amazon's Texas AI campus could run on the biggest gas plant ever built in the US
A state permit issued in January authorizes GW Ranch to release as much as 33 million tons of carbon dioxide annually.
finance.yahoo.com
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Varsinaisesti ei ilmeisesti niin hemmetin halvalla, kun sitä sähköä kuitenkin tuotettiin. Idän tuonti piti hinnat kurissa joskin se samalla torppasi kapasiteetin rakentamisen, koska ei kannattanut. Kun energia tuotiin sähkönä, välttyi päästömaksuilta ja samalla sai kehitetyksi riippuvuussuhteen. Teollisuus sentään rakensi itselleen OL3:n, joskin metsäteollisuuden osalta maailma ehti muuttua jo ennen kuin se valmistui. Jos OL3 ei pyöritä enää paperitehtaita, pyörittää sentään samoissa saleissa olevia tietokoneita.
Kovimman sähköveron alainen kulutus ostaa sähkönsä millä tahansa hinnalla, koska vaihtoehtoja ei ole. Sähkön tuottajat voivat myydä kapasiteettinsa kenelle haluavat, esim. juuri datakeskuksille ostajan ja myyjän parhaaksi näkemällä hinnalla. Yksityinen kulutus ja kaupan ala ei kauheasti voi muuta kuin tyytyä kohtaloonsa ja yrittää räpeltää virittelemällä aurinkopaneeleita katoillensa.
Suomessa on ollut Euroopan mittapuulla suhteellisen edullinen tuotantorakenne kohtuullisen suuren vesivoiman, ydinvoman ja kaukolämmön vastapainevoiman ansiosta. Tällä menolla ydinvoima ja vesivoima tulevat kulumaan datakeskuksissa ja yksityiselle kulutukselle jää sääriippumattomasta vain kaukolämmön vastapainevoima - sikäli kuin kaupunkien energiayhtiöt eivät piippujaan kaada. Nopeaa täydennystä ei voi tulla oikein mistään muualta kuin moottorivoimaloista mutta niiden polttoaineet ovat käytännössä pannassa ja käyttöaika jäisi joka tapauksessa lyhyeksi.
Jenkeissä monet kantaverkon ylläpitäjät ovat jäädyttäneet uudet konesaliliitymät kokonaan. Esim. AWS on sen takia rakentamassa jäätävän kokoista 7600 MW kaasulaitosta sähköä tuottamaan.
Amazon's Texas AI campus could run on the biggest gas plant ever built in the US
A state permit issued in January authorizes GW Ranch to release as much as 33 million tons of carbon dioxide annually.
Jenkeissä tuohon oman sähköntuotannon rakentamiseen on usein syynä surkeat sähköverkot. Maassa ei ole yhtä kantaverkkoa, vaan useita alueellisia. Ja Texas on vieläpä erityistapaus, osavaltio on oma synkronialueensa, ja sillä on vain muutama pieni DC-linkki muualle. Siellä on vähän pakko rakentaa oma kaasuvoimala, jos meinaa jostain sähköä saada. Toki Texas on yksi suurimpia uusiutuvan energian tuottajia USA:ssa, noin kolmasosa sähköstä on uusiutuvaa. Mutta siirtoverkon ollessa mikä on, datakeskuksien on vähän pakko rakentaa oma voimala viereen.
Tuo on siinä mielessä yksinkertaistus, että onhan suomalaisillakin atk-taloilla omistuksessaan ja operoitavanaan datakeskuksia (Suomessa). Datakeskusten rakentamisen ja varustelun kohdalla muutamalla suomalaisella yrityksellä on todella merkittävä markkinaosuus, kun otetaan tietoliikennekin huomioon (esimerkkeinä Nokia, Wärtsilä, tietyt ABB:n suomalaiset yksiköt ja Hitachin Suomen yksiköt sekä tietenkin useat rakennusyhtiöt). Nimenomaan datakeskusten rakentaminen poikii paljon työtä ja liiketoimintaa Suomeenkin etenkin, jos niitä rakennetaan juuri Suomeen.
Suomesta on tosiaankin romutettu suuria määriä sähköntuotantokapasiteettia kannattamattomana. Kun teollisuuden kulutus on muuttunut markkinoiden muututtua, kehitys on ollut väistämätöntä (toki muitakin syitä on ollut), mutta tuollaiset alennusmyyntitilanteet samoin kuin tuotantokapasiteetin niukkuudesta johtuvat ajottaiset hinnan nousut ovat väliaikaisia ilmiöitä. Uutta kapasiteetia rakennetaan, kun on riittävän varmat odotukset lisäsähkön menekille kannattavasti. Jos menekin kasvua ei ole näkyvissä, uutta kapasiteettia ei rakenneta ja vanhan kapasiteetin annetaan rapistua. Ennen pitkää on edessä tilanne, jollainen on pitkään vallinnut Ruotsissa ydinvoiman osalta, eli kunnossapidon laiminlyönnit kostautuvat laitosten epäluotettavuutena ja seisokkeina. Lopulta ruvetaan rakentamaan uutta, kun on pakko korvata romuja, mutta aivan varmasti tuossa vaiheessa hinnat kohoavat sitäkin enemmän. Kun tähän vielä liittyy talouden alhaisempi intensiteetti ja vähempi varallisuus, hinnan nousu kirpaisee entistä pahemmin.
