Argo Ulisse13 DCI Eco - käy 3+3minuutin jaksoissa

Sir

Tulokas
Hei,
minulla on käytössä otsikonmukainen siirrettävä ns. split mallinen jäähdytyslaite, joka on uudempaa invertteritekniikkaa vuodelta 2019 kylmäaineella R32.

Nyt käyttöönottaessani laitetta tänä kesänä olen törmännyt seuraavanlaiseen outoon toimintaan. Laite tykkää käydä 3+3minuutin ON/OFF -sykleissä (siis ulkoyksikkö, kompressori, sisäyksikön puhallin). Tämä sykslisyys tämän hetkisen kokemuksen mukaan on yleisempää silloin, kun sisäilman suhteellinen kosteus (RH) on <45%, ja yli >50% RH-arvoilla syklisyyttä ei esiinny (tai esiintyy harvemmin ja lyhyempänä). Käyttöolosuhteet muuten ovat ulkoilman lämpötila ~26'C ja sisäilman ~24'C eli ovat laitteelle ilmoitettujen suositusten sisäpuolella. Kun laitteen on kytkenyt päälle jäähdytykselle, käy se syklisesti aikansa (joskus noi tunnin verran), ja jossain vaiheessa siirtyy käymään jatkuvalla jäähdytyksellä ilman sykliä (tällöin voi kuulla, että kondenssivesipumppu myös käynnistyy, ja ulkoyksiköstä voi myös nähdä, että sinne kaukaloon kerääntyy vettä). Mittailin lämpötilaa ja RH:ta laitteen sisäyksikön lähdöstä ja oheessa kuvaaja ajansuhteen, mistä voi nähdä syklisyyden ja laitteen siirtymisen jatkuvaan käyntiin.

Osaisiko joku jäähdytyslaite-asiantuntija neuvoa, mistä toi laitteen tehoja syövä sykli mahdollisesti johtuu, ja tarviiko jonkun huollon, että se poistuu? Kyseessä on näinkin uusi laite kuin vm.2019, joten luulisi, ettei kylmäaineiden vähyyskään ole kyseessä. Laitteen manuaali selkeästi sanoo, että laitteessa on kompura-suojaustoiminto, joka aiheutta sen, että kompura käynnistyy uudelleen sammumisen jälkeen vasta 3minuutin kuluttua. Toiminta siis viittaa siihen, että jostain syystä kompurasuoja menee päälle. Tai voisko kondenssiveden poistosysteemi olla jotenkin tukossa,mikä kerryttäisi kennoon kosteutta ja aiheuttaisi jäätymistä tms. Näihin Argon laitteisiin (virallinen maahantuoja Onninen Oy nykyään) ei ole valtuutettua huoltoa Suomessa, ja vian etsintää ei viitsisi tehdä pelkällä veikkaa+arvaa menetelmällä esimerkiksi uudelleen täytön suhteen, kun se maksaa lähtien 400€.

20210616_113723.jpg

20210616_110201.jpg
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Jos kondensipumpun käynnistyminen ja suurempi suhteellinen kosteus vaikuttaa vähentävän ongelmaa, tämä vaikuttaisi viittaavaan ulkoyksikön lauhduttimen ylikuumenemiseen. Onko ulkoyksikön kennossa likaa, toimiiko puhallin kunnolla, estääkö jokin ilmaa kiertämästä tai pääseekö ulkoyksikön puhaltama kuuma ilma merkittävältä osiltaan takaisin imupuolelle? Tietenkin jokin asfaltoitu nurkkaus, jonne aurinko porottaa, saattaa sekin lämmetä uskomattoman kuumaksi. Nämä nyt ainakin kannattaisi ensiksi tarkistaa.
 

