Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2026

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja -Teme-
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Eli miten tuo lepuuttelulogiikka oikein menee?
Menee miten menee mutta tuulivoiman tuottoennuste laskee tämän päivän kuluessa alle puoleen vaikka tuulen voimakkuus (rannikolla) laskee ennusteen mukaan sitä huomattavasti vähemmän, noin kolmanneksen - ja sisämaassa vielä tätä vähemmän. Pörssisähkön hinta puolestaan nelinkertaistuu iltapäivällä. Jokin yhteys näillä varmaan silti on siitä huolimatta että on kyse ennusteista, niiden pohjalta tehdyistä tuotantopäätöksistä ja hyväksyttyjen tarjousten mukaan määräytyneestä hinnasta.
 
Menee miten menee mutta tuulivoiman tuottoennuste laskee tämän päivän kuluessa alle puoleen vaikka tuulen voimakkuus (rannikolla) laskee ennusteen mukaan sitä huomattavasti vähemmän, noin kolmanneksen - ja sisämaassa vielä tätä vähemmän. Pörssisähkön hinta puolestaan nelinkertaistuu iltapäivällä. Jokin yhteys näillä varmaan silti on siitä huolimatta että on kyse ennusteista, niiden pohjalta tehdyistä tuotantopäätöksistä ja hyväksyttyjen tarjousten mukaan määräytyneestä hinnasta.

Pörssihinnan muutos ei ole välttämättä suhteessa tuotannon muutokseen. Pienikin tuotannon muutos voi aiheuttaa porrasmaisen hinnan muutoksen siirtoyhteyksien vaikutuksen takia.

Äärimäinen esimerkki: 100MW muutos, niin marginaalikapasiteetti siirtyy vaikka Suomen tuulivoimalasta Viron perällä olevanaan palavinkiven laitoikseen. HInta 0 c/kwh => 50c/kwh. Äärimmäinen hinnan nousu, vaikka tuotannon muutos alle 1%.
 
Äärimäinen esimerkki: 100MW muutos, niin marginaalikapasiteetti siirtyy vaikka Suomen tuulivoimalasta Viron perällä olevanaan palavinkiven laitoikseen. HInta 0 c/kwh => 50c/kwh. Äärimmäinen hinnan nousu, vaikka tuotannon muutos alle 1%.
Kuka tuossa teoriittisessa tapauksessa voisi esimerkiksi hyötyä korkeasta hinnasta mikäli asian ennalta aavistaa ja miten? Tuulivoimalan himmaajataho vai joku muu?
 
Ajatusleikki:
Minulla on 1 tuulivoimala. Saan jokaisesta tuotetusta kwh:sta 1c/kwh alkuperäserttejä. Miksi lepuuttelisin omia voimaloitani jos hinta on suurempi kuin -1c/kwh. Jokainen sentti yli tuon hinnan kattaa kiinteitä kustannuksia / tuo marginaalikatetta.
No jollain on enemmän kuin yksi ja on monta muutakin samassa tilanteessa. Monella tuulivoimaa tuottavalla on myös ydinvoimaa, jota on vaikeampi lepuuttaa. Paljon kivampi saada vaikka kerran viikossa 40 c/kWh kuin joka päivä 2 c/kWh. Eli lepuuttamalla voi nostaa hintaa, josta voi hyötyä lepuutuksen ajan tai vuorollaan joku toinen kerta.

En tiedä miten paljon tämmöistä tapahtuu, mutta selvä mahdollisuus sille on.
 
Joo, tuota vähän jo katselinkin. Mikäli se tuosta johtuu niin voimaloita ilmeisesti lepuutetaan kannattavuussyistä jo hieman ennen kuin tuuli tyyntyy rannikolla edes jonkin verran (n. 15m/s -> n. 10m/s, kts. tuuliennuste yllä), jolloin tosin luulisi lapojen edelleen edes jonkin verran viuhtovan. Tosin pörssistä varataan sähköä ennakkoon mutta siellä siis ilmeisesti tiedetään tuulivoimafirmojen toimintalogiikka, tai sitten sen ennakointi että OL3:n tulee mukaan peliin voi myös olla osasyynä muun sähköntuotannon himmaamiseen. Mistään keinotekoisesta hintojen nostosta ja sähköpörssissä pelaamisesta tuskin kuitenkaan on yhdenkään toimijan kohdalla kohdalla kyse.

