Hehkulamppu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Luukku
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Luukku

Vakionaama
Olipa ihanaa kiertää hehkulamppu pitkästä aikaa valaisimeen! Nyt toimii himmennys kuten pitääkin. 10kpl tuli kotiovelle toimitettuna 1,68€/kpl. Laillisia.
Voi tätä ilon ja onnen päivää. Piti oikein ihailla pitempään langan ripustusta. Muistan kun niitä myytiin 10kpl paketeissa 39mk.
 
Pitäisiköhän laittaa myyntiin oma varasto? En taida enää käyttää??
Olohuoneessa on yksi jäljellä, muualla tulee LED tilalle
Huonompi juttu on loisteputket...
 
Ledit ei esim käy kovinkaan hyvin kristallikruunuihin, tulee valoa liikaa ja kun ei ole uusia led-himmentimiä. Kirkas kynttilälamppu on niihin paras. Yläkerran olohuoneen pylväsvaloihin tuli nyt hehkulamput ja niissä himmennin, tunnelmallinen valo, oikein hyvä. Ei viitsi jokaisen tunnelmavalon takia jotain äppiä ladata.
Ledit on siellä hyvä missä tarvitaan paljon valotehoa.
 
Mulla poksahteli joskus kruunun kynttilähehkut. Onnellinen olen kun sai kiertää ledit tilalle. Filamenttimalleja tuntuu löytyvän riittävän himmeitä.
 
Meillä ei oikein pelaa mitkään lamput työhuoneen E27 plafondissa.
Hehkulamput oli lyhytikäisiä, pienloistelamput oli lyhytikäisiä, matta 11W filament ledit oli lyhytikäisiä.
Nyt taitaa olla samanlainen/tapainen matta mutta 7W.
 
Kyllä tuo hehkulampun ja hiililankalampun sävy on vaan silmälle hyvä sisustuksellisesti, kotoisa. Vaihtanut pois noita ledejä.
 

Tuollaiset on toimineet hyvin plafondissa. Sikäli outoa jos lamput ei kestä jossain tietyssä valaisimessa.
Teoriassa jotkut led- polttimot voivat olla vaativia nollan ja vaiheen keskinäiselle napaisuudelle. Pistotulpallisessa valaisimessa voi kokeilla kääntää pistotulpan, kiinteässä (tai puolikiinteässä) voi sähköasennusluvat/taidot omaava henkilö kääntää napaisuuden johdotusta muuttaen. Euroakaan ei kannata tähän kuitenkaan käyttää, koska todennäköisyys led -polttimon keston heikentymiseen väärän napaisuuden takia on häviävän pieni. Alkuaikoina E27 -kantaisissa ledeissä oli kyllä olemassa välillä tätä ongelmaa. Yleensähän polttimo sisältää elektroniikan, joka poistaa tämän ongelman kokonaan. Suurin yksittäinen teoreettinen ongelma on vääränlaisen toteutuksen krtiittisyys nollan katkomiselle, joka saattaisi tappaa polttimon "kerrasta".


Koska nyt ollaan energiatehokkuudesta kiinnostuneiden harrastelijoiden foorumilla, heitän tähän vielä yhden vinkin; noissa plafoneissa ja vastaavissa katto- tai seinäpinnalle asennettavissa valaisimissa kannattaa käyttää suuntaavia led -polttimoita (esim. 180 astetta), ei ympäri säteileviä, ellei valaisin sisällä heijastuspintaa tai valonjako/tyyliseikat ei ole erityisesti ympärisäteilevää polttimoa tarvitseva.


Edit: kosketushäiriö valaisimenrungossa tai liitospinnoissa on todennäköisempi syy led-polttimon nopealle hajoamiselle kuin suunnittelu virhe (tai halpuutus). Myös kosketuspinnan likaantuminen luetaan tässä yhteydessä kosketushäiriöksi.
 
Kiinteässä valaisimessa vaihe ei saa olla lampun kierreosassa vaan sen tulee olla pohjakoskettimessa. Muuten lamppua vaihtaessa kierreosasta voi saada kuolettavan tällin jos virta unohtuu päälle.
 
