Aurinkopaneelit eivät ole "osta-ja-unohda" -ratkaisu (useimmille)

Kirjoitan näkemyksiäni ja kokemuksiani viime syksyn ja tämän kevään osalta aurinkopaneelien hyödyntämisestä. Voimalan koko 5,32kWp ja sähkö (varaava) + ILP + takka -lämmityksellä talossa mennyt viime vuonna 12.200 kWh.

Ensinnäkin, aurinkopaneelien todellinen käyttö eroaa myyntiedustajien puheista mielestäni aika paljon. Kokemukseni mukaan myyjät puhuvat aurinkopaneelien tuotosta varsin teoreettisella tasolla. Usein myyjien puheissa puhutaan vuosittaisesta säästöstä verrattuna voimalan teoreettiseen tuottoon. En ole yhdenkään myyjän suusta kuullut kysymyksiä tai toteamuksia tuotetun sähkön hyödyntämisestä, saati apua hyödyntämisen suunnitteluun. Yksi myyjä jopa totesi, että "kun sähköähän on tarkoitus myydä takaisin verkkoon"...

Hyvin usein katselen omakotitaloalueiden läpi liikkuessani paneelien asennuksia. Valitettavan usein kaltaiseni maallikko näkee jo yhdellä vilkaisulla, että paneelien suunta on haastava ja varjostusta on liikaa (paneelit oikeasti tarvitsevat suoraa auringonvaloa, hajavalo ei riitä). Naapurustossani on yksi erityisen huonolta näyttävä asennus, jossa yksi lape on aamuaurinkoon ja toinen lape on etelään, mutta iltapäiväauringon blokkaa täysin korkea metsä viereisellä tontilla. Lisäksi kattokulma on liian loiva. Tuottotunteja on siis oikeasti tosi vähän. Harmillinen juttu, tämä kyseinen kansalainen on varmuudella pettynyt investointiinsa.

Jos paneeleja haluaa oikeasti hyödyntää taloudellisessa mielessä, vaatii se sää- ja tuulivoimaennusteen sekä pörssisähkön hintojen tarkkailua. Näistä syntyy yhtälö, jonka perusteella oman kiinteistön sähkönkäyttö tulee suunnitella vuorokausikohtaisesti. Enkä tarkoita nyt sentin osien viilaamista, vaan tervejärkistä omakäytön tai myynnin suunnittelua ja edellä mainittujen muuttujien huomioimista.

Kokemukseni mukaan aurinkopaneelien kanssa TULISI AINA olla jonkinlainen tuottoon ja pörssisähkön hintaan perustuva älyohjaus. Mutta edes älyohjaus ei kaikissa tapauksissa riitä - teen silti päiväkohtaista pakko-ohjausta tai ohitusta muuttujista riippuen, jotta saan hyödynnettyä paneelit mahdollisimman hyvin. En tee tästä "rasitetta" itselleni, mutta olen todennut, että siitä on todellista hyötyä.

Ennen paneelien hankkimista tekemäni tutkimuksen mukaan omakäyttöasteet jäävät aivan liian usein n. 30% tuntumaan (vuositasolla). Oma tavoitteeni on huomattavasti korkeampi - n. 60-70% omaan käyttöön ja aina myyntiin, kun hinta on siihen järkevää. En muuten todellakaan luota siihen, että saisin sähkön myynnistä "voittoa". Meidän tavallisten kansalaisten ei kuulu tehdä myyntivoittoa aurinkovoimalan avulla - vuosi 2022 oli tässä mielessä täysin poikkeuksellinen. Toivottavasti et hankkinut liian isoa voimalaa, jotta voisit hyötyä myynnistä taloudellisesti - tulet pettymään rankasti.

Harkitse siis ennen paneelien hankkimista, miten aioit oikeasti hyödyntää paneelien tuottaman sähkön. Minkä kokoisia toimilaitteita talossasi on ja kuinka voit järkevästi jakaa kuorman niiden kesken. Oletko napsuttelemassa varaajia päälle käsin, vai panostatko myös automaatioon. Mielestäni mukaan yhtäkään voimalaa ei kannata hankkia ilman älyohjausta, ellet ole jatkuvasti kotona optimoimassa käsin tai olet hankkinut voimalan muista, kuin taloudellisista syistä.

ps. Olen tyytyväinen omaan hankintaani, mutta vain, koska jaksan - ainakin toistaiseksi - suunnitella ja optimoida karkealla tasolla.
 
tuosta hajavalosta että kyllä nytkin tulee 3500W vaikkei varjoa jää, siis ei pysty sanomaan mistä suunnasta paistaa
 
tuosta hajavalosta että kyllä nytkin tulee 3500W vaikkei varjoa jää, siis ei pysty sanomaan mistä suunnasta paistaa
Eli sinulla ei ole varjoa, jolloin saat suoraa auringonvaloa. Aivan kuten totesin.