Pörsissä ei tehdä mitään päätöksiä tuotannon pysäyttämisestä tai käynnistämisestä. Siellä vain otetaan vastaan tarjouksia tuotannosta ja kulutuksesta, ja lasketaan näistä tarjouksista sähkölle hinta, jolla tuotantoa ja kulutusta on yhtä paljon.

Tuulen energia menee nopeuden 2-potenssiin, myllyn tuotto ehkä jopa voimakkaammin, ainakin jollain alueella.

Juuri näin, eli kansanomaisemmin ilmaistuna: kun tuulen nopeus puolittuu, voimalan teho putoaa neljäsosaan entisestä.
 
Pörsissä ei tehdä mitään päätöksiä tuotannon pysäyttämisestä tai käynnistämisestä. Siellä vain otetaan vastaan tarjouksia tuotannosta ja kulutuksesta, ja lasketaan näistä tarjouksista sähkölle hinta, jolla tuotantoa ja kulutusta on yhtä paljon.
OK, tuo on hyvä tietää sillä sehän tarkoittaa siis että yksittäiset sähkön tuottajat ovat myös sitoutuneet etukäteen tuottamaan tietyn määrän ellei mitään ihmeitä satu.
 
Mikäli se tuosta johtuu niin voimaloita ilmeisesti lepuutetaan kannattavuussyistä jo hieman ennen kuin tuuli tyyntyy rannikolla edes jonkin verran (n. 15m/s -> n. 10m/s, kts. tuuliennuste yllä), jolloin tosin luulisi lapojen edelleen edes jonkin verran viuhtovan.
Sää muuttuu tästä alkuiltapäivästä niin, että tuuli kääntyy Pohjanlahden rannikollakin suunnaltaan päinvastaiseksi (Ilmatieteen laitoksen merisääennusteen mukaan). Kun suunta muuttuu itävoittoiseksi, muutos ilmeisestikin alkaa sisämaan puolelta. Tuulen suunnan kääntyminen päinvastaiseksi tyypillisesti aiheuttaa hetkeksi lähes tyynen olotilan sekä vähintäänkin epävarmuutta tuuliolosuhteista ja tuo heijastunee tuotto-odotuksiin, vaikkakin muutos tapahtuu eri aikoina pitkin Pohjanmaan rannikkoa.
 
Eli miten tuo lepuuttelulogiikka oikein menee?

Esimerkiksi, jos voimala on tarjonnut pörssiin sähköä hintaan -1 niin voimala joutuu lepuuttelemaan mikäli pörssi ei löydä sille sähkölle ostajaa tuohon hintaan.

Negatiivisten tarjousten määrät pörssissä on kyllä tosi outoja. Nopeasti kun vilkaisin tämän päivän miinusmääriä niin niissä ei ollut oikein mitään logiikkaa. Halpaan aikaan miinuksia oli maltillisemmin kuin kalliiseen aikaan.
 
Esimerkiksi, jos voimala on tarjonnut pörssiin sähköä hintaan -1 niin voimala joutuu lepuuttelemaan mikäli pörssi ei löydä sille sähkölle ostajaa tuohon hintaan.

Negatiivisten tarjousten määrät pörssissä on kyllä tosi outoja. Nopeasti kun vilkaisin tämän päivän miinusmääriä niin niissä ei ollut oikein mitään logiikkaa. Halpaan aikaan miinuksia oli maltillisemmin kuin kalliiseen aikaan.
Olen ymmärtänyt, että lepuuttelu viittaa salaliittomaiseen yhteispeliin jolla voimaloita seisotetaan hinnan nostamiseksi.

Jep muutamalla pelurilla assetteja riittävästi ydin+tuulivoima pelin mahdollistamiseksi. Ja erityisesti tietyissä tilanteissa marginaalivoimalat tuossa pelissä varmasti tärkeitä. Ydin- tai sähkövoimalat ovat niin alhalla tuotantokäyrässä, etteivät oikein toimi. Parempia pelinappuloita ovat jotkut lämpövoimalat - niihin voi laittaa kuljetushihan ongelman tammikuun kovilla pakkasilla.

Harmittavasti vaan siirtoyhteydet tahtovat sotkea tuota optimointipeliä.
 
Tuulen energia menee nopeuden 2-potenssiin, myllyn tuotto ehkä jopa voimakkaammin, ainakin jollain alueella.
Tuulen kineettinen energia kasvaa nopeuden toisessa potenssissa. Mutta lisäksi tuulivoimalan läpi virtaava massavirta kasvaa lineaarisesti nopeuden mukana. Kokonaisuusedessaan siis tuulivoimalan teho kasvaa tuulennopeuden kolmannessa potenssissa. Eli tuulennopeuden tuplaaminen 8-kertaistaa tehon. Jossain 10-15 m/s alueella voimala saavuttaa maksimitehonsa ja tuottaa sitä sammutusrajaansa saakka.
 
