Yläpohjassa olevan avoimen paisunta-astian pinnan korkeuden mittaus

kaihakki

Vakionaama
Meillä on yläpohjassa avoin paisunta-astia. Korkeus 600 mm. Pitää mennä katttoluukun kautta sisälle tarkistamaan veden pinnan korkeus. Kannessa on kaksi vierekkäistä reikää, joista toiseen lampulla valoa ja toisesta katsotaan sisälle. Mittatikulla mittailen sitten vedenpinnan korkeuden. Vuosittain käyn tarkistamassa. Jonkun verran sielä häviää nestettä ja lisään sitten tarpeen mukaan. Vesihana on alhaalla varaajan vieressä. On hankala prosessi.
Onko kellään ideaa, miten tuon pinnankorkeuden voisi mitata sähköisesti. Voisi olla mittari kraanan vieressä.
Pitäisi olla sellainen, joka kiinnitetään astian ulkopintaan, jossa se voisi säilyä pidempään ehjänä. Astian sisällä olevat uimurit, jne. tahmaantuvat melko varmasti ajan saatossa.
 
Kapasitiivinen anturi toimii vaikka se olisi likaantunut. Sen toiminta perustuu siihen, että ilmassa kapasitanssi on pieni ja vedessä suurempi.

1794823639296.webp


Haluatko ostaa valmiin vai rakentaa itse Shellystä?
 
Eikös siinä ole ylivuotoputki? Eli kun järjestelmä on kuuma niin lisäät vettä sen verran että hiukan lorahtaa ylivuotoputkesta ulos. Ja vaikkei olisi kuumakaan niin ylimäärä kuitenkin valuu ulos.
 
Ylivuotoputki on kyllä yläreunassa. Olen kuitenkin pitänyt veden pintaa suunnilleen puolessavälissä, että jää laajentumisvaraa.
Kyllä tietysti vosi olla ok, että täyttää, kunnes ylivuodosta alkaa tulla vettä. Ylivuotputki on kyllä näkyvissä, mutta menee alhaalla seinän läpi viereiseen pannuhuoneeseen ja siellä olevaan lattiakaivoon. Eki kraanaa avatessa ei välttämättä pysty toteamaan ylivuotoa. Ehkä siten, että kaveri on viereisessä huoneessa. Hmmm.......

Tuo kapasitiivinen mittari voisi olla hyvä. Mieluiten kaupallinen valmis ratkaisu. Mitään datan keruuta en halua. Pelkkä online mittari. Mahtaako löytyä edukasta sellaista

Mittarissa olisi hyötynä, että näkisi ajoissa, jos systeemi alkaa vuotaa jostakin.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo kapasitiivinen mittari voisi olla hyvä. Mieluiten kaupallinen valmis ratkaisu. Mitään datan keruuta en halua. Pelkkä online mittari. Mahtaako löytyä edukasta sellaista

En tiedä löytyykö mistään edullista kaupallista


Esim. tuo on valmiina ehkä vähän liian kallis tähän projektiin. Ali Expressisäkin maksavat toista sataa tai jopa yli tonnin!

Halpoja antureita, jotka mittaavat pintaa suoraan ylhäältä eri tekniikoin on kyllä mutta en tiedä miten luotettavia ovat. Esim. tällainen Shellyn myymä anturi vedettiin nopeasti pois myynnistä kun se ei ollutkaan kovin toimiva käyttötilanteessa.

Itse tehdyn anturin saa mistä vaan metallitangosta, jonka voi eristää vaikka maalaamalla.


Jos sinulle riittää pelkkä pistemäinen tasomittaus yhdestä tai useammasta eri korkeudesta niin halpa ja helppo systeemi on se, mitä käytetään öljysäiliöiden ylitäytönestimissä.

Se perustuu lämpötilaan. Anturi on vastus, jota lämmitetään. Vastuksen virta riippuu sen lämpötilasta. Jos vastus on nesteessä se jäähtyy ja virta pienenee. Jos vastus on ilmassa se lämpenee ja virta kasvaa.