Sir

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Hei,
ulkoyksikön puhallin toimii moitteetta ja ilma pääsee kiertämään kunnolla. Se on sijoitettu kuvan mukaisesti lasitetulle parvekkeelle. Käytön aikana on lasitetun parvekkeen lämpötila pysynyt toistaiseksi välillä 25...35'C (valmistaja lupaa toiminnan +48'C:hen). Ostin laitteen käytettynä, ja edellinen omistaja on sitä ymmärrykseni mukaan käyttänyt kaksi kesää. Ulkoyksikköä ei käsittääkseni ole kertaakaan puhdistettu (tai sisäyksikön kennoa tai kondenssivesiletkua), mutta minuun silmään se ei näytä "tukkoiselta" eli ylenmäärin likaiselta, mutta suorittanen sille puhdistuksen paineilmalla tai vedellä. Tosiaan toi "syklisyys" esiintyy laitteen jäähdytyksen käynnistymisen yhteydessä, ja kun laitteen on saanut jatkuvan jäähdytyksen tilaan, käy se nätisti vuorokauden tai pidempään. Mielestäni enemmänkin ulkoyksikön matala lämpötila <+28'C näyttäisi aiheuttavan herkemmin tuon syklisyyden kuin korkeampi >+30'C.
20210619_133626.jpg

20210619_133742.jpg
 

kotte

Hyperaktiivi
Kuvaamasi perusteella kyse saattaa sitten olla sisäyksikön jäätymisestosta. Mille lämpötilalle laite on säädetty ja onko sisällä tosiaan tuo 24 astetta suunnileen silloin? Sisäyksikön likaantuminen ja kylmäaineen vajaus saattavat pahentaa tilanteen esiintymistä, mutta voihan kyse olla myös antureiden viasta (eli jäätyminen havaitaan turhan herkästi). Jäätyminenhän ei tässä viittaa jään muodostumiseen, vaan kennon kylmenemiseen. Kondenssin muodostuminen (kostealla säällä) tasaa kennon lämpöä samalla kuin lämmittää sitä, jolloin jäätymiselle altista tilannetta ei havaita yhtä herkästi.

Oma kokemukseni tuon tyyppisistä split-laitteista on, että niistä katoaa kylmäainetta ajan mittaan. Syynä on, että joustavat kylmäaineletkut ovat nylonin tapaista muovia eikä kuparia kuten tavanomaisissa kiinteissä split-laitteissa. Ammattitaitoinen kylmäasentaja varmaan pystyy mittaamaan kylmäaineen määrän ja täyttämään uudelleen tyyppikilven tai tyyppitietojen perusteella. Asiaa kannattaisi tutkiskella seuraamalla mahdollista jääraidan muodostumista sisäyksikköön. Lämpötilan mittaaminen voi olla hiukan hankalaa ilmiön nopeuden takia. Infrapunalämpömittari tuskin antaa luotettavia lukemia kennon alumiinipinnasta johtuen.
 

Sir

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Olen kokeillut laitteen toimintaan lämpötilan asetusarvoilla 10, 15, 18 'C (laitteessa on säätöalue tuonne +10'C saakka). Asunnon sisälämpötila on kesällä 24...26'C (kerrostalon ylin 4. kerros).

Nämä Argo Ulisse laitteet ovat rakenteeltaan kuin jääkaapit, eli niissä ei ole huoltoyhdettä ja paineita ei pääsee mittaamaan. Eli ekan huollon yhteydessä täytyy yhde rakentaa tuonne sisäyksikön puolelle hitsaamalla eli tulitöinä, ja huoltokustannusarvio on pk-seudulla lähtien 400€. Olin laitteesta yhteydessä valmistajaan (Italiaan) jo keväällä ennen takuu-ajan umpeutumista (2 vuotta), ja sieltä tuli ainoaksi ohjeeksi kylmäainetäytön uusiminen. Laite on ostettu saksalaisesta nettikaupasta, ja mikäli haluaisi käsitellä asiaa takuun piiriin kuuluvana, tulisi laite lähettää Saksaan.

Minun on mahdollista käyttää termopari-lankaa, jos päädyn mittaamaan sisäyksikön kennon lämpötilaa.
 
