Se mahdollistaa v2g ihan yhtälailla kuin mikä tahansa nykyinenkin laite.. Eli vaihtamalla uuden latauslaitteen ja soveltuvan auton.Ensi vuoden alusta kiinteästi asennettavien laturien, myös kotitalouksissa, pitää olla ISO 15118-20 standardin mukaisia. Tuo mahdollistaa tulevaisuudessa myös V2G:n.
"Pyyhkäisee markkinoilta kaikki halvat kiinteät latausasemat pois" – EU-asetus mullistaa pian sähköautojen latauksen
Vuoden 2027 alusta lähtien kaikkien uusien asennettavien kiinteiden sähköautojen latausasemien on täytettävä kansainvälinen ISO 15118-20 -standardi.tekniikanmaailma.fi
V2G - autojen kaksisuuntainen lataus
- Viestiketjun aloittaja Espejot
- Aloituspäivämäärä
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Kyllähän jo tuollaisella 11kW V2H laturilla pärjää kotona ihan kummasti. Latausajat on vielä ihan inhimilliset ja tarvittaessa sitä virtaa voidaan ottaa autosta myös uloskin aivan kelpoista vauhtia. Tuskin ihan heti tulee mitkään DC-laturit kotitalouksissa yleistymään, se kun ei käytännössä tarjoa juuri mitään aidosti tarpeellista lisäetua.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Olisi kätevää kun saisi suoraan kotiakusta ladattua ilman ac/dc muunnoksia.
Mutta latauksen DC jännite on niin korkea että kotiakusta ei saa suoraan sähköä vaan vaatii jonkin purkin väliin jotta jännite saadaan autolle sopivaksi.
Tuo jännitteen nosto on muutenkin ”pakollinen” jotta virrat ja sitä myötä kaapelin paksuus pysyvätt järkevällä tasolla.
Tai oliko niitä jotain HV akkuja joilla periaatteessa onnistuisi?
Mutta latauksen DC jännite on niin korkea että kotiakusta ei saa suoraan sähköä vaan vaatii jonkin purkin väliin jotta jännite saadaan autolle sopivaksi.
Tuo jännitteen nosto on muutenkin ”pakollinen” jotta virrat ja sitä myötä kaapelin paksuus pysyvätt järkevällä tasolla.
Tai oliko niitä jotain HV akkuja joilla periaatteessa onnistuisi?
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ihanko oikeasti sinulla olisi tarvetta jollekin 150kW kotilataukselle
Toki meitä on moneksi ja ihmisillä erilaisia tarpeita, mutta kyllä ainakin itse olen (sitten joskus kun se eika sähkis tulee meillekin) ajatellut pärjääväni ihan vain 11kW AC-versiolla tai kenties 22kW jos noiden V2H-latureiden hintaero jää tarpeeksi pieneksi. Tuota suuremmat ja muutenkin ylipäätään DC-lataukset jätän ihan suosiolla julkisille latureille, jos/kun tuollaisille isoille lataustehoille tulee tarvis.
Harrastelija
Hyperaktiivi
No saa sieltä DC:llä pienempiä tehojakin. Ei se DC tarkoita että pitää olla satoja kW lataustehoa.
Voisi olla halvempikin joku max 11kW DC asema kuin 150kW DC asema.
Paneeleiden kanssa jäisi muunnoksia välistä jos saisi dc:nä suoraan autoon.
Voisi olla halvempikin joku max 11kW DC asema kuin 150kW DC asema.
Paneeleiden kanssa jäisi muunnoksia välistä jos saisi dc:nä suoraan autoon.
Koska dc latauksessa latauksen säätö tapahtuu auton ulkopuolelle eli ccs liittimistä suora yhteys auton akkuun, täytyy latauspuolella olla kaikki latauksen tehon säätämiseen tarvittava tehoelektroniikka. Tietysti auton kanssa kommunikoiden jotta lataus tapahtuu auton valmistajan määrittämillä ehdoilla.