Anturiksi käy silloin NTC-vastus. Anturi on käytännössä "ilmainen" mutta sekin tarvitsee jotenkin suojata. Mittalaitteeksi tarvitaan virtamittari ja virtalähde.
 
Siihen ympäristöön laittaisin pintavippa, lisäksi paristo ja merkkivalo tai piip-piip laite
Kestää seuraavalle sukupolvelle
Haku nimellä: pintavippa, pintakytkin, kohokytkin
 
Sopivalla asteikolla oleva painemittari yhdysputkeen.
Kuinka paljon on täyttöventtiilin ja paisunta-astian välinen korkeusero?

Samaa mietin itsekin mutta nuo mitattavat paine-erot on erittäin pieniä kun puhutaan senteistä. MIttarilla näkee kyllä heti milloin vesi on loppunut säiliöstä.
 
Kotitalossa oli aikoinaan samanlainen systeemi, kattilan lämpömittarissa oli myös pienempi viisari
joka näytti m/H20 siitä näki "vesipatsaan" korkeuden. Mittari kuitenkin hajosi, tilalle laitoin
"Submersible Liquid Level Transmitter" 4-20mA, näyttönä oli ihan vanha mA-viisarimittari.
24V-virtalähde piti tietysti olla.

Mutta periaatteessa jos löytyy sopiva putkiyhde, pelkkä painemittari riittää kun kyseessä on ylhäältä avoin järjestelmä.
 
Viimeksi muokattu:
Samaa mietin itsekin mutta nuo mitattavat paine-erot on erittäin pieniä kun puhutaan senteistä. MIttarilla näkee kyllä heti milloin vesi on loppunut säiliöstä.
Saahan noita riittävän tarkkoja paine-eromittareita.

Muitakin mittatapoja on vaikka kuinka paljon. Ultraäänellä tai laserilla voi mitata etäisyyden yläpuolelta pintaan. Kylkiin voi laittaa antureita, jotka havaitsevat kapasiteevisesti onko toisella puolella vettä vai ei. jne.
 
Painemittari on ollut myös mielessä. Pitäisi olla sen verran herkkä, että pystyisi erottelemaan 10-20 cm välein. On ehkä yksinkertaisin ratkaisu.
Putkiyhteen laittaminen kyllä onnistuu melko helposti.
Täyttöhanan ja paisunta-astian pohjan välinen korkeusero on n. 1,5 m. Ja astian korkeus 0,6 m.
Mittari tulisi täyttöhanan kohdalle tai tarvittaessa korkeammalle. Mittarin skaala voisi olla vaikkapa 0,1 - 0,3 bar.
 
Viimeksi muokattu:
IKH:ssa olis tällainen mittari. Soveltuukohan veden paineeseen vai onko paineilmalle.
Tätä voisi kokeilla.
1 bar on 10 m vettä eli ei tuolla kovin hyvin näe. Lisäksi ongelmaa tulee siitä, että letku/putki mittarille voi olla täynnä ilmaa, vettä tai puolillaan. Jos tuon letkussa olevan veden määrä muuttuu, muuttuu myös näyttö. Ongelmaa voi lähestyä monella tapaa esimerkiksi pumppaamalla ilmaa ja mittamalla ilmanpainetta, jolla ilma saa pumpattua.
 
Jos paisuntasäiliön alla on lämmönjakohuone, joka ei ole kovin paljon matalampi kuin yläpohjan paisuntasäiliö, paine viestin voisi tuoda alas pulloon vesiletkulla ja mitata glykolipatsaalla. Eli pohjalle "pullo", jossa on pinnalla vettä ja pohjalla esim. laimentamatonta pakkasnestettä. Jos paine-eroa vesipatsaassa on noin kolme metriä, pakkasnesteen pinta nousisi noin 2 metriä korkealle. Pakkasneste voisi nousta pohjalta vaikkapa läpinäkyvään letkuun. Sitten vaan piirtämään letkuun yllä- ja alamerkit, mutta kannattaisi jo alun perin suunnitella niin että voi kätevästi vaihtaa astialle tulevan vesiletkun veden ja vastavuoroisesti kaataa mittaletkuun uutta glykolia, sillä pitkän ajan kuluessa diffuusio varmaan sekoittaa nesteitä pullossa. Tosimies toteuttaisi kompaktisti elohopealla, jolloin nesteet pysyisivät aina järjestyksessä.
 