Viimeksi muokattu:

pelzi_

Vakionaama
Asiahan on helppo kokeilla, kun otat sisäpuolen kennon termistorin vähäksi aikaa kennosta irti. Jos ilmiö lakkaa, on kyseessä joko viallinen termistori, viallinen elektroniikka (epätodennäköistä), tai riittämätön ilmavirta jolloin kenno viilenee liiaksi ja laitteen kuuluukin sammua (joka voi olla myös aivan normaalia suunniteltua toimintaa matalissa sisälämpötiloissa ja -kosteuksissa.) Sisätilojen viilentyessä tämän ilmiön pitäisi lisääntyä, ei vähentyä eli tuskin on tästä kyse.

Sisäilman termistori voi olla liian lähellä kennoa, mutta sekin katkonta pahenee vaan huoneen viiletessä, tuskin siitä siis kyse.

Vastaavasti voi selvittää, onko kyse kuuman puolen termistorista. Kylmäaineen määrän oikeellisuuden huomaat aika hyvin sähkönkulutusmittarilla (virta selvästi alle nimellislukeman) ja kompressorilta lähtevän kaasun lämpötilan perusteella, jos putki on kompressorilta lähtiessä kädellä tunnustellen tulikuuma ja ulkokennon keskivaiheilla on jo enemmänkin haaleaa, on syytä epäillä että kylmäainetta on liian vähän. Paineiden mittausta ei käytännössä näissä koneissa tarvitse tehdä.

Jos taas lauhdutuspuolen termistori (jos sellaista on) on vikaantunut ja täytös oikea, voi olla että sisälämpötilan lasku viilentää myös lauhdutinta juuri sen verran, että yliherkkä termistori ei enää katko. Tai sitten ulkokenno on tukossa tai puhallin viallinen niin, että suojauksen kuuluukin toimia, mutta sisätilojen viiletessä juuri päästään rajan alle. Kennon ja kuumakaasun lämpötilat kertoo kyllä kummasta kyse.

Kompuran kannessa voi olla vielä kolmas termistori, jonka pitäisi katkoa vasta jossain 100 asteen paremmalla puolella. Senkin voi testata irrottamalla sen tilapäisesti paikaltaan. Jos katkonta johtuu tästä termistorista ja kompura on alle 80-asteinen, termistori on luultavasti rikki.

Periaatteessa lauhtumis- ja höyrystymispaineen voi johtaa p-t -taulukosta ja kennon keskivaiheen lämpötilasta, mutta käytännössä käsin tunnustelemalla selviää jo tarpeeksi, oikein toimivan koneen kennot on melko tasalämpöisiä alusta loppuun ja höyrystin kondensoi tasaisesti, tyhjentyneessä alkupää on hyvin kylmä (huurteinen) tai kuuma (polttava) ja keskivaihe haalea. Vain vähän vuotaneessa voi olla vaikea sanoa, mutta sähkönkulutus kertoo sitten aika pitkälti sen onko kylmäainetta hävinnyt sellainen määrä millä on väliä, varsinkin jos on huoltokirja jossa on virta-arvojen ja sisä/ulko-olosuhteiden kuvaaja tai taulukko, ja aikansa odottelemalla asia varmistuu kun tavaraa poistuu vuodon kautta lisää ja oireilu pahenee. Sen jälkeen voi korjauksiin ryhtyä ilman pelkoa siitä että ne onkin aiheettomia.