Tuo varjon merkitys on helppo nähdä silloin, kun lumi on valunut ylemmältä paneeliriviltä pois, mutta alempi on vielä peitossa. Kun alempikin valahtaa tyhjäksi, saattaa tuotto nousta 50-100% sekunnissa. Tämän olen huomannut useamman kerran kevään aikana. Puista tai infrasta tulevat varjot eivät valahda pois hetkessä.
 
kuten totesin, niin lonkeroa on ettei varjoa havaitse, ei paista ei, vaikka laitamn mitä tuohon oletettuun auringon suuntaan ei se pienennä juurikaan tuottoa......aurinkokelillä tilanne on sitten aivan toinen, kuten toteat
 
Olen tyytyväinen omaan hankintaani, mutta vain, koska jaksan - ainakin toistaiseksi - suunnitella ja optimoida karkealla tasolla.
Asiaa kirjoitit. Kyllä tämä harrastuneisuutta hieman vaatii ja mikäs siinä, kun ei niitä harrastuksia ole liikaa. Siinä se menee optimointi samalla kuin muutkin askareet, pörssisähköä täytyy muutenkin seurailla. Juuri laskin, että maaliskuun omakäyttöaste on 94,7% tällä hetkellä, kesällä tuo on varmasti haastavampaa optimoida, kun tuottoa on paljon enemmän.
Jokainen voimalaitos tarvitsee henkilökuntaa ja hoitoa, myös ne pienetkin.
 
Mutta paljonko vaaka-asennus häviää tuotetun sähkön arvossa, on aina lumen peitossakin. Hyvä kirjoitus aloittajalta, aurinkosähköinverttereissä pitäisi varmaankin olla paljon enemmän omaa älyä kuormien ohjaukseen tuotannon mukaan.
 
Muistelen lukeneeni että vaakaan laitettu paneeli jää vain 25% optimista.
Tämä pitää varmasti paikkansa - teoriassa! Sen vuoksi pitääkin myös varmistaa, että loivaan kulmaan asennetut paneelit pääsee turvallisesti puhdistamaan jokaisen lumisateen jälkeen helmikuusta alkaen.

Kattoni on 45 astetta ja alempi rivi kärsii selvästi lumesta, kun paneelien alareuna jää usein peittoon. Liukkaalle tiilikatolle ei ole talvella mitään asiaa.
 
Eli sinulla ei ole varjoa, jolloin saat suoraa auringonvaloa. Aivan kuten totesin.

Tuo varjon merkitys on helppo nähdä silloin, kun lumi on valunut ylemmältä paneeliriviltä pois, mutta alempi on vielä peitossa. Kun alempikin valahtaa tyhjäksi, saattaa tuotto nousta 50-100% sekunnissa. Tämän olen huomannut useamman kerran kevään aikana. Puista tai infrasta tulevat varjot eivät valahda pois hetkessä.
No kyllähän siinä jotain vikaa olisi jos teho ei kasvaisi 100% kun puolet paneeleista tulee yhtäkkiä aurinkoon. Eihän se paneeli siellä lumen alla mitään tuota.
 
Minusta aurinkovoimaloiden hinnat on sen verran edulliset nykyään, että ei omakotitaloon oikein voi liian suurta voimalaa laittaa. Sähkölaitos ja katon muodot ennemminkin ovat pullonkauloja. Vaikka aluksi myyntiin menisi liikaa, voi sitä optimointia tehdä matkan varrella. Toisilla onkin jo sähköauto kuluttamassa sitä sähköä ja akuston hankinta myöhemmin voi olla edullisempaa. Itse sähkö tulee taivaalta kyllä aika huolettomasti. Tänään kun heräsin niin taivaalta tuli jo muutama sata wattia vaikka en ollut tehnyt mitään. Teevesikin kiehui ilmaiseksi, kiitos tunti- ja vaihenetotuksen.
Investointina tämä on sikäli hauska että tuotto on aina ollut plusmerkkistä vaikkakin prosenteissa aika pientä. Viime vuosi oli tietysti poikkeus, silloin laitteille tuli neljän vuoden tuotto kerralla. Luulisin, että moni hankkii voimalan ei pelkästään tuoton takia vaan myös sen takia että on varaa hankkia sellainen. Itse halusin kokeilla paneleita myös miten ne toimii katoksen vesikattona, eli säästö ja harrastus yhdistyivät.
Mutta kyllä voimala pitää saada esteettömään sijaintiin muuten alkaa jurppiin.
 