Jossain vaiheessa aikoinaan mietin myös, jos siirtäisi paisunta-astian välikaton alapuolelle, eli varaajahuoneeseen. Varaajan ja katon välillä on aika vähän mittaa. Ehkä n. 30 cm. Jos tekisi hiukan laakeamman astian, niin voisi ehkä toimia. Pitää varautua sähkölämmitykseen yli 90 astetta, eli olisi maksimissaan ehkä n. 70 litraa (dT 20-80 astetta AI:n mukaan).
On vaan aika iso homma tuollaisen rakentaminen. Olisi vaikkapa 0,5 x 0,5 x 0,3 m kooltaan. Kanteen reikä, josta sormella voisi kokeilla missä pinta. Aika pitkä sormi tarvittaisiin. Joku mittatikku olisi tarpeen.
 
Viimeksi muokattu:
Jos laittaisit kuplailuputken sinne paisunta-astiaan ja syötät putken päähän jollain letkulla ilmaa vaikka sieltä alempaa mistä voit täyttää säiliötä. Toinen letku myös sieltä kuplaputken päästä vedetään sinne täyttöpaikalle. Kun hiljaa syöttää ilmaa sinne putkeen, alkaa putken toisesta päästä kuplia ja jos säiliö on tyhjä, ei toiseen letkuun muodostu yhtään painetta, koska kaikki ilma purkautuu kuplaputken toisesta päästä. Jos taas säiliö on puolillaan, ei kupia tule niin paljon putken päästä ja toiseen letkuun muodostuu 300mm vp paine. Jos paisunta-
astia on täysi, muodostuu 600mm vp paine. Tämä paine sitten pitää mitata jollain. Ilmaa pitää vaan syöttää maltilla ja joko venttiilillä tai rotametrillä voisi olla hyvä rajoittaa virtausta. Ilman voisi ottaa vaikka jostain renkaasta ja avaisi vaan tarkastaessa ilmaventtiiliä.
 
Jos tekisi hiukan laakeamman astian, niin voisi ehkä toimia.
Ainakin hapen siirto lämmitysjärjestelmän vesiin tehostuisi. Todennäköisesti suunnilleen pinta-alan suhteessa.

Öljysäiliöille on erilaisia uimurityyppisiä pinnanmittauksia. Itsellänikin on säilössä sellainen, missä on ohuen siiman päässä pieni koho. Viisarikoneiston ja kohon välissä ei ole muuta kuin siima eli jos tuota siimaa vähän jatkaisi suojaputkessa vaijerin tapaan sen osoittimen voisi tuoda alas. Mittausväli on 0..2 metriin eli jäisi hyvin varaa herkistellä ruosteen tahraamaa siimaa. Kohon voisi vaihtaa myös suurempaan ja painavampaan. Itse asiassa, voisihan siiheen laittaa vaikka kunnon pullon kohoksi ja muoviputkessa tuoda narun ja sinne varaajan luokse ja iso mutteri painoksi.

Sitten jo esillä olleita painemittareita on hyvinkin pienille paineille. Sellainenkin löytyy, komea messinkinen myös alun perin öljysäiliön pintaa osoittavaksi tehty. Näyttö on nollasta 2 metriin polttoöljyä eli luultavasti noin 0-1,5 m vesipatsasta. Varaajan yläosassa tai huoneen katon rajassa painetaso ei ilmeisesti ole kovin suuri ja noin 50 sentin vaihteluväliä voisi tarkastella jo kohtuullisen luotettavasti.
 