Yhden tyhjentyneen Ulissen joskus korjasin, poistamalla pikaliittimet ja juottamalla osat kiinteästi yhteen, ja lisäämällä huoltoventtiilit. Helppo homma kun sisällä ei ollut enää mitään, osia oli säilytetty erillään. Mutta ulkopuolisella työllä aika kannattamatonta näpräystä, jos vielä aluksi pitää talteenottaa nykyistä sisältöä. Tosin talvella varmaan kiinnostusta on enemmän tällaiseen hommaan, jota voi tehdä mukavasti sisällä.
 

j_esus

Tulokas
Ostin juuri uuden Ulissen ja otin tuon kuvan ulkoyksikön ala-vasen mustan kumitulpan pois jotta kondenssivesi pääsee ulos koneikosta valumaan parvekkeen sadevesiviemäriin. Liruttelee kyllä melkoisesti siitä kun helteillä jäähdyttää huoneistoa. Jos tulppaa ei ota pois niin vesi saattaa lentää ko. yksikön poistoilman mukana ulos tai tekisikö jopa tuon aloittajan pätkimisen
 

Sir

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Asiahan on helppo kokeilla, kun otat sisäpuolen kennon termistorin vähäksi aikaa kennosta irti. Jos ilmiö lakkaa, on kyseessä joko viallinen termistori, viallinen elektroniikka (epätodennäköistä), tai riittämätön ilmavirta jolloin kenno viilenee liiaksi ja laitteen kuuluukin sammua (joka voi olla myös aivan normaalia suunniteltua toimintaa matalissa sisälämpötiloissa ja -kosteuksissa.) Sisätilojen viilentyessä tämän ilmiön pitäisi lisääntyä, ei vähentyä eli tuskin on tästä kyse.

Sisäilman termistori voi olla liian lähellä kennoa, mutta sekin katkonta pahenee vaan huoneen viiletessä, tuskin siitä siis kyse.

Vastaavasti voi selvittää, onko kyse kuuman puolen termistorista. Kylmäaineen määrän oikeellisuuden huomaat aika hyvin sähkönkulutusmittarilla (virta selvästi alle nimellislukeman) ja kompressorilta lähtevän kaasun lämpötilan perusteella, jos putki on kompressorilta lähtiessä kädellä tunnustellen tulikuuma ja ulkokennon keskivaiheilla on jo enemmänkin haaleaa, on syytä epäillä että kylmäainetta on liian vähän. Paineiden mittausta ei käytännössä näissä koneissa tarvitse tehdä.

Jos taas lauhdutuspuolen termistori (jos sellaista on) on vikaantunut ja täytös oikea, voi olla että sisälämpötilan lasku viilentää myös lauhdutinta juuri sen verran, että yliherkkä termistori ei enää katko. Tai sitten ulkokenno on tukossa tai puhallin viallinen niin, että suojauksen kuuluukin toimia, mutta sisätilojen viiletessä juuri päästään rajan alle. Kennon ja kuumakaasun lämpötilat kertoo kyllä kummasta kyse.

Kompuran kannessa voi olla vielä kolmas termistori, jonka pitäisi katkoa vasta jossain 100 asteen paremmalla puolella. Senkin voi testata irrottamalla sen tilapäisesti paikaltaan. Jos katkonta johtuu tästä termistorista ja kompura on alle 80-asteinen, termistori on luultavasti rikki.

Periaatteessa lauhtumis- ja höyrystymispaineen voi johtaa p-t -taulukosta ja kennon keskivaiheen lämpötilasta, mutta käytännössä käsin tunnustelemalla selviää jo tarpeeksi, oikein toimivan koneen kennot on melko tasalämpöisiä alusta loppuun ja höyrystin kondensoi tasaisesti, tyhjentyneessä alkupää on hyvin kylmä (huurteinen) tai kuuma (polttava) ja keskivaihe haalea. Vain vähän vuotaneessa voi olla vaikea sanoa, mutta sähkönkulutus kertoo sitten aika pitkälti sen onko kylmäainetta hävinnyt sellainen määrä millä on väliä, varsinkin jos on huoltokirja jossa on virta-arvojen ja sisä/ulko-olosuhteiden kuvaaja tai taulukko, ja aikansa odottelemalla asia varmistuu kun tavaraa poistuu vuodon kautta lisää ja oireilu pahenee. Sen jälkeen voi korjauksiin ryhtyä ilman pelkoa siitä että ne onkin aiheettomia.