Minusta paneelit pitää olla lähes osta ja unohda investointi. Itse en kyllä kuvittelisi puhdistelevani paneeleja lumesta jonkun 1-2 euron päivätuoton vuoksi. Ymmärrän kyllä niitä jotka puhdistavat. Kerran vuodessa paneelien ja katon puhdistus lehtipuhaltimella katon tarkastuksen yhteydessä on mulle sopiva.

Kulutuksen saa maksimoitua automaattiseksi 2-3 releellä. Esim. jos LVV varaaja toimii suorasähköllä ja nolla kytkettynä, voi jokaista kolmea vastusta ohjata erikseen päälle ylimäärätehon mukaan kokonaistehon ollessa 1, 2 tai 3 kW. Pelkästään tuommoisella saa suuren osan paneelien omakäytöstä maksimoitua.

Varjostuksilla ei ole mitään merkitystä täysin pilvisellä säällä jolloin varjoja ei muodostu. Pilviheijastuksen vuoksi varjoisella lapepuolella voi tuotto olla jopa hiukan parempi. Tuotto tosin suurelta osin aurinkoisista päivistä ja paneeleja ei kannata asentaa jos paljon varjostuksia. Meillä varjostukset illalla ja aamulla ja simulaation ja käytännön mukaan nuokin syö tuottoa kohtuullisen paljon. Olin kahden vaiheella kannattaako paneeleja asentaa. Jos varjostuksia keskipäivällä on aika turhaa asentaa paneeleja.

---
Jos saisi päättää lapesuunnat, niin ottaisin jyrkät kaakko lounaslappeet esteettömällä näkymällä. Saisi pitkän tuoton ja tuottoa silloin kun sähkö kalleimmillaan.
 
Viimeksi muokattu:
Harvinaisen paljon samaa mieltä automaation tarpeellisuudesta energian hyödyntämisen osalta. Dynaaminen ohjaus miten eri kuormia ohjataan riippuen tuotosta ja siitä missä energiaa tarvitaan.
 
Mutta paljonko vaaka-asennus häviää tuotetun sähkön arvossa, on aina lumen peitossakin. Hyvä kirjoitus aloittajalta, aurinkosähköinverttereissä pitäisi varmaankin olla paljon enemmän omaa älyä kuormien ohjaukseen tuotannon mukaan.
nää on helppo putsata, loivalla kulmalla tulee jussina ympäri vuorokauden, 45° on puoli vuorokautta - korkeuskulma maximi
riippuu siitä milloin tuottoa tarvitsee ja haluaako maximihuippuja
 

Liitetiedostot

  • IMG_20230305_092325.jpg
    IMG_20230305_092325.jpg
    230,8 KB · Lukukerrat: 162
Kyllä aika monen lämmitystavan ja kennot voi unohtaa ostopäivän jälkeen.
Puulämmityksessä joutuu toki puita kantamaan ja kattilaa tms puhdisteleen. Öljylämmityksessä joutuu välillä (esim kerran vuodessa) tilaan lisää öljyä, kattilaa puhdistamaan ja poltintakin joskus rappaamaan mutta muuten aika huoleton. Mutta paneelit, kaukolämmön, sähkön ja pumputkin voi unohtaa ostopäivän jälkeen. Jotkut näin tekeekin alkukankeuden jälkeen.

Tuo ei tietenkään ole tehokkain tapa jos haluaa vaikka euroja säästää. Vaikkakin noinkin voi toimia. Tehokkain tapa vaatii optimointia vaikka sitä viimeisintä euroa ei yritettäisikään säästää. Lisäksi täydellinen ”unohtaminen” voi aiheuttaa vikailmoituksia tai jopa laiterikkoja.
Kukin sitten päättää paljonko haluaa maksaa ylimääräistä vaikkapa käytetyn ajan, automaation tai liian kulutuksen muodossa. Aika moni kylläkin ymmärtää asian vasta jälkikäteen. Monesti myös mennään niin kauan kunnes tulee ongelma josta ei pääse eroon ilman maksullisia palveluita (samaa on myös teollisuudessa). Jotain tehdään sitten kun on aivan pakko.