Sitten jo esillä olleita painemittareita on hyvinkin pienille paineille. Sellainenkin löytyy, komea messinkinen myös alun perin öljysäiliön pintaa osoittavaksi tehty. Näyttö on nollasta 2 metriin polttoöljyä eli luultavasti noin 0-1,5 m vesipatsasta. Varaajan yläosassa tai huoneen katon rajassa painetaso ei ilmeisesti ole kovin suuri ja noin 50 sentin vaihteluväliä voisi tarkastella jo kohtuullisen luotettavasti.
Tarkoitat vinolla lasiputkella oleva pumpattava mittari? Hyvin tuttu vekotin nuorena
mH2O mittareita saa ostaa vielä, hinnoista en tiedä
 
Tarkoitat vinolla lasiputkella oleva pumpattava mittari?
Ei vaan ihan mekaaninen manometri viisarilla ja perinteisellä asteikolla. Mitään pumpattavaa ei ole. Näitä on kaikille painetasoille, ainakin joistakin 20 mbar alkaen. Tuossa öljynpintamittarissakin on semmoinen lituskainen kissanhäntä, koville paineille tuo paljeosa on sitten jo enemmän kuin käyrä hiukan litistetty putki. Nämä hiukan suoristuvat paineen kohotessa ja hammasratasvälitys kääntää neulaa.
 
Jos paisari tilassa on sähköä niin koho tapilla ja ip kamerallakin homma voisi onnistua.

Avopaisari pitää olla korkeammalla kuin ylin radiaattori tai on vaihdettava kalvopaisariin.
 
Kalvopaisunta-astia ei onnistu. 2500 litran kokonaistilavuudessa pitäisi olla n. 250 litrainen paisari, joka ei meillä mahdu mihinkään järkevästi.
Sen verran tuli vielä mieleen, että nyt kun on VILP, niin varaajan lämpötila talviaikaan, kun pana pörrää taukoaamatta, pysyy aika vakaasti n. 43 asteessa. Eli vettä ei liiku ylös-alas ja siksi paisunta-astia jäätyy pidemmällä pakkasjaksolla. Minulla on lämpömittarin anturi astian alaosassa, josta näen milloin menee pakkasille. Aiemmin yösähköaikaan tätä ongelmaa ei ollut, koska yöllä varaaja lämpeni n. 93 aseteeseen ja päivällä jäähtyi ehkä n. 30-40 asteeseen. Eli vesi liikkui paisunta-astiassa ylös-alas jatkuvasti.

Tämän takia koitan pitää paisunta-astian vesimäärän pienenä, jotta jäätyneen astian sulaminen sujuisi mahdollisimman nopeasti.
 
Kalvopaisunta-astia ei onnistu. 2500 litran kokonaistilavuudessa pitäisi olla n. 250 litrainen paisari, joka ei meillä mahdu mihinkään järkevästi.
Sen verran tuli vielä mieleen, että nyt kun on VILP, niin varaajan lämpötila talviaikaan, kun pana pörrää taukoaamatta, pysyy aika vakaasti n. 43 asteessa. Eli vettä ei liiku ylös-alas ja siksi paisunta-astia jäätyy pidemmällä pakkasjaksolla. Minulla on lämpömittarin anturi astian alaosassa, josta näen milloin menee pakkasille. Aiemmin yösähköaikaan tätä ongelmaa ei ollut, koska yöllä varaaja lämpeni n. 93 aseteeseen ja päivällä jäähtyi ehkä n. 30-40 asteeseen. Eli vesi liikkui paisunta-astiassa ylös-alas jatkuvasti.

Tämän takia koitan pitää paisunta-astian vesimäärän pienenä, jotta jäätyneen astian sulaminen sujuisi mahdollisimman nopeasti.
En kyllä arvais jättää jäätymisen estoa tuon varaan... Mulla kun suureni vesitilavuus, niin tein tallin yläpohjaan eristetyn "kopin" paisaria varten. Sinne on kulkuaukko sisältä tallista ja se pysyy plussalla aina.
Se virhe siihen jäi, kun pyttyaihion valmiiden yhteiden takia on lyhyt pätkä ohutta putkea, niin ruostuu muutamien vuosien aikana aina umpeen. Ei vissiin niinkään omasta materiaalistaan, vaan siitä sakasta mitä siinä liikkuu. Ei ole ollu iso homma putsata kun laitoin sopivasti yhistimiä.
Pinnan säätöön käyttäny ylivuotoputkee kanssa ilman varsinaista pinnan tarkkailua, mikä vois kyllä olla hyvä lisuke.
 