Ihan sama lasketaanko vai nostetaanko jännitettä, mutta erillinen 230v ac toki turha välivaihe syömässä hyötysuhdetta.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Viittasinkin tuohon mainitsemaasi kaapelin paksuuteen, jonka osuuden olin tuohon viestiini myös lainannut. Ne DC-laturit kun pukkaa 400V taikka uudemmat 800V, niin tuollaisiin reilusti alle 50kW tehoihin riittää jo melko ohkasetkin siimat.
Jos se virta otetaan vielä kotiakusta, niin sihen tulee lisäksi vielä sen akun omat purkamisen häviönsäkin. Siksi esim. Elisa ei taida kotiakusta ladata autoa lainkaan jos se itse pääsee tuota laturia ohjaamaan, vaan se latinki tulee aina paneleilta taikka verkosta. Toki jos asiakkaan laturi ei keskustele tuon Ellun kanssa, niin silloin se laturi näkyy tälle pelkänä lisääntyneenä talon aiheuttamana kuormana, jolloin sitä latausta saatetaan sieltä kotiakustakin ottaa.
22kW vaatii 3x35A pääsulakkeet.Ihanko oikeasti sinulla olisi tarvetta jollekin 150kW kotilataukselle
Toki meitä on moneksi ja ihmisillä erilaisia tarpeita, mutta kyllä ainakin itse olen (sitten joskus kun se eika sähkis tulee meillekin) ajatellut pärjääväni ihan vain 11kW AC-versiolla tai kenties 22kW jos noiden V2H-latureiden hintaero jää tarpeeksi pieneksi. Tuota suuremmat ja muutenkin ylipäätään DC-lataukset jätän ihan suosiolla julkisille latureille, jos/kun tuollaisille isoille lataustehoille tulee tarvis.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Jos osa sähköstä tulee paneeleilta tai akusta niin riittää pienemmätkin sulakkeet.
11 kW riittää 3x25A.
Useamman tunnin latauksella 6kW:kin on jo paljon. Edellyttää että auto seisoo päivällä kotona jotta hyödyntäisi suoraan paneeleita.
Vai onko DC lataukselle olemassa joku minimi teho?
Lisäksi kysymys aiheen vierestä.
Moniko on tarkistanut paneelien asennuksen yhteydessä että sähkökeskus on mitoitettu riittävälle teholle?
Pääsulake + inverttereiden/akkujen teho
Käytännössä tuollaista tilannetta tuskin tulee mutta tiukan määritelmän mukaan noin pitäisi laskea.
Laitatko esimerkin, ei mennyt jakeluun?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Jos pääsulakkeet on 25A ja akuista/paneeleista/invertteristä saa 10A niin keskuksen tyyppikilvessä pitää lukea vähintään 35A.
Aika usein taitaa keskus olla 50A joten ei ongelma tuossa esimerkin tapauksessa.
Aika usein taitaa keskus olla 50A joten ei ongelma tuossa esimerkin tapauksessa.
Katsoin oman vanhan tulppasulakkeelisen Tatekan taulusta niin 25A on.
Eli periaatteessa tuohon ei olisi voinut Emaldon akkua laittaa tai mitään muutakaan invertteriä kiinni kun akun 10kW invertterin voi syöttää 3x14,5A.
Mutta akku/invertteri on kytketty sähkömittarin ja taulun väliin joten riippuu miten asetukset akun hallinnassa on laitettu. Pääsulakeen koko asetetaan sinne.
Tiukasti tulkiten ei taida riittää?
Eli periaatteessa tuohon ei olisi voinut Emaldon akkua laittaa tai mitään muutakaan invertteriä kiinni kun akun 10kW invertterin voi syöttää 3x14,5A.
Mutta akku/invertteri on kytketty sähkömittarin ja taulun väliin joten riippuu miten asetukset akun hallinnassa on laitettu. Pääsulakeen koko asetetaan sinne.