Kiinnostava teoria. En keksi mitään syytä moiselle, joten voisitko valaista, mihin fysikaaliseen ilmiöön tämä teoria perustuu?
Minä ainakin voin heti keksiä syyksi lampun elektroniikan ympärille syntyvän sähköpärinän, kun lampun kierreosan kanssa samaan 0-potentiaaliin suunnitellut osat interferoivat läheltä löytyvien maatettujen metalliosien kanssa, jos kierreosaan kytketäänkin vaihepotentiaali.
 
Minä ainakin voin heti keksiä syyksi lampun elektroniikan ympärille syntyvän sähköpärinän, kun lampun kierreosan kanssa samaan 0-potentiaaliin suunnitellut osat interferoivat läheltä löytyvien maatettujen metalliosien kanssa, jos kierreosaan kytketäänkin vaihepotentiaali.

Tuo on vähän sama kuin mitä itse pohdin mahdolliseksi seuraukseksi, että valo jää palamaan himmeästi jos siinä on väärin päin asetettuna suurempi kapasitiivinen kytkentä maihin. Näitähän on joskus ollut ettei valo sammu kytkimestä.
 
Huonompi juttu on loisteputket...
Oli vähän etsimistä, kun en halunnut maksaa K-raudalle toimitusmaksua 40euroa samaan aikaan kun nettisivu mainostaa toimitus 6.90€, mutta nyt on matkalla 60 vuoden gr10q loisteputket. Eli siis 3kpl. Nuo ovat todella pitkäikäisiä enkä tiedä onko nyt EU:lta vihreä teko korvauttaa noita throw-away tekniikalla ja vielä menisi toimiva lamppurunkokin kaatopaikalle samalla.

Jos tarve, niin Sähkö-Mäntylästä löytyy vielä - google ei heti paljasta tuota paikkaa.
 
Loisteputkilla tehtiin aikanaan talon epäsuora yleisvalaistus. Putkia ehkä 20-30 yhteensä, kaksi kenties vaihdettu 18 vuoden aikana eli hetken kestää ennen kuin korvautuvat led-putkilla.
 
Muistan teinivuosilta, kun isä teki kotitaloon remonttia ja sähkäri kävi vetelemässä pintajohdot, pistorasiat yms ja keittiön kattoon tuli 2x18W loisteputkivalaisin, oli siinä kirkas valo. MPLM kaapelit oli suorissa riveissä ja kiinnikkeet tasaväleillä, kelpasi katsella sähkärin kädenjälkeä.
 
Putkia ehkä 20-30 yhteensä, kaksi kenties vaihdettu 18 vuoden aikana eli hetken kestää ennen kuin korvautuvat led-putkilla.

Itse vaihdoin toimivien putkien tilalle ledit todettuani että vaihdos säästää nopeasti ledien hankintahinnan sähkölaskussa kun nuo ovat joka päivä päällä päivälläkin.
 
Eihän lediputket taida enää olla kalliimpia kuin loisteputket aikanaan. Syttyvät heti, kestävät tyypillisesti selvästi pitempään ja vievät vain luokkaa puolet tai hiukan päälle loisteputken kulutuksesta samassa valaisimessa samalla valoteholla ilman valaisimen muutoksia. Eipä karvalakkiputkien valon spektrilläkään ole etua lediputkien spektriin nähden (ja laatuspektriä tuottavat lamput antoivat niin vähän valoa, että tyypillisesti valaisin oli kahdennettava).

Mahdolliset himmennysratkaisut ovat oma problematiikkansa. Tarkoitukseen soveltuvan lediputken sentään pystyy himmentämään sopivilla vehkeillä niin, että valon laatu säilyy aivan kelvollisena. Perinteisten loisteputkien himmennysyritys noille tarkoitetuilla vehkeillä puolestaan onnistui usein vain rajallisilla kirkkausasetuksilla, ellei välkkyvä diskovalaistus ollut tavoitteena.
 