Tuo jäätymisriski on kyllä todellinen. Niin kauan, kun varaa pysyy vakiona 43 asteessa, ei ongelmaa. Meillä lisäksi JÄMÄ puukattila, jota tosin en ole käyttänyt. Mutta jos sen laittaa päälle, kun paisunta-astia on jäässä, ja alkaa vesi kiehua, niin saattaa räjähtää koko paketti. Sähköllä lämmitettäessä lämpö lisääntyy hitaasti ja räjähdystä tuskin tapahtuu.
 
Veneeseen tarkoitettu vesisäiöiömittari ja tasoanturi kannen reijästä sisään? Biltemassa hintaa tulee 400mm anturilla 80e+johdot ja 12v teholähde. 600mm anturia ei biltemassa ole, joten jos haluaa koko asteikon, niin pitää etsiä jostain muualta kuin venekaupasta sellainen.
 
Paisuntasäiliön kannen alle voisi ehkä asentaa IR-valvontakameran, jonka kuvasta voi havaita veden korkeuden säiliön seinän sisäpuolella. Paisunta-astiaan voisi myös asentaa painemittarin (luku valvontakameralla) tai paineanturin tuonne ylös, jolloin suhteellinen painemuutos on sen verran suuri, että muutoksen havaitsee riittävän hyvin vähemmän tarkallakin paineanturilla.
 
Painemittari tms putkeen mikä lähtee pytyn pohjasta alas. Siitä se mittaa ja näyttää säiliössä olevan painon/paineen
 
Ehdin jo hämmästellä miten joku voi laittaa yläpohjaan paisunta-astian, moinen kun kuulostaa ihan päättömältä viritykseltä jäätymisriskin vuoksi. Hyvä huomata, etten ollut ihan hakoteillä huolineni.

Jos olisi jostain kumman syystä pakko tehdä itselle moinen viritys niin laittaisin astian ympärille uretaanikopin ja koppiin pakkasvahdin. Pinnankorkeutta voi mitata vaikka miten, kai siihen valo ja webbikamerakin kävisi.
 
Jäätymisen estoon itsesäätyvä sulanapitokaapeli ja eristettä astian ympärille.

Kaverilla oli "kalvollinen avopaisunta" eli paissarissa ei ollut venttiiliä mutta oli kytkenyt sen letkulla kuorma-auton renkaaseen, josta tuli esipaine. Rengas oli kylmässä yläpohjassa. Tuolla sai kalvopaissarin koko tilavuuden hyödyksi.

2 m3 vesitilavuus muuttuu n. 75 l kun 20 C - 90 C
 
Ehdin jo hämmästellä miten joku voi laittaa yläpohjaan paisunta-astian, moinen kun kuulostaa ihan päättömältä viritykseltä jäätymisriskin vuoksi. Hyvä huomata, etten ollut ihan hakoteillä huolineni.

Jos olisi jostain kumman syystä pakko tehdä itselle moinen viritys niin laittaisin astian ympärille uretaanikopin ja koppiin pakkasvahdin. Pinnankorkeutta voi mitata vaikka miten, kai siihen valo ja webbikamerakin kävisi.
Tuo paisunta-astia on edellisen omistajan toimesta laitettu 1981, kun öljylämmitys poistettiin ja siirryttiin yösähkösysteemiin 2000 litran varaajan voimin. Samalla öljykattilan tilalle tuli JÄMÄ puukattila. Voi olla, että tuo avoin astia on juurikin puukattilan takia. Siinä on aina riskinä, että tapahtuu jotain vahinkoa. Ei tarvita muuta, kuin kiertovesipumpun pysähdys, niin iloisesti roihuava puukattila alkaa kiehua ja systeemin paine nousisi nopeasti ja jostain kohtaa hajoaisi systeemi.
Olen laittaunt JÄMÄn kylkeen varoitustekstin, että jos kiertovesipumppu hajoaa, niin kastelukannulla nopeasti sammutettava tuli.