Tiukasti tulkiten ei taida riittää?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Saattaa hieman muuttaa tilannetta jos kaikki sähkö kulkee emaldon läpi (sarjaan kytketty).
Oletin kyllä että emaldo olisi ollut rinnalla jolloin pitää summata kaikki tuleva sähkö.
Oletin kyllä että emaldo olisi ollut rinnalla jolloin pitää summata kaikki tuleva sähkö.
Ei se sarjassa ole, mutta oma minikeskus jossa emaldon energiamittaus josta kulkee kaikki läpi taululle ja 3x16A sulake emaldoa varten. Eli Emaldon sähkö ei kulje varsinaisen sähkötaulun läpi.
Ei ole tai ainakin se on hyvin pieni. Muutaman kerran olen julkisella DC-laturilla ladannut 100%, jolloin viimeiset prosentit menevä muutama kW.
On myös DYI-projekti, jossa hybridi-invertteristä tehdään 2-suuntainen DC-laturi. Pitäisi toimia mun MG4:n kanssa. Teho riippuu invertterin tehosta. Tuossa siis pitää olla ulkoinen ohjain, joka väittää autolle, että se on DC-laturilla ja invertterille, että auto on akku.
On, se on negatiivinen luku ja aika iso eli silloin akkua puretaan. DC voi tehdä kumpaa haluaa tai olla vaikka kokonaan lataamatta.
Samoin, muistan noin tehneenikin mutta nykyään auto lopettaa DC-latauksen jossain 95% paikkeilla. Veikkaan BMS-päivitystä syyksi.
Mun keskukseen vaihdettiin kilkkeet sisään että saatiin siitä 50A keskus. Täällä on juttua siitä jossain.
Kuorillako ei ole väliä vaan mikä on pääsulakkeen koko?
Mulla on pääkeskuksessa 50 A kahvasulakkeet ja ryhmäkeskuksessa 35 A posliinit. Ryhmäkeskuksessa lukee 40A/380V. Pääkeskuksesta ei löytynyt merkintää.
Pääkeskuksen suuntaan paneelit voivat ainoastaan pienentää maksimivirtaa. Paneelit on mulla kytketty ryhmäkeskukseen ja jos sieltä tulee virtaa max 14 A niin en nyt ymmärrä minkä kanssa se pitää summata.
In eli keskuksen nimellisvirta. Ei pääsulakkeisiin koskettu.
Sisäinen johdutus taisi muuttua 6 mm2 → 10 mm2. Olisko tuo/nuo maadoituskarvan pätkät ollut sitten 16mm2. En muista enää varmaksi. Valmistajan tyyppihyväksytyssä kaapissa myös tällöin sulakepohjat ovat suuremmat joten ne meni myös vaihtoon. N 130€ maksoi muutososat.
Autokohtaista suostuuko antamaan ainakaan pidempään virtaa ulos. Siis ilman V2x.
Litiumakkua ei voi ladata toisesta litiumakusta suoraan, vaan siinä on aina oltava välissa jonkintasoinen AC muunnos, ei tietysti välttämättä juuri 230V 50Hz, vaan mielummin huomattavasti korkeammalla taajuudella.
Jos pistää kaksi tavallista 48V litiumakkua yhteen ja toinen on tyhjä ja toinen täysi, niin jotain hajoaa.. No käytännössä BMS katkaisee homman, kun virta kasvaa ihan järjettömäksi.
Eli keskuksen virtaa voi kasvattaa suurentamalla keskuksen piuhoja?In eli keskuksen nimellisvirta. Ei pääsulakkeisiin koskettu.
Sisäinen johdutus taisi muuttua 6 mm2 → 10 mm2. Olisko tuo/nuo maadoituskarvan pätkät ollut sitten 16mm2. En muista enää varmaksi. Valmistajan tyyppihyväksytyssä kaapissa myös tällöin sulakepohjat ovat suuremmat joten ne meni myös vaihtoon. N 130€ maksoi muutososat.
