Aggrekaattisähkön varassa sitä 10 vuoden päästä?
- Keskustelun aloittaja nackerton
- Aloitettu
Vs: Aggrekaattisähkön varassa sitä 10 vuoden päästä?
Iso yhteistuotantoaggregaatti olisikin nykyisiä lämpövoimaloita paljon tehokkaampi ratkaisu varavoimaksi, jos tuulivoima yleistyy odotettua enemmän eikä voimansiirtoyhteyksiä Ruotsin suuntaan paranneta riittävästi. Ohessa esimerkki moisesta laitteistosta, jollaisen polttoainevalikoimaan kuitenkin pitäisi kehitellä lisävaihtoehtoja (lähinnä puunjalostusteollisuuden varastointikelpoisista sivuvirtatuotteista), http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_mukana_rakentamassa_maailmanennatysvoimalaa_jordaniaan__energiateollisuus_vetaa_nyt_lahi-idassa/7991613.nackerton sanoi:No sähkönostajallekin tulee kyllä vielä itku pitkästä ilosta, kun tuetulla tuulella tapetaan vanhat lämpövoimalat. Saapa nähdä minkä aggrekaattisähkön varassa sitä 10 vuoden päästä ollaan
- Keskustelun aloittaja
- #3
Vs: Aggrekaattisähkön varassa sitä 10 vuoden päästä?
Millä mittareilla jollain puuöljyllä käyvä dieselmoottorilaitos olisi chp-voimaloita tehokkaampi? Taitaisi tuotanto olla sen verran kallista, ettei ainakaan suomalaisilla olisi varaa ostaa moisen laitokselta energiaa.
Millä mittareilla jollain puuöljyllä käyvä dieselmoottorilaitos olisi chp-voimaloita tehokkaampi? Taitaisi tuotanto olla sen verran kallista, ettei ainakaan suomalaisilla olisi varaa ostaa moisen laitokselta energiaa.
Vs: Aggrekaattisähkön varassa sitä 10 vuoden päästä?
Ideanahan noissa laitoksissa olisi, että niiden tehoa vaihdellaan tuotantovajeen mukaan ja laitosta käytetään silti jatkuvasti hyvän hyötysuhteen tehoalueella. Ylimääräistä pyörivää massaa ei pidetä ajossa yhtään enempää kuin sähköverkon stabiilisuusvaatimukset edellyttävät. Uutta tehoa löytyy aina tarpeen vaatiessa uusia yksiköitä käynnistämällä (moottorit lämmitetään valmiiksi käyvien koneiden jäähdytysvedellä tai mikseipä Suomen oloissa aluksi myös kaukolämpöä toiseen suuntaan hyödyntäen). Noiden polttoainekustannukset eivät juuri eroa kaasukombilaitoksista sähköntuotannon ja kaukolämmöntuotannon osalta, kun käytetään maakaasua. Biokaasun, generaattorikaasun (l. puukaasun) tai synteettisen maakaasun taikka bioöljyn käytön kustannukset taas riippuvat siitä, mitä ko. aineen tekeminen riittävän korkealuokkaisena maksaa veroineen sun muine oheiskustannuksineen maakaasuun verrattuna. Esimerkiksi raaka puupyrolyysiöljy ei nykyisille ruiskutuspumpuille sovellu (vaikka periaatteellista estettä sopivien pumppujen kehittämiselle ei tietääkseni olekaan). Muutoin tuollaisen laitoksen huoltokustannukset eivät poikenne kovin suuresti esimerkiksi kaasuturbiinilaitoksen huoltokustannuksista, vaikka voiteluöljyjä kuluukin selvästi enemmän. Tekniikkahan on sinällään hyvin vakiintunutta ja kestäväksi tunnettua ja perustuuhan merenkulku sekä öljyn- ja kaasuntuotanto vastaaviin voimalaitteisiin (eikä esim. kaasuturbiineihin tai kombilaitoksiin).