Eihän lediputket taida enää olla kalliimpia kuin loisteputket aikanaan. Syttyvät heti, kestävät tyypillisesti selvästi pitempään ja vievät vain luokkaa puolet tai hiukan päälle loisteputken kulutuksesta samassa valaisimessa samalla valoteholla ilman valaisimen muutoksia. Eipä karvalakkiputkien valon spektrilläkään ole etua lediputkien spektriin nähden (ja laatuspektriä tuottavat lamput antoivat niin vähän valoa, että tyypillisesti valaisin oli kahdennettava).

Mahdolliset himmennysratkaisut ovat oma problematiikkansa. Tarkoitukseen soveltuvan lediputken sentään pystyy himmentämään sopivilla vehkeillä niin, että valon laatu säilyy aivan kelvollisena. Perinteisten loisteputkien himmennysyritys noille tarkoitetuilla vehkeillä puolestaan onnistui usein vain rajallisilla kirkkausasetuksilla, ellei välkkyvä diskovalaistus ollut tavoitteena.
Ei päde mm gr10q:n kanssa. Liputin itselleni sen yhden toisen putken tilanteen toisesta ketjusta sitä silmälläpitäen kun 10v päästä sellainen hajoaa (tahti on about tuo ja noitakin on parikymmentä tässä talossa), enkä nyt muista sopiko siihen aina led vai ei.
 
Ei ole perusputkia, haettiin sopiva värilämpötila ja hyvä värintoisto aikanaan. Ei himmennettäviä kylläkään, mutta voidaan sytyttää useammassa ryhmässä. Luotto ledien luvattuun kestoon melko vähäinen kun ulkovaloja saa olla vaihtamassa parin vuoden välein vaikka pitäisi kestää kymmeniä tuhansia tunteja....
Eihän lediputket taida enää olla kalliimpia kuin loisteputket aikanaan. Syttyvät heti, kestävät tyypillisesti selvästi pitempään ja vievät vain luokkaa puolet tai hiukan päälle loisteputken kulutuksesta samassa valaisimessa samalla valoteholla ilman valaisimen muutoksia. Eipä karvalakkiputkien valon spektrilläkään ole etua lediputkien spektriin nähden (ja laatuspektriä tuottavat lamput antoivat niin vähän valoa, että tyypillisesti valaisin oli kahdennettava).

Mahdolliset himmennysratkaisut ovat oma problematiikkansa. Tarkoitukseen soveltuvan lediputken sentään pystyy himmentämään sopivilla vehkeillä niin, että valon laatu säilyy aivan kelvollisena. Perinteisten loisteputkien himmennysyritys noille tarkoitetuilla vehkeillä puolestaan onnistui usein vain rajallisilla kirkkausasetuksilla, ellei välkkyvä diskovalaistus ollut tavoitteena.
 
kestävät tyypillisesti selvästi pitempään

Onnea vaan, jos olet köytänyt kestävän LED-lampun jostain. Järjestelmällisesti yksikään LED ei ole koskaan kestänyt murto-osaakaan lupauksista, osa kypsyy suorastaan vuodessa melkein käyttämättömänäkin.

Loisteputket sen sijaan on todella pitkäikäisiä. Oma yleisvalaistukseni on elektronisten toimilaitteiden takana, kaikki 6 putkea alkuperäiset vuodelta 2004.
90-luvun verstaan putkia osan vaihtelin tänä kesänä, alkuperäiset paloi kyllä mutta oli hiipuneet. LED-tekijöillä on vielä oppimista kestävyydestä (ja valehtelun lopettamisesta speksien kohdalla).
 
Onnea vaan, jos olet köytänyt kestävän LED-lampun jostain. Järjestelmällisesti yksikään LED ei ole koskaan kestänyt murto-osaakaan lupauksista, osa kypsyy suorastaan vuodessa melkein käyttämättömänäkin.
Olet vain hommannut jotakin kuraa, jos kokemuksesi ovat tuollaisia. Normaali kierrettävä ledlamppu kestää ainakin itselläni vuosissa laskettavan polttoajan (yhteen laskettuna paloaikana). WC:ssä on yksi pieni "yövalo", joka on laadultaan kelvoton (välkkyy), mutta on palanut yhtä soittoa pitkälti yli kymmenen vuotta (ehkä pikemminkin lähes 20 vuotta). Tuossa edessä on yksi himmennetty, joka on palanut useita vuosia yhtä mittaa. Yhtään tavanomaista putkiloistelamppukorviketta en ole joutunut vaihtamaan (on noita kotona ja mökillä käytössä lähes kymmenen). Sen sijaan tavanomainen loisteputki ei kestänyt WC:ssä tavanomaista käyttöä elektronisen liitäntälaitteen kanssa kuin luokkaa vuoden eli noita sai vaihtaa jatkuvasti. Kyllästyin ja kun varasto ehtyi, vaihdoin tilalle "universal"-putken vajaa vuosi sitten. Jos hajoaa, vaihdan seuraavaksi koko valaisimen.

Toki epäonnistuneita lamppuja on useampia omallekin kohdalle sattunut. Elektroniikka on noissa välistä, mitä sattuu ja noissa hehkulangan muotoisen lediketjun lampuissa laatu on vaihdellut eniten (mutta pitkään kestäviäkin on osunut kohdalle ulkovalossa, jota hämäräkytkin ohjaa vuoden mittaan päälle melkein puolet vuoden tunneista).
 
Kestävimmät E27 kantaiset LED lamput olen ostanut halvalla IKEAsta. Valtava määrä käyttötunteja muttei ne tunnu hajoavan millään.
 
Luotto ledien luvattuun kestoon melko vähäinen kun ulkovaloja saa olla vaihtamassa parin vuoden välein vaikka pitäisi kestää kymmeniä tuhansia tunteja....

Minulla on tällaiset talon joka nurkassa ollut jo vuosia 2022 lähten. Yhtään ei ole tarvinnut vaihtaa. Vaihdon ne loistelamppujen tilalle kiinalaisella adapterilla ja oikosuljin kuristimen samalla. Energiankulutus tipahti kolmannekseen.


Uskoisin että avain kestävyyteen tulee siitä että teho on pienempi ja se jakaantuu useammalle ledille, joten ne pysyvät huomattavasti viileämpänä.
 
Useammin sai ennen hehkulamppuja vaihtaa kun nykyisin vastaavia led lamppuja. En oikein ymmärrä miksi joku niiden perään haikailee.
 
Kaikille jotka tuskailevat erittäin nopeasti (esim. vuosi) rikkoontuvien led- polttimoiden kanssa annan neuvon:

yksi kriittisimmistä komponenteista, joka rikkoo nuo polttimot ei ole polttimo itsessään, eikä valaisin runko vaan ohjauslaite eli yleensä valaistusta ohjaava kytkin. Kytkin resonoi kytkeytyessään nopeudella, jota ei voi ihminen havaita ja kytkimen vanhetessa tai vioittuessa tämä resonointi voi kasvaa todella suureksi ja se voi tuhota todella nopeasti elektronisen laitteen eli tässä tapauksessa led- polttimon.

Kokemusta on ja vaihdettuani kaikki kytkimet (toki vanhat olivat ainakin 30 vuotta vanhat) uusiin ei yksikään polttimoi ole hajonnut liian nopeasti. Aiemmin hajosi 2 polttimoa per vuosi yhdessä valaisimessa. Tästä kokemuksesta toki yli vuosikymmen, mutta ongelmaan johtaneet fysikaaliset syyt eivät maailmasta ole poistuneet minnekään.

Sama tekninen syy tuhoaa myös hehkulangan muistaakseni, muttei yhtä herkästi, tämän voin toki muistaa jo vähän väärinkin...
 
Kiinnostava teoria. En keksi mitään syytä moiselle, joten voisitko valaista, mihin fysikaaliseen ilmiöön tämä teoria perustuu?
Tässä yhteydessä minä en viittaa mihinkään fysikaaliseen ilmiöön vaan suunnitteluvirheeseen tai huonoihin puolijohdekomponentteihin, joita osa led -valaisimista/polttimoista (esim. E27 -kantaiset alkupään tuotoksen) pitää/piti sisällään aikoinaan.