Voi toki. Jossain kohtaa tietysti tulee helpommaksi vaihtaa kokonaan uusi keskus, mutta kaikki keskukset ovat nykyään koottu yleismallin osista, joiden mitoitus määrää sen nimellisvirran.
AC on vähän huono termi tähän, koska se tarkoittaa vaihtovirtaa, jossa virran suunta vaihtelee. Kun energiaa siirretään akusta toiseen niin ei sen virran suunta vaihdu missää kohtaa vaan kyllä se kulkee samaan suuntaan. Se, että se tasavirran määrä vaihtelee, ei tee siitä vielä AC-vaihtovirtaa. Virtaa vain reguloidaan "venttiilejä" avaamalla ja sulkemalla.
Espejot
Hyperaktiivi
Kyl minä olen herätellyt kuolutta akku henkiin kytkemällä se toiseen akkuun. Ei kai se täysinäinen akku anna määränsä enemoää virtaa.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Juu ja lisäksi virtakiskot pitää katsoa että vastaavat uutta max virtaa. Uusi tarra uusilla tiedoilla.
Virtakiskot on ne jotka jakaa sähköä saman rivin sulakkeille.
Keskusvalmistajat ei ole oikein varautuneet tämmöisiin päivityksiin. Tuolla kuvassakin näkyy uudet pääsulakepohjat vaikka sulakkeen koko ei muutu.
Tämähän on aika teoreettista miksi keskuksen pitää olla riittävän ”iso”.
Teoriassa verkosta voi tulla esim 25A (jos sellaiset pääsulakkeet) mutta tuon lisäksi paneeleilta voi tulla 14A samaan aikaan eli pahimmillaan keskuksen sisällä voisi kulkea 39A virtoja.
Käytännössä juuri kellään ei ole niin paljoa sähkölaitteita samanaikaisesti päällä jotta saisi 39A virtaa kulumaan. Silti 39A pitää huomioida.
Itsellä keskus vaihtui muista syystä. Olin yllättynyt kuinka pienillä sisäisillä johdoilla 63A keskus oli tehty. Ilmeisesti siinä on laskettu kun vikavirtakytkimet ovat 25A ja sulakkeet 10+16 niin yksittäiselle ryhmälle riittää pienempikin piuha. Mittarilta lähtevä piuha on kyllä paksumpi ja sen jälkeenhän sähkö jakautuu useampaan paikkaan mm eri vikavirtaryhmille.
Kyllähän se AC sähkössä energian suunta pysyy kuitenkin kokoajan samana vaikka napaisuus vaihtuukin.
Jonkinlaisella hakkurillahan se sähkö nykyään siirretään, johtuu sitten hakkurin tyypistä muodostuuki siellä vaihtosähköä. Simppelillä pwm tehonrajoituksella ei tietysti vairsinaista vaihtovirtaa muodostu, mutta tuo toimisi vain jos luotettavan akun jännite on korkeampi.
Lyijyakuilla tuo tietysti toimii, ja valvottuna ehkä jollain pienillä työkoneakuilla litiumakuissakin, mutta jos siellä on pari isoa esim 15kwh kotiakkua tms, niin kyllä siellä menee todella julmat virrat.
Eihän se tietysti määräänsä enempää anna, mutta litiumkennosta lähtee kyllä rajoittamattomana enemmän virtaa mitä se kestää.
En sitten tiedä alkaako jotkin litiukennot rajoittamaan latautumistehoakin syväpurkautuneena, mutta normaalisti niissä ei ole vastaavaa sisäistä virranrajoitinta kuten esim lyijyakussa.
Minkä sähköopin mukaan näin tapahtuu, kun nimi on kirjaimellisesti vaihtovirta eikä vaihtojännite?
Aivopieru, piti kirjoittaa tehon suunta, jonka tarkensin sitten ninjaeditillä vielä energiaksi.