Negatiivisten tarjousten määrät pörssissä on kyllä tosi outoja. Nopeasti kun vilkaisin tämän päivän miinusmääriä niin niissä ei ollut oikein mitään logiikkaa. Halpaan aikaan miinuksia oli maltillisemmin kuin kalliiseen aikaan.
Eikös tuo ole ihan loogista, kun muistaa, että ylivoimaisessti suurin osa pörssikaupasta on keinotekoista eli on sovittu hinnasta tavalla tai toisella pörssin ulkopuolella, mutta kauppa on pakko kierrättää pörssin kautta.

Kalliiseen aikaan on yleensä enemmän kulutusta, jolloin on enemmän tätä muualla sovittua kauppaa, joka on pakko saada toteutumaan eli myydään sitä -500 ja ostetaan +4000, kun pörssihinnalla ei ole mitään vaikutusta ko. tahoille.
 
OK, tuo on hyvä tietää sillä sehän tarkoittaa siis että yksittäiset sähkön tuottajat ovat myös sitoutuneet etukäteen tuottamaan tietyn määrän ellei mitään ihmeitä satu.

Kyllä vain. Jos tekee pörssiin tarjouksen tuotannosta, ja tarjous vetää kiinni (eli hinta asettuu joko tarjouksen tasolle tai kalliimmaksi), se määrä on tuotettava. Jos ei pysty, eikä saa puuttuvaa määrää ostettua muualta, tulee tasevirhettä. Siitä joutuu sitten aina maksamaan, Suomessa Fingridille. Maksu voi olla positiivinen tai negatiivinen, joko olemattoman pieni tai valtavan suuri, eikä maksun suuruuteen voi itse enää vaikuttaa. Säätösähkömarkkinan lopputulos määrää hinnan.
 
Tuulen kineettinen energia kasvaa nopeuden toisessa potenssissa. Mutta lisäksi tuulivoimalan läpi virtaava massavirta kasvaa lineaarisesti nopeuden mukana. Kokonaisuusedessaan siis tuulivoimalan teho kasvaa tuulennopeuden kolmannessa potenssissa. Eli tuulennopeuden tuplaaminen 8-kertaistaa tehon. Jossain 10-15 m/s alueella voimala saavuttaa maksimitehonsa ja tuottaa sitä sammutusrajaansa saakka.
Eikä tämä ole riippumaton lämpötilasta. Kylmällä kelillä ilman massa on isompi ja voimala tuottaa enemmän samalla tuulennopeudella.
 
Eikä tämä ole riippumaton lämpötilasta. Kylmällä kelillä ilman massa on isompi ja voimala tuottaa enemmän samalla tuulennopeudella.
Joo kovilla pakkasilla voisi tuottaa n. 20% enemmän kuin helteillä samalla tuulella. Valitettavasti kovilla pakkasilla harvemmin tuulee kovaa.

Tai toisin päin kesällä tarvitaan vain 6% kovempi tuuli kompensoimaan toi pakkasen listätuotto.
 
Valitettavasti kovilla pakkasilla harvemmin tuulee kovaa.
Tuulen voimakkuus voimaloiden napakorkeudella vain ei korreloi kovin hyvin pakkasasteiden kanssa. Voimalan tuotto riippuu tuulista tuolla korkeudella ja se puolestaan riippuu ilmakehän matala- ja korkeapaineiden asemasta kyseisellä hetkellä (ilmakehän hitausvaikutusten suodattamana). Todella kylmällä säällä koillisvirtauksen vallitessa tuulet saattavat Suomessa olla varsin voimakkaitakin etenkin tuolla ylempänä. Sen sijaan korkeapaineen vallitessa ja etenkin vähäisen pilvisyyden vallitessa maanpinnan lämpötila saattaa pudota säteilyemission seurauksena hyvin alhaiseksi ja maan pinnalla tuuletkin olla hyvin heikkoja tiheän kylmän ilman kuplan suojaamana, vaikka napakorkeudella tuulet olisivat kohtalaisiakin. Napaseudun vaiheillahan tuulet ovat talvella tyypillisesti hyvin voimakkaita samalla kun ilma on hyytävän kylmää ja välistä nuo virtaukset karkaavat kaemmaskin napa-alueelta.
 
Takaisin
Ylös Bottom