Olen useita kertoja törmännyt töissä ja omissa testeissäni kiiluviin ja vilkkuviin ledeihin, joista sähkömagnetismin mukainen jännitteen indusoituminen mielestäni selittää parhaiten osan ei toivotusta toiminnasta, mutta olen joissain tapauksissa päätellyt osan häiriöistä olevan peräisin muustakin kuin indusoitumisesta eli jäljelle jäänee anoastaan elektroniikan toimintahäiriöt? Joskus nuo muut kuin indusoitumisesta mielestäni johtuvat viat ovat poistuneet vaihtamalla vaihe ja nolla keskenään (polttimoissa joissa oletettavasti pitäisi olla toimiva tasasuuntaus. Kääntämistä ei voi tehdä + ja - napojen suhteen.).


Muiden keskustelijoiden esittämät arvelut sähkömagnetismin aiheuttamista ongelmista poltinta ympäröivät metallisen kierteen (tai vastaavan) aiheuttamina, eivät itselleni ole aiemmin tulleet mieleeni ja pidän myös tätäkin teoriaa mahdollisena ja kiinnostavana.
 
Muiden keskustelijoiden esittämät arvelut sähkömagnetismin aiheuttamista ongelmista poltinta ympäröivät metallisen kierteen (tai vastaavan) aiheuttamina, eivät itselleni ole aiemmin tulleet mieleeni ja pidän myös tätäkin teoriaa mahdollisena ja kiinnostavana.
Omasta mielestäni nuo tuskin ovat sähkömagnetismia, vaan sen sijaan sähköstaattisuutta. Kun lampun elektroniikan tai kannankin nollajohtoon kytkettäväksi ajateltu laajahko metallipinta kytketäänkin vaiheeseen, tuosta syntyy tuntuva sähkökenttä ao. osan ja lähellä olevien (kuten itse valaisimen) maadoitettujen osien välille. CMOS-osat esimerkiksi saattavat reagoida hyvinkin näkyvästi moisiin vaihtuviin sähkökenttiin, ellei asiaa ole erityisesti huomioon lampun suunnittelussa.
 
Olet vain hommannut jotakin kuraa, jos kokemuksesi ovat tuollaisia

Muun löytäminen tuntuu olevan vaikeaa. On ollut Osramia, Airamia, markettirojua. En tiedä mikä pitäisi olla.

Parhaita on olleet Amazonista ostamani mikälie GU10-retrofitit, jotka on kestäneet. E27-ulkovaloja saa olla vaihtamassa joka vuosi, vaikkei tunteja tule kovinkaan paljoa. Nuo floodlightit (vanhojen 300-500W halogeenien korvaajat) on kaikkein surkeimpia. Ne ei kestä lähellekään sitä vanhan halogeenin käyttöikää. Nytkin on vainaana muistaakseni IKH:lta ostettu (ei edes halpa) 200W valaisin, joka muistaakseni 3 vuoden aikana ei liene yhteensäkään palanut vielä edes sataa tuntia ja sen olis pitänyt kestää mun elinikä vähintään. Tehokas oli, mutta ketuttaa kiivetä tonne korkealle nyppimään sitä. Takuuajan ne kyllä just menee, tai ehkä nuo E27:t ei mee sitäkään, mutta piruko niitä setvii, ei jaksa.
 
Muun löytäminen tuntuu olevan vaikeaa. On ollut Osramia, Airamia, markettirojua. En tiedä mikä pitäisi olla.