Ei noita moottoreita hankittaisi, elleivät ne olisi kilpailukykyisiä aiotussa käyttötarkoituksessaan. Suurin etu on siinä, että tuollaisen tehoa voidaan nostaa pykälittäin ja tarvittaessa varsin nopeasti (nollasta täyteen tehoon alle kymmenessä minuutissa). Mikään muu lämpövoimakone, edes kaasuturbiini, ei yllä moiseen. Myös hyötysuhde on hyvä, sähköntuotannossa jopa 50% (ORC-lisäkoneistolla hiukan ylikin), minkä lisäksi saadaan yhteistuotannossa lämpöä niin, että kokonaishyötysuhde nousee 90%:iin. Viimemainittuunhan päästään nykyisillä kaukolämpölaitoksillakin, mutta sähköä jää käteen selvästi alle 40% (paitsi kombivoimalaitoksilla, joilla myös päästään 50% sähköntuotantohyötysuhteeseen kaukolämpökäytössä, mutta varsin kalliilla ja paljon joustamattomammalla koneistolla, jolla ei osatehoilla päästä hyvään sähköntuotantohyötysuhteeseen).nackerton sanoi:
Ideanahan noissa laitoksissa olisi, että niiden tehoa vaihdellaan tuotantovajeen mukaan ja laitosta käytetään silti jatkuvasti hyvän hyötysuhteen tehoalueella. Ylimääräistä pyörivää massaa ei pidetä ajossa yhtään enempää kuin sähköverkon stabiilisuusvaatimukset edellyttävät. Uutta tehoa löytyy aina tarpeen vaatiessa uusia yksiköitä käynnistämällä (moottorit lämmitetään valmiiksi käyvien koneiden jäähdytysvedellä tai mikseipä Suomen oloissa aluksi myös kaukolämpöä toiseen suuntaan hyödyntäen). Noiden polttoainekustannukset eivät juuri eroa kaasukombilaitoksista sähköntuotannon ja kaukolämmöntuotannon osalta, kun käytetään maakaasua. Biokaasun, generaattorikaasun (l. puukaasun) tai synteettisen maakaasun taikka bioöljyn käytön kustannukset taas riippuvat siitä, mitä ko. aineen tekeminen riittävän korkealuokkaisena maksaa veroineen sun muine oheiskustannuksineen maakaasuun verrattuna. Esimerkiksi raaka puupyrolyysiöljy ei nykyisille ruiskutuspumpuille sovellu (vaikka periaatteellista estettä sopivien pumppujen kehittämiselle ei tietääkseni olekaan). Muutoin tuollaisen laitoksen huoltokustannukset eivät poikenne kovin suuresti esimerkiksi kaasuturbiinilaitoksen huoltokustannuksista, vaikka voiteluöljyjä kuluukin selvästi enemmän. Tekniikkahan on sinällään hyvin vakiintunutta ja kestäväksi tunnettua ja perustuuhan merenkulku sekä öljyn- ja kaasuntuotanto vastaaviin voimalaitteisiin (eikä esim. kaasuturbiineihin tai kombilaitoksiin).
Vs: Aggrekaattisähkön varassa sitä 10 vuoden päästä?
On noita hankittu. Wärtsilän nettisaitilla löytyy referenssejä (http://www.wartsila.com/power-plants/references/. Esimerkkeinä Euroopasta mm. Viron kantaverkkoyhtiön päävaravoimala (Fingridillä on vanhastaan kaasuturbiineja hankittu tuohon käyttöön). Turkissa on iso voimala. Muualle Eurooppaan on toimitettu pienempiä. USA:han noita on toimitettu enemmänkin juuri aurinko- ja tuulienergian varavoimaksi sähkönjakeluyhtiöille (siellä kun on paljonkin puutteita sähköverkon siirtokapasiteetissa) ja teknologia periaatteessa kilpailee mm. kaasukombivoimaloiden kanssa, mutta hiukan erilaisella profiililla (kaasukombit ovat enemmänkin perusvoimaa, jota ajetaan tasaisella kuormalla kuten ydinvoimaloitakin). Wärtsilä sanoo toimittaneensa 4700 voimalaa 170 maahan (luin jostakin muualta, että kokonaisteho ylittää 50GW).nackerton sanoi: