Paine-eromittaus ja kotiautomaatio

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Espejot
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
En tee WIFI verkkoa koska haluan mahdollisimman huotovapaan kokonaisuuden.
Mikäs verkkoteknologia sitten on mielessäsi? Wifi on toistaiseksi ollut kaikesta huolimatta aika helppo tapaus huollettavuuden kannalta, eli mahdolliset ongelmat liittyvät yksittäisiin laitekomponentteihin, jollaisia tietenkin olisi syytä välttää. Ehkä kerran vuosiymmenessä toki on tullut uudistettuja platform-versiovaihtoehtoja, joiden käyttöönottoa kannattaa tapaus kerrallaan harkita. Sama koskee myös Ethernettiä (joka on sekin varsin stabiili verkkoplatform moniin vaihtoehtoihin verrattuna alkuaikojen jälkeen).
 
Laitetaan tänne. Minkälaista paine-eroa olette hakemassa ja onko tietoa mikä on suositus uusissa taloissa?
Paine-erohan riippuu hyvin paljon siitä mistä ja milloin mittaa. Kovalla pakkasella paine-ero on hyvin eri alapohjassa ja yläpohjassa. 40 C lämpötilaero aiehuttaa 0,2 kg/m3 tiheyseron, josta aiheutuu 2 Pa/m paine-eromuutosta. Jos siis yläpohjassa on 0 Pa on alapohjassa -6 Pa jo matalassa 1-kerroksisessa talossa.

Vanhempaan taloon ei kyllä saa millään 2-5 Pa, koska noin suurella alipaineella tulisi jo tolkuton vuotoilma ellei talo ole varsin tiivis.

Uudet talot tehdään hyvin tiiviiksi, jolloin taas pienehkökin epätasapaino ilmavirroissa voi aiheuttaa suurenkin alipaineen (kymmeniä Pa).

Uudessa talossa 2 Pa alipaineen saa muutaman l/s epätasapainolla ja liesituuletin nostaa alipaineen jopa 100 Pa luokkaan, jos korvausilmaa ei saa.

70/80-luvun talossa 2 Pa alipaine vaatii tulon estämistä kokonaan eli vaikkapa 60 l/s epätasapaino 150 m2 talossa.

Toki sekä uusia että vanhoja on eri ilmavuotoluvuilla.
 
Paine-erohan riippuu hyvin paljon siitä mistä ja milloin mittaa. Kovalla pakkasella paine-ero on hyvin eri alapohjassa ja yläpohjassa. 40 C lämpötilaero aiehuttaa 0,2 kg/m3 tiheyseron, josta aiheutuu 2 Pa/m paine-eromuutosta. Jos siis yläpohjassa on 0 Pa on alapohjassa -6 Pa jo matalassa 1-kerroksisessa talossa.

Vanhempaan taloon ei kyllä saa millään 2-5 Pa, koska noin suurella alipaineella tulisi jo tolkuton vuotoilma ellei talo ole varsin tiivis.

Uudet talot tehdään hyvin tiiviiksi, jolloin taas pienehkökin epätasapaino ilmavirroissa voi aiheuttaa suurenkin alipaineen (kymmeniä Pa).

Uudessa talossa 2 Pa alipaineen saa muutaman l/s epätasapainolla ja liesituuletin nostaa alipaineen jopa 100 Pa luokkaan, jos korvausilmaa ei saa.

70/80-luvun talossa 2 Pa alipaine vaatii tulon estämistä kokonaan eli vaikkapa 60 l/s epätasapaino 150 m2 talossa.

Toki sekä uusia että vanhoja on eri ilmavuotoluvuilla.
Täällä -90 valmistunut talo, kaveri mittasi ulko-oven välistä 2 tai 3 pa:n paine-eron.
 
Joko on poikkeuksellisen tiivis tai sitten tolkuton alipaine. 10% alipaineella pitää ilmanvuotoluvun olla luokkaa 1, jotta saa tuon 2 Pa.
Itse olen tehnyt talon mutta ei pitäisi olla ylitiivis. Tuohon aikaan siihen ei kiinnitetty niin paljon huomiota. Muistan kyllä että sähkömies teki puukolla ristin höyrynsulkuun rasian kohdalle seinissä. Höyrynsulku kipsilevyä vastaan. Mittauspäivänä tuuli jonkun verran ja lukema taisi käydä välillä ykkösen puolella. Ilmamääriä kanavien puhdistaja ei laittanut muistiin mitä ihmettelin mutta minä otin ne lapulle. En sitä nyt löytänyt mutta poisto oli suurempi. Ilmamäärät suuruusluokkaa 46/43.
 
Itse olen tehnyt talon mutta ei pitäisi olla ylitiivis. Tuohon aikaan siihen ei kiinnitetty niin paljon huomiota. Muistan kyllä että sähkömies teki puukolla ristin höyrynsulkuun rasian kohdalle seinissä. Höyrynsulku kipsilevyä vastaan. Mittauspäivänä tuuli jonkun verran ja lukema taisi käydä välillä ykkösen puolella. Ilmamääriä kanavien puhdistaja ei laittanut muistiin mitä ihmettelin mutta minä otin ne lapulle. En sitä nyt löytänyt mutta poisto oli suurempi. Ilmamäärät suuruusluokkaa 46/43.
Mitä tarkoittaa ylitiivis? Eikai sellaista olekaan? Parempi että kaikki ilma tulee (ja poistuu) hallitusti kun menee rakenteiden läpi.
 
Mitä tarkoittaa ylitiivis? Eikai sellaista olekaan? Parempi että kaikki ilma tulee (ja poistuu) hallitusti kun menee rakenteiden läpi.
Tässä viitataan tuohon "poikkeuksellisen tiivis" termiin. Silloin kun käytetään höyrynsulkua niin liitoksista on tarkoitus tehdä mahdollisimman tiiviit. Loppu jää sitten kalvon ominaisuuksien varaan. Lämmintä sisäilmaa ei haluta siirtyvän rakenteisiin. Kai jonkun mielestä rakennus voi olla yli- tai liiantiivis jos ovet menee itsestään kiinni alipaineesta. 🙂
 
Takaisin
Ylös Bottom