Parhaita on olleet Amazonista ostamani mikälie GU10-retrofitit, jotka on kestäneet. E27-ulkovaloja saa olla vaihtamassa joka vuosi, vaikkei tunteja tule kovinkaan paljoa. Nuo floodlightit (vanhojen 300-500W halogeenien korvaajat) on kaikkein surkeimpia. Ne ei kestä lähellekään sitä vanhan halogeenin käyttöikää. Nytkin on vainaana muistaakseni IKH:lta ostettu (ei edes halpa) 200W valaisin, joka muistaakseni 3 vuoden aikana ei liene yhteensäkään palanut vielä edes sataa tuntia ja sen olis pitänyt kestää mun elinikä vähintään. Tehokas oli, mutta ketuttaa kiivetä tonne korkealle nyppimään sitä. Takuuajan ne kyllä just menee, tai ehkä nuo E27:t ei mee sitäkään, mutta piruko niitä setvii, ei jaksa.
Samaa mieltä, muulla on ollut osramin 12v ja 230v spotteja valmistajan halpissarjasta kalleimpaan. Käyttöikä on kaikilla yhteinen nimittäjä eikä mikään kestä edes sitä mitä halogeenit kestivät puhumattakoon nyt edes noille luvatuista käyttötunneista
 
200W valaisin, joka muistaakseni 3 vuoden aikana ei liene yhteensäkään palanut vielä edes sataa tuntia ja sen olis pitänyt kestää mun elinikä vähintään.
Luultavasti sytytykset/sammutukset ja ulkoilman kosteus ja lämpötilojen vaihtelu ne tappaa ennemmin kun käyttötunnit. Varmaan kestäisi pitempään jatkuvasti palaen. Sama kokemus kyllä pienemmistä, 50W led-heittimistä IR-kytkimellä. Käyttötunteja ei paljonkaan mutta parin vuoden välein saa uusia. Onneksi halpoja.
 
Keittiön kaappien päällä on sellaiset G kannalliset halogeeni valot ja ledihuumassa ajattelin nekin laittaa ledeiksi. Ensinnäkin ne ledipolttimot oli kamalan näköisiä klohmoja ja niiden valoteho alkoi hiipua, olivat jo tosi himmeitä. Ajattelin, että muuntajat varmaan hajoo. Vaihdoin polttimot takaisin halogeeneiksi niin valon määrä kuin aikaisemminkin. Muuntajat ehjiä. Vanhassa vara parempi.
 
Kestävimmät E27 kantaiset LED lamput olen ostanut halvalla IKEAsta. Valtava määrä käyttötunteja muttei ne tunnu hajoavan millään.
Muutama vuosi sitten itsellä hajosi pihavalosta hehkulamppu n. 25v käytön jälkeen. Oikein odotin että mikä ihme laatulamppu sieltä löytyy, niin oli valmistettu DDR:ssä o_O
Kaiketi ollut välivarastossa vuosia ja sitten laitettu 1997 tuohon.
Samassa käytössä muiden ulkolamppujen kanssa ollutkin ongelmia lyhyiden kestojen kanssa...
 
mikä ihme laatulamppu sieltä löytyy, niin oli valmistettu DDR:ssä o_O
Ehkä siellä ei oltu kuultu kapitalistisesta suunnitellusta hajoamisesta... ilmeisesti hehkulamput tehtiin ihan tahallisesti hajoamaan tietyssä ajassa että saadaan myytyä lisää . Ikuinen kulutustavara ei ole hyvä bisnes :cool:
 
Kiinteässä valaisimessa vaihe ei saa olla lampun kierreosassa vaan sen tulee olla pohjakoskettimessa. Muuten lamppua vaihtaessa kierreosasta voi saada kuolettavan tällin jos virta unohtuu päälle.

Tosin ei kierteessä saa olla nollaakaan.. En tosin tiedä koska tuo on muuttunut, joskus kauan sitten. Siellä on kannan pohjalla kieli jossa nolla, toki kiinalaisia määräystenvastaisia lampunkantoja joissa kierreosa on yhtenäinen kuppi on joka paikka väärällään.

Muun löytäminen tuntuu olevan vaikeaa. On ollut Osramia, Airamia, markettirojua. En tiedä mikä pitäisi olla.
Sinänsä se pelkkä brändi ei takaa vielä mitään, mutta esim Airamilla niiden Pro sarjan lamput ovat ihan laadukkaita.

