AI ja ohjelmistokehitys kotiautomaation näkökulmasta

Espejot

Hyperaktiivi
Laitetaan pystyyn keskustelua AI käyttö ohjelmoinnin apuna.

Parisen viikkoa ole koodaillut - copypeistannut - ja käynnyt kehitsykeskustelua ChatGPT:n kanssa. Koska kyse on kotiautomaatiosta niin liittyy olennaisena osana rauta ja ulkopuoliset kirjastot. Miten lähdeaineisto - ja aineisto ylipäätämnsä kannattaa jaäsennellä jotta AI muistaa aikaiseemin tehdyt asia. Olen yrittänyt jakaa keskustelun loogisiin aihepiireihin tyyliin " Tässä keskustelussa jatkamme Pingvin XL:n integraatiota ja jätämme toimivan DEVCONFIG-06-toteutuksen toistaiseksi ennalleen." Ajatuksia kokemuksia?
 
Laitetaan pystyyn keskustelua AI käyttö ohjelmoinnin apuna.

Parisen viikkoa ole koodaillut - copypeistannut - ja käynnyt kehitsykeskustelua ChatGPT:n kanssa. Koska kyse on kotiautomaatiosta niin liittyy olennaisena osana rauta ja ulkopuoliset kirjastot. Miten lähdeaineisto - ja aineisto ylipäätämnsä kannattaa jaäsennellä jotta AI muistaa aikaiseemin tehdyt asia. Olen yrittänyt jakaa keskustelun loogisiin aihepiireihin tyyliin " Tässä keskustelussa jatkamme Pingvin XL:n integraatiota ja jätämme toimivan DEVCONFIG-06-toteutuksen toistaiseksi ennalleen." Ajatuksia kokemuksia?
Kannattaa ottaa heti alkuun koodirepository käyttöön esim. GIT ja asentaa joku kehitystyökalu esim. IntelliJ tai VS Code ja Cline.
Sitten pyydät ai:ta tekemään noista rauta ja ulkoisista kirjastoista .md tiedostot ja esim. .clienrule ohjeistus että rauta ja ulkopuoliset kirjastot löytyy paikasta X ja niitä täytyy pitää yllä.
Kannattaa vaatia myös että kaikesta tekemisestä kirjataan status tiedostoja, silloin AI pysyy kärryillä mitä on tehty ja mistä tietoa löytyy.
Voit sitten helposti avata uusia taskeja agenteille niin konteksti ei kasva kohtuuttomaksi.
Monesti onnistuu kun sanot agentille että kirjoita seuraavasta vaiheesta prompt minkä voin siirtää uuteen ikkunaan..

Itse tykkään erottaa suunnittelun ja tekemisen eri agenteille, ja niille selvät omat ohjeet mitä saa ja mitä ei saa tehdä.

PS. Ja jos nuo versiohallinat ja IDE:t ei ole tuttuja niin kysy vaikka Claude.ai miten kannattaa tehdä, mitä tarkemmin kuvaat mitä olet tekemässä niin saat toimivan ohjeen.
Claudelta ei kannata kysyä mitä LLM malleja kannattaa käyttää, se suosittelee aina omiaan :)
 
Viimeksi muokattu:
Jos copypaste alkaa kyllästyttämään kannattaa kokeilla löytyykö ohjelmointityökaluun MCP-rajapinta.
Tekoäly pystyy sitten luvan saatuaan korjaamaan/kirjoitamaan koodia suoraan.
Tai siten voi kysyä suoraan miksei jokin toimi ja antaa parannusehdotuksen.
Tekoälyä voi pyytää dokumenoimaan muutokset ja jokaisen muutoksen voi aloitaa uutena keskusteluna.

Muistaakseni esim. Home Assitant sai MCP-rajapinnan jokin aika sitten.
 
Kiitän kommenteista. Keskustelin kommentien sisällöstä ohjelmoinnista vastaavan assistentin kanssa ja se poikin heti ehdotuksia. MCP Codesyssiin on maksullinen ja ei vielä ajankohtainen. Ilmaisiakin versioita on muitta niiden toimivuus pitäisi testata joten se puoli pistetään harkittavien asioiden joukkoon, niin sanotusti pöydälle.
 

Liitetiedostot

  • 1794379525372.webp
    1794379525372.webp
    57,8 KB · Lukukerrat: 38
  • 1794379883557.webp
    1794379883557.webp
    59,1 KB · Lukukerrat: 32
Itse kyllästyin keväällä Home Assistanttiin ja tein itse oman kotiautomaatioalustan vibe-koodaamalla. Käytin aluksi CahtGPT:tä mutta vaihdoin sitten Cursoriin, joka on nyt osa xAI:ta.

Kannattaa ehdottomasti ottaa heti alkuun Github käyttöön repoja varten. Varsinaista kehitysympäristöä (IDE) ei mielestäni tällaisessa hommassa tarvita, koska lopulta kyse on aika yksinkertaisesta ohjelmointitehtävästä eikä varsinaiseen koodiin tarvitse mielestäni koskea lainkaan. Kätevää on, jos antaa tekoälyagentille pääsyn kehityskoneeseen (esim. Raspberry Pi) jolla se voi hoitaa kaikki git-temput, deployata koodin yms ja itselle jää vain lopputuloksen kokeilu.
 
Chatgpt/codex -sovellus on kanssa ihan toimiva. Voit antaa haluamallesi kehityssovellukselle, olkoon Cursor/Grok bot tai Codex/ChatGPT tai Antigravity tai Claude, myös paikallisen työkansion. Tuo githubin etärepo toimii lähinnä varmuuskopiopaikkana, mutta ei ole välttämätön. Git-versiohistoriaa voi ylläpitää paikallisestikin.

Pyydä sovellusta ylläpitämään skill-tiedostot ja dokumentaatio työkansiossa ajan tasalla kaikkien tehtävien yhteydessä. Aina kun joku suunnitelma on tehty, pyydä sovellusta käymään suunnitelma vielä huolella läpi ja etsimään siitä virheitä/optimoitavaa. Pyydä sitä myös säännöllisesti tarkistamaan miltä osin dokumentaatio/skill-tiedostot tai toteutus on vanhentunut tai ristiriidassa keskenään.

Tällä tavalla jatkuvasti joka suuntaan versova Pörssäri pysyy edes jollain tapaa hallinnassa. Ja on itse asiassa jopa muuttunut hiljalleen vakaammaksi, koska erilaisten kehitysvaiheiden mukanaan tuomat epäloogisuudet poistuu yksi kerrallaan, ja kokonaisuus hioutuu aina varmemmaksi ja tehokkaammaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Itse tein copilotiin simppelin agentin shelly-releiden skriptaukseen. Joitakin ihan toimivia kikkareita omiin tarpeisiin on tehnyt onnistuneesti.
 
Takaisin
Ylös Bottom