Tuo ei sinällään muuta mitään esimerkiksi kuluttajan näkökulmasta. Sähkön tuottaminen on UPM:lle business siinä kuin paperin, sellun tai kehittyneen biodieselin (toki heillä on myös huomattavasti edistyneenpiä tuotteita teknologisen hienostuneisuuden mielessä). UPM harrastaa kulutusjoustoa ja sähkön välitystä siinä missä Fortumin kaltaiset tiukemmin energiantuotantoon painottuneet yhtiöt. UPM:n voittojen ja liikevaihdon kannalta sähkön ja lämmön myynti on aivan verrattavissa suurten puunjalostukseen perustavien liiketoimintasektoreiden merkitykseen. Sitä paitsi UPM toimii pääosin niin, että sähkö tuotetaan mankala-yhtiöissä, joilta UPM:n sähköliiketoiminta ostaa sähkön omakustannushintaan ja myy sitten omille yksiköilleen ja markkinoille markkinahintaan. Noinhan terve, kannattava ja vastuullinen liiketoiminta toimii.
Ministerilläkin on asiaa aiheesta: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/ac32e1da-5205-4270-97d3-0aac96e63eea?ref=ampparit:4e1c
Juu, kyllä se rakentaminen täällä työllistää. Mainitsit korkeapalkkaiset ATK-työt ja niitä ei pääosin uudet tänne rakennettavat salit tuo. Datakeskuksia tekee esim. Microsoft, Google, Verne ja Nebius. Näissä hostataan palveluita, joiden ylläpito ja kehittäminen hoidetaan muualla. Ylläpito tehdään yleensä halpamaissa follow the sun mallilla. Suomalaisten teleoperaattorien ja IT-palvelutalojen omat salit ovat asia erikseen. Ne eivät ole samaan tapaan tämän rakennusboomin takana, vaan globaalit jätit, jotka hakevat halpaa sähköä ja jäähdytystä tekoäly/pilvikeskuksilleen.
Toistan, en vastusta datakeskuksia, vaan toivon että niiden ja muidenkin teollisten toimijoiden sähköntarpeet huomioidaan ja tarvittaessa pakotetaan huomioimaan hyvissä ajoin etukäteen. Muualla, kuten Irlannissa homma on mennyt vihkoon ja siitä kannattaa oppia.
Tuon kun vielä kääntää toteuttamiskelpoiseksi malliksi, niin sähkön tuotannolle, kulutukselle ja myös siirrolle pitäisi luoda sopimusvelvotteisiin johtavat kapasiteettimarkkinat: Jos liität kulutusta verkkoon, on sitoutettava tuotantokapasiteetin tarjoava(t) tuottaja(t) ja siirtoketjun tarjoaja sopimuksin peliin ao. aikarajat kattavasti. Tuollaiset sopimukset ovat pitkäaikaisia, tyypillisesti monivuotisia, eikä varttipeliä niin kuin sähköenergiakauppa. Monissa maissa tuollaisia markkinoita on jo säädettykin käyttöön, mutta kovin erilaisia ovat toteutukset toistaiseksi olleet.
"Vanhoja asiakkaita" ei tietenkään voida vapauttaa velvollisuuksista sopia kapasiteettitarpeistaan vastaavasti yksin tai aggregoituna (mutta tämähän ei edes käytännössä vaikuta olemassa olevaan vakiintuneeseen ja hyväksytyksi oletettuun käyttöön sanottavasti).
Mihinkään "kauneuskilpailuihin" ei ainakaan pidä mennä eikä etenkään poliittisin perustein tehtävästä priorisoinnista, kun kysymys on pohjimmiltaan puhtaasti teknis-kaupallisesta optimointitehtävästä.
Konkreettinen paikallinen esimerkki Lahdessa sähkönkulutuksen kasvuun Ylen uutisessa:
yle.fi
Tiktokille rakennettava datakeskus syö yhtä paljon sähköä kuin kotitaloudet ja teollisuus Lahdessa yhteensä
Lahti Energia käyttää runsaat 10 miljoonaa datakeskukseen liittyviin investointeihin. Datakeskustoimija korvaa kustannukset. Sähkönkäyttö Lahdessa tuplaantuu.
yle.fi
Tiktokille rakennettava datakeskus syö yhtä paljon sähköä kuin kotitaloudet ja teollisuus Lahdessa yhteensä
Tässä vielä muut muutokset päälle; esim. teollisuus vaihtaa maakaasukattilat sähkökattiloiksi. Ne siirtojohdot mitkä ovat riittäneet vuosikymmenien ajan eivät enää riitä, vaan uutta järeää sähkölinjaa on rakennettava.Ei vaihda. Se hankkii sähkökattilat maakaasukattiloiden rinnalle, käytettäväksi silloin kun sähkö on halvempaa. Ja vaikkapa metsäteollisuuden tapauksessa molemmat ovat rinnakkaisia biopolttoaineille, niillä lämmitellään useimmin koska se on halvempaa kuin kaasu tai sähkö.