Kyllähän ihmiset ovat toisaalta tottuneet että esim lämmityslaitteet ovat pitkäikäisiä. Kestävät ehkä yhden ihmissukupolven. Niin kuin esim paneeleille luvataan useampi 10 vuotta. Samoin puu- ja öljykattilat ovat pitkäikäisiä (tai ainakin ennen olivat). Pumput tähän ovat tuoneet poikkeuksen. Eivät ole yhtä pitkäikäisiä (joitain poikkeuksiakin on).

Ehkä suurin ongelma optimoinnille on valmiiden ratkaisujen puute. Palikoista tehty systeemi ei synny tuosta noin vaan. Suurin osa ihmisistä ei halua syventyä vaan pitäisi saada valmis ratkaisu jossa asiat on mietitty valmiiksi.
 
.............Samoin puu- ja öljykattilat ovat pitkäikäisiä (tai ainakin ennen olivat).........
tuo minun högfors heureka on mallia -66 elikkä valmiiksi laskettuna 57 vuoden ikäinen
huomattavasti minua nuorempi mutta parempikuntoinen
oliskohan suomen ainoa lambda yläpalokattila kattavilla automaattisilla säädöillä
käsin pitää halot latoa ja pari-kolme kertaa vuodessa putsata mutta muutoin lämmitystapahtuma täysin automaattinen
 
Paljosta huolenpidosta voisi säästyä, jos olosuhteet sallivat paneeleiden asentamisen seinälle pystyyn suoraa kohti etelää avoimen pellon, vesistön tms. laitaan talven ajalle. Kesällähän tuotto jää silloin huonoksi, mutta talvella lumi voi antaa lisätuottoa heijastamalla valoa kohti paneeleita. Kesää varten voisi olla melko vaakasuuntainen toinen paneelisto vaikka sitten katolla. Pieni kallistus voisi auttaa, jotta sade huuhtoo roskat pois.

Tietenkin olisi periaatteessa säästeliäs idea kääntää paneeleita talviasennon ja kesäasennon välillä, mutta tuo edellyttäisi asennusta maanvaraiselle telineelle ja on rakenteellisestikin haastavaa (sekä tietenkin edellyttää vaivannäköä).

Paneeleiden asennus asunnon yhteyteen on käytännössä aina monen kompromissin summa eikä ole yleensä mahdollista päästä lähellekään teoreettista tuottomahdollisuutta edes saatavailla olevan auringon energian suhteen.
 
Jos tuohon joutomaalle paneelit maatelineisiin tulee, olen hieman miettinyt noita 2-puoleisia jotka ottaa takaakin. Onkohan näistä kokemusta, kalliimpia tietysti ovat.
 
Paljosta huolenpidosta voisi säästyä, jos olosuhteet sallivat paneeleiden asentamisen seinälle pystyyn suoraa kohti etelää avoimen pellon, vesistön tms. laitaan talven ajalle. Kesällähän tuotto jää silloin huonoksi, mutta talvella lumi voi antaa lisätuottoa heijastamalla valoa kohti paneeleita. Kesää varten voisi olla melko vaakasuuntainen toinen paneelisto vaikka sitten katolla. Pieni kallistus voisi auttaa, jotta sade huuhtoo roskat pois.

Tietenkin olisi periaatteessa säästeliäs idea kääntää paneeleita talviasennon ja kesäasennon välillä, mutta tuo edellyttäisi asennusta maanvaraiselle telineelle ja on rakenteellisestikin haastavaa (sekä tietenkin edellyttää vaivannäköä).

Paneeleiden asennus asunnon yhteyteen on käytännössä aina monen kompromissin summa eikä ole yleensä mahdollista päästä lähellekään teoreettista tuottomahdollisuutta edes saatavailla olevan auringon energian suhteen.
Asennuspaikka on usein kompromissi monesta eri tekijästä. Maatelineet mahdollistavat aukealla paikalla jo paljon paremmat edellytykset kuin mitä on tyypillisesti katoilla.

Tässä itse on tullut nyt katseltua kuinka tuossa naapurustossa kallistuskulma katossa on sen verran hyvä, eikä lumiesteitä ole että panelit puhdistuvat todella hyvin lumesta itsekseen. Täällä tilanne on aivan toinen kun parin metrin päässä on lumiesteet ja kaikki jäävät katolle.

Vuodet ovat myös hyvin erilaisia näin lunta ajatellen. Näin äkkiseltään tällä katolla tuottoa voi odotella noin maaliskuun puolivälistä eteenpäin.

1679834340501.png

1679834377805.png

1679834422222.png

1679834467955.png
 
Takaisin
Ylös Bottom