Yhden tyhjentyneen Ulissen joskus korjasin, poistamalla pikaliittimet ja juottamalla osat kiinteästi yhteen, ja lisäämällä huoltoventtiilit. Helppo homma kun sisällä ei ollut enää mitään, osia oli säilytetty erillään. Mutta ulkopuolisella työllä aika kannattamatonta näpräystä, jos vielä aluksi pitää talteenottaa nykyistä sisältöä. Tosin talvella varmaan kiinnostusta on enemmän tällaiseen hommaan, jota voi tehdä mukavasti sisällä.
Kiitos paljon @pelzi_ kattavasta vastauksesta! Mittailin tänään ehdottamaasi sisäyksikön ottovirran kulutusta.

Tyyppilven (kuva liitteenä) mukaan virran kulutukselle annetaan max. arvoksi 7.6A (1600W).

Mittailin laadukkaalla Fluke True RMS mittarilla I_otto=2,42A, kun olosuhteet ja asetukset ajon aikana olivat:
T_sisä=22,3'C
RH_sisä=40%
T_ulko=27'C
T_sisä_set=13'C
Puhallin=Max
Max_cooling=OFF
Ifeel=ON

Lisäksi mittailin I_otto=2,74A , kun olosuhteet ja asetukset ajon aikana olivat:
T_sisä=22,3'C
RH_sisä=40%
T_ulko=27'C
T_sisä_set=13'C
Puhallin=Max
Max_cooling=ON
Ifeel=ON

Ainakin verrattuna tuohon tyyppikilven max. virta-arvoon eli 7.6A on tuo Max_cooling=ON asetuksella mitattu virta I_otto=2,74A melko pieni.

Olisiko tässä riittävä indikaatio kylmäainevajauksesta? Missään suhteessa ottovirran tulisi olla tuohon tyyppikilven arvoon?Voisi tosiaan kuvitella max. jäähdytyksen ollessa päällä, saavutettaisiin myös max. ottovirran arvo.

Tarkistin myös verkkojännitteen. Fortum näytti olevan kunnossa 233V =).
 

Liitteet

  • 20210725_125300.jpg
    20210725_125300.jpg
    93,7 KB · Katsottu: 99
  • 20210725_124741.jpg
    20210725_124741.jpg
    96,2 KB · Katsottu: 104
  • 20210725_125001.jpg
    20210725_125001.jpg
    75,1 KB · Katsottu: 101
  • 20210725_125220.jpg
    20210725_125220.jpg
    76,3 KB · Katsottu: 96
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Oliko nyt tuossa viimeisessä mittauksessa mikä puhallus- ja imulämpötilat? Ulkoyksikön imulämpötila?
Ottoteho tuossa mittauksessa oli noin 640 W.

Jos olosuhde olisi tuossa lähellä tuota Tj = 30°C ja sisälämpötila 27C (kostea lämpötila 19C) mittauspisteen lähellä,
niin antotehoa pitäisi tulla 2,7 kW ja EER 4,3
=> 4,3 x 640 = 2,7 kW => max puhallusnopeudella (turbo) olisi laite OK jos lämpötila ero olisi noin 20 C.


Dokkarin mukaan ottotehot nousevat vasta jos ulkona on kuumempaa. Sisäilman korkeampi kosteus nostaa myöskin ottotehoa.


Laitehan on inverterilaite ja nuo merkinnät laitteen kyljessä eivät silloin kerro aivan kaikkea
 

pelzi_

Vakionaama
Koneen huolto-ohjetta ei löydy mistään ja myös nimellisteho on kätketty hyvin:


Jos tuolta otetaan lukema viilennysteholle, keskiarvona 25 ja 30 asteen ulkoilmasta, teho on (2.5+1.7)/2=2.1kW.