Toki esim GU10 spotit ovat ongelma, erityisesti umpinaisissa valaisimissa ne vaan kuumenevat liikaa, ja ainoa tapa kasvattaa elinikää on laittaa riittävän pienitehoiset lamput.
 
Kytkin resonoi kytkeytyessään nopeudella, jota ei voi ihminen havaita ja kytkimen vanhetessa tai vioittuessa tämä resonointi voi kasvaa todella suureksi ja se voi tuhota todella nopeasti elektronisen laitteen eli tässä tapauksessa led- polttimon.
Sitä ei sanota resonoinniksi, kun kyse ei ole värähtelypiiristä, jolla on tietty värähtelyaajuus, vaan termi on kytkinvärähtely. Kun mekaaninen kontakti liikkuu niin se kytkeytyy ja irtoaa ja kytkeytyy moneen kertaan peräkkäin kunnes asettuu johtavaksi. Vanha kulunut kytkin tekee tätä ehkä enemmän. Kytkimen rakenteella yritetään vähentää tuota värähtelyä, koska se aiheuttaa helposti kipinöintiä, joka kuluttaa kytkimen kontaktipintaa. Siksi valokytkin naksahtaa, kun siellä on jousi, joka siirtää kontaktin hyvin nopeasti kiinni ja auki.

Joissain polttimoissa voi olla virtalähde sellainen että se ei tuollaista kestä. Mutta koska ilmiö on täysin normaali, ei sellaisia pitäisi markkinoille päästää.

Joskus nuo muut kuin indusoitumisesta mielestäni johtuvat viat ovat poistuneet vaihtamalla vaihe ja nolla keskenään (polttimoissa joissa oletettavasti pitäisi olla toimiva tasasuuntaus. Kääntämistä ei voi tehdä + ja - napojen suhteen.).

Vaihtosähkössä on aina plus ja miinus mukana tasapuolisesti. Kääntelemällä ei saa plussia ja miinuksia oleellisesti eri asentoon. Ehkäpä se vaiheen ja nollan suunnan merkitys valaisimelle olikin vain legenda?

Miellyttävämpi valo.

Hehkulampun värisävy on aina lämmin, kun se lämmittää mukavasti. Saunassa taitaa olla vielä hehkulamppu itsellä. Siellä on tosin lämmin muutenkin.

ilmeisesti hehkulamput tehtiin ihan tahallisesti hajoamaan tietyssä ajassa

Valmistajilla oli kartelli, joka jakeli sakkoja jos lamput kestävät yli 1000 tuntia. Tämä on ihan dokumentoitua historiaa - ei tarvitse keksiä salaliittoteoriaa kun kyse oli ihan oikeasta salaliitosta.

Tosin ei kierteessä saa olla nollaakaan..

Menee se nolla siihen lampun kierteeseen kun sitä tarpeeksi kiertää. Mutta tosiaan, usein kannan kierre on eristemateriaalia, eli sinne sisälle pitää sormi tökätä jos haluaa sähköön koskettaa.
 
Tosin ei kierteessä saa olla nollaakaan.. En tosin tiedä koska tuo on muuttunut, joskus kauan sitten. Siellä on kannan pohjalla kieli jossa nolla, toki kiinalaisia määräystenvastaisia lampunkantoja joissa kierreosa on yhtenäinen kuppi on joka paikka väärällään.

Siis hetkinen, jos puhutaan vaikkapa E27-kannasta, pohjaliuskassa on vaihe ja kierreosassa nolla. Oli kierreosa sitten yhtenäistä metallia tai siinä on pienempi osa metallia joka tekee kontaktin lampun kierteeseen. . Miten se lamppu muka muuten saa sähköt?
 
Onhan siinä tavallaan myös kolmas osa; eriste sen kierreosan päällä jottei saa niin helposti sähköiskua.
Toki jos sormet työntää sisälle niin kierreosaan on aika helppo koskea mutta ihan vahingoissa tuo ei tapahdu.
 
Takaisin
Ylös Bottom