Hakkurilla voidaan nostaa tai laskea jännitettä, muitta sen toiminta ei perustu virran suunnan muuttamiseen vaan virran katkomiseen. Toisin kuin vaihtosähkössä, joka muutetaan tasasähköksi tasasuuntaussillalla, jossa on neljä diodia, hakkureissa on vain yksi diodi, joka määrää, mihin suuntaan virta voi kulkea.
Vaikka siellä olisi muuntaja välissä niin virta kulkee silti vain yhteen suuntaan. Tässä havainnekaavio yhdestä sellaisesta. Sininen nuoli kuvastaa virran kulkusuuntaa muuntajan molemmilla puolilla.
Kyllähän hakkureissakin toisella puolella virran suunta kääntyy kun ensiö samutetaan.
Jos luet kaaviota niin löydätkö sellaiselle mitään mahdollisuutta?
Siellä on toision käämissä suoraan diodi. Virta ei mene sen läpi takaperin tai se hajoaa. Tämän puolen pitäisi olla täysin aukoton juttu.
Ensiöpuolella on transistori, joka päästää tasavirtaa käämiin. Teoriassa se voisi sallia virran kulkevan myös takaperin, mutta siellä on syöttöjännite Ui, joka puskee virtaa aina nuolen suuntaan, eikä muuntajassa ole sellaista sähköistä funktiota, että se pystyisi kääntämään virran suunnan edes haluttaessa. Jännitteen Ui suunnan pitäisi vaihtua, jotta virta kulkisi ensiökäämiin toisinpäin.
Eli missä kohtaa tarkalleen ottaen virran suunta mielestäsi vaihtuu?
No koitapa ottaa se diodi pois sieltä. Se kelam magneetti kenttähän romahtaa kun trsnkku lakkaa johtamasta, ja tuolloinhan se toisiopuoli kääntyu.
Jos sen diodin ottaa pois niin silloinkaan vIrta ei käänny vaan se jatkaa samaan suuntaan ja rikkoo transistorin, joka yrittää katkaista virran ja epäonnistuu ts. lyö läpi.
Käämin (kuten muuntajassa on) oleellinen toiminta pyrkii estämään virran muutoksia. Se olisi täysin ristiriidassa sellaisen ajatuksen kanssa, että se pyrkisi kääntämään virran suunnan.
Se on sykkivää tasavirtaa, koska diodi estää virran suunan vaihtumisen.
Kun katsot kaaviota niin huomaat, että toision käämi on takaperin (piste eri reunassa). Kun selostuksen kolmosvaiheessa jännite kääntyy väärinpäin, diodi päästää silloin virran eteenpäin. Virran suunta on kuitenkin oikeinpäin, koska käämi on kytketty takaperin.
Eikös tuosta parilla lisäkomponentilla saisi myös tuota input-jännitettä muuntajalle tosiaan virran suuntaa vaihtavan toteutuksen ja näin sieltä muuntajan toisisosta kokoaaltosuuntauksella enempi DC-tehoa ulos?
Tehoahan saadaan enemmän ulos kun käytetään järeämpiä komponentteja, mutta tuota ideaa käytetään tällaisessa muuntimessa
Siinä on tehty kokoaaltotasasuuntaus käyttämällä kahta käämiä ja diodia, jolloin vältetään lisädiodien aiheuttamat häviöt. Tässä muuntajaa ajetaan vuorotellen kahdella käämillä. Tässäkään kytkennässä ei missää kohtaa viran suunta käänny. Rakenteen hyöty on siinä, että se siirtää vuorottelun ansiosta energiaa kummallakin työjaksolla, siitä tuleekin sen nimi "push-pull".
Jos lähdössä olisi neljä diodia ja yksi käämi niin silloin siellä olisi AC virtaa ennen diodeja. Ilman diodeja tämä onkin tyypillinen rakenne halvalle invertterille, jolla tehdää kanttiaaltovaihtovirtaa.