EER keskiarvona (6 + 4.2)/2 = 5.1

Tehoa pitäisi kulua siis 2.1kW / 5.1 = 411W

Joka on 230 voltilla 1.8A.

Sanoisin että kone on ehjä, mutta kapillaariputkella toteutetulle tyypillisesti ei viilennä Suomen oloissa lähellekään täydellä teholla, eli puhallin minimille ja nauttimaan kuitenkin varsin hyvästä hyötysuhteesta, tai jos tämä ei riitä, älä ainakaan puhdista ulkokennoa ja osan siitä voi peittää pahvilla tai sulkea parvekelaseja, niin paine nousee ja kapillaariputki syöttää sisälle enemmän kylmäainetta.

Teknisempi ratkaisu olisi kapillaarin lyhennys, kylmäaineen ylitäyttö myös toimii mutta ilman kapillaarin lyhennystä se johtaa vain nesteen pakkautumiseen lauhduttimen loppuun eli hyötysuhteelle ihan sama vaikutus kuin ilmavirran tukkiminen pahvilla. Käytännössä en näitä suosittele, kauhea vaiva ja pieni hyöty.

Toteuttamiskelpoisempaa voisi olla sisäyksikön termistorin huijaus, jos virrankulutus kasvaa kun sen irrottaa kennosta, rajoittava tekijä on invertterin ohjaus joka estää kennoa viilenemästä liikaa. Sitä voi sitten huijata vastuksella, muttei liikaa, ettei kenno jäädy tukkoon.
 

Sir

Tulokas
Tervehdys,
palaan tähän vanhankoon ketjuun, kun nyt sain vihdoin aikaiseksi tehdä perusteellisia tutkimuksia Argo Ulisselle, johon liittyvään "sykli"-ongelmaan alunperin täältä hain neuvoja.

Ylemmässä keskustelussa annettiin vinkiksi termistorien tutkiminen. Niitä on laitteessa 3kpl. Irrotin laitteen takapaneelin ja sieltä paljastuvan kytkinkotelon kannen. Tällöi piirilevyyn kiinnitetyt termistorien pikaliittimet sai irrotettua ja arvot mitattua yleismittarilla. Ympäristö-lämpötilan ollessa ~+19'C, sain termitorien resistansiarvoiksi TH1 (room air)=13,7kOhm, TH2(In-Coil)=13,6kOhm ja TH3(CDT)=13,0kOhm.

Näistä TH1 (room air) on kiinnostava. Kyseessä lienee nimellisarvoltaan 10kOhm (@+25'C) termistori. En valmistajalta pyynnöstä huolimatta saanut tämän Ulissen huoltomanuaalia, jossa termistoreiden nimellisarvot/toleranssit olisi mainittu. Googlettamalla löysin viitteen vanhemman Ulissen manuaaliin, jossa oli kerrottu, että laitteen termistorit ovat 10kOhm+-5%. Jos käyttää esimerkiksi netistä löytyvää erästä termistori-kalkulaattoria (https://www.lasercalculator.com/ntc-thermistor-calculator/), niin saadaan 10kOhm termistorille 5% toleranssille "hyväksyntä-rajoiksi" 12,51...13,83kOhm (@+19'C). Tällä perusteella TH1, TH2 ja TH3 olisivat toleranssien sisällä.

Ylemmässä viestissä @pelzi_ neuvoo kokeilemaan sitä, että ottaa termistorin kennosta irti, ja katsoo miten se vaikuttaa. Termistoreista TH1 mittaa otto-ilman lämpötilaa, ja se on kytketty edestäpäin katsottuna kennon alalaitaan oikealle. Termistorin ja kennon välissä on pala vaahtomuovia, joten se ei ole ihan kiinni kennossa.

Irrotin termistorin tehdasasennus-sijainnista, ja kiinnitin sen kuvan mukaisesti teipillä kauemmaksi kennosta kennon alapuoliseen peltiseen reunaan, jonka päällysteenä on vaahtomuovia.