Paisunta-astian ympärillä on kyllä paksut lasivillaeristeet, mutta seisova vesi kyllä jäätyy pidemmissä pakkasissa.
Minulla on pakkasvahtina lämpömittarin anturi astian kyljessä ja alhaalla näen mittarista lämpötilan. Jos sitten meinaisi saada astiaan lämmitystä, niin pitäisi rakentaa sähkövastussysteemi, joka sitä lämittäisi. Ei oikein kiinnosta.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on minunkin vahvin ehdokas tällä hetkellä. Löytyisköhän markkinoilta vesiputkeen soveltuvaa painemittaria vaikkapa 0 - 1 bariin.
 
Ei tarvita muuta, kuin kiertovesipumpun pysähdys, niin iloisesti roihuava puukattila alkaa kiehua ja systeemin paine nousisi nopeasti ja jostain kohtaa hajoaisi systeemi.

Kai siellä on jossain varoventtiili?

Kerran tietämättömyyttäni onnistuin saamaan kattilan öljyllä sataan asteeseen. Varo ei vielä auennut mutta avasin sen itse. Ei ehkä olisi kannattanut. Se roiski hyöyryä ja vettä sekaisin kun vesi alkoi kiehumaan paineen laskettua eikä mennyt enää kiinni heti.
 
Mittari 0-5 bar on liian epätarkka. 0-1 bar voisi ehkä toimia. Niitä löytyy. Aika pieni on vaan väli 600 mm H2O (0,06 bar).
En löytänyt pienemmällä skaalalla olevia.

Meidän lämmityssysteemissä ei ole varoventtiiliä. Juurikin, koska on avoin paisunta-astia.
 
Meidän lämmityssysteemissä ei ole varoventtiiliä. Juurikin, koska on avoin paisunta-astia.

Miten sitten on mahdollista, että "paine nousisi nopeasti ja jostain kohtaa hajoaisi systeemi" ?

Eikös se paine purkaudu sieltä avopaisunnasta jo barin murto-osan paineella?

Kattilassa alkaisi vesi kiehumaan ja höyry poistuisi kiehuntayhteen kautta paisuntasäiliöön. Lisää vettä syöksyy sitten tilalle jos paine vähenee kattilan kuivaessa. Paisunnasta ei höyryä ehkä tulisi heti, koska se tiivistyy viileään veteen nopeasti.
 
Niin siis pakkasilla paisunta-astia välipohjassa jäätyy. Minulla on mittari siellä, jota alhaalla luen. Menee reilusti jäähän pakkasella.
Jos siinä tilanteessa laittaa JÄMÄ kattilan palamaan ja jos sen kiertovesipumppu hajoaa, niin paine nousee kyllä rajusti. Ja vaikka kiertovesipumppu ei hajoaisikaan ja lämmittäisi vastuksilla (3x5 kw) varaajan kuumaksi, niin paine kasvaisi, muttei kovin nopeasti.
Tästä ei ole kokemuksia. Voihan olla, että astian jäätyminen kuitenkin vuotaisi sen verran, että kuumaa vettä ja höyryä pääsisi pikku hiljaa reunoilta etenemään ja siten jääs sulaisi nopeasti. En kyllä meinaa kokeilla.
 
Voihan olla, että astian jäätyminen kuitenkin vuotaisi sen verran, että kuumaa vettä ja höyryä pääsisi pikku hiljaa reunoilta etenemään ja siten jääs sulaisi nopeasti. En kyllä meinaa kokeilla.

Joo ei kannata. Jäätyneistä putkista voi päätellä että jäätulppa ei hevin antaudu edes isolla paineella.

Paikkojen rikkoutumisee ei kyllä tarvitse edes kiehumista jos paisunta on jäässä. Pelkkä lämpölaajentuminen riittää tuhoamaan systeemin ellei siellä ole varoventtiiliä.
 
Takaisin
Ylös Bottom