Suoritin koeajon jäähdtystoiminnolla (pyyntö +15'C, puhallin täysillä, iFeel=Off). Lähtötilanne oli ympäristössä +19,3'C (RH 30,4%). Laite lähti toimimaan jäähdyttäen jatkuva-aikaisesti ilman syklisyyttä. Sisäyksikön muovinen etupaneeli ritilöineen oli poistettu testin aikana. Toistin kokeen kolmesti, ja laite nähdäkseni kullakin kerralla toimi asianmukaisesti ilman pätkimistä. Kokeessa sisä- ja ulkoyksikkö oli sijoitettu samaan tilaan (lämmin varasto). Tuo varaston mitattu lämpötila +19,3'C oli tosin jo melko lähellä sitä minimilämpötilaa (+19'C), johon saakka valmistaja lupaa laitteen toiminnan manuaalissa (pätee selä sisä- että ulkoyksiköille). Kun TH1 termistorin paikka oli yhä tässä muutetussa asennossa tein vielä kokeen, missä sisäyksikön etupaneeli oli kiinnitetty takaisin paikoilleen. Tässä testissä sain vielä syklisyyden aikaan, ja se poistui, kun etupaneelin poisti paikaltaan testin aikana. Eli kennon ilmavirralla (etupaneeli muuttaa sitä) oli näköjään vaikutusta myös asiaan.

Tosiaan tuo termistorin irroittaminen (sijainnin muuttaminen) ainakin muutti tilannetta parempaan suuntaan, ellei jopa korjannut sitä. Potentiaalisina vaihtoehtoina taitaa tällä hetkelläolla 1) Viallinen termistori 2) Laitteen suunnitteluvirhe (termistori liian lähellä kennoa). Täytyy laittaa asiasta sähköpostia valmistajalle. Sieltä on ainakin joka kerta jotain vastattu, vaikkei suoraa vastauta kysymyksiin ole joka kerta saanut. Sisäyksikköä kennoa ei ole tietääkseni putsattu elinkaaren aikana, joten pesu sopivalla aineella (vaahtopesu) on varmasti paikallaan.

Olen käyttänyt laitetta 2021 lähtien Ifeel toiminnolla, jolloin ymmärtääkseni kaukosäädin lähettää mittaamansa lämpötilan sisäyksikölle, ja em. lämpötila käytetään kennon TH1-termistorin mittaaman lämpötilan sijaan. Kuitenkaan Ifeel:in käyttäminen ei mielestöni täysin poistanut syklisyysongelmaa, joten siksi epäillyt TH1-termistorista mahdollisesti johtuvaa problematiikkaa.
 

Liitteet

  • 2.jpg
    2.jpg
    404,1 KB · Katsottu: 37
  • Sieppaa.JPG
    Sieppaa.JPG
    51 KB · Katsottu: 41
  • 11.jpg
    11.jpg
    379,9 KB · Katsottu: 44
  • 6.jpg
    6.jpg
    570,5 KB · Katsottu: 37
  • 7.jpg
    7.jpg
    178,2 KB · Katsottu: 33
  • 8.jpg
    8.jpg
    110,7 KB · Katsottu: 43
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Rh-

tempo

Tulokas
Tuliko tästä pysyvämpi ratkaisu? @Sir
Omassa Ulissessa rasittaa että vaikka helteillä helpotusta tulee, niin nyt kun yölämpötila on alle 18C niin ei laite pysy päällä vaan sammuttaa kompressorin tuon muutaman minuutin jälkeen. Eikä lähde enää takaisin. Jos on käsin laittanut tuulettimen päälle niin se jatkaa pyörimistään. Jos laittaa sen auto-asentoon niin loppui sekin.
Tosiaan kun kämppä ja parveke kunnolla lämpiää niin ongelmaa ei ole, mutta olisi kiva saada laite toimimaan myös kun ulkokeli on viileämpi mutta kämppä on vielä yli 26C
 
Back
Ylös Bottom